Nuoret haastoivat päättäjiä pohtimaan nuorten asemaa päätöksenteossa
Rauhanpäivänä 2018 järjestimme seminaarin, joka toi yhteen nuoria, nuorisotyöntekijöitä ja päättävässä asemassa olevia henkilöitä ympäri Suomea. Tästä seminaarista sai alkunsa Rauhanpäivän seminaarit sekä Toiveista totta -työpajat, joiden tarkoituksena on valmentaa nuoria hakemaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoitusta omille solidaarisuusprojekteilleen ja sitä kautta lietsoa lempeää ja positiivista muutosta yhteiskunnassamme ja koko Euroopassa.
RKI:n kaiken työn ytimessä on rakentaa väkivallatonta ja yhdenvertaista maailmaa tukemalla nuorten valmiuksia yhteiskunnallisten rakenteiden kriittiseen arviointiin ja muutoksen mahdollisuuksien hahmottamiseen. Vahvistamme nuorissa olevaa rohkeutta toimia rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta.
Vuoden 2018 syksyllä Eurooppasalissa, Helsingin Kampissa tapasi joukko eri ikäisiä ihmisiä yhteiskunnan eri sektoreilta ja yhteiskuntaluokista. Kaikkia heitä yhdisti ainakin yksi seikka: he olivat kaikki tavalla tai toisia kiinnostuneita nuorista ja nuorten hyvinvoinnista.
Syksyisen rauhanpäivän seminaarin ideana oli luoda ainutlaatuinen tila sellaiselle dialogille, jossa nuoret pääsisivät keskustelemaan yhteiskunnallisista haasteista suoraan nuorten elämään liittyvistä asioista päättävien henkilöiden, kuten järjestöjohtajien, virkahenkilöiden ja poliitikkojen kanssa.
RKI:n toiminnassa mukana olleet nuoret ja nuorisotyön asiantuntijat, kuten Liban Sheikh, Julianna Brandt ja Amiirah Salleh-Hoddin vastasivat päivän ohjelman suunnittelusta sekä keskusteluagendan luomisesta.
Tilaisuudessa nuoret haastoivat päättäjiä miettimään vastauksia kysymyksiin, kuten: Kenen ehdoilla nuorisotyötä Euroopassa ja Suomessa tehdään? Miten nuorten osallisuus, intersektionaalisuus ja yhdenvertaisuus käytännössä nuorisoalalla toteutuvat ja mikä on kenenkin rooli joko muutoksen mahdollistajana tai sen jarruna?
Lisäksi nuoret puhuivat päättäjille saavutettavuudesta nuorisotyössä, yhdenvertaisuudesta, turvallisemmasta tilasta sekä siitä, ketkä nuorista nähdään toimijoina ja ketkä vain toiminnan kohteena: Kenen ääni kuuluu ja kenen ääntä kuunnellaan päätöksiä tehdessä?
Tiloja, joissa keskustellaan yhteiskuntarauhasta, antirasismista, yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta sekä muista nuoria puhututtavista asioista rakentavasti, mutta intohimoisesti, ei ole koskaan liikaa.
Puheista solidaarisuusteoksi
Tapahtuma sai paljon positiivista palautetta niin nuorilta kuin päättävässä asemassa olevilta, joten halusimme kehittää ideaa edelleen.
Seuraavana vuonna 2019 Nuorten rauhanviikolla järjestettiin uusi valtakunnallinen tapahtuma, joka laajentui kolmipäiväiseksi Rauhankiihdyttämöksi.
Kiihdyttämöön sisältyi tällä kertaa myös solidaarisuushankkeiden työpaja, jossa nuorten ryhmät hakivat rahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukoilta omiin solidaarisuushankkeisiinsa. Työpajan aikana RKI:n asiantuntijat kävivät nuorten kanssa läpi ryhmien ideoita ja rahoitushakemuksia, selvensivät EU:n hakemusjargonia ja tarjosivat ammattilaisten tukea ja mentorointia hakemusten työstämiseen.
Suurimman työn tekivät kuitenkin nuoret itse! Moni nuorten hakemista upeista hankkeista sai rahoituksen.
Osana kiihdyttämöä järjestimme jälleen Rauhanpäivän seminaarin, jossa solidaarisuushankkeita toteuttavilla nuortenryhmillä oli mahdollisuus päästä haastamaan päättäjiä heitä kiinnostavista yhteiskunnallisista kysymyksistä.
Rauhankiihdyttämöön osallistuvat nuorten ryhmät tulivat eri puolilta Suomea, ja edustivat eri sukupuolia sekä kieli-, kulttuuri- ja muita vähemmistöjä. Tarkoituksena oli edistää yhdenvertaisuutta mahdollisimman laajasti ja auttaa mahdollisimman monia ääniä tulemaan kuulluiksi.
Rauhanpäivän seminaarissa oli mukana muun muassa seuraavat päättävässä asemassa olevat henkilöt ja poliitikot: Saara-Sofia Sirén, Kokoomuksesta, Kati Myyryläinen, Etelä-Suomen aluehallintovirastosta, Panu Artemjeff Oikeusministeriöstä, Heidi Kivekäs Animaliasta, Matti Cantell Opetushallituksesta, Suvi Lappalainen Kanuunan osaamiskeskuksesta, Anniina Laaksonen Naistenkartanosta sekä Petra Laiti Saamelaisnuorista.
Rahoitettu Erasmus+ -ohjelman ja opetushallituksen tuella.
