Luovat turval­lisemmat tilat

Luova toiminta tarvitsee toimiakseen turvallisemman tilan.

Kun tila on luotu turvalliseksi ja saavutettavaksi kaikille osallistujille, luovuuden on mahdollista päästä kukoistamaan! Luova toiminta tarvitsee toimiakseen turvallisemman tilan lähtökohdat. Luova toiminta puolestaan mahdollistaa muutoksen ja uuden luomisen. Luovan toiminnan avulla pystymme saavuttamaan uuden oppimisen ja oivaltamisen tasoja, joihin emme välttämättä perinteisten, sanallista, tiedostavaa sekä järkeä ja loogista ajattelua painottavien, opetusmenetelmien avulla yksistään pääse.

Lamppu-ikoni
  • Mitkä ovat perusedellytykset luovalle tilalle?
  • Mikä on luova turvallisempi tila ja mitä se mahdollistaa?
  • Millainen on luova oppimisympäristö?
  • Millaisia luovia menetelmiä voimme soveltaa, jotta pääsisimme käsittelemään haastavia aiheita turvallisemmassa tilassa?

Mikä on luova turvallisempi tila?

Luovassa turvallisemmassa tilassa painoa annetaan emotionaaliselle turvallisuudelle, kehotietoisuudelle, tunnekasvatukselle ja läsnäololle. Luova turvallisempi tila mahdollistaa kokemuksellisen, kehon ja tunteiden kautta tapahtuvan oppimisen. Taide- tai draamakasvatuksessa tätä tilaa käytetään esimerkiksi moninäkökulmaisuuden ja empatian lisäämiseen.

Voimaantumisen ja osallisuuden tunteen tärkeä lähde on tunteiden ilmaisun vapaus, jota luova tila parhaimmillaan ruokkii. Luomalla tilan, jossa kaikilla on mahdollisuus toimia ja puhua aidoista tunteistaan ja tuntemuksistaan käsin – myös silloin, kun nämä tunteet eivät ole varsinaisesti ”kivoja” – on olennaista toiminnan ja esimerkiksi konfliktien ratkaisun kannalta (Mayer ja Font-Guzmán, 2021).

Luova turvallisempi tila pyrkii olemaan luottamuksellinen ja siellä pyritään kuuntelemaan toisia tuomitsematta. Tarkoitus on, että ihmiset saisivat jakaa toiveensa ja huolensa ilman pelkoa tuomituksi tulemisesta (Transforming Hate -mentelmäopas s. 19). 

Luottamuksen ilmapiiri mahdollistaa erityisen sensitiivisiä ja vaikeitakin asioita keskustelemisen niin, että se johtaa kestävän dialogin syntymiseen. Tällaisia haastavia teemoja ovat esimerkiksi rasismi, katsomuksiin liittyvä vastakkainasettelu ja radikalisaatio. Turvallisemmassa luovassa tilassa päästään käsiksi niihinkin tunteisiin, joiden käsittely arjessa ei ole välttämättä sallittua tai mahdollista.

Luovat turvallisemmat tilat tarjoavat parhaimillaan tilan transformatiiviselle, eli muutosta tuottavalle, toiminnalle nuorten kanssa, jolloin tavoitteena on todellinen muutos nuorten asenteissa ja käyttäytymisessä. 

Aitoa yhdenvertaisuutta voidaan tavoitella vain koko yhteisöstä lähtevällä muutoksella, jossa jokaiselta yhteisön jäseneltä kysytään valmiutta kyseenalaistaa omia ennakkoluulojaan, tapaansa toimia sekä tunnistaa itsessään ja muissa olevaa moninaisuutta.

Luova turvalli­sempi tila oppimis­ympäristönä

Luovan toiminnan tuloksia ei aina voida lyhyellä aikavälillä suoraan nähdä tai arvioida. Oppiminen luovissa turvallisimmissa tiloissa syntyy prosessin myötä ja oppimisen ja ryhmäprosessin vaikutukset saattavat olla nähtävissä vasta pitkän ajan kuluttua. Luova prosessi ei myöskään koskaan ole koskaan täysin ennalta-arvattava ja sen vaikutukset avautuvat tekijöilleen vasta prosessin myötä ja sen päätyttyä – jos täysin silloinkaan. Luovaan prosessiin osallistuvien ohjaajien ja osallistujien kannattaakin olla kärsivällisiä ja luottaa prosessiin – trust the process! 

Trust the Process!

Luovan turvallisemman tilan ohjaaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mikään ei olisi kontrolloitavissa, suunniteltavissa tai ennustettavissa –  päinvastoin! Ohjaaja voi vaikuttaa hyvinkin paljon luovaan oppimisprosessiin:

 

Luovan turvallisemman tilan toiminnalla on selkeä aloitus ja lopetus.

Vaikka oppimisprosessi jatkuu myös tilasta poistumisen jälkeen, on hyvin tärkeää, että luovalla toiminnalla luodaan selkeä aloitus ja lopetus.

Aloituksessa ihmiset kokoontuvat ja virittäytyvät yhteiseen tilaan. Tämä voidaan tehdä ohjatusti esimerkiksi asettautumalla piiriin, jossa kukin osallistuja vuorollaan ”kirjautuu sisään” tilaan ja hetkeen, kertomalla sen hetkisistä tunteistaan ja odotuksistaan tulevan päivän toimintaa kohtaan. ”Alkurituaali” kannattaa valita sen perusteella, millaista toimintaa sille päivälle on luvassa ja mitkä ovat päivän tavoitteet. Fyysinen teatteri vaatii omanlaisensa alkulämmittelyn ja virittäytymisen, kuin esimerkiksi lyhytelokuvatyöpaja.

Lopetus tai purku on olennainen osa onnistunutta luovaa oppimisprosessia ja sille kannattaa ehdottomasti varata tarpeeksi aikaa. Näin luovan toiminnan aikana syntynyt oppiminen ja ajatusten viriäminen saattaa johtaa erittäin hedelmälliseen dialogiin, jossa päästään käsittelemään toiminnan aikana syntyneitä tilanteita, teemoja ja tuntemuksia täysin uudella tasolla. On myös tärkeää varmistaa, että esimerkiksi luovassa toiminnassa otetut roolit tai mallit eivät jää päälle ja osallistujat pääsevät varmasti ravistamaan esimerkiksi draamaharjoituksen roolit tai eläytymisen kautta heränneet tunteet pois kehoistaan ja mielestään ennen kuin he astuvat pois tilasta. Purkutilaisuuden jälkeen kannattaa vielä varmistaa, että keskusteluyhteys nuoriin säilyy, mikäli toiminta herättäisi jälkeen päin mieltä vaivaavia tai askarruttavia ajatuksia.

 

Luovan turvallisempi tila kutsuu oppimaan yhdessä – välillä kantapään kautta.

Luova turvallisempi tila kutsuu oppimaan yhdessä. Luottamuksellisessa luovassa tilassa on sallittua heittäytyä mielikuvituksen ja leikin maailmaan, vapauttaa ajatukset ja kekseliäisyys. Tämä tarkoittaa sitä, että myös virheiden tekeminen ja mokailu on sallittua, kunhan se tapahtuu toisia kunnioittavassa ilmapiirissä. Ohjaajan on hyvä miettiä jo etukäteen, millaiset tilanteet kannattaa käsitellä yhteisesti ryhmässä saman tien ja millä tavalla, ja millaisiin aiheisiin on hyvä palata jälkeenpäin, jotta ne eivät esimerkiksi ohjaa toimintaa liiaksi sivuraiteille tai jotka on parempi käsitellä yksityisemmin tietyn tai tiettyjen osallistujan kanssa.

 

Luovan turvallisemman tilan toiminnalla on selkeä tavoite ja ohjeistus.

Luovan turvallisemman tilan ohjaaja valitsee luovan menetelmän toiminnan yhteisten tavoitteiden mukaisesti: esimerkiksi katsomusdialogityöpaja voi olla otollinen silloin, kun erilaiset katsomukset puhututtavat ja mietityttävät nuorisotilassa ja tavoitteena on saada nuoret keskustelemaan katsomuksista ja uskonnoista kunnioittavasti. Selkeästi sanoitetun toiminnan tavoitteen myötä tekemisestä tulee myös mielekkäämpää kaikille osallistujille.

