Puuttuvat tarinat – saamelaistehtävät

Perustason tehtävät

Syventävät tehtävät

Saamelaiset ja romanit – yhteistehtävät

  • Muumileehi – inarinsaamea puhuvat muumit

Välineet: Videotykki 

Kesto: 15–20 min 

Inarinsaamenkielisen Muumilaakso-sarjan traileri (30 s). 

Saamen kieliä on yhdeksän, ja niistä kolmea puhutaan Suomessa: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisia, sillä saamelaisia ja heidän kieltään ja kulttuuriaan on pitkään pyritty sulauttamaan valtakulttuuriin. Saamelaiset kuitenkin käyttävät kieliään yhä, ja viime vuosina on myös esimerkiksi dubattu lastenohjelmia saameksi. 

Katsokaa inarinsaamenkielisen Muumilaakso-sarjan traileri. Miltä kieli kuulostaa? 

Inarinsaamen puhujia on 300–400. Mikä merkitys inarinsaamenkielisellä ohjelmalla on inarinsaamelaisille lapsille? 

Mitä muita tapoja keksitte, millä uhanalaisten kielten säilymistä voidaan tukea? 

Tarvittavat taustatiedot ja taidot: Nuoret tietävät, että Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä ja että Suomessa asuu saamelaisia 

Tavoitteet: Nuoret tutustuvat yhteen Suomessa puhutuista saamen kielistä ja pääsevät pohtimaan uhanalaisten kielten asemaa. Nuoret pohtivat kielen sosiaalista luonnetta ja merkitystä yksilön ja yhteisöjen kannalta sekä kehittävät kykyään tarkastella kulttuurin ja sosiaalisen ympäristön vaikutusta yksilöiden toimintaan. 

POPS: Suomen kieli ja kirjallisuus: S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen; Elämänkatsomustieto: S3 Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus,  

LOPS ÄI2 Kieli- ja tekstitietoisuus; PS5 Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen 

  • Saamelaista festarimuotia

Välineet: Videotykki 

Kesto: 20–25 min 

Ylen saamenkielisen nuorten toimituksen video: “Ijahis idja kuin saamelaisten oma Coachella – Sohkaršohkka selvitti miten festarikansa oli pukeutunut Ijahis idjaan.” 1 min 42 sek:

TikTok-video

Instagram-video

Facebook-video

Saamelaisia festareita järjestetään kesäisin useita, ja monet saamelaiset pukeutuvat festareilla saamenpukuun. Festareilla näkee, millaiset värit, kankaat ja asusteet ovat muotia saamenpuvuissa. Vaikka saamenpukujen trendit vaihtelevat, niistä voi tunnistaa eri alueiden ja sukujen pukeutumisperinteitä. 

Katsokaa Ylen saamenkielisen nuorten toimituksen video Ijahis idja -alkuperäiskansojen musiikkifestareilta Inarista. Videolla festarikävijät kertovat, mistä pitävät saamenpuvussaan eniten. 

Keskustelkaa pareittain: 

  • Mihin kiinnitit huomiota videon saamenpuvuissa?
  • Mistä asioista videolla haastatellut henkilöt pitivät puvuissaan?
  • Mikä sinulle on tärkeää pukeutumisessasi?
  • Ovatko pukeutuminen ja vaatteet mielestäsi osa kulttuuria? Miksi on tai miksi ei ole? 

Tarvittavat taustatiedot: Nuoret tietävät, että Suomessa asuu saamelaisia 

Tavoitteet: Nuoret kehittävät kykyään tarkastella kulttuurin ja sosiaalisen ympäristön vaikutusta yksilöiden toimintaan. Nuoret ymmärtävät, että kulttuurit ovat vuorovaikutuksessa keskenään. 

POPS: Elämänkatsomustieto: S1 Katsomus ja kulttuuri, Maantieto: S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla 

LOPS: ET3 Kulttuurit, PS5 Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen 

  • Inarinsaamelainen laulumusiikki eli livđe

Välineet: Videotykki

Kesto: 15–20 min

Anna Morottaja: Riekko 

Anna Morottaja: Metsähanhi 

Anna Morottaja: Telkkä 

Lisälukemistoa aiheesta:

Anna Morottajan kirjoitus Kansanmusiikki-lehdessä.

Saamelaisesta maailmankuvasta Saamelaiskulttuurin ensyklopediassa.

Inarinsaamelaisilla on oma lauluperinteensä, livđe. Livđe (äännetään liyde) on inarinsaamea ja tarkoittaa laulua. Livđet kertovat usein jostakin eläimestä tai yksittäisistä henkilöistä, ja toisin kuin pohjoissaamelaisissa joiuissa, livđeissä voi olla melko paljonkin sanoja.

Livđe-perinne oli välillä vaarassa hiipua kokonaan, muun muassa Inarissakin 1930-luvulla riehuneen espanjantauti-influenssapandemian vuoksi ja suomalaisen kulttuurin vaikutuksen seurauksena. Tällä vuosituhannella vanhoja livđejä on kuitenkin jälleen alettu esittää ja uusia säveltää.

Kuunnelkaa yksi inarinsaamelaisen muusikon Anna Morottajan livđe.

  • Miten kuvailisit kappaleen tunnelmaa?
  • Millä eri tavoilla lintu tuodaan osaksi livđeä?
  • Miettikää mahdollisia syitä, miksi inarinsaamelaiset ovat tehneet paljon livđejä eläimistä.
  • Jos tekisit omalla kielelläsi laulun jostakin eläimestä, mistä lajista tekisit sen? Millä musiikkityylillä tekisit kappaleen?


Tarvittavat taustatiedot ja taidot: Nuoret tietävät, että Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä ja että Suomessa asuu saamelaisia

Tavoitteet: Nuoret tutustuvat inarinsaamelaiseen musiikkiperinteeseen. Nuoret pohtivat kielen sosiaalista luonnetta ja merkitystä yksilön ja yhteisöjen kannalta. Nuoret osaavat muodostaa kulttuureja koskeviin kysymyksiin oman perustellun kantansa. Harjoitus kehittää taitoa tulkita maailmankatsomukseen liittyviä ulottuvuuksia taiteessa.

POPS: Maantieto: S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla,

LOPS HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat, ÄI2 Kieli- ja tekstitietoisuus, ET3 Kulttuurit, UE5 Uskonto taiteissa ja populaarikulttuurissa, MU2 Syke – soiva ilmaisu, MU3 Genre – globaali uteliaisuus

  • Historiallisia nimiä

Välineet: Läppäreitä, tabletteja tai älypuhelimia oppilailla

Kesto: 15–20 min

Paikannimet voivat kertoa menneisyydestä, sillä erityisesti tärkeiden paikkojen nimet muuttuvat hitaasti aikojen saatossa. Hae tietoa seuraavien paikannimien alkuperästä eli etymologiasta: Häme, Ilomantsi, Juuka, Kukkasjärvi, Lieksa, Nuuksio ja Tampere. Vinkki! Hae tietoa esimerkiksi hakusanoilla: Häme etymologia.

  • Mistä kielestä paikannimi on peräisin?
  • Mitä paikannimi tai sen osa alun perin tarkoittaa?
  • Mitä paikannimen alkuperästä voi päätellä?


Nuorille voi lopuksi kertoa, että ensimmäisen vuosituhannen aikana saamelaiset asuivat lähes koko Suomen alueella, ja monia paikannimiä on peräisin tuolta ajalta.

Tarvittavat taustatiedot ja taidot: Nuoret tietävät, että Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä ja että Suomessa asuu saamelaisia, verkkotiedonhaun perusteet hallussa

Tavoitteet: Nuorten tiedonhakutaitojen kehittäminen, kielten välisten vaikutussuhteiden hahmottaminen nimistön kautta, Suomen kielellisen moninaisuuden tunnistaminen sekä saamen kielten merkitys Suomessa, Suomen alueen varhaisten historiallisten vaiheiden tunteminen

POPS Äidinkieli ja kirjallisuus S2 Tekstien tulkitseminen, S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen, Maantieto: S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla

LOPS ÄI5 Tekstien tulkinta 1, ÄI10 Kirjoittaminen 2, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi

  • Elsa Laula-Renberg – nainen, joka kokosi saamelaiset

Välineet: Videotykki

Kesto: 45 min (dokumentti 30 min, keskustelu 15 min)

Nainen, joka kokosi saamelaiset -dokumentti

Katsokaa yhdessä dokumentti Nainen, joka kokosi saamelaiset. Dokumentti kertoo saamelaisesta poliitikosta ja aktivistista Elsa Laula-Renbergistä, joka on tärkeä henkilö saamelaisten historiassa.

Keskustelkaa dokumentista ryhmissä:

  • Mitä Elsa Laula-Renberg teki?
  • Miksi Elsa Laula-Renberg on saamelaisille merkityksellinen henkilö?
  • Dokumentissa kerrotaan myös saamelaisten kansallispäivän historiasta. Saamelaisten kansallispäivänä 6. helmikuuta suositellaan yleistä liputusta. Vietetäänkö saamelaisten kansallispäivää paikkakunnallanne? Voitte ehdottaa kunnalle tai kaupungille liputusta tai saamenlipun hankintaa saamelaisten kansallispäiväksi.


