Saamelaisten kansallispäivä 6.2.
Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta. Päivän historiallinen tausta juontaa juurensa vuoteen 1917, jolloin pohjoismaiden saamelaiset sopivat valtion rajat ylittävästä yhteistyöstä Trondheimin pohjoismaisessa saamelaiskokouksessa. Juhlapäivä on saamelaisten liputuspäivä, lisäksi viranomaiset suosittelevat yleistä liputusta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa päivän kunniaksi. Myös edeltävä lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila esitti, että kaikissa Suomen kouluissa tulisi viettää Saamen kansallispäivää sekä edistää sitä kautta kasvua tietoon ja ylpeyteen ainoasta tunnustetusta Euroopan unionin alueella asuvasta alkuperäiskansasta.
- Tietopaketti saamelaisten kansallispäivästä
Saamelaisten kansallispäivällä on tärkeänä juhlapäivänä mahdollisuus
- vahvistaa saamelaisten omaa kulttuurista identiteettiään ja yhteisöllisyyttä, toisaalta
- lisätä muiden tietoa ja mahdollisuuksia tutustua saamelaisuuteen ja saamen kieliin.
Koulut eri puolilla Suomea ovat hyvin erilaisia siinä suhteessa, minkä verran luokissa on saamelaisia oppilaita tai opettajia. Sen myötä on tietysti eroja siinä, minkä verran tämä juhlapäivä on oman kielen ja kulttuuriperinteen juhlaa ja kuinka paljon ehkäpä aivan uutena asiana tutustumista. Saamelaiset ovat koko EU:n ainoa tunnustettu alkuperäiskansa ja saamelaisia lasketaan olevan eri maissa yhteensä noin 75 000–100 000 ja Suomessa noin 10 500.
Saamenkieliäkin on monia – kaikkiaan kymmenkunta:
- Pelkästään Suomessa on kolme eri saamen kieltä: pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame.
- Monet saamenkielet ovat vakavasti uhanalaisia ja elinvoimaisimpienkaan kielten asema ei ole täysin huoleton.
- Saamenkielten puhujat lasketaan yleensä kymmenissä ja sadoissa.
- Pohjoissaame on puhujamäärältään suurin ja sitä puhuu äidinkielenään noin 10 000 saamelaista.
- Yhteensä saamelaiskielten puhujia lasketaan olevan noin 30 000–40 000.
Lähteet ja lisätietoa:
- Oktavuohta-sivusto
- Ranta ja Kanninen: Vastatuuleen (2019).
- Rauhankasvatusinstituutin pedagoginen vinkki
Olemme koonneet tähän vinkkejä erityisesti niihin päiväkoteihin ja kouluihin, joissa saamelaisuus ei ole oppilaille itselleen ennestään kovin tuttua.
Videot, elokuvat ja pelit:
Saamelaisten syrjintäkysymyksiä sekä kielellistä sekä kulttuurista vaientamista on tuotu esiin esimerkiksi dokumenttielokuvien avulla.
- Sano se saameksi -sivuston lyhytdokumentit.
- Löydät Sano se saameksi -lyhytdokumentit täältä.
- Valmiita pohdintakysymyksiä dokumenttien teemoista keskusteluun löytyy Sano se saameksi -opettajan oppaasta.
- Suvi Westin Eatnameamet-dokumenttielokuva kertoo nuorten saamelaisten taistelusta kulttuurinsa puolesta.
- Ylen elävästä arkistosta löytyy pätkä: Pitäisikö saamelaisilta pyytää anteeksi? Videon kesto on 7.15 min. Otos on vuonna 2011 valmistuneesta dokumentista Suomi tuli Saamenmaahan.
Pelejä saamelaisista:
Nuorten Akatemian Sukellus saamelaiskulttuuriin -peli pyrkii lisäämään nuorten tietoisuutta saamelaisuudesta eri näkökulmin. Tehtävät käsittelevät muun muassa historiaa, nykypäivän ilmiöitä ja henkilöitä, saamenpukua, kulttuurista omimista sekä perinteisiä elinkeinoja.
