Moninainen Suomi matkalaukku 5.–6. luokille

Tältä sivulta löydät Moninainen Suomi -matkalaukun työpajat tehtävineen 5.–6. luokille. Työpajoja on yhteensä kaksi: Jokainen on omanlaisensa ja Syrjintä Suomessa.

Alakoulu 5.–6. luokka

Työpaja 1. Jokainen on omanlaisensa

Työpaja 2. Syrjintä Suomessa

  • Työpaja 1. Jokainen on omanlaisensa

Bingo

Tavoite

Teemaan virittävä harjoitus: Oppilaat havainnoivat harjoituksen avulla ryhmänsä moninaisuutta: miten monenlaisia kiinnostuksen kohteita, taitoja ja ominaisuuksia luokasta löytyy. Tavoitteena on myös vahvistaa kokemusta siitä, että jokainen on omanlaisensa ja yhtä arvokas.

Valmistelu

Monista jokaiselle oma bingo-ruudukko. Jokainen oppilas tarvitsee myös kynän. Varmista, että kaikilla on mahdollisuus liikkua tilassa.

Aika

10 min.

Vaiheet

  1. Jaa jokaiselle oppilaalle bingoruudukko.
  2. Anna tehtäväksi kiertää tilassa ja etsiä jokaiseen ruutuun joku, johon kuvaus sopii. Henkilö, johon kuvaus sopii, kirjoittaa nimensä ruutuun. Omia nimiä ei kirjoiteta omaan bingoruudukkoon, vaan ideana on haastatella ja tutustua nimenomaan toisiin oppilaisiin.
  3. Harjoituksen purkukeskustelu: Oliko helppoa vai vaikeaa löytää jokaiseen ruutuun nimikirjoitus? Mitä uutta opitte toisistanne? Yllättikö joku asia? Tuntuuko ryhmä harjoituksen jälkeen erilaiselta kuin aikaisemmin? Näiden kysymysten kautta on helppo jatkaa keskustelemaan siitä, miten monenlaisia oppilaita luokasta löytyy ja varmasti jokaisella on jokin erityinen ominaisuus tai taito, jonka voisi kirjoittaa bingoruudukkoon. On tärkeää, että jokainen voi tuntea olevansa arvostettu omanlaisenaan.

“Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään.” OPS perusteet 2014

Erityisyyksiä ja yhtäläisyyksiä

Tavoite

Tehtävä auttaa tutkimaan moninaisuutta lähiympäristössä: mitä eroja ja toisaalta myös yhtäläisyyksiä meissä ihmisissä on?

Valmistelu

Tehtävään tarvitaan tilaa ryhmätöille, isoja papereita ja tusseja. Tutustu etukäteen turvallisimman tilan ohjeisiin. Pohdi oma ryhmäsi tuntien, mikä olisi hyvä tapa sopia turvallisen tilan säännöistä luokassa. Toimivatko nämä ryhmässänne vai teettekö yhdessä teille sopivat? Ohjeissa voi olla sanoja tai aihepiirejä, jotka eivät ole kaikille tuttuja, joten tässä kohtaa on tärkeä käydä ne läpi ja varmistaa että kaikki ymmärtävät, mitä niillä tarkoitetaan.

Valmistelussa voi olla avuksi tutustua etukäteen esimerkiksi näihin linkkeihin:

• Yhdenvertaisuusopas [pdf] (oikeusministeriö)

• Sateenkaarisanasto (oikeusministeriö)

• Rasismin eri muotoja (Punainen risti)

Käykää läpi turvallisen tilan ohjeet yhdessä tai tehkää teidän luokan omat säännöt näiden pohjalta. Sopikaa ohjeiden noudattamisesta ja varmista, että kaikille oppilaille on selvää, miten toimia, jos tulee loukattu tai turvaton olo.

Vaiheet

  1.  
  1. Jaa oppilaat neljän hengen ryhmiin.
  2. Jokainen ryhmä saa ison paperin, johon piirretään neljästä isosta ympyrästä koostuva kukka.
  3. Jokainen ryhmän jäsen pohtii aluksi jonkin tärkeän ominaisuuden itsessään, jota muilla ryhmän jäsenillä ei ole. Tämä ominaisuus kirjoitetaan kullekin ryhmän jäsenelle varattuun ympyrään. Kukan välilehtiin kirjoitetaan jokin ominaisuus, joka yhdistää kahta ryhmän jäsentä toisiinsa.


HUOM! Kiinnitä huomiota ohjeistuksessa siihen, että valitut ominaisuudet ovat ihmisille tärkeitä ja pysyviä, ei esimerkiksi vaatteiden värejä tai tavaroita, joita oppilaat omistavat. 

  1. Lopuksi ryhmä pohtii ja kirjoittaa ominaisuuksia, jotka ovat heille kaikille yhteisiä.
  2. Nostakaa paperit seinälle yhdessä tutkittavaksi. Havainnoikaa sitä, millaisia yhdistäviä tekijöitä teillä ryhmässänne on. Entä millaisia erityisiä ominaisuuksia löytyy ryhmästä?
 
 

Työskentely turvallisen tilan luomiseksi yhdessä on perusedellytys tämän materiaalipaketin harjoitusten tekemiselle.

Harjoitukseen tarkoitettu kukka, jossa on kahdeksan terälehteä ja pyöreä keskusta.

Moninainen suomalaisuus

Tavoite

Tämän harjoituksen tavoitteena on herätellä pohtimaan suomalaisuutta normikriittisesti ja purkamaan suomalaisuuteen liitettäviä stereotypioita.

Valmistelu

Tarvitset laitteet, joilla näyttää musiikkivideoita oppilaille sekä oppilaille mahdollisuuden tehdä netistä kuvahakuja (esim. tabletteja luokan käyttöön), taulun tai fläppipaperin ja tusseja.

Aika

45–60 min.

Vaiheet

  • Tutustukaa aluksi näihin videoihin, joissa kuvataan suomalaisuutta:

  • Pohtikaa suomalaisuutta: Mitä kaikkea suomalaisuus voi olla? Mitä stereotypioita siihen liitetään ja minkälaisen kirjon suomalaisuutta te näette luokassanne, koulussanne ja kaupungissanne? Millaista suomalaisuutta ei näy mainoksissa, televisiossa tai lehdissä?

  • Tehkää kuvahakuja esimerkiksi Googlen kuvahakutoiminnolla hakusanalla “suomalaisuus”. Mitkä ovat yleisimmät kuvien aiheet? Mitä muuta yhteistä havaitsette kuvissa? Mitä yleistyksiä tai stereotypioita suomalaisuudesta tuli esiin kuvissa?

  • Tutkikaa yhdessä hymiöitä ja poimikaa sieltä joukosta mielestänne suomalaisuutta kuvaavia hymiöitä. Pohtikaa ja keskustelkaa alla olevien kysymysten avulla.

  • Suunnitelkaa ja kuvittakaa lukemisen jälkeen omat moninaista suomalaisuutta kuvaavat hymiöt.

  • Lähteitä hymiöiden tarkasteluun ottamatta puhelimia esille:

 

Stereotypia on yksinkertaistettu, yleistävä mielikuva esimerkiksi yksittäisestä ihmisestä tai ihmisryhmästä. Stereotypia saattaa syntyä vain muutaman esimerkin pohjalta koskemaan laajaakin ihmisryhmää. Stereotypia voi olla myönteinen tai kielteinen, mutta yhtä lailla se luo yksipuolisen kuvan kohteestaan. Pahimmillaan stereotypiat voivat altistaa kiusaamiselle, syrjinnälle ja vihapuheelle. Jokainen tekee yleistyksiä ja kaikilla meillä on stereotyyppista ajattelua. Se on keino ymmärtää ja jäsentää monimutkaista maailmaa. On kuitenkin tärkeä taito huomata stereotypiat ja tarkastella niitä kriittisesti!

Jatkovinkki!

Lukekaa moninaisia, perinteisiä stereotypioita rikkovia kirjoja! Lukekaa tarinoita, joissa huomioidaan monenlaiset perhemuodot, tai joiden päähenkilö on esimerkiksi monikielinen. Tutustukaa kirjoihin, joissa kuvataan sitä, miltä tuntuu lähteä kodistaan ja rakentaa uudet ystävyyssuhteet, aloittaa elämä uudessa kodissa ja koulussa Suomessa.

