Rauhaa rakentamassa kriisien ajassa - oppimateriaali kouluihin

Tältä sivulta löydät tietoa ja tehtäviä siihen, kuinka käsitellä rauhan ja kriisien kysymyksiä eri ikäisten oppilaiden kanssa kouluissa ja oppilaitoksissa. Sivun lopusta löydät linkit tehtäviin, jotka soveltuvat opetukseen kouluissa ja oppilaitoksissa sekä lisäohjeita opettajille. Tervetuloa mukaan!

Elämme aikaa, jossa sotaa käydään laajasti eri puolilla maailmaa. Ukrainan sodan myötä sota on tullut myös Suomen näkökulmasta lähemmäksi kuin pitkään aikaan. Kriiseistä ja sodista keskusteleminen on herkkä asia. Teemaan liittyvissä keskusteluissa on tärkeää huomioida, että kriisejä tai konflikteja voidaan ratkaista myös kunnioittavasti ja dialogisesti; viisas konfliktien ratkaisu voi luoda muutosta parempaan jännitteiden lisääntymisen sijaan. On hyvin murheellinen asia, että me emme aina osaa ratkaista viisaasti erimielisyyksiä. Erimielisyydet koskevat valtioiden ja alueiden välisissä kiistoissa esimerkiksi sitä, kenellä pitäisi olla valta päättää resurssien, kuten luonnonvarojen tai rahan käytöstä. Sodat ovat äärimmäisyyksiin äityneitä konflikteja, joissa dialoginen ratkaisuprosessi ja rauhanrakentamisen sekä -ylläpitämisen toimet ovat epäonnistuneet. Sota aiheuttaa aina paljon kärsimystä sodan eri osapuolille. Kestävää rauhaa sinnikkäästi rakentamalla ja ylläpitämällä teemme äärimmäisen tärkeää työtä kohti rauhanomaista maailmaa. 

Sotien ja kriisien taustasyyt ovat usein monimutkaisia. Eri medioissa on uutisointia sekä mielipidekirjoituksia esimerkiksi sodasta Ukrainassa. Kriittinen medialukeminen on tärkeä taito, kun luetaan ja katsotaan uutisia ja kannanottoja sodista. Millaista tietoa ja miten eri mediat tuottavat sodasta? Miten luotettavia tietolähteet ovat? Tai, millaista ymmärrystä ja mielipiteitä kuulet ympärilläsi sodasta? Asioista keskustellessa on täysin hyväksyttävää vastata, että nyt en ole varma, mitä tästä asiasta tulisi ajatella. Voisimmeko ehkä yhdessä puntaroida vastauksia ja etsiä tietoa? Sotiin ja maailmanpoliittisiin kriiseihin liittyvän tiedon osalta me kaikki olemme keskeneräisiä. Vuorovaikutussuhteet ovat globaaleja ja mutkikkaita, eikä juurisyistä aina löydy läpinäkyvästi yhtä syytä sotaan. Sodan käymistä perustellaan hyvin erilaisista näkökulmista käsin. Joskus voi olla myös niin, että puolustautuakseen on ryhdyttävä sotaan. Ja usein on myös niin, että sodan eri osapuolet näkevät sotaan johtaneet syyt eri tavalla. Eettinen ja moraalinen keskustelu on aina osa sodista keskustelua. Perustavaa laatua oleva kysymys on, miten sodat maailmassa ovat ensinkään mahdollisia. Miten ihminen on kykenevä sellaiseen pahuuteen? Tärkeää on muistaa, että vaikka maailmassa on pahuutta, hyvyyttä on aina enemmän. Ajatelkaa, mitä kaikkea voisimme saavuttaa niillä resursseilla, jotka uppoavat sodankäyntiin! Rauhan maailma on mahdollista saavuttaa. 

Jos kiinnostuit kriittisen medialukutaidon näkökulmasta kriisien ajassa, löydät lisätietoa ja pohdintaa verkkooppimisympäristöstämme: Kriittinen medialukutaito kriisien ajassa.   

Tiesitkö, että kansainvälistä rauhanpäivää vietetään 21.9.? 

