YK:n yleiskokous julisti vuonna 1992 kolmannen joulukuuta kansainväliseksi vammaisten päiväksi. YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista  hyväksyttiin vuonna 2006. Suomessa sopimus astui voimaan 2016. Sopimus korostaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kaikessa päätöksenteossa.

Lähde:  YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista [PDF].

Vammaisuus kuvaa terminä toimintakyvyn rajoitteita ja niihin tarvittavaa tukea. Se kuvaa psyykkisen tai fyysisen terveyden rajoitteita, joiden vuoksi henkilö ei pysty elämään täysipainoisesti fyysisessä tai sosiaalisessa ympäristössään. Suomessa viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana vammaisten henkilöiden asema yhteiskunnassa on parantunut palveluiden kehittymisen myötä. Yhteiskunnasta on tullut vähitellen myös esteettömämpi ja saavutettavampi. Tästä huolimatta ihmiset, joilla on jokin vamma, kohtaavat jokapäiväisessä elämässä useita syrjiviä käytäntöjä ja sosioekonomista eriarvoisuutta. Tämän lisäksi moniperusteinen syrjintä ja eriarvoisuus voi lisätä haasteita arkipäivään. Kielellistä vähemmistöä edustavat ja muut moninkertaisessa vähemmistössä olevat vammaisryhmät syrjäytyvät palveluista vielä muita useammin.

Vammaisuus toimintarajoitteena ja tuen tarpeen määrittelijänä

Tiesitkö, että vammaissopimuksen englanninkielisessä alkuperäisversiossa käytetään termiä ”persons with disabilities” tai ”disabled person”. Suomeksi se kääntyy yleensä ”vammaiset henkilöt” tai ”vammaiset”. ”Disability” tarkoittaa vammaisuuden lisäksi toimintarajoitteisuutta. Suomalainen käännös ei tavoita sitä englanninkielisen käsitteen sanomaa, että kyseessä on henkilö, jonka eräänä piirteenä on toimintarajoite. Näin ollen toimintarajoitteen käsite lähestyy vammaisuuden käsitettä, ja ne voidaan nähdä eri tilanteissa samaa tarkoittavina tai osittain toisistaan poikkeavina.

Lähde: Terveys- ja hyvinvointilaitoksen sivut.

  • Toimintarajoitteet voivat olla esimerkiksi pysyviä, väliaikaisia, lyhytkestoisia ja pitkäkestoisia.
  • Toimintarajoitteet voivat vaikuttaa muun muassa sosiaaliseen, taloudelliseen, fyysiseen, kognitiiviseen ja psyykkiseen toimintakykyyn.
  • Saavutettavuudella ja esteettömyydellä pyritään korjaamaan ympäristöä vastamaan paremmin eri tavalla toimintakykyisten ihmisten perusoikeuksien toteutumiseen sekä kykyyn osallistua, vaikuttaa ja tulla kohdatuksi.
  • Vammaisuuteen ja toimintakykyyn perustuvaa asenteellista ja rakenteellista syrjintää kutsutaan ableismiksi.

On tärkeää muistaa, että jokaisen identiteetti muodostuu hyvin monenlaisista tekijöistä. Jokaiselle meille on tärkeää tulla nähdyksi omanlaisenaan yksilönä ja jokaisella on tarve tulla nähdyksi myös vahvuuksiensa kautta. Muista erityisesti, että ihminen, jolla on vamma, tulisi huomioiduksi kokonaisena, ei vain vammansa kautta.

  • Niillä nuorilla, jotka eivät itse tarvitse apuvälineitä tai tukea jonkin vamman tai sairauden vuoksi, saattaa olla iso tarve lisätiedolle ja mahdollisuudelle tarkistaa aiempia tietojaan vammaisuuteen liittyen.
  • Vammaisuuteen voi liittyä paljon stereotypioita, yleistyksiä ja väärää tietoa.
  • Niiden ihmisten, joilla on jokin vamma, kokemaan syrjintään ja marginalisointiin on tärkeää osata puuttua ja toimia tukena kun huomaa, että joku jää syrjään tai hänen tarpeensa ei tule kuulluksi.
  • Erityisen tärkeä tavoite on tukea vammaisten ihmisten osallisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia tulla kuulluksi yhteiskunnassamme.
 

Normipäivä-pakohuonepeli

Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön (Vamlas) selaimessa toimiva Normipäivä-pakopeli (2022). Pelin on suunnitellut ryhmä vammaisia, pitkäaikaissairata ja neurovähemmistöön kuuluvia nuoria.

  • Pelaaja pääsee kokemaan, miten mutkikasta ja esteellistä julkisessa ympäristössä ja eri palveluiden verkostossa sompailu voikaan monille nuorille olla.
  • Pääosassa on seitsemän nuorta, joiden normipäivä poikkeaa monella tavalla yhteisesti hyväksytystä normista.
  • Peliä pelataan 4-5 hengen tiimeissä.
  • Voit pelata pakohuonepeliä joko yhdellä tai useammalla koneella tai etäyhteyden päässä. Voit jakaa eri ryhmien oppilaat esimerkiksi breakout-huoneisiin.

Pääset pelaamaan Normipäivä-pakohuonepeliä tästä.

Lisätietoa pelistä voit lukea Vamlasin sivuilta.

Tutustu kuvionuoteista soittamiseen Resonaarin musiikkiopistossa

Resonaarin musiikkiopistossa käytetään soittamiseen kuvionuotteja, joissa nuotit ja soinnut erotetaan toisistaan muodoilla ja väreillä. Tarrat kiinnitetään suoraan soittimeen. Kuvionuotit ovat käytössä ympäri maailmaa ja ne on kehittänyt Kaarlo Uusitalo.

Voit tilata tutustumiskäynnin Resonaarin musiikkiopistoon ja kuvionuotteihin työyhteisöllesi tai oppilaillesi täältä.

Videon tiedot:

Invalidiliitto – I-studio jakso 23: Kansainvälinen vammaisten päivä (2019).

Kansainvälinen vammaisten päivä: Invalidiliiton videolla ratakelaaja Henry Manni kertoo ajatuksiaan yhdenvertaisuudesta ja saavutettavuudesta. 

  • Kesto: 3 min.
  • Puhe: suomi.
  • Tekstitys: suomi.

Klikkaamalla otsikosta pääset tutustumaan eri kouluasteille koottuihin tehtäviin. Tehtäviä on koottu varhaiskasvatukseen, alakouluihin, yläkouluihin ja toiselle asteelle.

Vaka vapsutti

Kitty scratches couch bad kitty shed everywhere shed everywhere stretching attack
your ankles chase the red dot, hairball run catnip eat the grass sniff for just going
to dip my paw in your coffee and do a taste test – oh never mind i forgot i don’t like
coffee – you can have that back now yet humans,humans, humans oh how much
they love us felines we are the center of attention they feed, they clean .