Puuttuvat tarinat – romani­tehtävät

Saamelaiset ja romanit – yhteistehtävät

  • Romanilaulut

Välineet: Äänentoisto, läppäreitä, puhelimia tai tabletteja, joista nuoret voivat lukea tausta-aineiston 

Kesto: 15-25 min 

Taideyliopiston artikkeli kunniatohtori ja muusikko Hilja Grönforsista.

Hilja Grönfors esittää perinteisen laulun Enhän minä kotiani (1 m 40 s)

 Tehtävä pienemmille oppilaille: 

Muusikko Hilja Grönfors kertoo kasvaneensa romaniperheessä, jossa musiikki oli tärkeä osa elämää. Lapsena hän kuuli lauluja matkojen aikana ja eri perheiden tavatessa. Laulut kertoivat rakkaudesta, matkanteosta ja perinteistä, ja niissä siirtyi sukupolvien ajan tietoa romanien elämästä.  

Sukupolvien vaihtuessa ja romanien kiertävän elämän vähentyessä moni kappale ja niiden sanat alkoivat painua unholaan. Grönfors ymmärsi lauluperinteen olevan vaarassa ja päätti alkaa kerätä ja taltioida vanhoja lauluja. Nykyään hän on tallentanut noin 130 kappaletta ja jatkaa edelleen työtään lauluperinteen säilyttämiseksi. 

Kuuntele kun Hilja laulaa vanhan romanien laulun, Enhän minä kotiani. 

Mitä sinä olet oppinut lauluista? 

Oletko oppinut isovanhemmiltasi tai muilta vanhemmilta sukulaisiltasi lauluja? Mitä lauluja olet oppinut? 

  

Tehtävä isommille oppilaille:  

Suomen romanien laulut ovat romaniväestön suullista ja elävää kansanperinnettä. Lue kunniatohtori Hilja Grönforsin haastattelusta “Musiikissa siirtyvä tieto”- kappale. Siinä Grönfors kertoo romanilaulujen sisällöistä, säännöistä ja siitä, kuinka hänen työnsä romanilaulujen kerääjänä alkoi. 

Kuunnelkaa seuraavaksi Grönforsin esittämä kappale, Enhän minä kotiani. 

Pohtikaa:  

Millaista historiaan sijoittuvaa tietoa laulun sanat sisältävät romaneista?  

Millaisissa tilanteissa laulua on mahdollisesti laulettu?  

Mikä on voinut olla laulun tarkoitus? 

  

Tarvittavat taustatiedot: Nuoret tietävät, että Suomessa asuu romaneita 

Tavoitteet: Nuoret tutustuvat romanimusiikkiin ja Hilja Grönforsin työhön romanimusiikin pelastamisen parissa. Nuoret ymmärtävät romanilaulujen merkityksen romaneille ja tiedostavat, että laulut ovat olleet myös keino tallettaa ja siirtää historiallista tietoa. 

POPS Musiikki: S3 Musiikki omassa elämässä, yhteisössä ja yhteiskunnassa; Maantieto: S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla  

LOPS: MU2 Syke – soiva ilmaisu, MU3 Genre – globaali uteliaisuus, MU4 Demo – luovasti yhdessä, HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi 

  • Armas Nymanin isänmaa -harjoitus

Välineet: Videotykki 

Kesto: 20-25 min 

Armas Nymanin isänmaa. | Yle Areena  (7 min) 

Armaksen perhe joutui lähtemään Karjalan Kannakselta evakkoon toisen maailmansodan aikaan. Armas oli muiden mukana puolustamassa Suomea muun muassa Syvärillä. Katso video Areenasta ja tutustu siihen, millainen Suomi oli romaneille Armaksen haastattelun ja henkilökuvan julkaisuvuonna 1989. 

Keskustelkaa Armaksen videohaastattelusta. Pohtikaa esimerkiksi:  

Millainen Armaksen suhde oli Suomeen?  

Millaista Armaksen arki oli sodan jälkeen?  

Mitä sellaisia epäkohtia romanit kohtaavat yhä arjessaan, joita Armaskin kohtasi?  

Tarvittavat taustatiedot: Nuoret tietävät, että Suomessa asuu romaneita. Nuoret tietävät, että Karjalasta lähdettiin evakkoon ja sinne ei voinut palata toisen maailmansodan päättyessä.  

Tavoitteet: Nuoret perehtyvät romanien evakkoon toisen maailmansodan jälkeen sekä oppivat liittämään romanien vaiheet osaksi laajempaa historiankuvaa; harjoituksessa perehdytään sodan vaikutuksiin tavallisten ihmisten arjessa, vahvistetaan historiallisen empatian taitoja  

LOPS: HI2 Kansainväliset suhteet, HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi   

  • Uhanalainen romanikieli

Välineet: Haluttaessa videotykki tehtävänantoon 

Kesto: 20-25 min 

Kieli on tärkeä osa kulttuuria, ihmisten elämää ja usein myös henkilön identiteettiä. 
Suomessa puhuttu romanikieli on erittäin uhanalainen kieli, koska monet kieltä osaavat kuuluvat vanhempiin ikäluokkiin. Syksyllä 2022 Opetushallitus julkaisi romanikielen elvytysohjelman, jonka kautta halutaan turvata romanikielen siirtymistä seuraaville sukupolville. 