Opettajalle:

Alle olemme merkinneet, mitä dokumentin eri kohdissa käsitellään. Suosittelemme katsomaan dokumentin kokonaan, mutta jos aikataulu ei anna myöten koko dokumentin katsomiseen, alla olevasta voi olla hyötyä:

0–7.25 Tietoa saamelaisten kansallispäivän taustoista ja Elsa Laula-Renbergin merkityksestä

7.25–10.51 Elsa Laula-Renbergin elämän varhaisvaiheet

10.51–14.45 Laula-Renbergin kouluttautuminen järjestötoimintaan, verkostoituminen, häneen kohdistunut vihakampanjointi ja valtionpetossyyte

14.45–19.48 Laula-Renbergin elämä Norjassa, yhdistystoiminta, naisten aktiivinen rooli, vaikutus saamelaisten elämään tänä päivänä, saamelaisten oikeudet

19.48–25.40 Saamelaisten nykyisiä oikeustaisteluita, kaksi tämän päivän aktiivia

25.40–26.42 Elsa Laula-Renbergin hautapaikka ja sen hoitaja

26.42–29.36 Muusikko Mari Boinen pohdintaa Elsa Laula-Renbergin merkityksestä

Tarvittavat taustatiedot: Nuoret tietävät, että Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä asuu saamelaisia

Tavoitteet: Nuoret perehtyvät yhteen historiallisesti merkittävimmistä saamelaisista poliitikoista ja aktivisteista sekä saavat tietoa saamelaisten kansallispäivän taustoista; harjoitus kehittää kulttuurien tuntemusta, edistää kasvua erilaisuutta ymmärtäväksi yhteiskunnan jäseneksi, kehittää moniperspektiivisyyden ymmärtämistä, syventää ymmärrystä hyvinvointiyhteiskuntien kehityksestä, harjoitus vahvistaa jokaisen oikeutta omiin kulttuurisiin juuriinsa

POPS Historia: S2 Ihmiset muuttavat maailmaa, S4 Suurten sotien aika, S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

LOPS HI2 Kansainväliset suhteet, HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI4 Eurooppalainen ihminen, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi, HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat

  • Taideteoksen viesti

Välineet: Tietokoneet, tabletit tai älypuhelimet nuorten käytössä, videotykki

Kesto: 15–25 min

Kuvataiteilija Outi Pieskin verkkosivut.

Outi Pieski on saamelainen kuvataiteilija, joka on saanut muun muassa Suomen taideakatemian palkinnon. Hän hyödyntää taiteessaan saamelaista käsityöperinnettä ja pohjoista luontoa. Tutustukaa pareittain Outi Pieskin teoksiin. Valitkaa yksi teos, jota tarkastelette parin kanssa.

  • Mitä teos tuo mieleesi?
  • Miksi valitsitte kyseisen teoksen?
  • Onko teoksella mielestänne jokin viesti, ja mikä se voisi olla?
  • Mitä aiheita haluaisitte käsitellä omissa taideteoksissanne?


Vinkki! Harjoitus voi toimia johdantona omien teosten tekemiseen.

Tarvittavat taustatiedot: Nuoret tietävät, että Suomessa asuu saamelaisia

Tavoitteet: Nuoret tutustuvat saamelaiseen nykytaiteeseen sekä saamelaisille keskeisiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin ilmiöihin; kuvatulkinnan harjoittelu, omien mielipiteiden perustelu, kuvataiteen kulttuuristen ja yhteiskunnallisten merkitysten ja taustojen tutkiminen, kulttuurisen osaamisen vahvistaminen ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioittaminen ja arvostaminen

POPS Kuvataide: S3 Taiteen maailmat, Maantieto: S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla

LOPS: KU1 Omat kuvat, jaetut kulttuurit; KU3 Kuva viestii ja vaikuttaa

  • Alkuperäiskansojen oikeuksista

Välineet: Videotykki tai älylaitteita, joista nuoret voivat tarkastella alkuperäiskansojen oikeuksia

Kesto: 20–25 min

Alkuperäiskansojen oikeuksien julistus [PDF]

Poimintoja ja huomioita alkuperäiskansojen oikeuksista: Alkuperäiskansojen oikeuksista pomintoja [PDF]. Tänne olemme koonneet ehdotuksen käsiteltävistä oikeuksista sekä kommentteja niiden toteutumisesta.

Saamelaiset ovat alkuperäiskansa. Se tarkoittaa, että saamelaiset ovat asuneet Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä ja Suomessa jo ennen kuin alueelle perustettiin valtioita. Lisäksi se tarkoittaa sitä, että saamelaiset eivät kansana ole valta-asemassa missään niistä maista, joissa he asuvat, ja että he ovat säilyttäneet kulttuurinsa tähän päivään asti.

