Antirasismi nuorisotyössä
Antirasistinen työ vähentää etnistä syrjintää ja syrjivien käytäntöjen vaikutuksia
Rauhankasvatusinstituutin antirasistisen työn tavoitteena on vahvistaa kasvattajien valmiuksia tunnistaa ja puuttua rasismiin ja purkaa yhteiskunnassa vallitsevia rakenteellista rasismia ylläpitäviä käytänteitä ja toimintamalleja. Antirasismi nuorisotyössä -opas auttaa nuorisotyöntekijöitä tunnistamaan oma roolinsa muutoksen mahdollistajana yhteiskunnassa ja löytämään uusia tapoja tuoda antirasistinen työote osaksi jokapäiväistä kasvatustyötä nuorten kanssa.
Antirasismi nuorisotyössä -opas antaa välineitä rasismin tunnistamiseen sekä siihen puuttumiseen nuorisotyössä
Antirasismi nuorisotyössä -opas on ensimmäinen suomalaiseen kontekstiin kirjoitettu opas, joka käsittelee antirasismia nuorisotyössä. Sen tarkoituksena on antaa tietoa, uutta ajateltavaa ja käytännön ratkaisuja jokapäiväisen työsi tueksi.
Opas antaa välineitä rasismin tunnistamiseen sekä siihen puuttumiseen nuorisotyössä. Se auttaa tarkastelemaan ja tunnistamaan rasismia myös yhteiskunnan rakenteissa olevana ilmiönä.
Antirasismi nuorisotyössä -opas koostuu seuraavista aihealueista:
- Nuorisotyön arvot ja antirasismi
- Antirasistinen työ lähtee ymmärryksestä, että yhteiskunnassa on syrjintää
- Antirasistinen sanasto
- Rasismin tunnistaminen
- Rasismi nuorten arjessa ja siihen puuttuminen
- Antirasistiset työkalut
Voit käyttää tätä kirjaa rinnakkain Rauhankasvatusinsituutin Antirasismi nuorisotyössä -työkirjan kanssa, joka auttaa tarkastelemaan omaa työtä ja sen tekemisen tapoja kysymysten kautta. Tämä opas toimii myös itsenäisenä johdatuksena antirasistisen nuorisotyön maailmaan.
Esimerkki arjesta: “Rasistikortti” – aiheettomia rasistisyytöksiä vai toistuvia rasismikokemuksia?
“Aina välillä joudun tilanteisiin, joissa rodullistettu nuori syyttää minua rasistiksi. Kyse on yleensä siitä, että käsken nuoren noudattaa sääntöjä tai puutun konfliktiin, ja koen käyttäytyväni samalla tavalla kuin muidenkin nuorten kanssa. Syytökset tuntuvat kohtuuttomilta ja loukkaavilta, ja tekisi mieli ohittaa ne aiheettomina.”
Nuorisotyöntekijä
Lue miten Tuuli Kurki ja Anne-Mari Souto lähestyvät esimerkkiä Antirasismi nuorisotyössä -oppaan kappaleessa 4.4.
Rauhankasvatusinstituutin toteuttaman AMIF-rahoitteisen Myötätuuli-hankkeen (2021–2022) tavoitteena oli kehittää nuorisotyön ammattilaisten kykyä tunnistaa ja puuttua rasismiin sekä purkaa rasismia tuottavia rakenteita. Hankkeen kohderyhmänä olivat nuorisotyöntekijät ja hyödynsaajina nuoret, erityisesti rasismia kohtaavat nuoret. Hankkeen keskeiset toiminnot olivat nuorisotyöntekijöille suunnattu koulutuskokonaisuus ja antirasistiset tukimateriaalit. Vuoden mittainen kehitysprosessi mahdollisti työyhteisöjen yhteisen kehittämisen sekä oppien viemisen käytäntöön. Rakenteellinen rasismi elää käytänteissä ja toimintakulttuurissa, siksi sen purkaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä ja koko työyhteisön mukaan ottamista, jota tämä hanke tuki.
Hanke toteutettiin yhteistyössä Helsingin, Ranuan ja Oulun nuorisotoimien kanssa. Lisäksi kumppanina hankkeessa oli Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuuna.
Hankkeen kumppanit
Haver on voittoa tavoittelematon koulutusorganisaatio, aktiivinen non-formaalin koulutuksen saralla ja tekee yhteistyötä yksilöiden, kansalaisjärjestöjen ja julkisten instituutioiden kanssa ehkäistäkseen syrjintää ja ennakkoluuloja Serbiassa. Haverin missio on myötävaikuttaa yhteiskuntaan, jossa eletään yhteisymmärryksessä rinnakkain yhteiset arvot jakaen. Järjestön ohjelmat kattavat ja on suunniteltu kaikille sukupolville painopisteenä ala- ja yläkouluikäiset oppilaat sekä toisen asteen opiskelijat sekä opettajat Serbiassa.
PiNA perustettiin 1998 Open Society instituutin aloitteesta. Tänä päivänä kulttuurin kja koulutuksen järjestö PiNA on sekä Europe Direct -tietokeskus, Eurodeskin alueellinen kumppani, alueellinen keskus kulttuurien väliselle dialogille, alueellinen kansalaisjärjestöjen kiihdyttämö sekä nuorisokeskus, joka toimii julkisen edun mukaisesti nuorisoalalla. Antaakseen jotain takaisin yhteiskunnalle ja saadakseen aikaan positiivinen ja kestävä vaikutus, PiNA:n projekteilla on sama yhteinen ajatus – sosiaalinen vaikutus ja 4 painopistettä: aktiivinen kansalaisuus, kansainvälinen yhteistyö, ihmisoikeudet, luovuus ja sosiaalinen reflektio.
Rauhankasvatusinstituutti (RKI) tarjoaa koulutusta, materiaaleja ja tukea kouluissa ja nuorisotyössä toimiville kasvattajille sekä yhdenvertaisempaa maailmaa ja kestävää rauhaa luoville aktivisteille.
RKI tekee työtä kolmen pääteeman alla, joita ovat antirasismi, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä globaali vastuu. RKI kouluttaa ammattilaisia näistä teemoista sekä kehitää ja tuottaa Suomeen metodologiaa, osaamista ja käytännön työkaluja esimerkiksi inklusiivisemmasta ja turvallisemmasta tilasta kouluissa ja nuorisotyön alalla, antirasismista kouluyhteisöissä, dialogin rakentamisesta ja deep democracy -ajattelusta. RKI yhteiskehittää myös koulujen toimintakulttuuria ja tukee rehtoreita ja koulutusjohtoa kestävän kehityksen tuomisesta osaksi kaikkea koulun työkulttuuria. RKI:n toimintaa ohjaa turvallisemman tilan periaatteet sekä positiivinen erityiskohtelu.
Taki Jestem on vuonna 2003 perustettu kulttuuri-, taide- ja kasvatussäätiö. Säätiö tekee tunnetuksi kulttuuri- ja taidekasvatusta sekä kehittää monenlaista luovaa toimintaa ja rikkoo muureja tarjoten saavutettavaa kulttuuria tasa-arvoiselta pohjalta. Toteuttamalla hankkeita, kuten lippulaivafestivaalia Festival of Extraordinary Films and Encounters, säätiö toteuttaa omaa missiotaan ja laajentaa uusien kompetenssien pinta-alaa nuorten keskuudessa – kulttuurinen kompetenssi mukaan luettuna. Säätiö näkee, että tämä on erityisen tärkeää haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien suhteen, kun kyse on esimerkiksi vammasta tai kulttuurisesta tai sosiaalisesta moninaisuudesta. Vuonna 2018 säätiö sai Committee for the Protections of Children’s Rights -palkinnon “The child-friendly world”. Vuonna 2022 säätiö palkittiin pääpalkinnolla kulttuurin ja multimedian saralla.