Kansainvälinen rauhanpäivä (The International Day of Peace) on omistettu  rauhan vahvistamiselle paikallisesti ja globaalisti. Kansainvälisenä rauhanpäivänä juhlitaan rauhaa ja pyrkimystä siihen, muistutetaan rauhan suuresta merkityksestä ihmisten kestävälle hyinvoinnille ja kannustetaan maailman valtioita ja kaikkia ihmisiä väkivallattomaan vaikuttamiseen.

Rauhanpäivän ajaksi toivotaan kaikkien konfliktien, väkivallan ja sotimisen taukoavan 24 tunniksi. YK soittaa päivän kunniaksi rauhankelloja. Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto ovat Agenda 2030-tavoitteissa tavoite numero 16.

Tutustu kestävän kehityksen tavoitteeseen 16 tarkemmin UNPD:n sivuilla.

Toimintavinkkejä rauhanpäivän viettämiseen kouluissa ja oppilaitoksissa RKI:n teemapäiväkokonaisuuksissa.

Tunteet, turva, tieto ja toivo

Meidän on hyvä muistaa, että eri ihmiset saattavat kaivata kriisitilanteessa tai niistä keskustellessa erilaisia asioita. Jotkut voivat haluta keskustella sodasta, mutta toiset taas tarvitsevat tavallistakin enemmän rauhaa, vakautta ja tavallisen oloisena jatkuvaa arkea. Muuttuvissa maailmantilanteissa arjen jatkuminen ja rutiinit, yhdessäolo, jutustelu ja muu jakaminen ovat tärkeitä. Myös itsemyötätunnon ja -huolehtimisen taidot nousevat merkittävään asemaan; miten voimme edistää omaa ja muiden hyvinvointia epävarmuuksien keskellä?

Eri henkilöille tarve puhumiselle voi tulla ajankohtaiseksi eri aikaan. On kuitenkin myös niin, että kriisistä puhumisen aktiivinen välttely saattaa tehdä aiheesta entistä pelottavamman. Sodasta voi siis puhua.  Euroopassa kaksi valtiota on nyt sodassa ja eri puolilla maailmalla on meneillään useita sotia. Tämä asia huolestuttaa väistämättä monia aikuisia ja lapsia. Mediassa sotiin ja kriiseihin törmäämme jokainen. Eri kriisit ovat merkitykseltään tärkeämpiä tai vähemmän tärkeitä eri ihmisille. Elämme kaikki samassa maailmassa, mutta identiteettiemme, taustojemme, kokemustemme ja sosiaalisten ympäristöjemme erilaisuuden vuoksi emme koe maailmaa samalla tavalla. Voi olla myös niin että sinä, tai joku lähipiiristäsi on joutunut kokemaan sotaa. Sodat ja kriisit voivat aiheuttaa ihmisille traumoja. Moninainen tuki on silloin tarpeen. Jos tunnistat itsessäsi tai lähipiirissäsi huonovointisuutta ja tuen tarvetta, kannattaa asiasta keskustella jonkun turvallisen aikuisen kanssa. Oikeat tahot tuen antamiseen on tärkeää selvittää ja päästä tuen piiriin.

Sotia ja kriisejä käsitellessä on tiedon lisäksi huomioitava toivon, tunteiden ja turvallisuuden näkökulmat, jotka myös ovat yhteydessä toisiinsa.

Missä konflikteja on?

Center for preventive action ylläpitää sotaseurantatyökalua nimeltään Global conflict trackeriin. Center for Preventive Action on yhdysvaltalainen sotien, valtioiden sisäisten ja valtioiden välisten konfliktien seuraamis- ja raportointikeskus. Myös australialainen Institute for economics and peacen ylläpitää maailman rauhan tilannetta kuvaavaan karttaa. Eri kielillä palveluita on myös muita. Tutki ja vertaile näitä karttoja. Mistä konflikteista olet kuullut puhuttavan ja mistä et? Mistä tämä voi johtua?

Tunteet

Maailmanpoliittiset kriisit ja sodat voivat herättää erilaisia tunteita ja reaktioita, jotka voivat myös yllättää. Tunteet ovat sallittuja ja niitä on hyvä tunnustella. Kurjien tunteiden pohjalta ei voi kuitenkaan perustella ikäviä tekoja. On tärkeää pohtia, mitkä seikat auttavat sinua päästämään irti vaikkapa ahdistuksen tunteesta. Mieti esimerkiksi, mitkä asiat tuovat sinulle iloa, toivoa ja hyvää mieltä. Tunnetyö on meille elämänmittainen tärkeä tehtävä ja tunteemme ovat läsnä aina. 

Turva

Turvallinen ja vakaa arkielämä, sekä turvalliset ihmiset elämässä tuovat turvaa maailman myllertäessä ympärillä. Turvallisuus on yksi perustarpeistamme ja linkittyy tiiviisti tunteisiin. Esimerkiksi arjen toimiin ja hetkeen keskittyminen ovat tärkeitä asioita, jos sodista ja konflikteista lukeminen tai jutteleminen tekevät olon levottomaksi tai turvattomaksi. Jos koulussa käsitellään sotia, palaa tietoisesti arjen rutiineihin ja kiinnity tekemiseen. Ei ole tarkoituksenmukaista jäädä eläytymään hätään.

Tieto

Tieto sodista ja rauhasta on aiheen käsittelyssä oleellinen asia. Erilaisista kriiseistä tai sodista voi eri tietolähteissä olla myös hyvin erilaista tietoa tai näkökulmia, näin ollen tiedon kriittinen tarkastelu on tarpeen. Tietoa täytyy käsitellä ja tutkia iänmukaiset tarpeet huomioiden. Koulussa erityisesti historian oppiaineessa käsitellään sotia. Samaan aikaan rauhan teemasta tiedon lisääminen avaa näkökulmia toiveikkaaseen tulevaisuuteen.

Toivo

 

Toivon pedagogiikka ja uskallus rauhan maailman unelmointiin ohjaavat ajatusta toiveikkaaseen tulevaisuuteen. Pedagogiikka sanana liittyy kasvatuksen tieteenalaan ja sisältää ajatuksia ja teorioita siitä, miten ihmiset oppivat. Toivon pedagogiikalla tarkoitetaan sitä, että emme saa riistää itseltämme tai muilta toivoa, vaikka joskus tuntisimmekin olomme turhautuneeksi. Toivottomuutta ja kyynisyyttä vastaan tulee kapinoida. Toivon ruokkiminen voi joskus vaatia jonkin verran tahdonvoimaa, eteenkin kriisiaikoina.  On ymmärrettävää ja normaalia tuntea toivottomuutta suurien ongelmien ja ympäröivien konfliktien keskellä. Mutta samaan aikaan meidän tulee etsiä ajatuksia, tekoja sekä seuraa, joka aktivoi toivon tunteen sydämissämme ja mielissämme. Jotkut tarvitsevat sosiaalista vuorovaikutusta ja aktiivista työtä kriisien vaikutusten pienentämiseksi ja tasapainon löytämiseksi. Toiset taas kaipaavat ajoittaista taukoa uutisista tai mahdollisuutta keskittyä muihin asioihin kuin kriiseihin. Tauon pitäminen ei tarkoita, etteikö kriiseistä välittäisi, vaan se voi olla tarpeellinen toimi pitkällä aikavälillä energian keräämiseksi. Rauhan maailma totta vieköön on mahdollinen!

Kuunnellaan ja keskustellaan muuttuvassa maailmassa

On tärkeä huomioida, että sota on ensisijassa valtioiden välinen asia. Valtioiden välinen sota ei anna lupaa syrjiä toisia ihmisiä esimerkiksi kielen tai kansallisuuden perusteella. Syrjintä lisää aina huonovointisuutta ja kuulumattomuuden tunnetta, joka on omiaan murentamaan yhteiskuntarauhaa. On vaarana, että muuttunut maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa esimerkiksi asenteisiin venäläisiä ja suomalaisvenäläisiä ihmisiä kohtaan. On tärkeää rakentaa rauhaa sovussa ja toisiamme kunnioittaen, vaikka maailman ympärillämme onkin muuttunut. Niille henkilöille, joilla on läheisiä ja perheenjäseniä kriisialueilla, tilanne on erityisen pelottava.  