Koska alkuperäiskansat eivät ole valta-asemassa, heidän oikeuksiaan on pyritty suojelemaan alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksella. Suomi on sitoutunut toteuttamaan julistuksen oikeuksia. Tarkastelkaa alkuperäiskansojen oikeuksia ja valitkaa niistä yksi, josta keskustelette pienryhmissä:

  • Mitä asioita pitää tehdä, jotta kyseinen oikeus toteutuu?
  • Mitä tapahtuu, jos kyseistä oikeutta rikotaan?
  • Kenen pitäisi varmistaa, että oikeus toteutuu?
  • Oletteko kuulleet tilanteista, joissa tämä oikeus ei ole toteutunut Suomessa tai muualla maailmassa?

Tarvittavat taustatiedot: Nuoret tietävät, mikä on alkuperäiskansa ja että Suomessa elää alkuperäiskansa saamelaisia. Nuoret tietävät, mitkä kunnat kuuluvat saamelaisten kotiseutualueeseen: Enontekiö, Inari, Sodankylän pohjoisosat sekä Utsjoki.

Tavoitteet: Nuoret tutustuvat alkuperäiskansojen oikeuksiin, niiden historiaan ja merkitykseen. Harjoitus kehittää kulttuurien tuntemusta, edistää kasvua erilaisuutta ymmärtäväksi yhteiskunnan jäseneksi, kehittää moniperspektiivisyyden ymmärtämistä, vahvistaa historiallisen empatian taitoja, syventää ymmärrystä hyvinvointiyhteiskuntien kehityksestä.

POPS Historia: S4 Suurten sotien aika; Maantieto: S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla

LOPS: HI2 Kansainväliset suhteet, HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi, HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat

  • Koltansaamenkielinen elokuva Je’vida

Välineet: Videotykki

Kesto: 15–25 min

Yle Uutisluokan video Je’vida-elokuvasta (2 min 20 sek).

Je’vida elokuva Yle Areenassa 5.2.2026 saakka.

Suomessa elää kolme saamelaisryhmää: inarinsaamelaiset, pohjoissaamelaiset ja kolttasaamelaiset. Jokainen ryhmä puhuu omaa saamen kieltään, inarin-, pohjois- tai koltansaamea.

Kaikkien saamelaisryhmien lapset kävivät 1950–1970-luvuilla asuntolakouluja, joissa saamen kielten puhuminen oli usein kiellettyä, ja joissa saamelaista kulttuuria pidettiin alempiarvoisena kuin suomalaista kulttuuria. Kolttasaamelaisten lasten tilanne oli erityisen hankala, sillä heitä syrjivät myös muut saamelaiset.

Kolttasaamelainen elokuvaohjaaja Katja Gauriloff on tehnyt elokuvan, Je’vida, joka kertoo kolttasaamelaisen naisen elämästä. Katsokaa Ylen Uutisluokan juttu elokuvasta.

Kysymyksiä pohdittavaksi:

  • Mistä Je’vida-elokuva kertoo?
  • Mikä elokuvassa on erityistä?
  • Miksi Je’vida-elokuva on monelle kolttasaamelaiselle iloinen asia? Entä miksi se saattaa herättää myös kielteisiä tunteita?

Tarvittavat taustatiedot: Nuoret tietävät, että Suomessa elää kolme saamelaisryhmää, joilla kullakin on oma kielensä

Tavoitteet: Nuoret saavat tietoa kolttasaamelaisista sekä heidän kielensä uhanalaisesta asemasta. Harjoitus lisää kulttuurien tuntemusta ja vahvistaa empatiataitoja sekä historian moniperspektiiivistä ymmärtämistä ja tukee nuoren kulttuuri-identiteetin kehitystä

POPS historia: S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen, Maantieto: S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla

LOPS: HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi, HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat

  • Näpit irti saamenpuvusta – toisen kulttuurin omiminen

Välineet: Videotykki, älylaitteita tai kartonkia, paperia ja tusseja sanapilven tai listan laatimiseen

Kesto: 25–35 min

Perjantai-dokkari, jakso 311, Näpit irti saamenpuvusta (11 min).

Saamenpuku on näkyvä ja tärkeä tapa saamelaisille ilmaista itseään ja kuulumistaan omaan yhteisöön. Saamenpuvusta voi esimerkiksi nähdä, mistä henkilö on kotoisin, mihin sukuun hän kuuluu ja onko hän naimisissa. Saamelaisia on kuitenkin historian aikana pilkattu pukunsa käytöstä, ja jotkut saamelaiset eivät käytäkään saamenpukua, koska se voi edelleen johtaa rasistisiin kommentteihin.

Katsokaa Yle Perjantai -dokkarin jakso Näpit irti saamenpuvusta, jossa kolme saamelaista kertovat, mitä ajattelevat saamenpuvusta ja sen merkityksestä. Pohtikaa yhdessä:

  • Mitä Áilu, Niillas ja Petra kertovat suhteestaan saamenpukuun?
  • Miksi epäaidon saamenpuvun käyttö esimerkiksi matkailumainoksissa voi olla ongelmallista?

