![Riikka Jalonen on graafisesti tyylitelty sinisellä värillä.](https://rauhankasvatus.fi/wp-content/uploads/2022/01/Riikka-Jalonen-300x169.jpg)
Toiminnanjohtaja Riikka Jalonen: Rauhankasvatus on rohkeutta ja kykyä rakentaa toivoa!
Miten rakentaa luottamusta ihmiskuntaan ja sen
luomiin instituutioihin tilanteessa, jossa kestävä
rauha tuntuu mahdottomalta saavuttaa?
Instituuttimme täytti keväällä 2021 40 vuotta. Kuluneina vuosikymmeninä RKI on vastannut yhteiskunnasta nousevaan rauhankasvatuksen tarpeeseen vapaan sivistystyön, opettajien täydennyskoulutuksen, kehitysyhteistyön ja globaali- sekä rauhankasvatuksen sisältöjen ja metodien kehittämisen muodossa. Tämänhetkinen työmme koulujen, nuorisotyön ja aktivismin parissa on osa tätä samaa jatkumoa.
Olemmekin kutsuneet rauhankasvatuksen keskeisiä vaikuttajia ja mielenkiintoisia ajattelijoita eri vuosikymmeniltä jakamaan kokemuksiaan, osaamistaan ja näkökulmiaan siitä, mitä rauha ja rauhankasvatus ovat – tänään ja aikaisemmin. Minkälaisia punaisia lankoja syntyy esimerkiksi eri tavoin rodullistettujen ajattelijoiden, queer-aktiivien, opettajien tai näkyvissä institutionaalisissa asemissa olevien vaikuttajien välillä rauhankasvatuksesta ja sen merkityksestä?
Julkaisemme näkökulmia pitkin vuotta sivuillamme. Tervetuloa lukemaan, katsomaan ja kuuntelemaan!
Miten rakentaa luottamusta ihmiskuntaan ja sen
luomiin instituutioihin tilanteessa, jossa kestävä
rauha tuntuu mahdottomalta saavuttaa?
Ainokaisuuden näkymättömyys, muslimityttöjen pukeutumisen kontrollointi ja lähihoitajaopintohin ohjaaminen mainitaan tutkimushaastatteluissa vuodesta toiseen.
Antirasismi lähtee syrjimättömyydestä, mutta ei pääty siihen. Syrjintään puuttumisen lisäksi tulee kuunnella vähemmistöjä, joita asia koskettaa sekä antaa heidän johtaa muutosta.
Kaukaisempi ja köyhempi osa maailmaa rajautui kouluaikoinani ulos opetuksesta, mutta tiesin että Suomeen syntyminen oli lottovoitto.
Täällä olevien, tänne tulevien ja vielä syntymättömien vuoksi meidän on opittava kuuntelemaan, sietämään epävarmuutta ja rakentamaan kompromisseja.
When talking about peace in our context, the uneven terrain between oppressor and oppressed is often taken out of the equation.
To confront the structural violence of our societies, including new forms, we need to rethink the notion of peace and look away from overly-cognate pedagogies, drawing on art, music, meditation, story-telling and poetry instead.
Jotta oppilaista voi kasvaa vallitsevia ajattelutapoja kyseenalaistavia ja uutta luovia kansalaisia, heille täytyy antaa tähän mahdollisuus jo kouluaikana.
Antirasistinen kasvatus Suomessa ei voi olla ainoastaan kansalaisjärjestöjen ja muutaman ”hyvän” opettajan vastuulla: sen tulisi sisältyä koulutuspolitiikkaan ja opettajankoulutuslaitosten ohjelmiin.
Sosiaalinen sirkus opettaa miehityksen alla eläville palestiinalaislapsille temppujen lisäksi yhteistyökykyä, ihmisoikeusajattelua ja elämäntaitoja.
Chilessä on pitkin poikin vapaaehoisten pyörittämiä kouluja, joissa niin eläkeläiset kuin teinitkin jatkavat kesken jääneitä opintojaan, oppivat uusia taitoja ja keskustelevat kriittisesti yhteiskunnasta.
Voimme vahvistaa vammaisten ihmisten oikeutta itsemäärittelyyn kysymällä ihmiseltä itseltään, mitä sanaa hän haluaa vammastaan käytettävän, mitä vammaisuus hänelle merkitsee ja mitä esteitä hän tilanteessa havaitsee.
Katsomusdialogi syntyy tilasta tulla kuulluksi, kertoa ja kysyä.
Jos haluamme muuttaa maailmaa, siihen tarvitaan solidaarisuutta. Voiko se syntyä yhdessä omenoita pilkkoen?
Koulut, opettajankoulutus ja yliopistot ovat oivallisia oppimisen ja yhteistyön
tiloja, jotka tarjoavat tilaisuuksia tarkastella itseään ja meitä kaikkia osana tätä monimutkaista
maailmaa. Mikä sitten on globaalikasvatuksen rooli?
Koulujen niukka ja virheellinen tieto saamelaisista jättää aukon suomalaisten sivistykseen ja haittaa saamelaisten nuorten kasvua omaan identiteettiin.
Peruskoulussa luokkayhteiskunta on harvinaisen selvästi näkyvillä, mutta perheiden erilaisten tilanteiden huomioiminen tuomitaan liian poliittiseksi.
Niin kasvatuksessa, koulutuksessa kuin koulutuksen tutkimuksessa on merkittävää, millaista tarinaa maailmasta kerromme.
Koronavirus on herättänyt meidät maailman pienuuteen ja yhteistyön tarpeeseen.
Anna Litewka-Anttolainen haastatteli satoja oululaisia nuorisotyöntekijöitä ja nuoria siitä, miten nuorisotyöstä tehdään yhdenvertaisempaa.
Palo tehdä jotain Lähi-idän rauhan eteen on ajanut englantilaisen nuorisotyöntekijä Detta Reganin kohtaamaan rauhanrakentamisen ristiriidat.
Elina Lauttamäki sai tehtäväksi valita yhden oppimismenetelmän, joka edistää mielen avoimuutta ja avartaa maailmankuvaa.
Serbiassa opettajat tungeksivat yhdenvertaisuuskoulutuksiin, mutta eivät uskalla kertoa asiasta kollegoilleen.
Kun opettajana tarkoittaa hyvää mutta päätyy töppäämään, sitä tuntee kivuliasta arvomaailman häpeää. Miten kokemuksesta voi olla hyötyä?
When I heard that one of my former students had died fighting for Isis, I understood more needed to be done to raise righteous adults.
Päiväkodeissa riittää tekemistä, jotta kaikilla lapsilla olisi hyvä olla.
Opettajat ja varhaiskasvattajat, ansaitsisitte rauhan Nobelin.
Kasvatuksen tarina Suomessa on kertomus optimismista.
Ei hätää, on aivan helppoa kohdata transihmisiä kunnioittavasti.
Jag växte upp i en liten by som i och för sig officiellt var tvåspråkig, men det påverkade inte min svenskspråkiga vardag då alla tjänster var tillgängliga på eget modersmål och det var mer konstigt att höra finska talas “på byn”.
De nordiska länderna har länge värnat om självbilden som enastående när det gäller social policy – de är välfärdsstater, de mest demokratiska, de mest jämlika och så vidare. Till detta hör också en självbild om att vi i Norden är färgblinda och därmed icke-rasistiska. Den självbilden är rotad i en illusion – om än en välbehållen sådan – om att de nordiska länderna är fria från kolonialismens och den transatlantiska slavhandelns historiska arv.
Jag vet egentligen inte vem du är. Du ska tillhöra en minoritet bortom finlandssvenskheten, det är så jag har fått det här uppdraget. Det är det du och jag ska ha gemensamt. Att vi tillhör nån minoritet förutom Finlands mest uppmärksammade. Om det är sant, och du har utländskt påbrå och uppskattar faktum att du har det så har vi egentligen inget gemensamt. Möjligtvis kön, ifall du är en pojke.
Rahoitettu ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen tuella.
Keskeisimmät rahoittajamme ovat Opetushallitus, aluehallintovirasto ja Euroopan unioni. Olemme projektiorganisaatio ja rahoituksemme tulee pääosin hankerahoituksista ja koulutusmyynnistä.
Rauhankasvatusinstituutti on Unescon virallinen kansalaisjärjestökumppani.