Romanien kansallispäivää vietetään 8. huhtikuuta ympäri maailman. Sisäministeriö suosittaa yleistä liputusta päivän kunniaksi.

Romanien kansallispäivä tuo tärkeän juhlapäivän lisäksi myös hyvän mahdollisuuden nostaa esiin romanikulttuuriin ja -kieleen liittyviä teemoja entistä paremmin näkyville. Juhlistakaa päivää esimerkiksi lukemalla otteita romanikirjailijoiden teoksista, perehtymällä romanitaiteilijoiden taideteoksiin, elokuviin ja musiikkiin. Keitä taiteilijoita jo tunnette? Keihin voisitte vielä tutustua tarkemmin? Tällä sivulla on runsaasti vinkkejä eri alojen romanitaiteilijoiden tuotannosta.

Tälle sivulle on koottu käytännöllisiä ideoita ja materiaalia siihen, miten eri ikäisten lasten ja nuorten kanssa voidaan juhlistaa romanien kansallispäivää. Lisäksi vinkkien tarkoitus on lisätä tietoa romanikulttuurista sekä käsitellä romaneihin kohdistuvia ennakkoluuloja ja heidän kokemaansa syrjintää. Materiaalien ja tehtävien tärkeimpänä tavoitteena on edistää romanien yhdenvertaisuutta ja parantaa romanien yhteiskunnallista asemaa.

Kouluissa, oppilaitoksissa ja päiväkodeissa on hyvin erilaisia lähtökohtia siihen, miten hyvin romanikieltä- ja kulttuuria tunnetaan riippuen myös siitä, miten paljon oppilaissa ja henkilökunnassa on romaneja. Jos et itse ole romani, eikä ryhmässäsi ole romanilapsia tai -nuoria, tutustukaa mahdollisimman monipuolisesti eri materiaaleihin, jotka esittelevät romanikulttuuria. Esimerkiksi lastenkirjojen tarinoissa ja kuvituksissa, elokuvissa ja koulujen oppikirjoissa ei juurikaan romaneita näy ja osalla lapsista ja nuorista voi olla hyvin vähän tietoa tai vääriä käsityksiä romaneista.

Suomen romanit ovat saapuneet maahan yli 500 vuotta sitten, mutta edelleen iso osa heistä kokee arjessaan ennakkoluuloja, tietämättömyyttä ja syrjintää. 

Romanilippu. Ylhäällä on taivaansininen raita, alhaalla vihreä. Keskellä on punainen kuvio, joka on kiinteä reunoiltaan ja sen sisällä on pyöreäkärkisiä auringonsakaroita.

On tärkeää muistaa, että jokaisen identiteetti muodostuu hyvin monenlaisista tekijöistä. Jokaiselle meille on tärkeää tulla nähdyksi omanlaisenaan yksilönä ja jokaisella on tarve tulla nähdyksi myös vahvuuksiensa kautta. Muista erityisesti, että ihminen, jolla on vamma, tulisi huomioiduksi kokonaisena, ei vain vammansa kautta.

  • Niillä nuorilla, jotka eivät itse tarvitse apuvälineitä tai tukea jonkin vamman tai sairauden vuoksi, saattaa olla iso tarve lisätiedolle ja mahdollisuudelle tarkistaa aiempia tietojaan vammaisuuteen liittyen.
  • Vammaisuuteen voi liittyä paljon stereotypioita, yleistyksiä ja väärää tietoa.
  • Niiden ihmisten, joilla on jokin vamma, kokemaan syrjintään ja marginalisointiin on tärkeää osata puuttua ja toimia tukena kun huomaa, että joku jää syrjään tai hänen tarpeensa ei tule kuulluksi.
  • Erityisen tärkeä tavoite on tukea vammaisten ihmisten osallisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia tulla kuulluksi yhteiskunnassamme.
 

Normipäivä-pakohuonepeli

Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön (Vamlas) selaimessa toimiva Normipäivä-pakopeli (2022). Pelin on suunnitellut ryhmä vammaisia, pitkäaikaissairata ja neurovähemmistöön kuuluvia nuoria.

  • Pelaaja pääsee kokemaan, miten mutkikasta ja esteellistä julkisessa ympäristössä ja eri palveluiden verkostossa sompailu voikaan monille nuorille olla.
  • Pääosassa on seitsemän nuorta, joiden normipäivä poikkeaa monella tavalla yhteisesti hyväksytystä normista.
  • Peliä pelataan 4-5 hengen tiimeissä.
  • Voit pelata pakohuonepeliä joko yhdellä tai useammalla koneella tai etäyhteyden päässä. Voit jakaa eri ryhmien oppilaat esimerkiksi breakout-huoneisiin.

 

Pääset pelaamaan Normipäivä-pakohuonepeliä tästä.

Lisätietoa pelistä voit lukea Vamlasin sivuilta.

 

Tutustu kuvionuoteista soittamiseen Resonaarin musiikkiopistossa

Resonaarin musiikkiopistossa käytetään soittamiseen kuvionuotteja, joissa nuotit ja soinnut erotetaan toisistaan muodoilla ja väreillä. Tarrat kiinnitetään suoraan soittimeen. Kuvionuotit ovat käytössä ympäri maailmaa ja ne on kehittänyt Kaarlo Uusitalo.

Voit tilata tutustumiskäynnin Resonaarin musiikkiopistoon ja kuvionuotteihin työyhteisöllesi tai oppilaillesi täältä.

 

 

Sukeltakaa satujen ja tarinoiden maailmaan!

Juhlikaa romanien kansallispäivää satujen ja tarinoiden avulla!

Esimerkiksi  Kulje kanssamme -kuvakirja  (2019) kertoo kuvin ja tarinoin Suomen romanien elämästä 1500-luvulta lähtien. Kirja soveltuu vähemmistökulttuurien käsittelyyn esimerkiksi äidinkielen, historian ja katsomusaineiden tunneilla.

Muuta kirjallisuutta:

  • Angersaari (2001) Romaniukin satureppu.
  • Blomerus, Blomerus, Korpela, Matilainen: Mitä sait säkkiisi, yökettu? (2009) ja Minne matka yökettu? (2011).

Romanilippu, -kieli ja -puvut tutuiksi

Tutustukaa romanilippuun ja sen väreihin. Voitte piirtää lippuja ja tehdä niistä hienon lippunauhan luokkaan.

Suomessa puhuttu romanikieli on erittäin uhanalainen kieli.

  • Tutustukaa kieleen esimerkiksi kuuntelemalla mestarilaulaja Hilja Grönforsin romanikielisiä lauluja.

Ihastelkaa romanipukuja! Googlen kuvahaulla löydät esimerkiksi paljon upeita pukukuvia.

Keitä romanitaiteijoita tunnette?

Juhlistakaa Romanien kansallispäivää tutustumalla tunnettuihin romanitaiteijoihin ja heidän teoksiinsa. 

Olemme koonneet alle vinkkejä musiikista, dokumenteista ja animaatioista, joiden kautta voitte nostaa tärkeitä romanikulttuuriin ja -kieleen liittyviä aiheita esille luokassa juhlapäivänä. Lisäksi sivuston loppupuolelta löydät materiaalia ja tehtävävinkkejä erityisesti romaneja koskevan syrjinnän käsittelyyn opetuksessa.

Musiikkia

Mercedesin eli Linda-Maria Roineen musiikki

Mercedes eli Linda-Maria Roine sai tehtäväkseen kirjoittaa räp-biisin omasta koulukiusaamisestaan tanssiteokseen Break the Fight – I was here! Räpistä on tehty koko hankkeen kipeitä tunteita kuvaava tunnusbiisi.

Mercedes: Viimeinen koulupäivä (2018).

  • Kesto: 3.40 min
  • Puhe: suomi
  • Tekstitykset: ei ole.
  • Saavutettavuus ja sisältövaroitukset: viittauksia väkivaltaan koulussa.

Meijän puolue -kampanjan kappaleet

Sisäministeriön  Meijän puolue -kampanjasta syntyi kahdeksan räppärin ja lukuisien muiden muusikoiden voimin iso liuta kappaleita, joiden tarkoitus on herättää ajatuksia ja keskustelua romanien asemasta Suomessa. Tästä kampanjasta muotoutui myöhemmin myös kokoonpano GG Caravan, joka jatkoi syrjinnän- ja rasiminvastaisten biisien tekemistä. GG nimen alussa tulee sanoista Gelem Gelem, joka tarkoittaa Kuljen kuljen.

Voit aloittaa romanien kansallispäivän viettämisen itseironisella itseironisella Permu-kappaleella.

Meijän puolue -kampanja, Bulle / GG Caravan: Permu (2011).

  • Kesto: 3.12 min
  • Puhe: suomi
  • Tekstitys: ei ole.

Hilja Grönforsin kappaleita

Hilja Grönfors: Tuulen tie (2016).

  • Kesto: 2.13 min
  • Puhe: suomi
  • Tekstitykset: ei ole.

 

Osana Nuoren Voiman Liiton TAIDE2015 -kampanjaa eduskuntavaalien 2015 alla 200 kansanedustajalle lähetettiin kysymys: Mikä on taiteen merkitys? 50 kansanedustajaa vastasi. Vastaukset jaettiin taiteilijoille, jotka toteuttivat niiden perusteella uusia teoksia. Yleisradio taltioi teoksista 30 minidokumenttia. Hilja Grönforsin laulu Tuulen tie on yksi näistä.

Animaatioita

Katariina Lillqvistin käsikirjoittamien ja ohjaamien nukkeanimaatioiden sarja ”Mire Bala Kale Hin”, suomeksi ”Hiukseni ovat mustat”, koostuu kuudesta yhdeksän minuutin mittaisesta romanitarinasta. Katariina Lillqvist ja monikansallinen työryhmä kokosivat romanitarinoita eri puolilta maailmaa. Tarinat perustuvat suulliseen romaniperinteeseen. Animaatioissa tarkastellaan romanien sortoa ja ahdasta asemaa vajoamatta synkkyyteen. Kaikki tarinat päättyvät onnellisesti. Videot ovat englanninkielisiä. Videoissa ei ole tekstityksiä.

Dokumenttielokuva

Katriina Lillqvistin ohjaama dokumenttielokuva ”Eihän tämä maa minun omani ollut – This country was not mine” (2011) keskittyy romanilaulujen mestarilliseen tulkitsijaan Hilja Grönforsiin ja käsittelee samalla romanien historiaa.

Videon tiedot:

  • Kestot: noin 15 min
  • Kielet: suomi, romanikieli
  • Tekstitykset: englanniksi kiinnitettynä videoon.

Romanit, koulujen unohdettu vähemmistö?

Tutustukaa oppilaiden kanssa Ihmisoikeusliiton haastattelu- ja kuvasarjaan ”Erilaisia, mutta samaa kansaa ”, joka esittelee viisi romaninuorta, jotka kertovat elämästään Suomessa. 

Jatkohaastattelussa he kertovat, mikä on muuttunut vuodessa. Poimikaa tarinoista asioita, jotka ovat näille nuorille tärkeitä ja arvokkaita romanikulttuurissa.

All Romani Panel -video

Katsokaa yhdessä  All Romani Panel -video (2018) romaneihin kohdistuvista ennakkoluuloista ja asenteista. Videossa romanit kertovat omista kokemuksistaan ja vastaavat yleisimpiin kysymyksiin ja väärinymmärryksiin.

Videon tiedot:

  • Kesto: 15 minuuttia.
  • Puhe: suomeksi.
  • Tekstitykset: saatavilla YLE Areenan asetuksista.

Kuka saa olla mainoksen suomalainen?

Tutkikaa Voima-lehden ”Kuka saa olla mainoksen suomalainen”-artikkelin kuvastoa. Oppilaat voivat myös lukea koko artikkelin. Kuvat ovat taiteilija Irmeli Huhtalan näyttelystä ”Koti etsii ihmistä – romanikuvat mainoksissa”. Taiteilija toivoo kuvien herättävän katsojaa pohtimaan mahdollisia romaneihin liittämiään ennakkoluuloja.

Keskustelkaa oppilaiden kanssa kuvista ja siitä, miksi tämän tyyppisiä kuvia emme juuri mainoskuvissa näe.

Pohdittavia kysymyksiä voivat olla:

  • Kuka saa olla mainosten suomalainen ja miksi?
  • Kuka tästä päättää?
  • Kenen siitä pitäisi saada päättää?
  • Mitä, jos mainoskuvissa suomalaisuutta kuvattaisiin laajemmin?

Romanit.fi-sivusto

Romanit.fi-sivusto tarjoaa tietoa romanien historiasta, kielestä, tapakulttuurista ja nykypäivästä. Sivusto myös kumoaa ennakkoluuloja vaikeitakaan aiheita kaihtamatta.

Moninainen Suomi -virtuaalilaukku

Moninainen Suomi -laukku [PDF] sisältää valmiita työpaja- ja tuntisuunnitelmia materiaaleineen ja harjoituksineen yhtenä teemanaan vähemmistöt Suomessa (esimerkiksi romanit, saamelaiset, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt). Kannattaa tutustua sisältöön ja poimia ryhmällenne sopivat tehtävät!