 
Nuorempien oppilaiden kanssa pohtikaa aluksi, mitä tarkoittaa uhanalainen, ja millaiset asiat maailmassa voivat olla uhanalaisia. 

Kielen uhanalaisuus näkyy myös sen sanaston kaventumisena. Millaista olisi keskustella, jos et voisikaan käyttää kaikkia niitä sanoja, jotka nyt tunnet? Kokeile parisi kanssa, miten keskustelu sujuu, kun muutamia aiheen kannalta tärkeitä sanoja ei saa käyttää. 

 

1. Keskustele parisi kanssa jostakin seuraavista aiheista. Aiheen perässä lukee, mitä sanoja ette saa käyttää keskustelun aikana. 

Lempiruoka (et saa käyttää sanoja: ruoka, tykkään, maku, tuoksu, herkullinen) 

Lempielokuva (et saa käyttää sanoja: näyttelijä, elokuva, lempi, nähnyt, tunnelma) 

Lempiartisti (et saa käyttää sanoja: artisti, kappale, musiikki, tykkään, hyvä) 

 

2. Pohtikaa parikeskustelujen jälkeen yhdessä: 

Miltä keskustelu tuntui? 

Mikä oli vaikeaa? 

Miten sait ilmaistua itseäsi sanojen puuttumisesta huolimatta? 

Pohtikaa myös sitä, miksi uhanalaisia kieliä halutaan suojella. 

Tarvittavat taustatiedot: Nuoret tietävät, että Suomessa asuu romaneita 

Tavoitteet: Nuoret tutustuvat Suomen kielitilanteeseen uhanalaisen romanikielen näkökulmasta ja eläytyvät uhanalaisen kielen puhujien tilanteeseen, jossa sanaston kaventuminen vaikuttaa arkiseen vuorovaikutukseen. Kielen uhanalaistumisen tarkastelu eettisestä näkökulmasta. 

 POPS: Suomen kieli ja kirjallisuus: S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen; Elämänkatsomustieto: S2 Etiikan perusteita 

  • "Sodassa oltiin veljiä, sodan jälkeen taas mustalaisia" - karjalanromanien historiaa Suomessa

Ylen video, jossa 92-vuotias Vieno Palm kertoo, millaista on ollut elää romanina satavuotiaassa Suomessa (8 min 28 sek) 

Katsokaa video, jossa 92-vuotias Vieno Palm kertoo elämästään Suomessa. Keskustelkaa ryhmässä tai parin kanssa: 

Millaisia asioita olet kuullut sukulaisiltasi tai muilta ihmisiltä sodasta? 

Onko niissä jotain samaa, kuin Vienon kertomassa? 

Mitä eroavaisuuksia niissä on? 

 

Jos termit ”mustalainen” ja romani herättävät ryhmässä keskustelua, tässä lisää tietoa aiheesta: 

(Laatikkoteksti: 

Romaneista käytetyt termit “tattare” ja “tartare”, jotka juonsivat Pohjois-Saksan ja Tanskan kiertolaisia kuvaavista sanoista, vakiintuivat käyttöön Ruotsi-Suomessa 1500-luvulla. Mustalaista tai romania tarkoittava sana “zigenare” ilmaantui näiden rinnalle vasta 1600-luvulla. Romaneista käytettiin myös nimitystä “svart tattare”, josta mahdollisesti vakiintui käyttöön suomenkielinen sana mustalainen. 

Vaikka romaneilla ei ole ollut vahvaa asemaa suhteessa pääväestöön, ovat he onnistuneet puolustamaan asemaansa vähemmistönä. Oikeus päättää omasta nimityksestä on hyvä esimerkki vähemmistön käytössä olevasta poliittisesta voimasta.  
Kamppailua romani-sanan juurruttamisesta valtakieleen voi verrata esimerkiksi Yhdysvaltojen mustien käymään taisteluun halventavaa n-termiä vastaan tai Suomessa saamelaisten tekemään kamppailuun halventavan lappalainen-nimityksen poistamiseksi. 

Monet romanit käyttävät itse itsestään nimitystä mustalainen, mutta tämä ei oikeuta yhteisön ulkopuolisia käyttämään sitä.) 
 

Tarvittavat taustatiedot: Nuoret tietävät, että Suomessa asuu romaneita. Nuoret tietävät, että Karjalasta lähdettiin evakkoon, ja sinne ei voinut palata toisen maailmansodan päättyessä.  

Tavoitteet: Nuoret perehtyvät romanien evakkoon toisen maailmansodan jälkeen sekä oppivat liittämään romanien vaiheet osaksi laajempaa historiankuvaa; harjoituksessa perehdytään sodan vaikutuksiin tavallisten ihmisten arjessa, vahvistetaan historiallisen empatian taitoja 

POPS: Historia: S4 Suurten sotien aika, S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen, 

LOPS: HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi 

  • Hissipuhe historiasta

Välineet: Äänentoisto 

Kesto: 30 min 

Voiman Romani Podcastin toinen jakso, kohta 03.52 min -15.26 min (kesto n. 12 min)

Kokeilkaa yhdessä hissipuheen pitämistä! Hissipuhe on lyhyt, noin 30–60 sekunnin puhe, jonka aikana ihminen yleensä esittelee itsensä ja työtänsä. Tänään kuitenkin satut hissiin henkilön kanssa, joka kysyy sinulta Suomen romanien historiasta. 

Kuuntele ensin, miten Natasha Roth, Carmen Valerius, Janita Roth ja Dimitri Lindgren kuvailevat Suomen romanien historiaa Voima-median Romani Podcastissa. Kirjoita ylös mielestäsi tärkeimmät seikat romanien historiasta. 

Suunnittele kuulemasi pohjalta napakka, mutta informatiivinen hissipuhe, jossa on mainittu tärkeimmät asiat Suomen romanien historiasta. 

Valitse pari ja pitäkää toisillenne suunnittelemanne hissipuheet. 

Pohtikaa hissipuheiden pitämisen jälkeen: 

Miltä hissipuheen pitäminen tuntui? 

Mitkä asiat valikoituivat podcastista hissipuheeseen? 

Millaisia eroja puheillanne oli? 

Tarvitseeko faktoja mielestänne tarkistaa? 

Mistä haluaisitte oppia lisää? 

  

Tarvittavat taustatiedot: Nuoret tietävät, että Suomessa asuu romaneita, nuorilla on Suomen historiasta  

Tavoitteet: Nuoret perehtyvät Suomessa romanien historian keskeisiin vaiheisiin. Harjoitus kehittää kulttuurien tuntemusta, edistää kasvua erilaisuutta ymmärtäväksi yhteiskunnan jäseneksi, kehittää moniperspektiivisyyden ymmärtämistä, syventää ymmärrystä hyvinvointiyhteiskuntien kehityksestä, harjoitus vahvistaa jokaisen oikeutta omiin kulttuurisiin juuriinsa ja olemassaoloon. 

POPS: Historia: S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan; S4 Suurten sotien aika; S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen; Suomen kieli ja kirjallisuus: S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen, S3 Tekstien tuottaminen; Elämänkatsomustieto: S2 Etiikan perusteita, S3 Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus, Maantieto: S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla 

LOPS: ÄI3 Vuorovaikutus, ÄI5 Tekstien tulkinta, ÄI7 Vuorovaikutus, ÄI9 Vuorovaikutus, HI2 Kansainväliset suhteet, HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi, HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat, ET3 Kulttuurit, UE4 Uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta Suomessa 

  • Miekkari! Tehdään yhdessä kyltti mielenosoitukseen

Välineet: Tietokoneet, tabletit tai puhelimet tausta-aineiston lukemiseen, kartonkia, paperia, värejä kylttien tekemiseen 

Kesto: 30-45 min 

Romanien syrjintä | Yhdenvertaisuusvaltuutettu 

Romanilapset kertovat tutkimuksessa, että aikuiset pitävät heitä varkaina ja opettajat laiskoina – kaipaavat muutosta asenteisiin | Kotimaa | Yle 

Romanien oikeudet – Ihmisoikeuskeskus / Människorättscentret / Human Rights Centre  

Suomessa on järjestetty tiedettävästi vain kaksi mielenosoitusta romanien yhteiskunnallisen aseman ja heidän oikeuksiensa puolesta, vuosina 1969 ja 2021.  
   
Valitse yksi kolmesta linkistä ja perehdy sen avulla siihen, millaisia epäkohtia romanit kohtaavat yhä edelleen.  Suunnittele lukemasi pohjalta kyltti kuvalla tai iskulauseella, jolla osallistuisit seuraavaan romanimielenosoitukseen.  

RKI:ssa ilahtuisimme suuresti kylttiterveisistä. Kuvia kylteistä voi laittaa osoitteeseen viestinta@rauhankasvatus.fi 

Tarvittavat taustatiedot ja taidot: Nuoret tietävät, että Suomessa on romaneita ja osaavat uudelleen sanoittaa tai tiivistää lukemaansa tekstiä.  

Tavoitteet: Nuoret tutustuvat romanien kokemaan syrjintään, ymmärtävät sen laajuuden ja mahdolliset seuraukset. Harjoitus edistää kasvua erilaisuutta ymmärtäväksi yhteiskunnan jäseneksi, kehittää historian moniperspektiivisyyden ymmärtämistä ja historiallisen empatian taitoja. 

POPS: Historia: S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen; Suomen kieli ja kirjallisuus: S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen, S3 Tekstien tuottaminen; Elämänkatsomustieto: S2 Etiikan perusteita, S3 Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus 

LOPS: ÄI1 Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen, ÄI2 Kieli- ja tekstitietoisuus, ÄI3 Vuorovaikutus, ÄI5 Tekstien tulkinta, ÄI7 Vuorovaikutus, ÄI9 Vuorovaikutus, HI2 Kansainväliset suhteet, HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi, HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat, ET3 Kulttuurit 

  • Romanivanhusten kertomuksia

Välineet: Tietokoneet, tabletit tai puhelimet tausta-aineiston lukemiseen 

Kesto: 20 min + jatkotehtävä 10-15 min 

Vanhojen tie – Maailman Kuvalehti   

Maailman Kuvalehden artikkelissa “Vanhojen tie” Ida Nyman, Aino Valentin, Hilja Långström ja Fanny Långström jakavat kokemuksiaan elämänsä matkasta. He avaavat meille, millaista elämä on ollut romanina Suomessa ja miltä yhteiskunnan ja oman kulttuurin murros näyttää heidän silmin.  

Jakautukaa neljään ryhmään. 

Ryhmä 1: Lukekaa Ida Nymanin osio artikkelista. Artikkeli alkaa Ida Nymanin osiolla. 

Ryhmä 2: Lukekaa Aino Valentinin osio artikkelista (sisältää ”Seniorikerhosta seuraa”- osion). 

Ryhmä 3: Lukekaa Hilja Långströmin osio artikkelista. 

Ryhmä 4: Lukekaa Fanny Långströmin osio artikkelista. 

Jokainen ryhmä esittelee omin sanoin lukemansa kohdan muille ryhmille. 

Tämän jälkeen pohtikaa: 
Kuinka jutussa kuultujen romanivanhusten nuoruudesta olisi voinut tehdä parempaa?  
Kuinka heidän vanhuudestaan olisi voinut tehdä parempaa? 
Mitä ihailtavaa tai esimerkillistä löysit heidän kertomuksistaan?  
  

Jatkotehtävä yksinäisyydestä: 

On murheellinen tosiasia, että moni ihminen kokee yksinäisyyttä elämässään. Pohtikaa yhdessä seuraavia kysymyksiä:  

Millaista yksinäisyys on? Miltä yksinäisyys tuntuu mielessä? Miltä yksinäisyys tuntuu fyysisesti? 

Millaisia eroja nuoren ja vanhuksen yksinäisyydessä voi olla? 

Kuinka romanivanhusten yksinäisyys voi poiketa valtaväestön vanhusten yksinäisyydestä, onko siinä jotain erityispiirteitä?  

Miten minä voin toiminnallani vähentää yksinäisyyttä ympärilläni? 

 

Jos tehtävä herättää sinussa tunteita, joista haluaisit puhua, voit ottaa yhteyttä luotettaviin aikuisiin tai koulun henkilökuntaan. Voit myös soittaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelimeen: 116 111. 

Tarvittavat taustatiedot ja taidot: Nuoret tietävät, että Suomessa on romaneita ja osaavat uudelleen sanoittaa tai tiivistää lukemaansa tekstiä.  

Tavoitteet: Nuoret saavat tietoa romanivanhusten historiasta ja nykytilanteesta. Nuoret tietävät haasteet, joita romanit ovat kohdanneet, ja kuinka romanit ja heidän elämänsä on muuttunut ajan saatossa. Harjoitus lisää kulttuurien tuntemusta, vahvistaa empatiataitoja, vahvistaa historian moniperspektiiivistä ymmärtämistä, tukee nuoren kulttuuri-identiteetin kehitystä. 

POPS: Historia: S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen; Suomen kieli ja kirjallisuus: S3 Tekstien tuottaminen; Elämänkatsomustieto: S2 Etiikan perusteita, S3 Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus, Maantieto: S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla 

LOPS: ÄI3 Vuorovaikutus, ÄI5 Tekstien tulkinta, HI2 Kansainväliset suhteet, HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi, HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat, ET1 Minä ja hyvä elämä, ET2 Minä ja yhteiskunta, ET3 Kulttuurit, TE3 Terveys ja yhteiskunta, PS5 Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen 

  • Lapsuus romanilastenkodissa

Välineet: Videotykki 

Kesto: 30-40 min 

Ylen Elävässä Arkistossa vanha video (7 min 34 s) romanilasten arjesta Martinkylän lastenkodissa sekä äänite (10 min), jossa romanit muistelevat lastenkotikokemuksiaan: Romanilasten lapsuus lastenkodissa | Elävä arkisto | yle.fi 

Romanilapsille perustettiin omia lastenkoteja ja heitä pakkosijoitettiin niihin erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla. Lastenkotien tarkoituksena oli paitsi tarjota suojelua sen tarpeessa oleville lapsille, myös kasvattaa lapsia valtaväestön elämäntapaan ja kulttuuriin. Romanilapset eivät saaneet ylläpitää kulttuuriaan tai kieltään.  

Vuoden 1963 uutisfilmi Martinkylän romanilasten lastenkodista esittää idyllisen kuvan lasten elämästä. Kuitenkin samalla sivulla oleva audioraita, jossa entiset lastenkodin lapset ja työntekijä kertovat myöhemmin kokemuksistaan, tarjoaa toisenlaisen näkökulman lastenkotien arkeen. 

Katsokaa ensin “Romanilasten lapsuus lastenkodissa”- video.  
Sen jälkeen kuunnelkaa samalla sivulla olevan äänite, jossa entiset lastenkotilapset ja työntekijä kertovat lastenkodin oloista. 

Pohtikaa videon ja audion kuuntelun jälkeen seuraavia kysymyksiä: 

Millaisia vaikutuksia lastenkodeilla ja niiden toiminnoilla on voinut olla romanilasten 

  1. Perheeseen ja sukuun? 
  1. Identiteettiin? 
  1. Romanikielen oppimiseen ja osaamiseen? 

  

Tämän jälkeen jatkakaa keskustelua näkemästänne tai kuulemastanne: 

Mitä ajatuksia romanien lastenkotien historiaan tutustuminen herättää?  

Onko mediatallenteiden välillä ristiriitaa, ja jos on, mistä se voi johtua?  

Miettikää lopuksi, mitä asioita opitte harjoituksen aikana.  

Tarvittavat taustatiedot: Nuoret tietävät, että Suomessa asuu romaneja ja että heillä on oma kieli ja kulttuuri.  

Tavoitteet: Nuoret saavat tietoa valtion romanilapsiin kohdistamasta pakkoassimilaatiosta, nuoret pohtivat assimilaation seurauksia. 

POPS: Historia: S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan; S4 Suurten sotien aika; S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen; Suomen kieli ja kirjallisuus: S2 Tekstien tulkitseminen, Elämänkatsomustieto: S1 Katsomus ja kulttuuri, S2 Etiikan perusteita, S3 Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus 

LOPS: ÄI2 Kieli- ja tekstitietoisuus, ÄI5 Tekstien tulkinta, ÄI7 Vuorovaikutus, HI2 Kansainväliset suhteet, HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi, HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat, ET2 Minä ja yhteiskunta, ET3 Kulttuurit, UE4 Uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta Suomessa, PS2 Kehittyvä ihminen, PS5 Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen 

  • Kaikkien lasten oikeudet

Välineet: Tietokoneet, tabletit tai puhelimet tausta-aineistojen lukemiseen 

Kesto: 20-30 min 

Kirkko ja kaupunki -lehden artikkeli: Romanilapsia valkaistiin lastenkodeissa – Kirkko ja kaupunki 

Lapsen oikeuksien sopimus tiivistettynä | UNICEF 

Riikka Tannerin ja Tuula Lindin kirja “Käheä-ääninen tyttö” kertoo Tuulan tarinan ja hänen lapsuudestansa romanilastenkodissa. Lastenkodissa Tuulalta ja muilta romanilapsilta pyrittiin kitkemään romanitavat ja yhteys omaan romanitaustaan. Toiminnan taustalla olivat valtion viranomaiset sekä entinen Mustalaislähetys, nykyinen Romano Missio. Nykyinen Romano Missio pyrkii toiminnassaan lisäämään ymmärrystä ja edistämään yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. 

Kuuntele tai lue Kirkko ja kaupunki- lehden lyhyt artikkeli aiheesta. 

Tutustu seuraavaksi lapsen oikeuksien sopimukseen ja pohdi sen valossa: 

Mitkä lasten oikeudet Tuulan ja muiden romanilasten kohdalla romanilastenkodeissa eivät toteutuneet? 

Mitä olisi pitänyt tehdä toisin, jotta oikeudet olisivat toteutuneet? 

Toteutuvatko romanilasten oikeudet Suomessa nykyään? 
  

Tarvittavat taustatiedot: Nuoret tietävät, että Suomessa asuu romaneja, nuorilla on alustava käsitys lasten oikeuksista. 

Tavoitteet: Nuoret tietävät Suomen historiassa tapahtuneesta romaneihin kohdistuneesta pakkosulauttamistoimista, he osaavat tarkastella pakkosulauttamista ja nykytilannetta lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta. 

POPS: Historia: S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan; S4 Suurten sotien aika; S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen; Suomen kieli ja kirjallisuus: S2 Tekstien tulkitseminen, Elämänkatsomustieto: S1 Katsomus ja kulttuuri, S2 Etiikan perusteita, S3 Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus 

LOPS: ÄI2 Kieli- ja tekstitietoisuus, ÄI5 Tekstien tulkinta, ÄI7 Vuorovaikutus, HI2 Kansainväliset suhteet, HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi, HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat, ET2 Minä ja yhteiskunta, ET3 Kulttuurit, UE4 Uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta Suomessa, PS2 Kehittyvä ihminen, PS5 Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen 

  • Suomen pakkotyöleirit

Välineet: Videotykki 

Kesto: Keskustelu ja ote dokumentista n. 25 min / Keskustelu ja koko jakso dokumentista n. 45 min 

Yle Areenassa Romanien vaiettu historia –sarjan neljäs jakso, erityisesti kohta 6.00-15.53 (9 min 53 sek)

Suomen irtolaissäädös (1883–1986) oli laki, joka salli viranomaisten valvoa ja rangaista ihmisiä, joilla ei ollut vakituista asuinpaikkaa, työtä tai toimeentuloa. Laki kohdistui erityisesti köyhiin, työttömiin, kulkureihin ja romaneihin, joita pidettiin yhteiskunnalle vaarallisina ja heidän elämäntyyliään haitallisena. Irtolaisiksi määritellyt henkilöt voitiin pidättää ja pakottaa työ- tai ojennuslaitoksiin. Pakkotyöleireille vietiin myös romanilapsia. Laki heijasti aikansa ennakkoluuloja ja syrjiviä asenteita.  

Dokumenttisarjassa Romanien vaiettu historia kerrotaan Suomessa toteutetuista pakkotyöleireistä. Katso video ja pohdi seuraavia kysymyksiä: 

Mitä ajatuksia ja tunteita videon katsominen herätti sinussa? 

Miten pakkotyöleirille joutuminen on vaikuttanut sinne joutuneisiin ihmisiin? 

Oletko tiennyt aiemmin, että Suomessakin on ollut pakkotyöleirejä? 

  

(Laatikkoteksti:  

Yle Areenassa on upea dokumenttisarja ”Romanien vaiettu historia – Den romska intelsen”, joka kertoo romanien holokaustista toisen maailmansodan aikaan. Dokumenttisarja sopii esimerkiksi kahdeksannen luokan historian sisältöihin sekä toiselle asteelle. Tiedätkö esimerkiksi, kuka oli Johann ”Rukeli” Trollman, joka valjasti nyrkkeilyringin poliittisen mielipiteen ilmaisuun? Tai kuka oli romanisankari Noncia Aldreda Markowski, joka pelasti toisen maailman sodan aikaan lukemattomia romani- ja juutalaislapsia keskitysleiriin joutumiselta? 

Sarja sisältää näkökulmia romanien historiaan eri puolilta Eurooppaa. Sarjan toisessa jaksossa suomenromani Miritza Lundberg kysyy ja etsii rohkeasti vastausta kysymykseen: ”Miksi minun kansani joutui kärsimään natsien lääketieteellisistä kokeista?”. Neljännessä jaksossa Milaja Lindroos puolestaan kysyy: ”Minne äitini sukulaiset katosivat toisen maailmansodan aikana?” Samassa jaksossa Miranda Vuolasranta avaa suomenromanien kaksoisidentiteettiä pohdinnoissaan: ”Olemme sekä suomalaisia, että romaneja.” Tässä sarjassa pääset kuulemaan myös romanikieltä. 

(Dokumentti sisältää myös järkyttävää kuvamateriaalia.)) 

  

Tarvittavat taustatiedot: Nuoret tietävät, että Suomessa asuu romaneita. Nuoret ovat käsitelleet toista maailmansotaa. 

Tavoitteet: Nuoret saavat tietoa Suomen toteuttamista pakkotyöleireistä ja romaneita syrjivästä kohtelusta. Harjoitus edistää kasvua erilaisuutta ymmärtäväksi yhteiskunnan jäseneksi ja se auttaa tunnistamaan erilaisia näkökulmia historiaan. Harjoitus syventää ymmärrystä hyvinvointiyhteiskuntien kehityksestä ja vahvistaa ymmärrystä siitä, että jokaisella on oikeus omiin kulttuurisiin juuriinsa. 

 

POPS: Historia: S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan, S4 Suurten sotien aika, S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen; Elämänkatsomustieto: S3 Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus 

LOPS: HI2 Kansainväliset suhteet, HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi, UE4 Uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta Suomessa, ET2 Minä ja yhteiskunta, ET3 Kulttuurit 

  • Historian aikajanoja

Välineet: Videotykki, tietokoneita, tabletteja tai älypuhelimia nuorten käyttöön

Kesto: 20–30 min

Romanien historian aikajana: Romanien aikajana [PDF]

Saamelaisten historian aikajana: Saamelaisten aikajana [PDF]

Tunnemme usein parhaiten oman maamme enemmistön historian, ja tuttujenkin vähemmistöjen historia voi jäädä meille etäiseksi. Tässä harjoituksessa tutustumme romanien ja saamelaisten historian keskeisiin tapahtumiin, jotka on koottu aikajanalle. Tarkastelkaa aikajanoja ja keskustelkaa pienryhmissä:

  • Mitä tuttuja tapahtumia löydätte aikajanoilta
  • Valitkaa jokin aikajanalla mainittu vuosi ja selvittäkää, mitä muuta Suomessa tapahtui kyseisenä aikana.
  • Mitä yhteistä romanien ja saamelaisten aikajanojen tapahtumissa on keskenään?
  • Mieti syitä mistä voi johtua, että saamelaisten ja romanien historiassa on samantapaisia tapahtumia.


Tarvittavat taustatiedot: Nuoret tietävät, että Suomessa asuu romaneita ja Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä asuu alkuperäiskansa saamelaisia, nuorilla on perustiedot erityisesti toisen maailmansodan ajasta Suomessa

Tavoitteet: Nuoret perehtyvät Suomessa asuvien romanien ja saamelaisten historian keskeisiin vaiheisiin. Harjoitus kehittää kulttuurien tuntemusta, edistää kasvua erilaisuutta ymmärtäväksi yhteiskunnan jäseneksi, kehittää moniperspektiivisyyden ymmärtämistä, syventää ymmärrystä hyvinvointiyhteiskuntien kehityksestä, harjoitus vahvistaa jokaisen oikeutta omiin kulttuurisiin juuriinsa sekä auttaa hahmottamaan suomalaisuuden historiallisesti rakentuvana ja muuttuvana jatkumona

POPS Historia: S2 Ihmiset muuttavat maailmaa, S4 Suurten sotien aika, S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

LOPS: HI2 Kansainväliset suhteet, HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI4 Eurooppalainen ihminen, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi, HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat, ET3 Kulttuurit

  • Kuka kuvaa ja mitä

Välineet: älypuhelimet kuvaamista varten, läppäreitä, tabletteja tai älypuhelimia kuvagallerian tarkastelua varten

Kesto: 20 min + ennakkovalmistautuminen valokuvaamalla

Historiallisia kuvia saamelaisista [PDF]

HIstoriallisia kuvia romaneista [PDF]

Ota kuva, joka kertoo tavallisesta arkipäivästäsi. Voit olla itse kuvassa mukana, siinä voi olla muita ihmisiä tai vain paikkoja ja esineitä. Jos kuvassa on muita ihmisiä, varmista ettei heitä voi tunnistaa kuvista.

Varaudu kertomaan kuvasta parille tai pienryhmässä. Pohdi parin kanssa ottamianne kuvia:

  • Miksi valitsit kuvattavat asiat tai henkilöt?
  • Mitä halusit kertoa arkipäivästäsi?
  • Mitä esimerkiksi päätit jättää kuvan ulkopuolelle?

Tarkastelkaa seuraavaksi kuvia, joita tutkijat ja matkailijat ovat ottaneet romaneista ja saamelaisista menneisyydessä. Keskustelkaa kuvista:

  • Mitä kuvissa näkyy? Mitä on jäänyt kuvan ulkopuolelle?
  • Kuvia eivät ole ottaneet romanit tai saamelaiset itse. Millä tavalla se voi vaikuttaa siihen, millaisia kuvat ovat?

Tarvittavat taustatiedot: Nuoret tietävät, että Suomessa elää romaneja ja saamelaisia, nuoret osaavat käyttää puhelinta kuvaamiseen

Tavoitteet: Kuvatulkinnan harjoittelu, omien mielipiteiden perustelu, oman identiteetin pohtiminen, kuvallisen viestinnän merkityksen käsittely sekä valtasuhteiden pohtiminen: kuka päättää ketä kuvataan ja millä tavalla; kuvan tuottaminen; historiallisten kuvakulttuurien tarkastelu, harjoitus kehittää kulttuurien tuntemusta ja historian moninäkökulmaisuuden ymmärtämistä sekä vahvistaa nuorten oikeutta kulttuurisiin juuriinsa; harjoitus lisää ymmärrystä kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta sekä kehittää kykyä tarkastella kulttuurin ja sosiaalisen ympäristön vaikutusta yksilöiden toimintaan

POPS Historia: S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan, S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

LOPS HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi, HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat, ET3 Kulttuurit, PS5 Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen, KU1 Omat kuvat, jaetut kulttuurit, KU2 Ympäristön tilat, paikat ja ilmiöt, KU3 Kuva viestii ja vaikuttaa

  • Vanhat esineet kertovat

Välineet: Läppäreitä, tabletteja tai älypuhelimia kuvien katselua varten

Kesto: 20 min + jatkotehtävä 10 min

Saamelaismuseo Siidan kokoelman 3d-mallinnetut esineet (7 kpl)

Saamelaismuseo Siidan kokoelman esineitä. (Klikkaa Esineitä-tekstiä hakukentän alta siniseltä pohjalta)

Finnan kuvat romanikulttuurin esineistöstä koottuna [PDF].

Saamelaisten vanhoja esineitä on paljon museoissa eri puolilla maailmaa. Toisinaan saamelaiset antoivat esineitä lahjaksi pohjoisessa käyneille vierailleen, mutta aikojen saatossa erityisesti uskonnollista esineistöä kuten rumpuja on viety saamelaisilta myös väkisin.

Joistakin romanien ja saamelaisten esineistä on hankinnan yhteydessä kerätty tarkat taustatiedot, joistakin vain vähän tietoja, esimerkiksi paikkakunta. Tarkastelkaa hetken ajan kuvia vanhoista romanien ja saamelaisten esineistä verkossa. Valitkaa yksi esine ja pohtikaa:

  • Mikä esineen käyttötarkoitus voisi olla
  • Miltä esine voisi tuntua?
  • Miltä esine voisi tuoksua?
  • Miltä ajalta esine voisi olla peräisin?
  • Mitä esine kertoo omasta ajastaan?

Jatkotehtävä:

  • Mitä sinulle tärkeitä esineitä toivoisit löytyvän tulevaisuuden museosta?
  • Mitä esineet kertoisivat tulevaisuuden museokävijöille nykyajasta?

Tarvittavat taustatiedot: Nuoret tietävät, että Suomessa elää saamelaisia ja romaneita

Tavoitteet: Nuoret tutustuvat saamelaisten ja romanien 1700–1900-luvuilla käyttämiin esineisiin kuvatulkinnan, eläytymisen ja kokoelmatietojen avulla. Arkiset esineet konkretisoivat romanien ja saamelaisten pitkää historiaa Suomen alueella ja kertovat kummankin kulttuurin erityispiirteistä mutta myös yhteisestä esinehistoriasta valtaväestön kanssa. Harjoitus kehittää kuvatulkintataitoja, historiallisen empatian taitoja, taitoja perustella oma mielipide, ja se auttaa hahmottamaan nyky-yhteiskunnan rakentumisen vaiheita. Nuorten käsittelevät harjoituksessa kulttuurista identiteettiään, kulttuurista moninaisuutta sekä vahvistavat kulttuurista osaamistaan.

POPS Historia: S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys, S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan, S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

LOPS HI1 Ihminen, ympäristö ja historia, HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi, HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat

  • Romanit ja saamelaiset evakossa

Johdanto romanien ja saamelaisten evakkoa käsitteleviin harjoituksiin

Jälleenrakennuskaudella 1940-luvulla Suomessa oli pulaa rakennustarvikkeista, mutta samaan aikaan evakuoidulle väestölle piti rakentaa paljon uusia koteja. Suurin osa ihmisistä asui maaseudulla, joten erityisesti sinne rakennettiin uusia taloja. Ratkaisuna kiireelliseen asuntopulaan olivat niin kutsutut rintamamiestalot. Rintamamiestalot ovat omakotitaloja, joissa on harjakatto, lautaseinät ja asuinkerroksen lisäksi ullakko. Lisäksi ihmiset majoittuivat erilaisiin väliaikaisiin asuinpaikkoihin. Seuraavaksi tutustumme siihen, missä romanit ja saamelaiset asuivat, kun vanha koti oli jäänyt Neuvostoliiton puolelle.

Romanien evakko

Välineet: Videotykki

Kesto: 20–25 min

Ylen artikkelin kaksi ensimmäistä äänitettä (1 min ja 27 sek): “Sotien jälkeen Helsingin laidalla oli rähjäinen leiri, josta ei ole jäljellä enää mitään – sanapari “Malmi ja mustalaiset” elää silti yhtä”.

Opettajan ohjeet: Halutessasi voit perehtyä romanileireihin etukäteen lukemalla artikkelin kokonaisuudessaan ennen harjoituksen teettämistä. Harjoituksessa käytetään kuitenkin vain artikkelin ohessa olevia äänitteitä. Kuunnelkaa nuorten kanssa ensimmäinen äänite (1 min), jossa Rauha Ärling muistelee asumisolosuhteita romanileirillä. Voitte katsoa myös videon (27 sek), jossa Rauha Ärling esittelee valokuvaa lapsuudenkodistaan ja kertoo, millainen kotitalo oli ja ketkä siellä asuivat.

Talvisodan jälkeen vuonna 1940 noin 430 000 suomalaista joutui lähtemään Karjalasta evakkoon, heidän joukossaan yli tuhat Suomen romania. Viranomaiset ohjasivat Helsingin lähialueille saapuneita romanievakkoja taajamien laitamille. Osa romaneista asui heikkokuntoisissa rakennuksissa ja hylätyissä kioskeissa eri puolilla Malmia, mutta suuri osa joutui leiriytymään Alppikylän soramonttujen slummeissa jopa kylmien talvien yli.

Kuunnelkaa kun Rauha Ärling muistelee Malmin-Alppikylän romanileiriä Helsingissä, jossa hän asui lapsuudenperheensä kanssa sotien jälkeen. Keskustelkaa pienryhmissä:

  • Millainen paikka romanien leiri oli?
  • Millä tavalla Rauha Ärlingin vanhemmat saivat paikan tuntumaan enemmän kodilta?
  • Kuvitelkaa hetken ajan, millaista olisi käydä koulua romanileiriltä käsin.


Kolttasaamelaisten evakko

Välineet: Videotykki

Kesto: 20–25 min

Yle Areena: Video kolttasaamelaisten vanhasta, väliaikaisesta asuinpaikasta (1 min 10 sek)

Lisälukemistoa aiheesta: 

Urho Kekkosen kansallispuiston historia

Arkkitehtuurimuseo: Jälleenrakennuskausi

Jatkosodan päätyttyä vuonna 1944 Petsamo eli Suomen itäinen käsivarsi siirtyi rauhanehtojen mukaisesti Neuvostoliitolle. Samalla yhden Suomessa asuvan saamelaisryhmän, kolttasaamelaisten, perinteiset asuinalueet jäivät Neuvostoliiton puolelle.

Kolttasaamelaiset päätettiin asuttaa jonnekin muualle lapissa, mutta ennen kuin päätöstä uudesta asuinpaikasta oli tehty, heidän piti löytää väliaikainen asuinpaikka. Kolttasaamelaiset rakensivat väliaikaiset kotinsa usein itse.

Tutustukaa listaan rakennuksista, joita kolttasaamelaisen Ouudas Semenoffin perhe rakensi ja käytti 1940-luvulla Inarissa. Katsokaa sen jälkeen video rakennuksista.

Historiallisen Oskarinkosken kolttakentän rakennukset:

  • Asuinrakennus, Oudas ja Natalia Semenoffin koti
  • Asuinrakennus, Oudas Semenoffin pojan Ivanin ja tämän vaimon Euforsinian koti
  • Lammaskarsina
  • Savusauna
    • Puulämmitteinen sauna, jossa ei ole savupiippua, ja jossa puun polttamisesta syntyvä savu leviää saunaan
  • Maauuni
    • Kuoppa, jossa on poltettu ensin nuotiota kivien päällä, sitten poistettu jäljelle jäänyt hiillos, minkä jälkeen ruoka on aseteltu nuotion paikalle ja peitelty. Ruoka kypsyy kuopan lämmössä.
  • Kaksi kellaria
  • Käymälä

Pohtikaa hetken ajan, millaista arkinen elämä oli väliaikaisessa asuinpaikassa.

  • Miten kuvailisit videolla nähtyä vanhaa asuinpaikkaa?
  • Millaista ruokaa arvelet Semenoffin perheen syöneen, kun he ovat asuneet Oskarinkoskella?
  • Mitä paikka kertoo kolttasaamelaisten elämästä sen ajan Suomessa?

Tarvittavat taustatiedot: Nuoret tietävät, että Suomessa on kolme saamelaisryhmää. Nuoret tietävät, että Suomessa asuu romaneita. Nuoret tietävät, että Karjalasta lähdettiin evakkoon ja että Petsamo siirtyi pois Suomelta toisen maailmansodan päättyessä. Nuoret tietävät missä Inari sijaitsee.

Tavoitteet: Nuoret perehtyvät yhden saamelaisryhmän, kolttien, ja romanien evakkoon toisen maailmansodan jälkeen sekä oppivat liittämään kolttien ja romanien vaiheet osaksi laajempaa historiankuvaa. harjoituksessa perehdytään sodan vaikutuksiin tavallisten ihmisten arjessa, vahvistetaan historiallisen empatian taitoja

POPS historia: S4 Suurten sotien aika: Perehdytään maailmansotiin, kylmään sotaan ja sodista selviytymiseen erityisesti tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. Paneudutaan ihmisoikeusrikoksiin kuten holokaustiin ja muihin kansanvainoihin sekä ihmisoikeuksien edistämiseen; S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen: Tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria.

LOPS historia: HI2 Kansainväliset suhteet, HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi