Joukko ihmisiä hymyilee kesäsäässä Ljubljana Pride -kulkueessa. Heille on piirretty sateenkaariliput poskiin. Keskimmäinen heistä kannattelee toisen ihmisen kanssa lippua päänsä yläpuolella ja hymyilee. Lippu ei näy ruudulla. Ihmisjoukko liikkuu vasemmalle. Näkymä vaihtuu kulkueeseen kauempaa. Jotkut ihmiset katsovat kameraan, hymyilevät ja vilkuttavat. He kantavat sloveeninkielisiä kylttejä. Vammaisaktivisti Julianna Brandt alkaa puhua taustalla.

Mun unelmayhteiskunta olisi sellainen yhteiskunta, jossa intersektionaalisuus tai saavutettavuus ei olisi enää mikään juttu. 

Kuva vaihtuu ja videolla näkyy Julianna Brandt, joka puhuu verkkokameraan.

Brandt sanoo: Sitä ei tarvitsisi nostaa framille, koska kaikki olisi jo jotenkin selvää. Ja myös mun unelmayhteiskunnassa ihmiset ymmärtäisivät vielä paremmin omia etuoikeuksiaan. Koska yhteiskunta ei ole vain vähemmistöjen yhteiskunta, vaan se on mitä enemmissä määrin aina myös enemmistön ja normiin kuuluvien yhteiskunta.

Kuva siirtyy kulkueeseen ja kylttiin, jossa lukee: ”We need pizza rolls, not gender roles.” Videolla on sateenkaari-ilmapalloja kiinnitettynä rekkaan. Rekan kyydissä on ihmisiä, jotka tanssahtelevat ja vilkuttavat. Yhdellä henkilöllä on musta paita, jossa lukee: ”Lahessa et oo kylän ainoo homo.”

Brandt sanoo taustalla: Mä olin kesällä 2018 kolme kuukautta vapaaehtoisena Ljubljana Pridessa. 

Kuva vaihtuu kulkueesta Brandtiin. Brandt hymyilee ja kertoo naurahtaen: Ja mä monesti sanon, että mun queer- ja sateenkaariperhe on Balkanilainen, eli mä koen että siellä on mun yhteisö. 

Videolla näkyy kulkueen kylttejä, joissa lukee ”We have a dream”, ja toisessa ”Love is Love”.

Brandt sanoo: Mun mielestä on tosi arvokasta, että sateenkaariyhteisössä puhutaan myös muista vähemmistöistä. Mun duunihan oli nimenomaan tehdä tällaista intersektionaalista työtä. Mä yleensä tiivistän , että intersektionaalisuus on identiteettien moninaisuutta. 

Videolla kulkue kulkee rekan takana eteenpäin. Taustalla näkyy Ljubljanan tiilisiä rakennuksia. Kuvaan ilmestyy trans- ja nonbinääristen liput, joita heilutetaan kulkueen yllä.

Kuva siirtyy Brandtiin lyhyesti ja sitten lyhyisiin pätkiin yksittäisistä osallistujista. Brandt sanoo: Ja se tulee nimenomaan ilmi kun puhutaan kohtaamisesta ja kokemuksista ja syrjinnästä. Ihmisessä risteilee erilaisia identiteetin osia, jolloin ihminen voi kuulua moneen eri vähemmistöön samanaikaisesti.

Videolla Brandt naurahtaa ja peittää kädellä suutaan. Hän puhuu kameraan: Esimerkiksi mulla itsellä – On aina helppo ottaa ittensä esimerkiksi – koska mussa nyt risteilee moni. Mulla itellä on esimerkiksi CP-vamma, eli mä olen vammainen, liikuntavammainen ja mä olen panseksuaali, eli kuulun seksuaalivähemmistöön. Eli esimerkiksi ne asiat risteilee minussa.

Saavutettavuus on paljon muutakin kuin pyörätuoliramppien rakentamista, että siihen liittyy sellainen asenteiden saavutettavuus. Eli siinä on vielä aika paljon ihmisillä vielä ymmärtämistä. Ja sitä duunia mä koitan tehdä.

Videolla istuu portailla henkilö, joka vetää sateenkaarilippua eteensä ja hymyilee. Etualalla on sumea hahmo mustissa vaatteissa, joka ottaa kuvia portailla istuvasta henkilöstä. Tämän jälkeen ihmiset maalaavat katoksessa mustapohjaisiin puhekupliin symboleita.

Brandt sanoo taustalla: Yleensä mä yhdistän sen ableismiin, eli vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kohtaamaan syrjintään. Sillä tarkoitetaan tavallaan kaikkia niitä reaktioita, ajattelutapoja, stereotypioita ja olettamuksia, joita liitetään meihin vammaisiin ihmisiin. 

Videolla Brandt puhuu kameraan: Ne voi liittyä paljon meidän pystyvyyteen, eli on esimerkiksi paljon vaikka ennakkoluuloja liittyen siihen, millasia töitä me voidaan tehdä tai millaisia ihmissuhteita meillä on. Tai ylipäätään koko elämään.

Videolla kuvataan ihmisiä tanssimassa tiiviissä joukossa ja Brandt sanoo taustalla: Tosi usein ableismiin liittyy vahvasti sellainen vähättelyn ja ohittamisen kulttuuri. Että meitä vammaisia ei näy missään. Puhutaan sitten populaarikulttuurin tuotteista, leffoista, sarjoista tai työpaikoista tai opiskelupaikoista.

Kuva siirtyy Brandtiin. Hän painottaa käsillään ja katsoo ylöspäin. Hän sanoo: Se saattaa olla tosi vaikeeta. Tai näin, että se liittyy myös sellaiseen näkymättömyyteen tosi paljon. Ja se on se asenne, jota mä haluan muuttaa. Että miksi meitä ei näy ja herätellä ihmisiä siihen, että pitäsikö asialle tehdä jotain. Myöskin siellä vastaanottajan päässä.

Videolla henkilö on kyykyssä ja rapsuttaa koiraa sateenkaarilipun alla. Koirasta näkyy takamus ja häntä. Seuraavaksi hymyilevä henkilö jakaa vaaleanpunaisia ilmapalloja. Kuva siirtyy takaisin Brandtiin. Hän katsoo kameraan ja sanoo: 

Mä lähetän kaikille kasvattajille paljon kesäterveisiä ja ihmisoikeuksien puolustamisen terveisiä. Ja mä toivon, että jokainen työssään säännöllisesti palaa sen asian ääreen että kenelle mä teen tätä työtä, mitkä on mun etuoikeudet tässä tilanteessa ja ketkä täältä mun tilasta puuttuu ja miksi?

Kuva siirtyy tapahtumayleisöön, jota kuvataan yläviistosta. Päällä lukee: Kesällä 2018 Ljubljana Pridella työskenteli kymmeniä suomalaisia vapaaehtoisia RKI:n ja Ljubljana Priden yhteistyön sekä Erasmus+ -ohjelman tuella.