Rauhaa ei ole pelkästään sodan puuttuminen vaan väkivallaton ja oikeudenmukainen elämä. Rauhanomaisessa yhteiskunnassa kaikki ovat tasa-arvoisia ja kaikilla on pääsy oikeuspalveluiden pariin. Rauha edesauttaa kestävää kehitystä ja samaan aikaan kestävän kehityksen tukeminen edistää rauhaa.

Rauhaa voi olla valtioiden kesken ja niiden sisällä. Valtioiden välillä rauha näkyy luottamuksellisina valtioiden välisinä suhteina sekä toimivana kansainvälisenä yhteistyönä. Joskus rauhan tieltä täytyy ratkaista konflikteja tai muita ristiriitoja. Kaikkein rauhanomaisin keino ratkaista keskinäiset ongelmat on puhua yhdessä.

Rauhanpäivän taustaa

YK:n yleiskokous perusti kansainvälisen rauhanpäivän vuonna 1981, jolloin rauhanpäiväksi määritettiin syyskuun kolmas tiistai. Vuoden 2001 New Yorkin terrori-iskujen jälkeen YK:n yleiskokous päätti siirtää rauhanpäivää vietettäväksi joka vuosi 21. syyskuuta.

Valtion sisällä yhteiskuntarauhan toteutuminen näkyy kansalaisten yhdenvertaisena kohteluna, tasa-arvona ja yhtäläisinä vaikuttamisen mahdollisuuksina. Jotta ihmiset pystyvät elämään keskenään ja itsensä kanssa rauhassa, heidän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeensa täytyvät olla riittävässä määrin tyydytettyjä. Ihmisten täytyy siis voida tarpeeksi hyvin, jotta yhteiskunta voi voida hyvin.

Lainauksia rauhasta:

“If you want to make peace, you don’t talk to your friends. You talk to your enemies.” — Moshe Dayan.

”Niin kuin maa kasvaakseen tarvitsee sadetta ja aurinkoa, niin myös ihmisen kasvu vaatii vapautta, tietoa ja kauneutta.” — Katri Vala.