Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä 1.10.

Miina Sillanpään päivänä juhlistetaan ja muistetaan Miina Sillanpään työn merkitystä niin tasa-arvolle kuin kansalaisvaikuttamiselle. Samana päivänä 1.10. juhlistetaan myös kansalaisvaikuttamista.

  • Kuka oli Miina Sillanpää?

Miina Sillanpää on sanonut: ”Pelkät sanat eivät riitä, tarvitaan myös tekoja!”

Miina Sillanpää (1866–1952) oli oman aikansa vahva kansalaisvaikuttaja. Hän tarttui rohkeasti toimiin havaitsemiensa epäkohtien poistamiseksi. Sillanpää oli ahkera puhuja ja kirjoittaja, aktiivinen yhdistysihminen yli 50 yhdistyksessä, poliitikko ja toimittaja. Hän puolusti muun muassa lastensuojelun ja naisten tasa-arvon merkitystä, painotti koulutuksen tärkeyttä, pyrki parantamaan perheiden ja vanhusten asemaa. Miina Sillanpää toimi kansanedustajana yhteensä 38 vuotta ja hänet valittiin ensimmäisenä naisena Suomessa ministeriksi.

Miina Sillanpään elämäntyö ja hänen sitkeä työnsä yhteiskunnallisena vaikuttajana sopivat erityisen hyvin kansalaisvaikuttamisen symboliksi.

  • Kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien takaaminen ovat keskeinen osa demokratiaa ja ihmisoikeuksia.
  •  Myös lasten ja nuorten osallisuudesta on pidettävä erityistä huolta.
  • YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) 12. artikla takaa lapsille oikeuden osallisuuteen:
    • Lapsilla on oikeus tulla kuulluksi ja heidän näkemyksensä on otettava vakavasti.
    • Lapsilla on oikeus osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon.
  • Mitä on kansalais­vaikuttaminen?

Erilaisia demokratiaan, osallistumis- ja vaikuttamiskeinoihin liittyviä tietoja ja taitoja voidaan opetella päiväkodeissa ja oppilaitoksissa monilla eri tasoilla:

  • Arjen valinnat: kuluttamiseen ja ympäristönsuojeluun liittyvät päätökset, jne.
  • Julkiseen keskusteluun osallistuminen: mielipidekirjoitukset, puheet, väittelyt, seinäjulisteet, blogit, mielenilmauksiin osallistuminen, jne.
  • Ryhmässä toimiminen: oppilaskuntatoiminta, järjestötyö, asukasyhdistystoiminta, tempaukset, vapaaehtoistyöprojektit, jne.
  • Päätöksentekoon osallistuminen: äänestäminen, mielipiteen ilmaisu julkisesti, jne.


Mitä pienemmistä lapsista on kysymys, sitä tärkeämpää on, että näiden taitojen harjoittelu aloitetaan lapsen lähiympäristöstä ja -suhteista. Nuorten ja aikuisten kanssa on olennaista ulottaa vaikuttamismahdollisuuksien pohdinta myös ajankohtaisiin globaaleihin kysymyksiin.

Lähteet ja lisätietoa: Miina Sillanpää -seuran verkkosivut.

  • Rauhan­kasvatus­instituutin pedagoginen vinkki

Osallisuus on hyvin olennainen ihmisoikeuksien periaate. Mielekkään osallisuuden tärkein edellytys on se että aikuiset kunnioittavat lapsen kykyä osallistua päätöksiin ja tunnustavat heidät ikätasonsa mukaisesti osallisiksi heitä koskevaan päätöksentekoon. On tärkeää pyrkiä aitoihin osallisuuden muotoihin, joissa lapset ja nuoret tulevat kuulluksi ja joissa toimitaan aktiivisesti esille nousseiden tavoitteiden edistämiseksi. Onnistunut osallisuus ei ole vain yksittäinen projekti, vaan jatkuva prosessi, joka edistää osallisuuden kulttuurin rakentumista.

Lähde ja lisätietoa osallisuudesta: Compasito, lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja [PDF].

Äänestysharjoitus ja osallistaminen

Pientenkin lasten kanssa voidaan harjoitella mielipiteen ilmaisua ja äänestämistä! Peukkuäänestys, kuvakorteista valitseminen tai vaikkapa lasten kokoukseen osallistuminen ovat tärkeitä mahdollisuuksia osallisuuteen. Kannusta ja rohkaise lapsia ja nuoria tuomaan tärkeät asiansa esille ja pohtikaa yhdessä vaikuttamisen keinoja. Rohkaise ja ole tukena erityisesti niiden kohdalla, joiden voi olla vaikea uskaltaa kertoa näkemyksiään tai jotka tarvitsevat erityistä tukea kommunikaatiotaitojen tai sosiaalisten taitojen harjoittelussa. Erilaisiin vähemmistöihin kuuluvilla lapsilla ja nuorilla on myös riski jäädä sivuun tai haasteita saada äänensä kuuluviin ryhmässä. Heidän osallisuuttaan tulee tukea, jotta yhteinen toiminta olisi mahdollisimman yhdenvertaista.

Menetelmiä ja keinoja vahvistaa osallisuutta on monia! Kokeile vaikkapa:

 

Tutustukaa myös alueellanne toimiviin eri järjestöihin Maailmankoulun verkostonne sivuilta.

Kutsukaa päiväkotiinne tai luokkaanne järjestöstä vierailija kertomaan millaisen vapaaehtoistyön, kampanjoinnin tai tapahtumien kautta hän vaikuttaa ja miten lapset tai nuoret voivat järjestössä toimia.

Pääset Maailmankoulun opettajaverkoston sivuille tästä.

  • Videot

Miina Sillanpäästä kertovia videoita

Videon tiedot

Miina Sillanpää -seura: Miina Sillanpää -lyhytdokumentti (2016).

  • Kesto: 8,25 min.
  • Puhe: suomi.
  • Tekstitys: ei.

Aamu-TV:n keskustelu Miina Sillanpäästä

Katso myös YLEn Aamu-TV:n keskustelu Miina Sillanpään liputuspäivästä. Professori Kirsti Rissanen ja Miina Sillanpää -säätiön toiminnanjohtaja Eija Sorvari kertovat, miksi liputuspäivä on tärkeä.

 

Videon tiedot

Ylen Aamu-TV: Miina Sillanpään liputuspäivä (2017).

  • Kesto: 10 min.
  • Puhe: suomi.
  • Tekstitys: ei.

Klikkaamalla otsikosta pääset tehtäväsivulle, johon on listattu erilaisia tehtäviä varhaiskasvatukseen, alakouluihin, yläkouluihin ja toiselle asteelle. 

  • Tehtävät yläkouluun ja toiselle asteelle

Vaka vapsutti

Kitty scratches couch bad kitty shed everywhere shed everywhere stretching attack
your ankles chase the red dot, hairball run catnip eat the grass sniff for just going
to dip my paw in your coffee and do a taste test – oh never mind i forgot i don’t like
coffee – you can have that back now yet humans,humans, humans oh how much
they love us felines we are the center of attention they feed, they clean .