Ensiaskeleita antirasismiin – toisen asteen työkirja Helsinki

Ensiaskeleita antirasismiin -työkirja on tarkoitettu opettajan ja työyhteisön tueksi antirasistisen työotteen käyttöönottamiseen. Työkirja toimii tukimateriaalina Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan antirasismi-työpajoihin. Sen on toimittanut Rauhankasvatusinstituutti ja rahoittanut Opetushallitus (2022). Antirasistinen työkirja tarjoaa opettajille konkreettisia kysymyksiä ja kehittämisideoita antirasistisen kasvatusotteen toteuttamisen avuksi. 

Työkirja koostuu: 

  1. viikkotehtävistä 
  2. lisämatriaaleista, eli luku-, kuuntelu- ja kurssivinkeistä, videoista 
  3. antirasismin ABC-sanastosta.


Työkirja on jaoteltu viikoittain toteutettaviin tehtäviin, joita voit toteuttaa joko yksin tai kollegoiden kanssa yhdessä. Viikkotehtäviä voit toteuttaa esimerkiksi omistamalla tehtävälle tietyn päivän viikosta, havainnoimalla itseäsi koko viikon ajan tai voitte työyhteisönne kanssa sopia, että havainnoitte tai vaikkapa videoitte toisianne tietyn ajan. Voit hyödyntää viikkotehtävien tekoon antirasismin ABC-sanastoa sekä luku-, kuuntelu- ja kurssivinkkejä. 

  • Viikko 1: Opiskeluympäristö

Tarkastele seuraavien kysymysten avulla, millaisia rajoitteita ja mahdollisuuksia oppilaitoksen oppimisympäristö tarjoaa opiskelijoille. 

  • Millä tavalla opiskelijat otetaan mukaan huomioimaan sitä, miten turvalliseksi ja inklusiivisiksi he kokevat oppilaitoksen tilat?  
  • Esiintyykö oppilaitoksen viestinnässä eli kuvissa, julisteissa ja tiedotteissa normeja haastavia perheitä ja ihmisiä, jotka ovat erilaisissa rooleissa?  
  • Onko oppilaitoksessa esillä materiaaleja (esimerkiksi julisteet, kyltit ja esitteet; Syrjinnästä vapaa alue -kampanja), joilla se viestii edistävänsä aktiivisesti yhdenvertaisuutta ja rasisminvastaisuutta?  
  • Löytyykö opetuksessa käytettävistä kirjoista, videoista sekä sähköisistä ja muista materiaaleista esikuvia kaikille? Ovatko kaikki kirjojen, videoiden ja muiden materiaalien hahmot valkoisia? 
  • Miten oppilaitoksessa ehkäistään kiusaamista, syrjintää ja häirintää, ja kuinka siihen puututaan? Tietävätkö opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta, miten toimia, jos havaitsee kiusaamista tai ”läpänheittoa” joka asettaa opiskelijoita epämukaviin tilanteisiin? 
  • Onko oppilaitoksessa tukipalveluita, joihin opiskelija voi ottaa yhteyttä kohdattuaan syrjintää, häirintää tai väkivaltaa?  Tiedotetaanko opiskelijoille olemassa olevista tukipalveluista? 
  • Toimiiko oppilaitoksessa häirintäyhdyshenkilöitä, jotka tarjoavat tukea syrjintää ja häirintää kokeneille?  
  • Onko oppilaitoksen opiskeluhuoltoryhmällä riittävästi tietoa rasismiin liittyvän syrjinnän seurauksista mielenterveydelle?  
  • Miten kouluruokailu on järjestetty? Syövätkö kaikki opiskelijat, jos eivät, niin miksi? Kuinka erityisruokavaliot on huomioitu?  
  • Miten oppilaitoksen antirasistinen työ näkyy työssäoppimisen ympäristöissä? Miten oppilaitos huolehtii siitä, että työssäoppimispaikoilla sitoudutaan antirasistiseen toimintaan? 
  • Viikko 2: Vuorovaikutus & yhteisö 

Tarkastele seuraavien kysymysten avulla sitä, miten voit vaikuttaa antirasistisen ilmapiirin syntyyn sekä edistää vuorovaikutusta. 

  • Miten puran opiskelijoiden tai kollegojen kielenkäytössä ilmeneviä stereotypioita?  
  • Miten opiskelijat ja yhteistyökumppanit ovat mukana antirasistisessa työssä?  
  • Kieltävätkö oppilaitoksen säännöt syrjinnän ja häirinnän sekä rasistisen kielenkäytön?  
  • Osaanko tunnistaa syrjivän kielenkäytön ja puutunko siihen sitä kohdatessani?  
  • Kannustanko opiskelijoita puuttumaan syrjivään kielenkäyttöön? 
  • Millaista vuorovaikutusta minä opettajana tarjoan, ja millaiset asiat tai asenteet sen laatuun vaikuttavat? Kiinnitänkö huomiota omaan kielenkäyttööni ja etsinkö aktiivisesti tietoa ja toimintamalleja, joilla edistää syrjimätöntä kielenkäyttöä? 
  • Etsinkö tietoa esimerkiksi rodullistavista puhetavoista ja vihapuheen eri muodoista?  
  • Millä tavalla tuen opetuksessani opiskelijoiden välistä ilmapiiriä, jossa jokainen opiskelija arvostaa toista opiskelijaa ensisijaisesti yksilönä eikä jonkin ominaisuuden tai ryhmän edustajana? 
  • Onko oppilaitos tehnyt turvallisemman tilan periaatteet, joiden tekemiseen sekä henkilökunta että opiskelijat ovat osallistuneet?   
  • Huomioivatko oppilaitoksen yhteiset juhlat ja tilaisuudet kulttuurisen, uskonnollisen ja katsomuksellisen moninaisuuden? Huomioinko lukuvuoden juhlia ja tapahtumia suunnitellessa eri kansojen, uskontojen, katsomusten ja uskontokuntaan kuulumattomien juhlapäivät?  
  • Vietetäänkö oppilaitoksessa esimerkiksi saamelaisten ja romanien kansallispäiviä tai rasisminvastaista viikkoa?  
  • Viikko 3: Opetusmateriaali ja opetussisältöjen suunnittelu 

Opetussisältöjen suunnittelu, toteutus ja kehittäminen sekä arviointi tarjoavat monia mahdollisuuksia antirasististen opetusperiaatteiden tutkiskeluun. Käytä seuraavia kysymyksiä apunasi.  

  • Kiinnitänkö opetusta suunnitellessa ja toteuttaessa huomiota stereotypioiden purkamiseen ja normikriittisyyteen?  
  • Käsittelenkö opetuksessani rasismia? Entä antirasismia?  
  • Mistä asioista keskustelen opiskelijoiden kanssa oppitunneilla? Mitä uutisia nostan esiin ja mistä näkökulmasta ne on kirjoitettu?  
  • Millaista opetusmateriaalia tarjoan opiskelijoille? Mitä teen, jos huomaan materiaaleissa rasistisia asetelmia? Kuka on opetusmateriaaleissa aktiivinen toimija ja kuka jää sivurooliin? Kuka on auttaja ja kuka avun kohde?  
  • Tarkastelenko opetusmateriaaleja antirasistisesta ja kolonialismia purkavasta näkökulmasta?  
  • Millä tavalla huomioin kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden opetusmateriaaleja valitessa tai tehdessä?  
  • Pyrinkö opetusta suunnitellessani nostamaan esiin myös tarinoita ja ihmisiä, joista on vaiettu, ja jotka jäävät piiloon? Miten pystyn rikastuttamaan ja monipuolistamaan valmista opiskelumateriaalia?  
  • Huomioinko opetusmateriaalissa ihmisten moninaisuuden?  
  • Kannustanko opiskelijoita tarkastelemaan kriittisesti opetusmateriaaleja ja antamaan palautetta oppikirjojen tekijöille? Annanko itse palautetta?  
  • Viikko 4: Minä opettajana 

Opettaja ei tule koskaan työssään täysin valmiiksi. Helsingin kaupungilla henkilöstöä kannustetaan rohkeasti jakamaan ajatuksiaan ja kokeilemaan uudenlaisia toimintatapoja. Tarkastele omia työtapojasi ja asenteitasi opettajana ja mahdollisuuksia niiden kehittämiseen.  

  • Stereotypiapelko vaikuttaa kielteisesti ihmisten suoriutumiseen kilpailuissa tai muun paineen alaisena. Tämä pelko tarkoittaa sitä, että ihminen pelkää toteuttavansa ryhmäänsä liittyvän negatiivisen yleistyksen. Mitä mahdollisia tällaisia tilanteita tunnistan arjesta?  
  • Millainen on antirasistinen opettaja? Millaista tiedollista ja taidollista osaamista hänellä on?   
  • Millä perusteella jaan opiskelijat pareihin tai ryhmiin? Kannustanko opiskelijaa yhteistyöhön myös niiden kanssa, joiden kanssa hän ei tyypillisesti työskentelisi?  
  • Uskallanko puuttua, jos huomaan rasistista toimintaa tai puhetta? Miten?  
  • Osaanko tarkastella oppilaitoksen ja koulutusjärjestelmän rakenteita antirasistisesta näkökulmasta?  
  • Kiinnitänkö eri tavoin huomiota valkoisen ja ei-valkoisen opiskelijan ajatuksiin ja tunteisiin?  
  • Keskustelenko opiskelijoiden kanssa stereotypioista ja normeista, joita liitetään ihonväriin, etnisyyteen tai eri uskontoihin?  
  • Millaisia oletuksia teen opiskelijoista ihonvärin, etnisyyden tai uskonnon perusteella?  
  • Annanko jokaiselle opiskelijalle tasapuolisesti huomiota? Puhunko kaikille tasapuolisesti?  
  • Viikko 5: Toimet työyhteisössäni 

Kartoita seuraavien kysymysten avulla työyhteisösi mahdollisuuksia antirasistisen toimintakulttuurin luomiseen. 

  • Keskustellaanko työyhteisössäni rasismista? Miksi rasismista on tärkeä puhua?  
  • Onko työyhteisössä sovittu yhteisesti, miten toimitaan, jos työyhteisön sisällä havaitaan rasismia? Tietääkö jokainen työyhteisön jäsen, kuinka toimia?  
  • Onko työyhteisössä sovittu yhteisesti, miten toimitaan, jos havaitaan rasismia? Tietääkö jokainen työyhteisön jäsen, kuinka toimia?  
  • Mitä ei-valkoisuuteen liittyviä yleisimpiä oletuksia tunnistan? Näkyvätkö ne työyhteisössäni? Ne voivat ilmetä esimerkiksi puheissa, eleissä, teoissa sekä toimintatavoissa.  
  • Tiedänkö, mitä eroa on erilaisuuden suvaitsemisella, antirasismilla ja moninaisuuden kunnioittamisella?  
  • Kuinka tieto kulkee opetushenkilöstön välillä? Kuinka oppilaitoksen henkilöstö kommunikoi keskenään opiskelijoista? Puhutaanko tietyistä opiskelijoista vähättelevään tai arvostelevaan sävyyn?  
  • Millä tavalla luon toimintakulttuuria, jossa jokaista työyhteisön jäsentä kohdellaan yksilönä, eikä tietyn ominaisuuden tai ryhmän edustajana?  
  • Millä tavalla osallistun myönteisen toimintakulttuurin luomiseen? 
  • Milloin minua viimeksi kehuttiin töissä ja miltä se tuntui? Milloin viimeksi itse annoin myönteistä palautetta?  
  • Tunnenko oloni turvalliseksi työyhteisössä?  
  • Keskustellaanko työyhteisössä syrjinnän eri muodoista? Miten tunnistamme syrjiviä valtasuhteita ja puutumme niihin oppilaitoksen arjessa?  

 

Puuttumisen periaatteet  

Laatikaa yhteisenä työskentelynä työyhteisössänne rasismiin puuttumisen periaatteet antirasistisen toimintakulttuurin pohjaksi. Keskustelkaa ja kehittäkää toimintaperiaatteita ja ohjeita rasismiin puuttumiseen. 

  • Miten rasismi voi näyttäytyä toimintaympäristössänne? 
  • Millaisia tilanteita tunnistatte?  
  • Millaisiin tilanteisiin on vaikea puuttua, mihin taas helppoa? 
  • Mikä voisi helpottaa tilanteisiin puuttumista?  
  • Kenen velvollisuus on puuttua ja miten? 
  • Viikko 6: Arviointi ja opiskelijan ohjaus

Arvioi seuraavien kysymysten kautta työssäsi tekemääsi arviointia sekä opiskelijan ohjausta. 

  • Onko arviointi yhdenvertaista, tasapuolista ja oikeudenmukaista? Mittaavatko arviointimittarit sitä, mitä niiden kuuluisi mitata (esim. sisältöjen osaamista eikä kielitaitoa)? Perustuuko arviointi monipuoliseen näyttöön?  
  • Miten varmistan arvioinnissa, että opiskelijaa arvioidaan samoin kriteerein huolimatta opiskelijan ihonväristä, etnisyydestä tai uskonnosta?  
  • Huomioidaanko ja puretaanko arviointikriteerien suunnittelussa esimerkiksi etnisyyteen perustuvia ennakkoluuloja ja stereotypioita?  
  • Järjestetäänkö kaikille opiskelijoille riittävästi mahdollisuuksia tutustua monenlaisiin koulutus- ja uravalintoihin?  
  • Olenko tietoinen ihonväriin ja etnisyyteen liittyvistä stereotypioista, jotka vaikuttavat nuorten koulutusvalintoihin?  
  • Käsitelläänkö opiskelijan ohjauksessa stereotypioita ja normeja koulutus- ja uravalintojen kontekstissa? Käsitelläänkö tiettyjen alojen etnistymistä ja pohditaanko siihen liittyviä taustatekijöitä? 
  • Viikko 7: Yhdenvertaisuussuunnittelu

Tasa-arvolain mukaan oppilaitokset ovat velvollisia laatimaan toiminnan kehittämiseen tähtäävän yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman. Suunnitelma on tehtävä vuosittain tai vähintään kolmen vuoden välein.  Seuraavien kysymysten avulla voit havainnoida oppilaitoksesi nykytilannetta.  

  • Onko oppilaitoksessa tehty yhdenvertaisuussuunnitelma yhdessä henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa? Miten opiskelijoilta kerätään tietoa siitä, kuinka hyvin he kokevat yhdenvertaisuuden toteutuvan oppilaitoksessa?  
  • Mitä oppilaitoksen yhdenvertaisuussuunnitelma sisältää? Milloin se on viimeksi päivitetty?  
  • Kuinka yhdenvertaisuussuunnitelma näkyy arjen työssä?  Miten sen toteutumista seurataan? Osallistuvatko opiskelijat ja henkilökunta suunnitelman toteutumisen arviointiin?  
  • Miksi yhdenvertaisuussuunnitelma on tärkeää tehdä?  
  • Millä tavoin antirasismi näkyy yhdenvertaisuussuunnitelmassamme?  
  • Järjestetäänkö henkilökunnalle säännöllisesti mahdollisuuksia oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön edistämiseen? Nämä voivat olla esimerkiksi yhteistä kehittämisaikaa tai aiheisiin liittyviä keskustelutilaisuuksia viikkopalavereissa.   
  • Onko tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöhön on nimetty yksi tai useampi vastuuhenkilö, jolle on resursoitu riittävästi työaikaa tehtävän hoitamiseksi laadukkaasti?  
  • Onko oppilaitos laatinut suunnitelman opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta, syrjinnältä ja häirinnältä? Suunnitelma sisältää konkreettisia toimintaohjeita tilanteisiin puuttumiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi.  
  • Millä tavoin antirasismi näkyy oppilaitoksen omassa opetussuunnitelmassa? Milloin opetussuunnitelma on viimeksi päivitetty?  
  • Onko oppilaitos kirjannut yhdenvertaisuuteen ja antirasistisiin toimintatapoihin liittyvät tavoitteet ja toimet toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin, kuten opetussuunnitelmaan, vuosisuunnitelmaan ja strategiaan?  
  • Perehdyttääkö oppilaitos uudet opettajat, opetusharjoittelijat, sijaiset ja muun henkilökunnan yhdenvertaisuuteen liittyen?  
  • Toteuttaako oppilaitos opiskelijoille suunnattuja yhdenvertaisuuteen ja antirasismiin liittyviä kyselyitä? Kyselyissä selvitetään esim. kokemuksia syrjinnästä ja rasismista sekä oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussisällöistä. Tehdäänkö kyselyiden tulosten perusteella muutoksia oppilaitoksen toimintakulttuuriin tai rakenteisiin? 