Kuten olemme aikaisemmin tässä verkko-oppassa todenneet, luova toiminta perustuu turvallisemmalle ja saavutettavalle tilalle. Turvallisuuden tunnetta luo yhdessä sovittujen turvallisemman tilan periaatteiden lisäksi myös toiminnan selkeä runko, aikataulu ja ohjeistus, joiden artikuloiminen osallistujille vähentää myös osallistumisen esteitä. Myös erilaiset osallistumisen tavat tulee ottaa huomioon, jotta esimerkiksi nuorisotilalla, jossa osallistuminen tapahtuu nuorten vapaa-ajalla, mahdollisimman moni kokee, että toiminta on häntä varten.

Voit pohtia seuraavia kysymyksiä, kun suunnittelet toimintaa nuorten kanssa: tunnistaako nuori, että toiminta on häntä varten ja hän on tervetullut osallistumaan? Onko tila ja toiminta sellaista, että hänen on mahdollista osallistua toimintaan? (Salliiko se monenlaiset vireystilat, kielitaidon tason, toimintakyvyt, jne.).

Lisätietoa ja vinkkejä inklusiiviseen nuorten vapaa-ajantoimintaan saat seuraavista Rauhankasvatusinstituutin tuottamista materiaaleista: 

Saavutettavan vapaa-ajantoiminnan askeleet -opas

Yhdenvertaisuusavain – yhdenvertaisuuden arviointityökalu nuorisotyöhön

Luovat menetelmät nuorisotyössä

Seuraavaksi tarjoamme muutamia esimerkkejä luovien ja dialogisten menetelmien soveltamisesta turvallisemmassa tilassa, jotta pääsisimme käsittelemään haastavia ja polarisoivia aiheita niin fyysisesti kuin emotionaalisesti ja psyko-sosiaalisesti turvalliselta pohjalta. Esimerkit soveltuvat erityisen hyvin nuorisotyöhön.

Luovat dialogimenetelmät

Forum-teatteri

Forum-teatteri tai sorrettujen teatteri (Theatre of the Oppressed) on yleisöä osallistava teatterimuoto, jossa on tietyt säännöt. Forum-teatterin tärkeimpänä kehittäjänä pidetään brasilialaista Augusto Boalia.

Tavoite

Forum-teatterin tarkoituksena on käsitellä, keskustella ja kokeilla miten erilaiset toimintatavat vaikuttavat tilanteisiin, joissa ilmenee sortoa. Keskustelun ja osallistumisen myötä pyritään yhteisön ja yksilöiden voimaantumiseen; sen tarkoituksena on muuttaa perinteinen monologinen esitys interaktiiviseksi dialogiksi yleisön ja esiintyjien välillä. Näin katsojista tulee esiintyjiä, jotka näyttelevät ratkaisuja sosiaalisiin ongelmiin.

Valmistelu

Tarvitset noin 16–20 osallistujaa tätä teatterimenetelmää varten sekä suurehkon tilan, jossa on sekä tilaa esiintyä, lämmitellä, että istua tuoleilla tai tyynyillä. Lisäksi tarvitset materiaaleja esittelemään menetelmän pääkohdat (kuten fläppitaulun) sekä halutessasi rekvisiittaa.

Aika

Noin 50 minuuttia esittelyyn ja lämmitysharjoituksiin.
Noin 3 tuntia esityksen valmisteluun ja toteuttamiseen.
Noin 40 minuuttia loppupurkuun ja palautteeseen.

Vaiheet

Johdanto ja lämmittely

  • Lämmitelkää kehojanne ja mieltänne ennen aloittamista. Esimerkki lämmittelyharjoituksesta löytyy alta. Tämän menetelmän höydyntämisen kannalta turvallisemman tilan ohjeiden soveltaminen on ensisijaisen tärkeää.

Esityksen valmistelu

  • Jaa ryhmä pienryhmiin ja pyydä ryhmiä keksimään kuviteltu tai todellinen tilanne, jossa ilmenee sortoa: tilanteessa tulisi olla konkreettinen ja selkeä “sortaja” ja sorron kohde (abstrakti sorron kohde, kuten esimerkiksi patriarkaatti ei toimi tässä menetelmässä). Anna pienryhmälle tarpeeksi aikaa kehitellä tilanteen juoni ja harjoitella se läpi.
    • Huom! Kannattaa ohjaajana painottaa, että tarkoituksena ei ole valita jotakuta osallistujaa traumatisoivan tai triggeröivää aihetta. Tämä vaatii myös ohjaajalta sensitiivisyyttä.
  • Varmista, että kohtauksesta löytyy:
    • Sorrettu tai päähenkilö (the protagonist).
    • Sortaja tai sortajia (the oppressor).
    • Sivustakatsoja tai -katsojat (the by-passer).
    • Lisäksi kohtauksessa voi olla fasilitaattori (the joker), joka toimii sovittelijana kaikkien osallistujien välillä.

      Muut osallistujat ovat myös tärkeä osa kohtausta ja heitä kutsutaan englanniksi spect-actors, eli katselija-näyttelijöiksi. Spect-actor on enemmän kuin katsoja: hän pystyy muuttumaan tapahtumien kulkua lavalla vaihtamalla paikkaa joko sorrettujen tai sivustakatsojien kanssa.

Toteutus

  • Pienryhmä esittää keksimänsä kohtauksen alusta loppuun. Varmista, että kaikki osallistujat ymmärtävät esityksen roolit.  
  • Kohtaus esitetään uudestaan. Tällä kertaa kuka tahansa spect-actor voi halutessaan keskeyttää esityksen taputtamalla käsiään ja huutamalla “stop” ennen kuin tilanne kohtauksessa ehtii eskaloitua. Sillä hetkellä kaikki näyttelijät pysähtyvät paikoillensa, spect-actor tulee yleisöstä lavalle ja vaihtaa paikkoja sorretun tai sivustakatsojan kanssa, ja kohtaus voi jatkua. Tarkoituksena on, että spect-actor muuttaa tapahtumien kulkua kohtauksessa ja tilannetta päästään tutkimaan eri näkökulmista ja löytämään ratkaisuja ongelmiin.  
  • Varmista, että kohtaus käydään läpi erilaisin versioin noin 3–4 kertaa, kunnes foorumi voidaan sulkea.

Loppupurku

  • Pyydä esiintyjiä fyysisesti ravistelemaan rooli(t) pois kehostaan ja mielestään. Toinen tapa poistua roolista on esimerkiksi kuvitella, että osallistuja ottaa roolin roolivaatteet pois yltään. On tärkeää, että rooli ja sen herättämät tuntemukset eivät jää päälle, ja osallistujat voivat olla omia itsejään, kun kohtausta aletaan purkamaan. 
  • Käykää läpi ryhmän kanssa mitä tapahtui ja miten kohtaus muuttui pitkin matkaa. Käykää läpi kohtauksen seurauksia:
    • Mitä ryhmä oppi tilanteesta?
    • Mitä he ottavat kohtauksesta mukaansa?
    • Pystyvätkö he samaistumaan sorrettujen rooliin? jne. 

Huom! On tärkeää, että olet itse ohjaajana perehtynyt menetelmään esimerkiksi kirjallisuuden ja työpajojen avulla. Forum-teatterin ohjaaminen vaatii ammattitaitoa, joka syntyy itse tekemällä. Lisäksi se vaatii ohjaajalta ymmärrystä, miten tarttua sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin ongelmiin rakentavan dialogin kautta. Vinkit menetelmän lisäopiskeluun löytyvät tämän tehtävän alta.

Lisävinkit forum-teatteriin

Videot

 

 

 

Kirjallisuus

  • Augusto Boal (2002) Games for Actors and Non-Actors, 2nd Edition. Routledge. 

Lämmittelyharjoitusidea

Teatteri- ja draamaharjoitusten yhteydessä on tärkeää aina lämmitellä keho ennen fyysisten aktiviteettien aloittamista. Aloita lempeästi ja hitaasti esimerkiksi taputtelemalla koko keho läpikotaisin, hieromalla oman kehon eri paikkoja lämpimillä käsillä, hieromalla kasvoja. Jos ryhmälle sopii, voidaan myös tehdä parille hieronta. Vähitellen tasoa voi nostaa esimerkiksi ”rusina-aurinko-harjoittella”, jossa kasvot rutistetaan pienen pieneksi rusinaksi ja uloshengityksellä rentoutetaan kasvot ja avataan kasvot ja suu isoksi päästämällä ääntä ja työntämällä kieli ulos.

Elävä kirjasto

Elävä kirjasto (Living Library) on menetelmä, joka haastaa omia ennakkoluuloja ja lisää ymmärrystä. Se toimii, kuten tavallinen kirjasto: vierailijat voivat käydä läpi katalogeja saatavilla olevista aiheista, valita kirjan, jonka haluavat lukea ja lainata sen tietyksi ajaksi. Lukemisen jälkeen, kirja palautetaan kirjastoon ja lainaaja voi päättää lainaako toisen teoksen. Ainoa ero on siinä, että Elävässä kirjastossa, kirjat ovat ihmisiä, ja lukeminen on keskustelua. 

Tavoite 

Tavoitteena on, että lainaajat oppivat kuuntelemaan ja lisäämään ymmärrystään erilaisista elämäntarinoista, joita Elävät kirjat kertovat usein marginalisoiduista asemista käsin. Elävällä kirjalla on mahdollisuus kertoa omilla ehdoillaan omista tuntemuksistaan ja omasta kokemuksestaan käsin tarinansa turvallisemmassa kunnioittavassa tilassa.

Huom! Emme suosittele tätä menetelmää tarkoituksena kitkeä vihapuhetta tai purkaa syrjinnän juurisyitä, sillä menetelmä vaatii, että osallistujat ovat jo lähtökohtaisesti valmiita kyseenalaistamaan omat ennakkoluulonsa, oppimaan uutta ja tunnistamaan omat etuoikeutensa.

Valmistelu

Lähtökohtana “Elävälle kirjastolle” on se, että tilaan luodaan luottamuksen ilmapiiri, jossa käydään yhdessä lainaajien ja elävien kirjojen kanssa läpi turvallisemman tilan ohjeistus. Elävä kirja valmistautuu käymään keskustelua, joka sivuaa hänen omaa elämäänsä ja tarinaansa esimerkiksi erilaisiin vähemmistöihin kuulumisesta. Perehdytys on tärkeä osa Elävää kirjastoa: Elävä kirja on käynyt kirjastonhoitajan kanssa läpi sen, millaisia keskusteluja elävä kirja on valmis käymään ja milloin on hyvä vetää raja yksityisyydelle. Elävänä kirjana toimiminen on aina vapaaehtoista.

Elävän kirjastonhoitajilta vaaditaan ammattitaitoa, jotta he osaavat suhtautua huomioiden ja sensitiivisesti eri taustoista tuleviin ihmisiin ja aiheisiin sekä tuntemuksiin, joita vuorovaikutus voi herättää, kun on kyse haavoittuvassa tai marginalisoiduissa asemissa olevista ihmisistä, jotka kokevat arjessaan usein moniperusteista syrjintää, ennakkoluuloja ja rasismia.

Käytännön järjestelyt

Tarvitsette tilan, jossa sijaitsee lainaustiski katalogeineen, sekä viihtyisän ja hiljaisen kirjastotilan, jossa elävä kirja voi käydä rauhassa keskustelua kirjan lainaajan tai lainaajien kanssa. Eläville kirjoille tarvitsette kirjahyllyn eli takahuoneen, jossa kirjat voivat odottaa rauhassa lainausta. Elävät kirjat ovat vapaaehtoisia, joten varmista, että heillä ja kaikilla osallistujilla on mukavat oltavat (evästä, juotavaa, jne.).

Esimerkkejä teemallisten Elävä kirjasto -tapahtumien nimistä: 

  • Elävä kirjasto – uskonnot ja katsomukset
  • Elävä kirjasto – autismin kirjo
  • Elävä kirjasto – HLBTIQA+

Aika

1–1,5 tuntia. Elävälle kirjastolle voidaan varata aikaa niin paljon kuin keskusteluja halutaan käydä.

Toteutus

Kirjastonhoitajat ja kirjat saapuvat hyvissä ajoin kirjaston aukeamista paikalle. On tärkeää varmistaa, että kaikki tietävät roolinsa sekä esimerkiksi tauko- ja ruokailukäytännöt. Kun lainaajat saapuvat käydään läpi yhteinen turvallisemman tilan ohjeistus. Sen jälkeen lainaajat valitsevat yksi kerrallaan Elävän kirjan lainattavaksi ja kirja ja lainaaja(t) menevät rauhalliseen sopukkaan istumaan ja uppoutuvat kirjan aiheen äärelle. Lainaajat voivat esittää kysymyksiä kirjalle, mutta Elävä kirja voi itse päättää, miten hän vastaa kysymyksiin vai päättääkö olla vastaamatta. Myös lainaajat tietävät, että Elävällä kirjalla ei ole velvollisuutta vastata kaikkiin kysymyksiin, mikäli hän niin päättää.  

Loppupurku

Pian tilaisuuden jälkeen on tärkeää keskustella Elävien kirjojen kanssa heidän kokemuksistaan ja kuulla heidän palautettaan. Palautetta kerätään anonyymisti lainaajilta, kirjoilta ja kirjastonhoitajilta. Lisäksi järjestetään järjestäjien purkutilaisuus mielellään viimeistään viikon päähän. Muistetaan kiittää Eläviä kirjoja ja järjestäjiä arvokkaasta työstä!

Lisävinkit Elävään kirjastoon

Elokuva- ja katsomusdialogi­työpaja

Erilaiset katsomukset ovat osa yhteiskuntaamme ja nuorten jokapäiväistä elämää. Nuori ansaitsee tuekseen turvallisen, luotettavan ja arvostavan aikuisen, jonka kanssa myös katsomuksellisista asioista voi puhua. Rohkaisu ja tilan luominen tämänkaltaiselle keskustelulle luo turvaa ja tuottaa nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemuksia. Yhteiset, tarvittaessa nuorisotyöntekijän tai kasvattajan fasilitoimat keskustelut lisäävät ymmärrystä siitä, miksi joku toinen ajattelee asioista eri tavalla kuin itse ajattelee. Parhaimmillaan keskustelu opettaa jokaista siihen osallistunutta ymmärtämään ja kunnioittamaan toisten erilaisia katsomuksia ja saa nuoren pohtimaan kriittisemmin omia ennakkoluulojaan ja oletuksiaan.

Aatos ja Amine – Gods of Molenbeek -elokuva tarjoaa nuorille ja nuorisoalan toimijoille mahdollisuuden oman kriittisen ajattelun ja yhteiskunnallisen toimijuuden kehittämiseen. Elokuva auttaa luomaan luontevan ja turvallisen tilan käydä katsomusdialogia yhdessä nuorten kanssa.

Elokuvan ja katsomusdialogityöpajan avulla on mahdollista helposti luoda tila nuorille nostaa esille asioita, joista muuten voi olla vaikea puhua, ja joista heidän mielestään olisi tärkeä saada keskustella. Elokuva nostaa esille muun muassa rasismin teemat, perheen erilaiset uskomukset ja katsomukset sekä terrorismin pelon ja sen, miten yhteiskunta ja media pelkoa tuottavat. Elokuva mahdollistaa vaikeiden kysymysten ja kokemusten (esim. rasismista, islamofobiasta, kiusaamisesta, ulossulkemisesta) etäännyttämisen omasta eletystä todellisuudesta yleisemmälle tasolle. Tällöin keskusteluun syntyy tilaa omakohtaisten kokemusten tarkastelulle osana laajempaa yhteiskunnallista kontekstia. 

Materiaali

Onnistuakseen dialogisen tilan rakentamisessa nuorisotyöntekijän tai kasvattajan tulee luottaa omaan ammattitaitoonsa nuorten tarpeiden ja epävarmuuksien kuulemisessa, heidän tunteidensa ja ajatustensa kohtaamisessa ja kussakin tilanteessa esille tulevien asenteiden ja ennakkoluulojen tunnistamisessa ja niiden reflektoinnin tukemisessa. Ilman reflektiota, eli omien sekä yhteisön käsitysten ja toimintojen tarkastelua, ei voi syntyä ymmärrystä itsestä eikä toisista.

Luvun on kirjoittanut Jenni Leppänen.

Lähteet

Luvut

Kuvituksessa käsi pitelee värikästä spriaalia, joka on ikään kuin nauha.

Turvallisemman tilan lähtökohdat

Turvallisempi tila on jatkuvassa muutoksessa ja kehityksessä oleva toimintamalli. Turvallisempaa tilaa pidetään yllä, korjataan ja uusinnetaan yhteistyöllä yhdessä sovittujen ohjenuorien mukaan.

Aurinkolasien toisen linssin takaa kurkkaa kaksi valkoihoista ihmistä. Toisen linssin takaa kurkkaa ruskea ihminen. Linssit ovat värikkäät, mutta eri sävyiset.

Saavutettavampaa alusta saakka

Saavutettavuus on osa yhdenvertaisuutta ja turvallisempia tiloja​. Saavutettavuuden ja esteettömyyden tavoitteena on turvata vammaisten perusoikeudet ja tehdä niistä osa toiminnan ja tilojen pysyviä käytäntöjä.

Erasmus+ logo.
Erasmus+ rahoittaa tätä hanketta.