Jännittääkö sinua sodista ja kriiseistä keskusteleminen? Jos jännittää, se on täysin ymmärrettävää. Turvallisemman tilan periaatteet voivat olla avuksi vaikeista asioista keskustellessa. Turvallisemman tilan periaatteilla tarkoitetaan sitä, että ryhmässä rakennetaan yhteiset pelisäännöt. Näin pyritään rakentamaan keskustelulle mahdollisimman turvallista ympäristöä ja ilmapiiriä. Samaan aikaan ymmärretään, että parhaasta pyrkimyksestä huolimatta haasteita voi tulla eteen ja joku pahoittaa mielensä. Täysin turvallisen tilan takaaminen ei ole mahdollista. Mutta turvallisemman tilan rikkoutuessa asioihin tartutaan ja niiden käsittelyyn sitoudutaan. Keskusteluiden osalta tärkeää myös on, että jokaisella on mahdollisuus, mutta ei pakkoa osallistumiseen. Jollekulle paras osallistumisvaihtoehto voi olla kuuntelu. Turvallisemmassa tilassa vihapuhetta ei sallita ja ongelmallisuuksiin uskalletaan rohkeasti tarttua. Rakennetaan rohkeasti ja sinnikkäästi yhdessä rauhaa!

Rakennetaan turvallisempaa tilaa

Pohdi ensiksi itse ja keskustelkaa sitten ryhmässä:

Mitä sinä tarvitset, jotta voit osallistua keskusteluun turvallisesti ja tuntea olosi arvostetuksi?

Onko jokin asia, joka sinua huolestuttaa keskustelussa?

Miten voimme yhdessä varmistaa, että keskustelu on asianmukaista?

Miten voimme varmistaa, että kaikki voivat halutessaan osallistua keskusteluun?

Tehtäviä kouluihin ja oppilaitoksiin

Tehtäviä alakouluihin

Tehtäviä, joiden avulla voi muun muassa käsitellä kriisien herättämiä vaikeita tunteita ja pohtia toivoa alakouluikäisten lasten kanssa.

Lähteet ja viitemateriaali

Kallio, Maaret. 2022. Artikkeli: Miten puhua lasten ja nuorten kanssa sodasta? https://maaretkallio.com/2022/03/05/miten-puhua-lasten-ja-nuorten-kanssa-sodasta/. Luettu 16.5.2024

Mannerheimin lastensuojeluliitto. https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapset-ja-media/lapsi-uutistulvassa/. Luettu 16.5.2024

Mieli ry. https://mieli.fi/uutiset/miten-puhun-sodasta-nuoren-kanssa/. Luettu 16.5.2024

Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/uutiset/2022/ohjeita-varhaiskasvatukselle-kouluille-ja-oppilaitoksille-ukrainan-kriisin-kasittelyyn. Luettu 16.5.2024

Rauhankasvatusinstituutti. 2021. Kohti syrjimätöntä koulua. Oma oppimispäiväkirjani. Turvallisemman tilan periaatteet. s. 148-152. kohtisyrjimatontakoulua.pdf (rauhankasvatus.fi)

Rauhankasvatus kriisiaikoina verkkokurssi. Rauhankasvatusinstituutti. 2024. https://rauhankasvatus.fi/rauhankasvatus-kriisisiaikoina-kurssi/

Suomen Punainen Risti. https://www.punainenristi.fi/hae-apua-ja-tukea/henkinen-ensiapu/ukrainan-kriisi-voi-jarkyttaa-mielta/. Luettu 16.5.2024

UNDP. Kestävän kehityksen tavoitteet käytännössä.  Tavoite 16: Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto. Tavoite 16: RAUHA, OIKEUDENMUKAISUUS JA HYVÄ HALLINTO | Kestävän kehityksen tavoitteet | United Nations Development Programme (undp.org). Luettu 16.5.202