Rauhaa rakentamassa kriisien ajassa – tehtävät yläkouluihin ja toiselle asteelle

Kriisit ja sodat sekä niistä kuuleminen esimerkiksi uutisten ja sosiaalisen median kautta herättävät meissä kaikissa tunteita. Kukin meistä ihmisistä reagoi eri tavalla kuulemiinsa uutisiin sodista ja maailmanpoliittisista kriiseistä. Kaikenlaisten tunteiden kokeminen näistä teemoista lukiessa tai kuullessa on sallittua ja kuuluu tavalliseen ihmiselämään. Tunteet eivät ole vaarallisia, mutta ne voivat tuntua epämukavilta etenkin ollessaan voimakkaita. On tärkeää tietää ja muistaa, että tunteita saa tuntea. Tunteilla ei kuitenkaan kannata perustella itseä tai toisia vahingoittavaa toimintaa, kuten loukkaavien sanojen sanomista.

 

Mitä tunteita uutiset sodista sinussa herättävät? Katso listaa ja ympyröi 3-5 tunnetta, joita olet tuntenut kuullessasi uutisia valtioiden välisistä sodista. Luonnollisesti tunteita on olemassa valtaisa määrä. Voit myös lisätä taulukkoon sellaisia tunteita, jotka mielestäsi siitä puuttuvat.  Sinun ei tarvitse näyttää tunnelistaasi kenellekään, jos et halua.

 

suru

 

innostus

suuttumus

viha

rakkaus

rauhallisuus

pettymys

ilo

 

toiveikkuus

uteliaisuus

häpeä

onnellisuus

hämmennys

toivottomuus

pelko

 

hämmästys

riemu

nolous

ärtymys

turhautuminen

raivo

 

Tunteiden ymmärtämistä ja käsittelemistä tukee se, että tunteita nimetään ja niistä jutellaan. Voimme huomata, että monilla ihmisillä on samankaltaisia tunteita maailman kriisien edessä. Voimme myös huomata, että jotkut reagoivat sotauutisiin voimakkaammalla tunnelatauksella ja toiset taas pienemmällä. Tunteminen ei ole kilpailu, eikä tunteiden määrän tai laadun vertailu ihmisten kesken ole kovin mielekästä. Kenenkään ei tarvitse arvostella toisen tunteita tai arvioida, pitäisikö toisten ihmisten tuntea enemmän tai vähemmän. Jokaisella on lupa tuntea omat tunteensa ja samalla käyttäytyä itseä ja muita kohtaan kunnioittavasti. Sopikaa yhteisesti, haluatteko jakaa jonkun kanssa ajatuksia valitsemistasi tunteista.

 

Jos koet epämiellyttäviä tai liian voimakkailta tuntuvia tunteita, voit kokeilla rauhoittaa tai muuttaa niitä siirtämällä huomiotasi sinun ympärilläsi oleviin asioihin. Katsele ympärillesi ja tee huomioita asioista, joita näet. Kiinnitä huomiota ympäristön tuoksuihin ja valoisuuteen. Nämä ovat esimerkkejä tavoista, joilla voit maadoittaa itseäsi takaisin hetkeen. Ei ole tarkoituksenmukaista jäädä eläytymään hätään. Tunteista puhuminen turvallisen henkilön kanssa on tärkeää ja avun hakeminen tunteiden käsittelyyn tarvittaessa on viisas ja rohkea teko. Asian puheeksi ottaminen kannattaa turvallisen aikuisen kanssa. Koulussasi tai oppilaitoksessasi on saatavilla tukea hyvinvointisi ja terveytesi edistämiseksi.  



Maailmassa on käynnissä useita valtioiden välisiä sotia. Suomi ei ole osallisina valtioiden välisiin sotiin, vaikka sotien seuraukset näkyvät ja tuntuvat Suomessakin monin tavoin. Sotauutisten ja sotien vaikutusten vaikuttaessa meihin, voimme arvostaa suomalaisen yhteiskunnan suhteellisen hyvää rauhan tilannetta.

Rauhaa voidaan kuvailla ja ymmärtää monella eri tavalla. Yleisimpiä tapoja kuvailla rauhaa on:

1) sisäisenä rauhana,

2) rauhana yhteisöissä, yhteiskunnassa ja vuorovaikutuksessa,

3) rauha koko maailmassa ja myös luonnon kanssa.

Rauha voidaan käsittää sekä sodan poissaolona että kestävänä yhteiskunnallisena rauhana, jonka ytimessä on oikeudenmukaisuus. Mikään näistä rauhan kuvailutavoista ei ole enemmän oikea kuin toinen, vaan ne kuvailevat rauhan eri ulottuvuuksia.

Webel & Kaba (Definitions of Peace in the Modern Era since 1920. 2019.) ovat tutkineet erilaisia määritelmiä rauhasta 1920-luvulta lähtien. Tässä on muutamia esimerkkejä siitä, miten rauhaa on kuvailtu ja määritelty eri aikoina. Nämä kaikki määritelmät ovat ajankohtaisia ja käytössä nykyajassakin:

  • Sisäinen rauha eli rauhaa oman sisimmän eli itsen kanssa

  • Rauha väkivallattomuutena

  • Rauha sodan ja väkivaltaisten valtioiden välisten konfliktien poissaolona

  • Rauha yhteiskuntarauhana ja oikeudenmukaisena yhteiskuntana

  • Rauha luonnon kanssa eli tahto ja kyky elää sopusoinnussa luonnon kanssa

Tehkää pareittain tai kolmen henkilön ryhmissä listausta siitä, millä tavoin rauhan eri ulottuvuuden näkyvät teidän mielestänne Suomessa, maailmalla tai planetaarisesti. Voit valita jokin tietyn näkökulman, sillä keskusteltavaa riittää!

Rauhan ulottuvuuksia

Yksilötaso: Miltä tämä rauha näkyy sinussa? Millaisessa tilanteessa tai paikassa olet tuntenut tällaista rauhaa?

Yhteisön taso: Miten tämä rauha näkyy koulu-yhteisössänne?

Yhteiskunnan ja valtion taso: Miten tämä rauha näkyy suomalaisessa yhteiskunnassa?

Koko maailma luonto mukaan lukien: Miten tämä rauha näkyy koko maailman tasolla?

Sisäinen rauha eli rauhaa oman sisimmän eli itsen kanssa

    

Rauha väkivallattomuutena

    

Rauha sodan ja väkivaltaisten valtioiden välisten konfliktien poissaolona

    

Rauha yhteiskunta-rauhana ja oikeuden-mukaisena yhteiskuntana

    

Rauha luonnon kanssa eli tahto ja kyky elää sopusoinnussa luonnon kanssa

    

 

Keskustelkaa lopuksi eri ryhmien huomioista. Pohtikaa myös esimerkiksi seuraavia jatkokysymyksiä, jos aikaa jää:

  • Millainen paikka koulusi mahtaisi olla, jos kaikki koululaiset tai opiskelijat sekä henkilökunta kokisivat sisäistä rauhaa?

  • Miltä näyttäisi maailma, jonka väestö kokisi sisäistä rauhaa?

  • Miten väkivallattomuus voi toteutua yksilötasolla, entä koulun tasolla, yhteiskunnassa tai valtioiden välillä?

  • Miten yhteiskuntarauhaa voitaisiin lisätä sinun asuinympäristössäsi rauhanomaisin keinoin?

Tutustu yhdysvaltalaistaustaisen sotien ja valtioiden sisäisten ja valtioiden välisten konfliktien seuraamis- ja raportointikeskus Center for preventive actionin ylläpitämään sotaseurantatyökaluun Global conflict trackeriin.

Katselkaa karttaa ja pohtikaa:

  • Mistä kartassa näytettävistä sodista olet kuullut mediassa, koulussa tai jutellessasi ihmisten kanssa. Mistä kartalla näkyvistä sodista tai konflikteista olet kuullut eniten?
  • Mistä konfliktista et ole kuullut tai et ainakaan muista kuulleesi.

 

Menkää seuraavaksi australialaisen Institute for economics and peacen maailman rauhan tilannetta kuvaavaan karttaan. Helpointa vertailu on, jos käytössänne on kaksi tietokonetta tai muuta älylaitetta.  

  • Näyttävätkö kartat sinun mielestäsi samansuuntaista kuvaa maailman eri maista?

 

Vertailun jälkeen pohtikaa yhdessä:

  • Oletko kuullut mediassa, koulussa tai jutellessasi ihmisten kanssa rauhan tilanteesta maailman eri alueilla? Onko sinun mielestäsi mediassa enemmän esillä tietoa sodasta vai rauhasta?

 

Jakakaa ajatuksia myös koko luokan kanssa päätelmistänne.

Lukekaa ohessa näkyvät lainaukset, joissa kuvataan rauhaa. Lainaukset on koottu sellaisilta merkkihenkilöiltä, jotka ovat elämässään edistäneet rauhaa erilaisin tavoin. Valitse sinua puhuttelevin lainaus. Kun olet valinnut lainauksen, kirjota se ylös vihkoosi. Pohdi, mikä lainauksessa kosketti itseä ja miksi valitsi tänään juuri sen. Tee lainauksen ympärille ajatuskartta valintaperusteistasi. Jaa ajatuksesi muiden kanssa, jos haluat. Harjoitelkaa samalla aktiivista kuuntelua: Kun joku kertoo valitsemastaan lainauksesta, muut kuuntelevat kommentoimatta. Kuuntelemisen taito on tärkeä rauhaa rakentava ja ylläpitävä taito. Tutustu vielä merkkihenkilöön sanojen takana. Kuka hän oli ja mitä hän teki elämässään?

Pohtikaa myös, millaista rauhaa toivoisitte omaan kouluunne tai oppilaitokseenne. Ketkä kaikki voivat osallistua yhteisen rauhan rakentamiseen ja mitä kukin voi omalta osaltaan ja yhdessä tehdä rauhan aikaansaamiseksi. Mitä opettajat ja muu henkilökunta voivat tehdä yhteisen rauhan rakentamiseksi?

 

 

Mikä antaa sinulle toivoa? Kirjoita lista asioista, joita tekemällä sinä koet iloa ja toiveikkuutta. Nämä asiat ovat sinun toivottomuuden vastalääkkeitäsi.

Taulukossa on muutama esimerkki asioista, joiden tekeminen voi tuoda jollekulle iloa ja toivoa, voit myös lisätä omia ilon- ja toiveikkuuden lähteitäsi.

käveleminen luonnossa

kirjoittaminen

leipominen

kaverin tai perheenjäsenen kanssa juttelu

elokuvien tai sarjan katseleminen

piirtäminen

perheen kanssa oleskelu kotona

eläimen seurassa oleminen

tanssiminen

käsityöt

liikunta tai urheileminen

opiskelu tai läksyjen tekeminen

musiikin kuuntelu

laulaminen tai soittaminen

kotitöiden tekeminen

lukeminen

Aseta lista näkyvälle paikalle ja ota toivottomuuden vastalääkkeet käyttöösi päivän aikana silloin, kun tunnet olosi toivottomaksi.