Maailmankoulun kirjavinkkilistalle on kerätty tällaisia kirjoja. Esimerkiksi:

  • Mennään jo naapuriin (Katajavuori & Savolainen, 2017) esittelee tarinoin ja kuvin monenlaisia Suomessa asuvia perheitä sekä heidän arkeaan.
  • Tuukka-Omar -sarjan kirjoista (Hakalahti) löytyy hauskoja vauhdikkaita seikkailuja ja monikielisen perheen arkea.
  • Sanni ja Joonas: Hugo-serkku on kiehtovan värikäs sarjakuvatarina (Hakkola & Ahokoivu, 2016), josta löydätte puolestaan kahden äidin perheen seikkailemassa.
  • Työpaja 2. Syrjintä Suomessa

Ihmiset voivat kokea monin eri tavoin yhteenkuuluvuuden tunnetta tai kokevansa olevan vähemmistössä suhteessa muihin. Kokemus vähemmistöön kuulumisesta, toiseudesta tai syrjinnästä voi syntyä esimerkiksi omaan kieleen, alkuperään, ikään, toimintakykyyn, uskontoon, sukupuoleen tai seksualisuuteen liittyen. Lisäksi osalla ihmisistä on uhka joutua moniperusteisen syrjinnän kohteeksi kuuluessaan useampaan vähemmistöryhmään yhtä aikaa.

Mitä on syrjintä?

Tavoite

Tavoitteena on lisätä oppilaiden tietoa syrjinnästä ja sen vaikutuksista syrjityksi joutuneiden ihmisten elämään. Harjoituksessa opitaan tärkeitä termejä ja perustietoa, jotka ovat pohja sitä seuraaville toiminnallisille harjoituksille. 

Valmistelu

Tarvitsette verkkoyhteyden ja videonkatsomismahdollisuuden luokkaan. 

Aika

15–20 min.

Vaiheet

  1. Katsokaa yhdessä oikeusministeriön video: Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys, omakohtaisia tarinoita (5 min, puhuttu suomeksi, tekstitetty suomeksi). Videolla eri vähemmistöihin kuuluvat ihmiset kertovat kokemuksiaan siitä, minkälaista syrjintää ovat kohdanneet. Lisäksi he kertovat, miten toivoisivat tulevansa kohdatuksi.

     

  2. Oikeusministeriön Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys, mitä ne tarkoittavat? -videolla  (4 min, puhuttu suomeksi, tekstitetty suomeksi) haastatellut kertovat yleisellä tasolla, mitä syrjintä on ja mitä vaikutuksia sillä voi olla. Ennen kuin aloitatte katselun, kirjoita taululle otsikot: yhdenvertaisuus ja syrjintä. Voit antaa oppilaille videon katselun ajaksi tehtäväksi kirjoittaa ylös tärkeimpiä kuulemiaan sanoja tai lauseita, jotka kuuluvat näiden otsikoiden alle. Videon jälkeen voitte koota tärkeimmät oppimanne asiat otsikoiden alle.

Jatkovinkki!

Tarkempaa lisätietoa siitä, mitä syrjintä on, löydätte esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetun sivustolta. 

Patsasharjoitus

Tavoite

Tavoitteena on harjoitella erilaisia tapoja toimia tilanteissa, joissa kaikkia ei kohdella yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti ja joissa tapahtuu syrjintää. Tavoitteena on myös kehittää empatiakykytaitoa eläytyen draamaharjoituksen myötä erilaisiin rooleihin ja katsoen tilanteita eri näkökulmista.

Valmistelu

Valitusta työskentelytavasta riippuen tarvitsette tilan, johon voitte kokoontua yhdessä patsaiden esittämistä, katsomista ja keskustelua varten sekä mahdollisesti tilaa pienryhmätyöskentelyä varten. Pohdi etukäteen kuvitteellinen yksi tai useampi syrjintätilanne, joita olisi hyvä käydä tämän ryhmän kanssa läpi.

HUOM! Tilanne voi hyvin olla sellainen, joka on luokassa ajankohtainen, mutta on tärkeää, että se on etäännytetty ryhmästä; aihetta käsitellään ilmiön tasolla, katsojat eivät tunnista siitä itseään. Tässä harjoituksessa tarkoituksena ei ole nostaa traumoja pintaan. Ohjaajan tulee varmistaa, että tilassa vallitsee valmiiksi luottamuksen ilmapiiri (kts. Turvallisimman tilan ohjeet) ja käyttää harkintaa siinä, että ryhmä on sopiva harjoitukselle. Ohjaajan tulee myös osata vetää raja silloin, jos aiheen käsittely meinaa jollakin tapaa lähteä uriltaan ja johtaa oppilaiden kannalta haitalliseen lopputulokseen. 

Aika

n. 30 min.

Vaiheet

  1. Pyydä ryhmästä kolme tai neljä vapaaehtoista. Muut ryhmäläiset sulkevat silmänsä. Ohjaaja muodostaa vapaaehtoisista äänettömän still-kuvan eli asettaa vapaaehtoiset patsaiksi, jotka yhdessä muodostavat jonkin kuvitteellisen tilanteen, jossa tapahtuu syrjintää.

    Kullakin patsaalla on oma roolinsa. Esim. kiusaamistilannetta käsiteltäessä rooleja voivat olla kiusaaja, kiusattu, kiusaajan apuri, hiljainen hyväksyjä ja kiusaajan puolustaja.

  2. Kun vapaaehtoiset ovat patsasasennoissaan, saavat muut ryhmäläiset avata silmänsä.
  3. Katselkaa valmista patsaskuvaa ensin hiljaa rauhassa. Sen jälkeen fasilitoi ohjaajana keskustelua esimerkiksi seuraavin kysymyksin:

    – Mitä tapahtui? Millaisia tunteita tapahtumiin ja keskusteluihin liittyi? Mitä ”patsaat” tuntevat tai ajattelevat?
    – Miksi näin tapahtui?
    – Onko tilanne tuttu? Tapahtuuko näin todellisuudessa
    – Mitä muita ongelmia tilanteesta voi seurata?
    – Mitkä ovat ongelman perimmäiset syyt?
    – Mitä tilanteen ratkaisemiseksi voidaan tehdä?
    – Kuka voi muuttaa tilannetta?

  4. Muutosvaihe: Kysy oppilailta miten tilannetta voitaisiin muuttaa paremmaksi tai niin, että tilanne olisi hyvä. Oppilaat voivat käydä muuttamassa patsaiden asentoja ja paikkoja suhteessa toisiinsa. Tämän jälkeen kysy vielä:

    – Mitä tilanteessa nyt tapahtuu?
    – Mitä patsaat ajattelevat tai tuntevat?

  5. Roolien purku: Seuraavaksi patsaina olleet ryhmäläiset saavat ”astua pois roolistaan”. Draamatyöskentelyssä rooleista pois astumisen yhteydessä on hyvä tehdä jokin fyysinen harjoite, kuten raajojen ravistelua, jotta päästään siirtymään kokemuksen reflektioon. Kun patsaina olleet ryhmäläiset ovat siirtyneet pois rooleista, he voivat kertoa, miltä heistä tuntui harjoituksen ensimmäisessä vaiheessa (konfliktitilanne) ja toisessa vaiheessa (kun asiat olivat menneet parempaan suuntaan).
  6. Jos teillä on mahdollisuus, käykää läpi vielä yksi tai muutama tilanne patsasharjoituksen ohjeiden mukaan.
  7. Loppukeskustelu kaikki yhdessä: Jatkakaa keskustelua kyseisestä tilanteesta. Voisiko äsken käyty tilanne tapahtua todellisuudessa? Onko se tuttu? Mitä voimme tällaisessa tilanteessa tehdä? Mitä voin tehdä, jos koen syrjintää? Mitä voin tehdä, jos näen syrjintää 

 

Vinkki! Ruuhkaa liikenteessä

Tämä harjoitus toimii lämmittely- ja virittäytymisharjoituksena Patsasharjoitukselle.

  1. Siirtäkää pulpetit sivuun, jotta luokkaan syntyy tilaa kaikkien liikkua vapaasti.
  2. Tässä harjoituksessa oppilaat ovat autoja ja opettaja toimii liikenteenohjaajana.
  3. Liikenteenohjaaja kertoo autoille millä vaihteella he voivat liikkua luokkatilassa ja autot vaihtavat vaihteelta toiselle ohjaajan ohjeiden mukaan.
  4. Anna ohjeeksi liikkua äänettömästi ja toisiin törmäilemättä. Näytä ensin itse esimerkki, kuinka liikutaan ykkösvaihteella (liioitellun ”hitaa-aaat liik-keeeet”), millaista on kakkosvaihteen vauhti ja kuinka kiire autoilla on nelosvaihteella (pikakävely).
  5. Lähetä autot matkaan ja vaihtele eri vaihteita niin, että oppilaat pääsevät kokeilemaan useampaan kertaan eri nopeuksia.