- Voit tilata pelit tästä linkistä
- Pieni peli saamelaisista on selkokielinen, saamelaiskulttuuria käsittelevä peli 4.–6.-luokkalaisille.
Eira-Teresá Joret Mariánnán kirjoittama peli saamelaisten kansantarinoista, Skábma – Snowfall (2022) on seikkailu- ja tarinapeli. Pelissä puhutaan pohjoissaamea (davvisámegiella) ja siinä on englanninkieliset tekstitykset. Pelin tekijä on valmistunut pelisuunnittelijaksi Aallosta. Peli on maksullinen.
Saamelaista ja saamenkielistä musiikkia:
- Inarilainen Anna Morottaja on yksi inarinsaamelaisen livdeperinteen tärkeitä elvyttäjiä:
- Voit lukea Morottajan haastattelun täältä.
- Katsokaa myös esimerkiksi video, jossa Morottaja joikaa Helene Schjerfbeckin Toipilaan Inarissa.
- Kuunnelkaa pohjoissaamenkielellä räppäävän Ailu Vallen biisi: Sáhtan ja Máhtán.
- Ailu Vallen tuotantoon pääsee tutustumaan myös muiden YouTube-videoiden kautta.
- Muita eri aikoina tunnetuksi tulleita saamelaisia muusikoita ja yhtyeitä, joiden tuotantoon kannattaa tutustua ovat muun muassa:
- Ulla Pirttijärvi, Wimme Saari, Ylva, Vildá, Yungmiqu, Skaidd, Guorga, Ánnámáret, Akkil, Angelin tytöt, Niillas Holmberg, Solju, Ravggon, Sofia Jannok, Nils-Aslak Valkeapää, Niko Valkeapää ja Mari Boine.
Matkalaukut:
Moninainen Suomi -matkalaukussa ravistellaan suomalaisuutta vähemmistöjen ja moninaisuuden näkökulmista. Yksi matkalaukun teemoista on saamelaisuus. Laukku sisältää tuntisuunnitelmia ja työpajaohjeita monipuolisine tehtävineen ja materiaaleineen.
Oulussa voit myös lainata Sápmi – saamelaiset matka-arkun Mäntylä-Snellmanin päiväkodista. Yhteyshenkilö lainaukselle on Maila Vaarala, maila.vaarala[at]ouka.fi, 050 597 6713.
- Video
Videon tiedot:
Ailu Vallen rap-kappale Sáhtan ja Máhtán tarkoittaa ”Voin ja Osaan”.
Kappaleen sanoitukset löytyvät suomeksi käännettynä videon alta ensimmäisestä kiinnitetystä kommentista.
Ailu Valle (2015) – Sáhtán ja Máhtán.
- Kesto: 3,59 min.
- Puhe: pohjoissaame.
- Tekstitys: ei.
- Lisätietoa ja lukuvinkkejä
Saamelaiskulttuurin ensyklopedia on monitieteinen ja monikielinen verkkotietokirja saamelaisista, saamelaiskulttuurista ja -kielistä.
Kukka Rannan ja Jaana Kannisen kirja Vastatuuleen (2019) on erinomainen tietopaketti saamelaisten historiasta, kulttuurista ja nykypäivästä.
Klikkaamalla otsikosta pääset tehtäväsivulle, jolle on koottu materiaalia ja tehtäviä eri kouluasteille.
- Tehtävät yläkouluun ja toiselle asteelle
Vaka vapsutti
Kitty scratches couch bad kitty shed everywhere shed everywhere stretching attack
your ankles chase the red dot, hairball run catnip eat the grass sniff for just going
to dip my paw in your coffee and do a taste test – oh never mind i forgot i don’t like
coffee – you can have that back now yet humans,humans, humans oh how much
they love us felines we are the center of attention they feed, they clean .