Helsingin kaupungin dokumentit, ohjelmat sekä videot

Helsingin kaupungin dokumentit ja ohjelmat 

Helsinki edistää kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Työnantajana kaupunki edellyttää asiallista ja arvostavaa suhtautumista kaikkia työyhteisön jäseniä ja asiakkaita kohtaan. Helsingin kaupunki ei hyväksy epäasiallista kohtelua tai häirintää missään muodossa. Helsinki edistää kulttuuria, jossa puututaan, otetaan puheeksi ja toimitaan. 

Liisa Pohjolainen – Miksi antirasistinen työote on tärkeä?, video

Valkoiset kasvattajat ja antirasismi, video

Lisämateriaalit

Kirjavinkki-ikoni

Luku- ja videovinkit opettajalle 

Kirjavinkki-ikoni

Luku- ja videovinkit opiskelijoille 

Rauhankasvatusinstituutin sivuilta löytyy laaja kirjalista, josta löytyy lukuvinkkejä  

  • eri teemoista sekä  
  • kouluasteille 


Videoita: 

  • Unelmaduuni, Maryan Abdulkarim, Tuffi Films Oy (YLE Areena)  
Kynä-ikoni

Kurssit  

Itä-Suomen yliopiston Antirasismin perusteet 5 op, 2022 kurssi 

Rauhankasvatusinstituutin verkkokurssi

Podcastit  

Eid, Mona,  Ruskeat Tytöt: Kaikkien koulu?  

Mixed Finns: MIKS podi 

Antirasismin ABC

Antirasismi  

Antirasistiseksi katsotaan sellainen työ, joka vähentää etnistä syrjintää ja syrjivien käytäntöjen vaikutuksia. Antirasismi ajatuksena myös peräänkuuluttaa syrjinnän vastaisen työn olevan aktiivista ja pitävä sisällään rakenteellisen tasoa. Alkaessamme ymmärtää, että eriarvoisuuden suhteen ei ole pahoja tai hyviä ihmisiä, vaan tekoja, jotka edistävät yhdenvertaisuutta tai heikentävät sitä – olemme ottaneet ensimmäisen askeleen rasismin vastustajina (Ibram X. Kendi, 2019).    

Mikroagressio  

Mikroaggressio on tahallinen tai tahaton kommentti tai teko, joka vahvistaa ja ylläpitää rasistisia tai muuten syrjiviä stereotypioita ja samalla toiseuttaa. Esimerkiksi kehumalla, miten hyvin ei-valkoiseksi rodullistettu henkilö puhuu suomea, kehuja tulee samalla osoittaneeksi, että hänen mielestään musta tai ruskea henkilö ei voi puhua suomea äidinkielenään. Vaikka ne vaikuttavat harmittomilta kysymyksiltä tai kommenteilta ne ovat kohteelle loukkaavia ja kasautuvia.  

Rasismi  

Rasismi on systeemi, jossa politiikka, institutionaaliset käytännöt, kulttuuri ja muut normit ylläpitävät rodullistettuja yhteiskunnallisia valta-asetelmia. Se on osa sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia järjestelmiä, joissa kaikki ovat osana. Rasismi voi näyttäytyä eri yhteiskunnan alueilla esimerkiksi yksilöidenja ryhmien välisenä tahallisena tai tahattomana ennakkoluuloihin ja pelkoihin perustuvana rodullistavana käytöksenä tai rakenteissa, kuten työelämässä, koulutuksessa ja palveluissa olevina syrjivinä toimintatapoina ja prosesseina, joissa organisaatiot, yritykset, laitokset ja virastot syrjivät joko välittömästi tai välillisesti tiettyjä ihmisryhmiä.  

Rakenteellinen syrjintä  

Rakenteellinen syrjintä tarkoittaa organisaation tai yhteiskunnan rakenteissa, kuten sopimuksissa, lainsäädännössä ja palveluissa, piilevää syrjintää, joka asettaa jonkin väestöryhmän muita huonompaan asemaan.   

Rodullistaminen  

Rodullistaminen on mekanismi, jossa ihmiset jaotellaan ryhmiin heidän pinnallisten tai oletettujen piirteidensä perusteella. Historian saatossa eri ryhmiin on liitetty määritteleviä ominaisuuksia ja oletuksia. Rodullistamisen prosessi johtaa rasistiseen ja syrjivään toimintaan: kuvitteellisten sosiaalisten hierarkioiden pohjalta ryhmien edustajia kohdellaan tietoisesti tai tiedostamatta eriarvoisesti.  

Syrjintä  

Henkilö kohdellaan huonommin tai hän joutuu huonompaan asemaan jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella ilman hyväksyttävää syytä. 

  • Välitön syrjintä: Henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta syrjintäperusteen johdosta ilman hyväksyttävää syytä. Esimerkiksi elinkeinon harjoittaja kieltäytyy päästämästä tummaihoista henkilöä liiketiloihinsa. 
     
  • Välillinen syrjintä: Näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan syrjintäperusteen johdosta ilman hyväksyttävää syytä. Esimerkiksi työhönotossa edellytetään täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka se ei työn tekemisen kannalta ole välttämätöntä. 
     
  • Häirintä: Henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen, jolla luodaan henkilö halventava tai häntä kohtaan vihamielinen ilmapiiri. Esimerkiksi loukkaustarkoituksessa työpaikalla esitetyt rasistiset vitsit. 
       

Valkoisuusnormi/valkonormatiivisuus 

Valkoisuusnormilla ei viitata niinkään ihonväriin vaan näkymättömiin sosiaalisiin hierarkioihin ja valtasuhteisiin, jossa länsimaalaisuus ja eurooppalaisuus nähdään yhteiskunnallisia rakenteita määrittelevänä normina. Normatiivisuus tulee esiin vasta kun siitä poiketaan. 

Vähemmistöstressi 

Vähemmistöstressi on psykologinen ilmiö, jolla kuvataan vähemmistöstatuksesta johtuvaa kroonista stressitilaa, joka johtuu koetuista, kasautuneista syrjintäkokemuksista, niiden aiheuttamasta ahdistuksesta ja pelosta, erilaisuuden tunteista ja toiseuden kokemuksista. Vähemmistöstressi voi vaikuttaa negatiivisesti fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin sekä muuttaa henkilön sosiaalista käyttäytymistä. 

Yhdenvertaisuus 

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän alkuperästään, sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan tai vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammaisuudestaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, edetä työuralla, saada palveluita ja kehittää itseään. 

Lähteet: 

Ibram X. Kendi (2019). How to be antirasist. 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu (2020). Selvitys afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä.