Rauhan Kasvatus Instituuti
Etusivulle

Tekstivastine videolle: Tärkein asia on saada saamelaiset opetussuunnitelmiin, historian, yhteiskuntaopin ja maantiedon kirjoihin.

Taustalla on kesäinen, aurinkoinen puisto ja pensaita. Ohjaaja Suvi West katsoo kuvaajaa kameran takana silmiin kädet sylissä. Hän alkaa puhua.

Munhan ei alun perin pitänyt tehdä tätä Eatnameamet – Hiljainen taistelumme –elokuvaa, mutta niihin aikoihin, viisi-kuusi vuotta sitten alkoi ilmapiiri koveta saamelaisia kohtaan.  Poliittisella tasolla tehtiin hyvin saamelaisvastaisia päätöksiä, sopimuksia ja lakeja ja yhteiskunnan tasolla vihapuhe saamelaisia vastaan lisääntyi. [West alkaa elävöittää ja painottaa puhettaan käsieleillä. Hän jaksottaa puhettaan toisiinsa sulautuvilla käsieleillä koko videon ajan.]

Se oli mielestäni jollain tasolla käsittämätöntä ja huolestuttavaa [West osoittaa itseään ja levittää sitten kätensä sivuilleen]  ja en päässyt eroon siitä pelosta, mitä kaikki tämä ympärillä oleva ilmapiiri pystyisi aiheuttamaan mulle. [West laskee kätensä syliin.] Eikä pelkästään mulle vaan myös muille ja tuleville saamelaisille. Tuntui, että se oli aivan pakko alkaa tekemään tätä elokuvaa, kun ihmiset perustivat tietoja väärään tietoon tai ennakkoluuloihin. Myös ihmiset, joilta olisi odottanut vähän enemmän. Se oli aivan selkeä merkki [korostaa] siitä, että saamelaisista ei ole tarpeeksi tietoa.

[Jokaisen käsitteen kohdalla West tekee käsillään kaksisivuisen laatikon, joita latoo vierekkäin.] Jotta pystyisi ymmärtämään kolonialismia Suomessa, on ymmärrettävä se, että saamelaiset eivät ole suomalaisia [West korostaa käsillään], suomalainen kieliryhmä tai suomalainen heimo. Vaan ihan oma kansa. Alkuperäiskansa. [Sulkee kätensä yhteen.] Kuten ovat Australian aboriginaalit tai Uuden Seelannin maorit tai Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat, joita kutsutaan täällä sanalla intiaani. [West osoittaa käsillään oikealle.] Suomessa kuitenkin riittää ymmärrystä sille, mitä tapahtuu muille alkuperäiskansoille ja sympatisoidaan reservaatteja, joka on hienoa ja tärkeää, mutta tulisi ymmärtää, [West painottaa edessään] että tämä kaikki sama tapahtuu myös Suomessa ja Pohjoismaissa. Eli jos sen ymmärtää [korostaa käsillään], niin pystyy ylipäänsä alkaa ymmärtämään, kun puhutaan kolonialismista tai millä lailla valtasuhde on valtaväestö [West yhdistää sormenpäänsä etäisyyden päästä ja lyö niitä yhteen] – suomalaiset suhteessa saamelaisiin – [listaa sormillaan] joilla ei ole päätäntävaltaa omiin asioihin, ei edes omaan identiteettiinsä. [Osoittaa kädellään ylhäältä alaspäin päänsä päältä.] Vaan suomalaiset yhteiskuntana, valtiona ja päättäjinä päättävät saamelaisten asioista.

[West osoittaa ympärilleen eri puolille kameraa käsillään eri tasojen kohdalla.] Ja nyt kun mä olen tätä pohtinut viisi vuotta ja ollut katsomassa sitä lakitasolla ja sopimustasolla ja yhteiskunnan tasolla. [Laskee kädet syliinsä.] Ni mun mielestä kaikki johtuu siitä, että saamelaisista ei ole tietoa Suomessa. Joka on uskomatonta ja ällistyttävää [levittää kätensä sivuilleen], että meillä ei vieläkään ole ajankohtaista ja ajan mukaista ja edes [korostaa] oikeaa tietoa koululaitoksella. Eli mä olen sitä mieltä, että se olisi kaikkein tärkein asia, että saisi perustietoa saamelaisista kouluihin. Ja tärkeämpää tulevaisuudessa on tähdätä siihen, että saamelaiset olisivat siellä opetussuunnitelmassa. [Vetää kädet sivuilta eteensä keskelle.] Eli se tulee oppikirjoihin oli kyse sitten maantieto tai historia tai yhteiskuntaoppi. Eli sinne meidän pitäisi päästä. Ja nythän saamelaiset ovat vaan monen kymmenen vuoden ajan vaan pullautettu pois tästä näin. [West levittää kätensä.] Emmekä me tiedä, miksi näin on. Mielestäni olisi tärkeää, että suomen koululaitos ymmärtäisi, että tässä on [korostaa] isoista asioista kysymys. Emmekä me voi enää kasvattaa tulevia sukupolvia siten, etteivät he tiedä mitään, koska ne tulevat sukupolvet ovat taas niitä, jotka ovat eduskunnassa [osoittaa kauas ja sitten eteensä eri kohtiin] ja toimittajina ja siellä ja täällä ja tuolla tekemässä saamelaisten kannalta keskeisiä päätöksiä. [West vetää kätensä yhteen, nyökkää ja katsoo kuvaajaa.]