 

Harjoituksen purku:

Lopuksi, kun eri vaihteilla kulkemista on kokeiltu, pyydä oppilaita kertomaan esimerkiksi sormilla äänestämällä, millä vaihteella oli hauskin liikkua, millä hankalin JA millä vaihteella oli helpoin liikkua niin, että ehtii huomioida toiset.

Tässä keskustelussa päädytään luontevasti puhumaan myös siitä, kuinka tärkeää hidastaminen on monissa muissakin tilanteissa; toisten huomioiminen (läsnäoleva kuuntelu sekä auttaminen tarvittaessa) ja toisaalta myös ristiriitojen ehkäisy helpottuu kovasti kun kohtaamisiin on aikaa.

(Lähde: Rauhankoulu)

Osoita tukesi

Tavoite

Harjoitus lisää oppilaiden kykyä havaita ja tunnistaa syrjintää sekä antaa välineitä siihen puuttumiseksi. Tavoitteena on myös rohkaista oppilaita kertomaan omista syrjintäkokemuksistaan ja osoittaa heille avunsaantikeinoja.

Valmistelu

Tarvitsette nettiyhteyden ja videon katsomismahdollisuuden.

Aika

20–30 min.

Vaiheet

Katsokaa artisti Hassan Maikalin vinkit rasismiin puuttumiseksi Yle Kioskin videolta: 

Hassanin kolme vinkkiä rasismin vähentämiseksi (1 min, puhuttu suomeksi, tekstitetty suomeksi).

Pohdittavaksi:

  • Videolla artisti Hassan Maikal antaa kolme vinkkiä. Mitä ne olivat? Miksi ajattelette että juuri nämä vinkit ovat tärkeitä?
  • Hassan ehdottaa, että kannattaa olla utelias. On tärkeää etsiä tietoa asioista, joista sinulla on ennakkoluuloja tai tilanteisiin, joissa et tiedä miten sinun pitäisi toimia. On aina parempi kysyä kuin olettaa! Kysyessä muista kuitenkin, että jokaisella on oikeus kertoa itsestään juuri sen verran kuin haluaa. Kuuntele, kunnioita ja arvosta vastauksia.
  • Yksi Hassanin vinkki on hymyily. Miksi? Mitä muita tapoja keksitte, jotka osoittavat, että arvostat ihmistä ja olet hänen kanssaan samalla puolella?

Opettaja, varmista vielä työpajan lopussa, että… 

  • Kaikille oppilaille on selvää, että syrjintätilanteista on aina tärkeää kertoa aikuiselle. Jos lapsi itse kohtaa syrjintää, hän tarvitsee rohkaisua siihen, että uskaltaa ja luottaa koulun aikuisiin kertomalla tapahtuneesta.
  • Kaikilla on luokassa tieto siitä, keiden kaikkien puoleen voi kääntyä. Nimeä useampia aikuisia.
  • Kaikki ymmärtävät myös, että itselle tapahtuneesta satuttavasta tilanteesta kertominen voi myös jännittää. Joskus luotettu ihminen voi olla hyvä ystävä, jonka kanssa on helpompi yhdessä kertoa aikuiselle.


Jatkovinkki!

Onko liittolaisuus tuttu juttu? Tutustukaa tähän listaan: Kuinka olla hyvä liittolainen? Pohtikaa yhdessä, miten voitte harjoitella liittolaisuutta teidän koulussanne! 

Olen upee!

Tavoite

Tämä harjoitus pyrkii tuomaan näkyville rakenteellisen syrjinnän seurauksia ja erityisesti sitä, miten vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä kuvataan tarinoissa ja mediassa. Tavoitteena on oppia tarkastelemaan kuvia ja tarinoita kriittisesti. Lukijan ja katsojan on tärkeää oppia kysymään, keitä kuvataan, keiden tarinoita kerrotaan sekä ketkä jätetään useammin syrjään tai näkymättömäksi?

Valmistelu

Tarvitsette verkkoyhteyden.

Aika

15–20 min.

Vaiheet

Valitse kuvamateriaaleista yksi tai mahdollisuuksien mukaan useampi ja tutustukaa siihen yhdessä tai pienryhmissä:  


Pohdittavaksi

Näiden kuvien ja tarinoiden yksi tärkeä tarkoitus on nostaa esiin ihmisiä, joita ei usein kirjoissa, lehdissä ja mainoksissa nähdä. Eri vähemmistöryhmiin kuuluvat ihmiset jäävät usein näkymättömiin tai heitä kuvataan ongelmakeskeisesti tai ennakkoluuloja vahvistaen. Keskustelkaa siitä, mitä havaitsitte näissä kuvissa ja tarinoissa. Löytyykö samanlaisia kuvia teidän oppikirjoistanne? Entä mainoksista, joita näette? Minkä näköisiä ihmisiä oppikirjoissa tavallisimmin on näkyvillä? Entä mainoksissa?

Lisätehtävä

Kirjoita tulevaisuuden itsellesi kirje, jossa kerrot, mikä yhdenvertaisuusasia on juuri nyt sinulle tärkeä. Kerro tulevaisuuden itsellesi kirjeessä, minkä yhdenvertaisuuskysymyksen kanssa olet valmis työskentelemään itsesi sekä muiden hyväksi. Kenen asia yhdenvertaisuus sinun mielestäsi on? Mikä voisi motivoida sinua puhumaan tai toimimaan yhdenvertaisuuden puolesta? Opettaja kerää kirjeet, mutta ei lue niitä. Opettaja jakaa kirjeet kirjoittajille takaisin sovitun ajanjakson jälkeen.

Hyviä uutisia! – tulevaisuuden uutisotsikot

Tavoite

Tavoitteena on koota yhteen edellisissä harjoituksissa opittu sekä pohtia vaikuttamisen mahdollisuuksia syrjintään puuttumiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tämän tehtävän voi tehdä yksilötehtävänä tai parityönä.

Valmistelu

Varmista, että oppilailla on pääsy nettiin ja mahdollisuus käyttää tulostinta.

Aika

45 min.

Vaiheet

  1. Kertaa oppilaiden kanssa teemat, joista olette puhuneet edellisten harjoitusten aikana. Nosta esiin tärkeimpiä oivalluksia, joita oppilaat ovat tuoneet esiin keskusteluissanne. Tässä harjoituksessa syvennetään aiemmissa harjoituksissa opittua, oppilaille tärkeäksi nousseita kysymyksiä.

  2. Anna oppilaille pohdintatehtävä: Minkälaisen hyvän uutisen haluaisit lukea syrjintään puuttumiseen liittyen vuonna 2030? Tehkää tulevaisuuden uutisotsikoita aiheeseen liittyen yksin tai pareittain.

  3. Syrjintäkysymykseen liittyen uutistehtävän ohjeistus: Kirjoittakaa otsikoihin, mitä toivoisitte tulevaisuudessa tapahtuvan toisin syrjinnän suhteen. Millä keinoin? Kootkaa otsikot sanomalehden etusivun näköiseksi julisteeksi. Voitte lisätä myös kuvia ja alaotsikoita.

  4. Kootkaa valmiista julisteista näyttely luokan tai käytävän seinälle.

Vinkki!

Ennen uutisotsikoiden tekemistä kannattaa vielä syventää tietojanne eri vähemmistöihin liittyen. Pohtikaa, mistä tarvitsisitte eniten lisätietoa ja valitkaa seuraavilta sivuilta yksi tai useampi ryhmä, johon tutustutte lisää.

Moninainen Suomi -lisämateriaalia

Rasismi

Teemapäiväsivu, Rasismin vastainen päivä, sisältää monipuolisesti erilaisia materiaaleja ja vinkkejä aiheen käsittelyyn eri ikäryhmille.

Saamelaiset vähemmistönä

Teemapäiväsivu, saamelaisten kansallispäivä, sisältää hyviä vinkkejä ja materiaaleja saamelaisuuden ja saamelaisten vähemmistöaseman käsittelyyn opetuksessa.

Tutustukaa ainakin Sano se saameksi -sivustoon, josta löytyy lisätietoa ja lyhytdokumentteja uhanalaisista saamelaiskielistä ja kielten merkityksistä puhujilleen. Jos saamenkielet eivät ole teille tuttuja, kokeilkaa Sano se saameksi -sivuston fraasikonetta, jonka avulla voi kuulla erilaisia arkifraaseja pohjoissaameksi. Opetelkaa fraasikoneen avulla perustervehdykset ja numerot!

Tutustukaa sivuston videoihin:

  • Jouni Aikio, 69, Kielen hylkäys (5 min, puhuttu suomeksi, tekstitetty englanniksi ja ruotsiksi). Dokumentti kuvaa Jouni Aikion ja hänen ikäpolvensa kokemuksia siitä, miten saamenkieliä on heidän lapsuudessaan kielletty puhumasta koulussa ja asuntoloissa, joissa monet saamelaiset kouluikäiset asuivat pitkien koulumatkojen vuoksi. Jouni kertoo kielen hautaamisen surusta ja siitä, miksi hän puhuu nykyään lähes pelkästään suomen kieltä.
  • Heli Huovinen, 29, Työskentely (4 min, puhuttu suomeksi, tekstitetty englanniksi ja ruotsiksi) on hieno puheenvuoro siitä, mitä merkityksiä inarinsaamenkielellä on Helille ja miksi kaikkein muidenkin kannattaa opiskella saamenkieliä!


Katsokaa yhdessä Yle Kioskin All Sámi Panel (17 min, puhuttu suomeksi, ei tekstitystä) saamelaisiin kohdistuvista ennakkoluuloista, asenteista ja väärinymmärryksistä. Videossa saamelaiset kertovat omista kokemuksistaan ja vastaavat yleisimpiin ennakkoluuloihin.

Musiikilla on vahvat vaikutusmahdollisuudet myös ennakkoluulojen ja stereotypioiden purkajana. Lukekaa Ylen uutinen saamelaisnuorten vastaiskusta. Se kertoo Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston Ailu Vallelta tilaamasta kappaleesta ja tarpeesta puuttua saamelaisiin kohdistuvaan syrjintään ja ennakkoluuloihin. Ailu Vallen räpin (3 min) voitte kuunnella YouTubesta.

Kuuntelutehtävä: Etsikää Ailu Vallen sanoituksista mahdollisimman monta stereotypiaa, joihin siinä viitataan. Kuuntelun jälkeen pohtikaa:

  • Mitä vaikutuksia näillä stereotypioilla voi olla?
  • Miksi ne loukkaavat ja ovat monella tapaa vahingollisia?

Romanit vähemmistönä

Teemapäiväsivu, romanien kansallispäivä, sisältää teemaan sopivia vinkkejä ikäryhmittäin. Sivustolta löydät esimerkiksi satukirja- ja musiikkivinkkejä, joiden avulla voitte tutustua romanikulttuuriin.

Tutustukaa Ihmisoikeusliiton haastattelu- ja kuvasarjaan Erilaisia, mutta samaa kansaa, joka esittelee viisi romaninuorta, jotka kertovat elämästään Suomessa. Jatkohaastattelussa he kertovat, mikä on muuttunut vuodessa. Poimikaa tarinoista teemoja, jotka ovat näille nuorille tärkeitä ja arvokkaita romanikulttuurissa.

Ota yhteyttä lähimpään alueelliseen romaniasiain neuvottelukuntaan ja kysy kouluvierailumahdollisuutta! 

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kohdistuva syrjintä

Teemapäiväsivulle Homo-, bi- ja transfobian vastainen päivä olemme koonneet eri ikäryhmille sopivaa materiaalia, jossa käsitellään seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta sekä pohditaan eri keinoja puuttua syrjintään.

Lukekaa silloisen 7. luokkalaisen Armin Kellomäen blogi Turvallinen koulu sateenkaarinuorille. Blogissa Armin kuvaa konkreettisin esimerkein sateenkaarinuorten kouluissa kokemaa syrjintää. Pohtikaa oppilaiden kanssa, mitä te voisitte tehdä varmistaaksenne, että kaikilla on hyvä ja turvallinen olla luokassanne. 

Tutustukaa Sukupuolena ihminen -sivuston kuviin ja tarinoihin. Projekti nostaa suomalaisten transihmisten kokemuksia näkyviin. Pohtikaa luokan kanssa yhdessä minkälaisia toiveita ympäröivää yhteisöä kohtaan projektissa haastatellut henkilöt nostavat esiin?

Voitte myös tutustua aiheeseen videoiden kautta:

  • Seta ry:n video: Sumu, muunsukupuolinen nuori (2 min, puhuttu suomeksi, ei tekstitystä).
  • Tubettaja Tuure Boelius: Olen homo (5 min, puhuttu suomeksi, ei tekstitystä).

  • Kaikki muuttuu paremmaksi -video (8 min, puhuttu suomeksi, tekstitetty ruotsiksi ja englanniksi) on suunnattu HLBTIQA+-nuorille rohkaisuksi ja kannustukseksi. Se kannattaa katsoa koko luokan kanssa, vaikka kaikki eivät kohderyhmää olekaan. Videolla on julkkisten koskettavia ja vaikuttavia puheenvuoroja, jotka puhuttelevat varmasti. Nämä puheenvuorot voivat auttaa myös muita nuoria ymmärtämään ja tunnistamaan sateenkaarinuorten kokemaa syrjintää ja puuttumaan siihen.

Toimintakykyyn liittyvä syrjintä – ableismi

Teemapäiväsivustolta löydät lisää materiaaleja ja tehtävävinkkejä kohdasta: Kansainvälinen vammaisten päivä.

Tutustukaa esimerkiksi alakouluikäisille suunnattuun kuvasanakirjaan: Voihan vammainen (Saraste & Könkkölä, 2017).

Miten toimia termiviidakossa? Mikä on arvostavaa ja yhdenvertaista kieltä? Kysy. Kunnioita henkilön itsemäärittelyoikeutta. Kutsu ihmisiä nimeltä. Mikä sinun nimesi on? Jos puhutaan viiteryhmästäsi, mitä termiä toivoisit käytettävän? Läheskään aina ryhmää määrittäviä termejä ei edes tarvita. Jokainen meistä toivoo varmasti tulevansa kohdatuksi ennen kaikkea yksilönä.

Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys: keinoja toimia niiden puolesta

  • Teemapäiväsivu: Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä kokoaa yhteen vinkkejä osallisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden edistämiseen kouluissa. Sivulta löydätte hyviä materiaaleja ja menetelmiä siihen, miten toimia aktiivisesti esimerkiksi rasismiin ja syrjintään puuttumiseksi. Tutustukaa tarinoiden ja videoiden avulla lapsiin ja nuoriin, jotka ovat rohkeita maailmanmuuttajia!
  • Animaatio: Sometimes You are a Catepillar (3 min, puhuttu englanniksi, tekstitetty englanniksi) kertoo etanan ja perhosentoukan lämminhenkisen tarinan kautta syrjinnästä ja etuoikeuksista sekä siitä, miten omia etuoikeuksia on joskus vaikea havaita.
    • Vinkki animaation katseluun: Animaatio on englanniksi, mutta katsokaa se oppilaiden kanssa ilman ääntä. Pysäytä animaatio kohtaan, jossa etana on pulassa. Keskustelkaa tilanteesta: Mitä arvelette etanan ja toukan keskustelevan? Miksi toukan on vaikea ymmärtää, ettei etana pääse aidan ali? Minkälaisia ratkaisuja keksitte tilanteelle? Katsokaa video loppuun. Mitä mieltä olette ratkaisusta? Videon lopussa muistutetaan, että esimerkiksi eri vähemmistöihin kuuluvat ihmiset voivat joutua usein tilanteisiin, joissa jonkun, jolla on toisenlainen tausta, on vaikea ymmärtää heidän kokemustaan. Mitä keinoja keksitte siihen, että etana ja toukka oppisivat ymmärtämään toisiaan paremmin? Toimisivatko samat keinot ihmisten kesken?

  • Päätepysäkki syrjinnälle -kampanja antaa selkeät ohjeet syrjintään puuttumiseksi: Toimi, tue, kerro -ohjeistus löytyy kuvitettuna kampanjan etusivulta. Ohjeistuksen viestinä on, että pienikin ele riittää, osoita tukesi syrjintää kohdanneelle!

  • Planin Vihapuheesta dialogiin -opas sisältää monipuolisen kokonaisuuden tietopaketteineen ja harjoituksineen vihapuheeseen puuttumiseksi. Materiaalista löydät kolme harjoitusta alakouluikäisille. Tulosta myös luokan seinälle oppaan lopusta löytyvä juliste: “Mitä vihapuhe on? Mitä tehdä, jos kohtaa vihapuhetta?”

  • Katsokaa oppilaiden kanssa kuvitettu ohjeistus ja tehkää Stop syrjinnälle! -juliste ohjeineen koulunne käytävälle tai ruokalaan.