Miettikää pareittain tai itsenäisesti:

  • Mitkä asiat ovat tärkeä osa sitä, kuka juuri sinä olet? Entä mihin yhteisöön tai yhteisöihin tunnet kuuluvasi? Näkyykö se päälle päin, kuka olet ja mihin kuulut?

Voit pohtia esimerkiksi musiikkityylejä, pukeutumista, sukua, faniyhteisöjä, pelaamista, muita harrastuksia ja kaveripiiriä.

  • Mikä on mukavinta niissä sinulle tärkeissä asioissa, joita juuri äsken mietit?

Vinkki! Voitte koota listan, sanapilven tai muun visuaalisen esityksen niistä asioista, jotka kertovat teille, keitä olette ja mihin kuulutte.

Tarvittavat taustatiedot ja taidot: Nuoret tietävät, että Suomessa elää saamelaisia.

Tavoitteet: Saamenpuvun historiallisen merkityksen pohtiminen, sen pohtiminen, mitä saamenpuku merkitsee saamelaisten identiteetille; saamelaisen kulttuuriperinnön ja arjen historian tunteminen; kulttuuristen arvojen ja maailmankuvien tunnistaminen arkielämässä; taiteissa ja sosiaalisissa rakenteissa esiintyvien kulttuuristen arvojen ja käytäntöjen analysointi; kyky tarkastella kulttuurin ja sosiaalisen ympäristön vaikutusta yksilön toimintaan; nuori ymmärtää, että kulttuurit ovat vuorovaikutuksessa keskenään; harjoitus tukee nuoren kulttuuri-identiteetin kehitystä

LOPS: HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi, HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat, PS5 Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen, ET3 Kulttuurit

  • Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio

Välineet: Tietokoneita, tabletteja tai älypuhelimia nuorten käyttöön

Kesto: 20–25 min + jatkotehtävä 15–20 min.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio

Saamelaiset ovat historiansa aikana kohdanneet monenlaista syrjintää. Valtio on esimerkiksi ottanut saamelaisten maita omaan käyttöönsä ilman että on maksanut saamelaisille siitä korvauksia, saamelaislapset eivät ole saaneet puhua kieltään asuntolakouluissa, ja saamenpuvuista on tehty pilaversioita.

Vuonna 2021 Suomen valtioneuvosto asetti totuus- ja sovintokomission selvittämään saamelaisten kokemaa syrjintää. Tutustukaa saamelaisten totuus- ja sovintokomission verkkosivuihin. Varmistakaa, että tiedätte vastaukset kysymyksiin:

  • Mikä komissiolle asetettu tehtävä on?
  • Mitä asioita komissio tekee käytännössä?

Pohtikaa sen jälkeen totuus- ja sovintokomission toimintaa pienryhmissä:

  • Miksi totuus- ja sovintokomissio on perustettu?
  • Miten komissio voi auttaa saamelaisia kansana?
  • Mikä olisi mielestänne paras lopputulos totuus- ja sovintokomission työstä?
  • Millä tavalla jokainen voi arjessaan edistää sovintoa?

Jatkotehtävä:

Romanihistorian kuukausi RKI:n Instagramissa

  • Olisiko vastaavanlainen totuus- ja sovintokomissio tarpeellinen myös romaneille? Mitä aiheita romanien totuus- ja sovintokomissiossa käsiteltäisiin? Pohdinnan apuna voi käyttää RKI:n somesta löytyvää romanihistorian kuukauden sisältöä.

Tarvittavat taustatiedot ja taidot: Nuoret tietävät yhdestä tai useammasta tapauksesta, jolloin saamelaisia kansana on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti tai syrjivästi Suomessa; verkkotiedonhaun perusteet hallussa

Tavoitteet: Nuoret saavat perustietoa saamelaisten totuus- ja sovintokomission toiminnasta sekä romanien syrjinnän historiasta ja nykytilanteesta; harjoitus kehittää kulttuurien tuntemusta, edistää kasvua erilaisuutta ymmärtäväksi yhteiskunnan jäseneksi, kehittää historian moniperspektiivisyyden ymmärtämistä ja historiallisen empatian taitoja, syventää ymmärrystä hyvinvointiyhteiskuntien kehityksestä ja vahvistaa jokaisen oikeutta omiin kulttuurisiin juuriinsa; harjoitus auttaa hahmottamaan suomalaisuuden historiallisesti rakentuvana ja muuttuvana jatkumona, johon kuuluvat myös vähemmistökulttuurit

vähemmistökulttuurit

POPS Historia: S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen, Maantieto: S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla

LOPS: HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi, HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat, ET3 Kulttuurit

  • Historian aikajanoja

Välineet: Videotykki, tietokoneita, tabletteja tai älypuhelimia nuorten käyttöön

Kesto: 20–30 min

Romanien historian aikajana: Romanien aikajana [PDF]

Saamelaisten historian aikajana: Saamelaisten aikajana [PDF]

Tunnemme usein parhaiten oman maamme enemmistön historian, ja tuttujenkin vähemmistöjen historia voi jäädä meille etäiseksi. Tässä harjoituksessa tutustumme romanien ja saamelaisten historian keskeisiin tapahtumiin, jotka on koottu aikajanalle. Tarkastelkaa aikajanoja ja keskustelkaa pienryhmissä:

  • Mitä tuttuja tapahtumia löydätte aikajanoilta
  • Valitkaa jokin aikajanalla mainittu vuosi ja selvittäkää, mitä muuta Suomessa tapahtui kyseisenä aikana.
  • Mitä yhteistä romanien ja saamelaisten aikajanojen tapahtumissa on keskenään?
  • Mieti syitä mistä voi johtua, että saamelaisten ja romanien historiassa on samantapaisia tapahtumia.


Tarvittavat taustatiedot: Nuoret tietävät, että Suomessa asuu romaneita ja Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä asuu alkuperäiskansa saamelaisia, nuorilla on perustiedot erityisesti toisen maailmansodan ajasta Suomessa

Tavoitteet: Nuoret perehtyvät Suomessa asuvien romanien ja saamelaisten historian keskeisiin vaiheisiin. Harjoitus kehittää kulttuurien tuntemusta, edistää kasvua erilaisuutta ymmärtäväksi yhteiskunnan jäseneksi, kehittää moniperspektiivisyyden ymmärtämistä, syventää ymmärrystä hyvinvointiyhteiskuntien kehityksestä, harjoitus vahvistaa jokaisen oikeutta omiin kulttuurisiin juuriinsa sekä auttaa hahmottamaan suomalaisuuden historiallisesti rakentuvana ja muuttuvana jatkumona

POPS Historia: S2 Ihmiset muuttavat maailmaa, S4 Suurten sotien aika, S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

LOPS: HI2 Kansainväliset suhteet, HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI4 Eurooppalainen ihminen, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi, HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat, ET3 Kulttuurit

  • Kuka kuvaa ja mitä

Välineet: älypuhelimet kuvaamista varten, läppäreitä, tabletteja tai älypuhelimia kuvagallerian tarkastelua varten

Kesto: 20 min + ennakkovalmistautuminen valokuvaamalla

Historiallisia kuvia saamelaisista [PDF]

HIstoriallisia kuvia romaneista [PDF]

Ota kuva, joka kertoo tavallisesta arkipäivästäsi. Voit olla itse kuvassa mukana, siinä voi olla muita ihmisiä tai vain paikkoja ja esineitä. Jos kuvassa on muita ihmisiä, varmista ettei heitä voi tunnistaa kuvista.

Varaudu kertomaan kuvasta parille tai pienryhmässä. Pohdi parin kanssa ottamianne kuvia:

  • Miksi valitsit kuvattavat asiat tai henkilöt?
  • Mitä halusit kertoa arkipäivästäsi?
  • Mitä esimerkiksi päätit jättää kuvan ulkopuolelle?

Tarkastelkaa seuraavaksi kuvia, joita tutkijat ja matkailijat ovat ottaneet romaneista ja saamelaisista menneisyydessä. Keskustelkaa kuvista:

  • Mitä kuvissa näkyy? Mitä on jäänyt kuvan ulkopuolelle?
  • Kuvia eivät ole ottaneet romanit tai saamelaiset itse. Millä tavalla se voi vaikuttaa siihen, millaisia kuvat ovat?

Tarvittavat taustatiedot: Nuoret tietävät, että Suomessa elää romaneja ja saamelaisia, nuoret osaavat käyttää puhelinta kuvaamiseen

Tavoitteet: Kuvatulkinnan harjoittelu, omien mielipiteiden perustelu, oman identiteetin pohtiminen, kuvallisen viestinnän merkityksen käsittely sekä valtasuhteiden pohtiminen: kuka päättää ketä kuvataan ja millä tavalla; kuvan tuottaminen; historiallisten kuvakulttuurien tarkastelu, harjoitus kehittää kulttuurien tuntemusta ja historian moninäkökulmaisuuden ymmärtämistä sekä vahvistaa nuorten oikeutta kulttuurisiin juuriinsa; harjoitus lisää ymmärrystä kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta sekä kehittää kykyä tarkastella kulttuurin ja sosiaalisen ympäristön vaikutusta yksilöiden toimintaan

POPS Historia: S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan, S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

LOPS HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi, HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat, ET3 Kulttuurit, PS5 Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen, KU1 Omat kuvat, jaetut kulttuurit, KU2 Ympäristön tilat, paikat ja ilmiöt, KU3 Kuva viestii ja vaikuttaa

  • Vanhat esineet kertovat

Välineet: Läppäreitä, tabletteja tai älypuhelimia kuvien katselua varten

Kesto: 20 min + jatkotehtävä 10 min

Saamelaismuseo Siidan kokoelman 3d-mallinnetut esineet (7 kpl)

Saamelaismuseo Siidan kokoelman esineitä. (Klikkaa Esineitä-tekstiä hakukentän alta siniseltä pohjalta)

Finnan kuvat romanikulttuurin esineistöstä koottuna [PDF].

Saamelaisten vanhoja esineitä on paljon museoissa eri puolilla maailmaa. Toisinaan saamelaiset antoivat esineitä lahjaksi pohjoisessa käyneille vierailleen, mutta aikojen saatossa erityisesti uskonnollista esineistöä kuten rumpuja on viety saamelaisilta myös väkisin.

Joistakin romanien ja saamelaisten esineistä on hankinnan yhteydessä kerätty tarkat taustatiedot, joistakin vain vähän tietoja, esimerkiksi paikkakunta. Tarkastelkaa hetken ajan kuvia vanhoista romanien ja saamelaisten esineistä verkossa. Valitkaa yksi esine ja pohtikaa:

  • Mikä esineen käyttötarkoitus voisi olla
  • Miltä esine voisi tuntua?
  • Miltä esine voisi tuoksua?
  • Miltä ajalta esine voisi olla peräisin?
  • Mitä esine kertoo omasta ajastaan?

 

Jatkotehtävä:

  • Mitä sinulle tärkeitä esineitä toivoisit löytyvän tulevaisuuden museosta?
  • Mitä esineet kertoisivat tulevaisuuden museokävijöille nykyajasta?

 

Tarvittavat taustatiedot: Nuoret tietävät, että Suomessa elää saamelaisia ja romaneita

Tavoitteet: Nuoret tutustuvat saamelaisten ja romanien 1700–1900-luvuilla käyttämiin esineisiin kuvatulkinnan, eläytymisen ja kokoelmatietojen avulla. Arkiset esineet konkretisoivat romanien ja saamelaisten pitkää historiaa Suomen alueella ja kertovat kummankin kulttuurin erityispiirteistä mutta myös yhteisestä esinehistoriasta valtaväestön kanssa. Harjoitus kehittää kuvatulkintataitoja, historiallisen empatian taitoja, taitoja perustella oma mielipide, ja se auttaa hahmottamaan nyky-yhteiskunnan rakentumisen vaiheita. Nuorten käsittelevät harjoituksessa kulttuurista identiteettiään, kulttuurista moninaisuutta sekä vahvistavat kulttuurista osaamistaan.

POPS Historia: S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys, S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan, S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

LOPS HI1 Ihminen, ympäristö ja historia, HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi, HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat

  • Romanit ja saamelaiset evakossa

.Johdanto romanien ja saamelaisten evakkoa käsitteleviin harjoituksiin

Jälleenrakennuskaudella 1940-luvulla Suomessa oli pulaa rakennustarvikkeista, mutta samaan aikaan evakuoidulle väestölle piti rakentaa paljon uusia koteja. Suurin osa ihmisistä asui maaseudulla, joten erityisesti sinne rakennettiin uusia taloja. Ratkaisuna kiireelliseen asuntopulaan olivat niin kutsutut rintamamiestalot. Rintamamiestalot ovat omakotitaloja, joissa on harjakatto, lautaseinät ja asuinkerroksen lisäksi ullakko. Lisäksi ihmiset majoittuivat erilaisiin väliaikaisiin asuinpaikkoihin. Seuraavaksi tutustumme siihen, missä romanit ja saamelaiset asuivat, kun vanha koti oli jäänyt Neuvostoliiton puolelle.

Romanien evakko

Välineet: Videotykki

Kesto: 20–25 min

Ylen artikkelin kaksi ensimmäistä äänitettä (1 min ja 27 sek): “Sotien jälkeen Helsingin laidalla oli rähjäinen leiri, josta ei ole jäljellä enää mitään – sanapari “Malmi ja mustalaiset” elää silti yhtä”.

Opettajan ohjeet: Halutessasi voit perehtyä romanileireihin etukäteen lukemalla artikkelin kokonaisuudessaan ennen harjoituksen teettämistä. Harjoituksessa käytetään kuitenkin vain artikkelin ohessa olevia äänitteitä. Kuunnelkaa nuorten kanssa ensimmäinen äänite (1 min), jossa Rauha Ärling muistelee asumisolosuhteita romanileirillä. Voitte katsoa myös videon (27 sek), jossa Rauha Ärling esittelee valokuvaa lapsuudenkodistaan ja kertoo, millainen kotitalo oli ja ketkä siellä asuivat.

Talvisodan jälkeen vuonna 1940 noin 430 000 suomalaista joutui lähtemään Karjalasta evakkoon, heidän joukossaan yli tuhat Suomen romania. Viranomaiset ohjasivat Helsingin lähialueille saapuneita romanievakkoja taajamien laitamille. Osa romaneista asui heikkokuntoisissa rakennuksissa ja hylätyissä kioskeissa eri puolilla Malmia, mutta suuri osa joutui leiriytymään Alppikylän soramonttujen slummeissa jopa kylmien talvien yli.

Kuunnelkaa kun Rauha Ärling muistelee Malmin-Alppikylän romanileiriä Helsingissä, jossa hän asui lapsuudenperheensä kanssa sotien jälkeen. Keskustelkaa pienryhmissä:

  • Millainen paikka romanien leiri oli?
  • Millä tavalla Rauha Ärlingin vanhemmat saivat paikan tuntumaan enemmän kodilta?
  • Kuvitelkaa hetken ajan, millaista olisi käydä koulua romanileiriltä käsin.


Kolttasaamelaisten evakko

Välineet: Videotykki

Kesto: 20–25 min

Yle Areena: Video kolttasaamelaisten vanhasta, väliaikaisesta asuinpaikasta (1 min 10 sek)

Lisälukemistoa aiheesta: 

Urho Kekkosen kansallispuiston historia

Arkkitehtuurimuseo: Jälleenrakennuskausi

Jatkosodan päätyttyä vuonna 1944 Petsamo eli Suomen itäinen käsivarsi siirtyi rauhanehtojen mukaisesti Neuvostoliitolle. Samalla yhden Suomessa asuvan saamelaisryhmän, kolttasaamelaisten, perinteiset asuinalueet jäivät Neuvostoliiton puolelle.

Kolttasaamelaiset päätettiin asuttaa jonnekin muualle lapissa, mutta ennen kuin päätöstä uudesta asuinpaikasta oli tehty, heidän piti löytää väliaikainen asuinpaikka. Kolttasaamelaiset rakensivat väliaikaiset kotinsa usein itse.

Tutustukaa listaan rakennuksista, joita kolttasaamelaisen Ouudas Semenoffin perhe rakensi ja käytti 1940-luvulla Inarissa. Katsokaa sen jälkeen video rakennuksista.

Historiallisen Oskarinkosken kolttakentän rakennukset:

  • Asuinrakennus, Oudas ja Natalia Semenoffin koti
  • Asuinrakennus, Oudas Semenoffin pojan Ivanin ja tämän vaimon Euforsinian koti
  • Lammaskarsina
  • Savusauna
    • Puulämmitteinen sauna, jossa ei ole savupiippua, ja jossa puun polttamisesta syntyvä savu leviää saunaan.
  • Maauuni
    • Kuoppa, jossa on poltettu ensin nuotiota kivien päällä, sitten poistettu jäljelle jäänyt hiillos, minkä jälkeen ruoka on aseteltu nuotion paikalle ja peitelty. Ruoka kypsyy kuopan lämmössä.
  • Kaksi kellaria
  • Käymälä.


Pohtikaa hetken ajan, millaista arkinen elämä oli väliaikaisessa asuinpaikassa.

  • Miten kuvailisit videolla nähtyä vanhaa asuinpaikkaa?
  • Millaista ruokaa arvelet Semenoffin perheen syöneen, kun he ovat asuneet Oskarinkoskella?
  • Mitä paikka kertoo kolttasaamelaisten elämästä sen ajan Suomessa?

Tarvittavat taustatiedot: Nuoret tietävät, että Suomessa on kolme saamelaisryhmää. Nuoret tietävät, että Suomessa asuu romaneita. Nuoret tietävät, että Karjalasta lähdettiin evakkoon ja että Petsamo siirtyi pois Suomelta toisen maailmansodan päättyessä. Nuoret tietävät missä Inari sijaitsee.

Tavoitteet: Nuoret perehtyvät yhden saamelaisryhmän, kolttien, ja romanien evakkoon toisen maailmansodan jälkeen sekä oppivat liittämään kolttien ja romanien vaiheet osaksi laajempaa historiankuvaa. harjoituksessa perehdytään sodan vaikutuksiin tavallisten ihmisten arjessa, vahvistetaan historiallisen empatian taitoja

POPS historia: S4 Suurten sotien aika: Perehdytään maailmansotiin, kylmään sotaan ja sodista selviytymiseen erityisesti tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. Paneudutaan ihmisoikeusrikoksiin kuten holokaustiin ja muihin kansanvainoihin sekä ihmisoikeuksien edistämiseen; S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen: Tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria.

LOPS historia: HI2 Kansainväliset suhteet, HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi