Tehtävien lisämateriaalit opettajalle
Kuinka käsitellä kriisejä ja sotaa lasten ja nuorten kanssa?
Elämme aikaa, jossa sotaa käydään laajasti eri puolilla maailmaa. Ukrainan sodan myötä sota on tullut myös Suomen näkökulmasta lähemmäksi kuin pitkään aikaan. Ovatko oppilaat tai opiskelijat halunneet keskustella kanssasi meneillään olevista sodista ja maailmanpoliittisista kriiseistä? Lasten ja nuorten kanssa kriiseistä ja sodista keskusteleminen on herkkä asia. Keskusteluissa on tärkeää korostaa, että kriisejä tai konflikteja voidaan ratkaista myös kunnioittavasti ja dialogisesti; viisas konfliktien ratkaisu voi luoda muutosta parempaan jännitteiden lisääntymisen sijaan. On hyvin murheellinen asia, että me aikuiset emme aina osaa viisaasti erimielisyyksiä ratkaista. Tämän materiaalin tavoitteena on antaa ideoita ja ohjeita siihen, kuinka kriisejä ja sotia voidaan oppijoiden kanssa käsitellä, sekä kuinka sinä kasvattajana voit valmistautua haastavista aiheista keskustelemiseen ryhmässäsi.
Rauhaa rakentamassa kriisien ajassa
Kun maailmassa tapahtuu järkyttäviä asioita, kuten sotaa, kasvattajan päätehtävä on rakentaa omalla toiminnallaan turvallisuuden tunnetta ja kokemusta arjen jatkumisesta. Tätä voidaan kutsua myös maadoittamiseksi. Vaikka maailmantilanne on muuttunut, lapselle (ja meille kaikille) arjen jatkuminen ja rutiinit ovat tärkeitä. Yhdessä toimiminen, jutustelu ja muu ryhmäytymistä edistävä toiminta osana opetusta on nyt erityisen tärkeää. Ole kuulolla, mitä lapset ja nuoret keskenään puhuvat. Kysymyksillään he kertovat, mitä he jo tietävät asiasta. Keskity vastaamaan lasten ja nuorten itse esille nostamiin huoliin ja kysymyksiin. On myös täysin hyväksyttävää vastata, että nyt tähän kysymykseen en tiedä vastausta, mutta voinko palata siihen myöhemmin. Tai voisimmeko ehkä yhdessä pohtia vastauksia ja etsiä tietoa? Sotiin ja maailmanpoliittisiin kriiseihin liittyvän tiedon osalta me kaikki olemme keskeneräisiä. Vuorovaikutussuhteet ovat globaaleja ja mutkikkaita, eikä juurisyistä aina löydy läpinäkyvää yhtä syytä sotaan. Sodankäymistä perustellaan hyvin erilaisista näkökulmista käsin. Joskus voi olla myös niin, että puolustautuakseen on ryhdyttävä sotaan. Ja usein on myös niin, että sodan eri osapuolet näkevät sotaan johtaneet syyt eri tavalla. Eettinen ja moraalinen keskustelu on aina osa sodista keskustelua. Ymmärrettävästi lapselle on hyvin vaikea ymmärtää, miten sodat maailmassa ovat ensinkään mahdollisia. Miten ihminen on kykenevä sellaiseen pahuuteen? Tärkeää on muistuttaa, että vaikka maailmassa on pahuutta, hyvyyttä on aina enemmän.
Sodasta ja kriiseistä keskusteleminen lasten ja nuorten kanssa on myös vastuullinen tehtävä. Moniammatillinen yhteistyö ja työnjako on tärkeää sopia tarkkaan. Esimerkiksi kasvattaja ei ole hoito- tai terapiatyön ammattilainen. Kasvattajan tärkeä tehtävä on arkeen maadoittamisen tehtävä, perheen kanssa tehtävä yhteistyö, kuuntelu ja luottamuksen rakentaminen, sekä tarpeen mukaan jatkotahoille ohjaaminen tuen saamisen turvaamiseksi. Tarpeiden tunnistaminen ei ole yksinkertaista, mutta moniammatilliset verkostot luovat parhaan viitekehyksen tähän työhön. Samaan aikaan koulumaailma on haastava toimintaympäristö, jossa resurssit eivät aina kohtaa tarpeita. Sen vuoksi on hyvä pohtia, mitä kuitenkin jokainen meistä voi omalta osaltaan tehdä lasten ja nuorten kohtaamiseksi.
On kuitenkin myös niin, että kriisistä puhumisen aktiivinen välttely saattaa tehdä aiheesta entistä pelottavamman. Oma opettaja on usein lapselle se tuttu ja turvallinen aikuinen, jonka kanssa vaikeatkin asiat uskalletaan ottaa puheeksi. Sodasta voi siis puhua ja todeta esimerkiksi, että Euroopassa kaksi valtiota on nyt sodassa keskenään ja että tämä asia huolestuttaa monia aikuisia ja lapsiakin. Lapsille ja nuorille on myös hyvä kertoa, että sota on ensisijassa valtioiden välinen asia. Valtioiden välinen sota ei anna lupaa syrjiä toisia ihmisiä esimerkiksi kielen tai kansallisuuden perusteella. Syrjintä lisää aina huonovointisuutta ja kuulumattomuuden tunnetta, joka on omiaan murentamaan yhteiskuntarauhaa. On myös vaarana, että muuttunut maailmanpoliittinen tilanne on vaikuttanut asenteisiin ja ennakkoluuloihin esimerkiksi venäläisiä ja suomalaisvenäläisiä ihmisiä kohtaan. Voimme rakentaa yhteiskuntarauhaa elämällä sovussa ja toisiamme kunnioittaen, vaikka maailman ympärillämme onkin muuttunut.
Aikuisella voi akuutissa kriisitilanteessa herätä suuri tarve käsitellä asioita yhdessä. On tärkeää muistaa, että eri ikäiset ihmiset ja erilaiset yksilötkin saattavat kaivata kriisitilanteessa erilaisia asioita. Jotkut lapset ja nuoret voivat haluta keskustella sodasta, mutta toiset taas tarvitsevat tavallistakin enemmän rauhaa, vakautta ja tavallisen oloisena jatkuvaa arkea. Kun kriisitilanne on akuutti, parasta rauhantyötä on keskittyä vakaan arkielämän jatkamiseen. Aikuiselle tämä voi tuntua turhauttavaltakin, koska aikuisella saattaa olla tarve tarttua toimeen ja ”tehdä jotain”. Aikuisen tulee arvioida, koska on sopiva aika käsitellä kriisin aiheita. Kriisiaiheiden käsittelyn aika saattaa tulla eteen vasta sitten, kun turvallisuuden tunne on saavutettu näyttämällä ja kokemalla, että tavallinen arki kouluineen ja harrastuksineen jatkuu muuttuneessakin tilanteessa. Ehkäpä aiheesta keskustelun mahdollisuutta voikin tarjota vain osalle luokkaa? Eli niille oppilaille tai opiskelijoille, jotka kokevat keskustelun tarpeelliseksi itselleen. Elämme kaikki samassa maailmassa, mutta identiteettiemme, taustojemme, kokemustemme ja sosiaalisten ympäristöjemme erilaisuuden vuoksi emme koe maailmaa samalla tavalla. Voi olla myös niin että sinä, tai joku lähipiiristäsi on joutunut kokemaan sotaa. Traumatietoinen lähestymistapa aiheen käsittelyyn on tärkeä, mutta ei yksinkertainen tehtävä. Tämä materiaali on rakennettu 4T:n periaatteelle: Tiedon lisäksi on huomioitava tunteiden, turvallisuuden ja toivon näkökulmat. Myös tehtävät on rakennettu 4T:n (tieto, tunteet, turvallisuus ja toivo) näkökulmat huomioiden.
Tunteet
Maailmanpoliittiset kriisit ja sodat voivat herättää erilaisia tunteita ja reaktioita, jotka voivat myös yllättää. Tunteet ovat sallittuja ja niitä on hyvä tunnustella. Kurjien tunteiden pohjalta ei voi kuitenkaan perustella ikäviä tekoja. On tärkeää pohtia, mitkä seikat auttavat myös päästämään irti negatiivisista tunteista. Erilaiset keholliset harjoitukset auttavat tunteista irti päästämiseen ja nykyhetkeen maadoittumisessa. Pysähtykää myös keskustelujen ja työskentelyn jälkeen pohtimaan, mitkä asiat tuovat iloa, toivoa ja hyvää mieltä. Tunnetyö on meille elämänmittainen tärkeä tehtävä ja tunteemme ovat läsnä aina. Tunnekasvatukseen tukimateriaaleja löytyy monilta toimijoilta.
Turva
Turvallinen ja vakaa arkielämä, sekä turvalliset ihmiset elämässä tuovat turvaa maailman myllertäessä ympärillä. Turvallisuus on yksi perustarpeistamme ja linkittyy tiiviisti tunteisiin. Esimerkiksi arjen toimiin ja hetkeen keskittyminen ovat tärkeitä asioita. Jos koulussa käsitellään sotia, palaa tietoisesti arjen rutiineihin ja tekemiseen kiinnittyen. Ei ole tarkoituksenmukaista jäädä eläytymään hätään.
Tieto
Tieto sodista ja rauhasta on aiheen käsittelyssä oleellinen asia. Erilaisista kriiseistä tai sodista voi eri tietolähteissä olla myös hyvin erilaista tietoa tai näkökulmia, näin ollen tiedon kriittinen tarkastelu on tarpeen. Tietoa on tärkeää saada iänmukaiset tarpeet huomioiden. Onneksi uutiskanavia myös pienimmille oppilaille löytyy, jossa on huomioitu iänmukaiset tarpeet sisältöjen ja kuvien osalta. Varovaisuus on aina tarpeen. Koulussa erityisesti historian oppiaineessa käsitellään sotia. Samaan aikaan rauhan teemasta tiedon lisääminen avaa näkökulmia toiveikkaaseen tulevaisuuteen. Luokassasi voi olla oppijoita, jotka ovat kokeneet sotaa. Silloin teeman käsittely voi tuntua hyvin vaikealta.
Toivo
Toivon pedagogiikka ja uskallus rauhan maailman unelmointiin ohjaavat ajatusta toiveikkaaseen tulevaisuuteen. Toivon pedagogiikalla tarkoitetaan sitä, että emme saa riistää itseltämme tai muilta toivoa, vaikka joskus tuntisimmekin olomme turhautuneeksi. Toivottomuutta ja kyynisyyttä vastaan tulee kapinoida. On ymmärrettävää ja normaalia tuntea toivottomuutta suurien ongelmien ja ympäröivien konfliktien keskellä. Mutta samaan aikaan meidän tulee etsiä ajatuksia, tekoja sekä seuraa, joka aktivoi toivon tunteen sydämissämme ja mielissämme. Toivo on siis myös toimintaa. Kun tietää, mikä saa aikaan toiveikkuutta sekä toivottomuutta, voi tehdä töitä tasapainon saavuttamaksi. Toiveikkuutta kannattaa ruokkia, mutta toisaalta maailman tapahtumia täytyy seurata ja olla niistä tietoinen. Silmien ja sydämen sulkeminen maailmalta ja uutisilta voi auttaa tuntemaan toivoa lyhyellä aikavälillä, mutta tällaiselta pohjalta kehittynyt toivo on todellisuudesta vieraantunut. Toivo ja toivottomuus voidaan nähdä tunteen kirjon kahtena eri päänä, jonka eri päädyissä voidaan olla samankin päivän aikana.
Opettajan ohjeet tehtäviin
- Alakoulu & yläkoulu ja toinen aste, Mitä tunteita uutiset sodista sinussa herättävät?
- Yksilö- ja ryhmätehtävä, Rauhan kuvat
- Tehtävät yläkouluun ja toiselle asteelle: Pari- tai ryhmätehtävä, Mitä on rauha?
- Tehtävät yläkouluun ja toiselle asteelle: Paritehtävä, Konfliktit maailmassa
- Tehtävät yläkouluun ja toiselle asteelle: Yksilö- ja ryhmätehtävä, Mitä rauha merkitsee sinulle?
- Alakoulu & yläkoulu ja toinen aste, Mitä tunteita uutiset sodista sinussa herättävät?
Tämä tehtävä löytyy iänmukaistettuna sekä pienimmille oppilaille, että opiskelijoille. Muokkaa tarpeen mukaan tehtävää ryhmäsi tarpeet huomioiden.
Onko ryhmäsi monikielinen? Voitte aloittaa työskentelyn pohtimalla (ja/tai kääntämällä) ydinkäsitteitä (kriisi, konflikti, sota, rauha, tunne ja tunteet, media). Joukossa on sanoja, jotka voivat olla oppilaalle uusia. Käsitteiden kautta pääsette keskustelemaan teemasta. Mitä on sota? Mitä on rauha? Millaisia kriisejä voi olla?
Tunnesanojen suhteen sama kielellinen työstäminen voi olla tarpeen. Tunteiden tunnistaminen ei ole helppo tehtävä, mutta senpä vuoksi tunteiden tunnistamista ja niistä puhumista harjoitellaan. Vaikka tehtävä on yksilötehtävä, arvioi, onko luokkasi valmis jakamaan ajatuksia tunteistaan jollain tapaa. Jos ei koko ryhmän kanssa, niin vaikkapa pareittain tai pienissä ryhmissä. Voit kopioida ja tulostaa oppilaille alla olevan taulukon. Yhdelle A4:lle mahtuu monta taulukkoa. Taulukossa on sekä negatiivisia, että positiivisia tunteita. Alimmalle riville oppilaat voivat kirjoittaa lisää tunteita. Tunnelistoja löydät avuksi:
-Rauhankasvatusinstituutti. Kohti syrjimätöntä koulua s. 303 (Liite 2, Tunteet ja tarpeet)
-Mieli ry: https://mieli.fi/wp-content/uploads/2022/03/Materiaali-Ukrainan-kriisin-kasittelyyn-nuorten-kanssa.pdf (Dia 3, Mitä tunteita olet tuntenut tänään?)
suru
| innostus | suuttumus | viha | rakkaus | rauhallisuus | pettymys |
ilo
| toiveikkuus | uteliaisuus | häpeä | onnellisuus | hämmennys | toivottomuus |
pelko
| hämmästys | riemu | nolous | ärtymys | turhautuminen | raivo |
- Yksilö- ja ryhmätehtävä, Rauhan kuvat
Keskustelkaa ensiksi erilaisista näkökulmista rauhaan. Pohtikaa hyvin konkreettisia esimerkkejä alla oleviin kategorioihin. Päätä tekniikka ja materiaalit oppilaiden taideteoksiin. Taide on tapa hyvä tapa vaikuttaa, tuoda iloa, hyvää mieltä tai ajattelun aihetta muillekin. Ehkäpä näyttelynne koulun käyttävällä tuo rauhaa ja iloa myös ohikulkijoille.
Rauhaa voi olla sinussa itsessäsi. Rauhaa on omassa mielessä, tunteissa ja kehossa. |
Rauhaa on sopu ja esimerkiksi hyvät kaveri- tai perhesuhteet. Rauha on muiden huomioimista. |
Rauhaa on turvallinen ja sellainen yhteiskunta, esimerkiksi Suomi, jossa asukkaat voivat hyvin. |
Rauhaa on valtioiden, eli maiden välinen sopu. |
Rauhaa on luonnon kanssa. |
- Tehtävät yläkouluun ja toiselle asteelle: Pari- tai ryhmätehtävä, Mitä on rauha?
Tehtävässä on paljon pohdittavaa. Jos koet, että tehtävää on tarkoituksenmukaista palastella, voitte jakaa riveittäin näkökulmat pienryhmille. Loppukeskustelulle on hyvä varata aikaa vähintään 20 minuuttia, jotta kaikki pääsevät pohtimaan ja tutustumaan erilaisiin näkökulmiin. Voihan olla, että osa ryhmistä ehtii pohtia useampaakin riviä eli näkökulmaa. Jos haluat perehtyä erilaisiin positiivisen rauhan näkökulmiin, esimerkiksi professori Hilary Creminin ja Roy Leightonin “Positive Peace Matrix”, josta tehtävässäkin oleva taulukko on saanut inspiraationsa, (https://www.cambridgeinternational.org/Images/665479-positive-peace-in-schools-hilary-cremin.pdf. Dia 6) on mainio työväline omaa ymmärrystä täydentämään.
Rauhan ulottuvuuksia | Yksilötaso Miltä tämä rauha näkyy sinussa? Millaisessa tilanteessa tai paikassa olet tuntenut tällaista rauhaa?
| Yhteisön taso Miten tämä rauha näkyy koulu-yhteisössänne? | Yhteiskunnan ja valtion taso Miten tämä rauha näkyy suomalaisessa yhteiskunnassa? | Koko maailma luonto mukaan lukien Miten tämä rauha näkyy koko maailman tasolla? |
Sisäinen rauha eli rauhaa oman sisimmän eli itsen kanssa
|
|
|
|
|
Rauha väkivallatto- muutena
|
|
|
|
|
Rauha sodan ja väkivaltaisten valtioiden välisten konfliktien poissaolona
|
|
|
|
|
Rauha yhteiskuntarauhana ja oikeuden-mukaisena yhteiskuntana
|
|
|
|
|
Rauha luonnon kanssa eli tahto ja kyky elää sopusoinnussa luonnon kanssa
|
|
|
|
|
- Tehtävät yläkouluun ja toiselle asteelle: Paritehtävä, Konfliktit maailmassa
Tässä tehtävässä herätellään huomioimaan erilaisia kriisejä maailmassa ja sitä, miksi osa jää yhteiskunnassamme keskustelun ulkopuolelle. Karttojen vertailu kahdelta eri sivustolta onnistuu parhaiten, jos pareilla/ryhmillä on kaksi laitetta käytettävissään. Ehkäpä ryhmässä on kielentaitajia, jotka voivat hakea vastaavia sivustoja eri kielillä. Löytyykö sellaisia ja millaista kuvaa kriiseistä ne piirtävät?
- Tehtävät yläkouluun ja toiselle asteelle: Yksilö- ja ryhmätehtävä, Mitä rauha merkitsee sinulle?
Tässä tehtävässä pohditaan rauhaa ja mitä se itselle merkitsee, harjoitellaan aktiivista kuuntelua, tiedon etsintää sekä omien ajatusten ja mielipiteiden jakamista. Rauhan merkkihenkilöt tuovat myös maailman historian tapahtumat keskusteluun ja oppimisen aiheiksi. Valitkaa eri osioita tehtävästä myös sen mukaan, kuinka paljon aikaa on käytettävissä. Tehtävän parissa saa hyvin kulumaan kaksikin oppituntia.