Kuinka käsitellä konfliktia ja rauhaa lasten ja nuorten kanssa?
Vakaata arkielämää muuttuvan maailmanpoliittisen tilanteen keskellä
Kun maailmassa tapahtuu järkyttäviä asioita, kuten sotaa, kasvattajan päätehtävä on rakentaa omalla toiminnallaan turvallisuuden tunnetta ja kokemusta arjen jatkumisesta. Vaikka maailmantilanne on muuttunut, arki lapselle jatkuu kuten ennenkin. Ole kuulolla, mitä lapset keskenään puhuvat. Kysymyksillään he kertovat, mitä he jo tietävät asiasta. Keskity vastaamaan lasten ja nuorten itse esille nostamiin huoliin ja kysymyksiin. Yhdessä toimiminen, jutustelu ja muu ryhmäytymistä edistävä toiminta osana opetusta ja nuorisotyötä on nyt erityisen tärkeää.
Aikuisella voi akuutissa kriisitilanteessa herätä suuri tarve käsitellä asioita yhdessä. Aikuisen ja kasvattajan on tärkeää muistaa, että eri ikäiset ihmiset ja toki erilaiset yksilötkin saattavat kaivata kriisitilanteessa erilaisia asioita. Jotkut lapset ja nuoret voivat haluta keskustella sodasta, mutta toiset taas tarvitsevat tavallistakin enemmän rauhaa, vakautta ja tavallisen oloisena jatkuvaa arkea. Kun kriisitilanne on akuutti, parasta rauhantyötä on keskittyä vakaan arkielämän jatkamiseen. Aikuiselle tämä voi tuntua turhauttavaltakin, koska aikuisella saattaa olla tarve tarttua toimeen ja ”tehdä jotain”. Aikuisen tulee arvioida, koska on sopiva aika käsitellä kriisin aiheita. Kriisiaiheiden käsittelyn aika saattaa tulla eteen vasta sitten, kun turvallisuuden tunne on saavutettu näyttämällä ja kokemalla, että tavallinen arki kouluineen ja harrastuksineen jatkuu muuttuneessakin tilanteessa.
Parasta rauhantyötä on kuunteleminen ja keskusteleminen
Toki aikuinen arkijärjelläkin ymmärtää, että kriisistä puhumisen aktiivinen välttely saattaa tehdä aiheesta entistä pelottavamman. Sodasta voi siis puhua ja todeta esimerkiksi, että Euroopassa kaksi valtiota ovat nyt sodassa keskenään ja että tämä asia huolestuttaa monia aikuisia ja lapsiakin. Suosittelemme myös kuvailemaan lapsille ja nuorille, että sota on ensisijassa valtioiden välinen asia, eivätkä esimerkiksi Suomessa elävät lapset, nuoret tai aikuiset ole siinä mukana. Täältä löydät ohjeet siihen, miten sotaa ja konfliktia voi käsitellä eri ikäisten lasten ja nuorten kanssa keskustelemalla.
Mikä aihe sodassa erityisesti pohdituttaa – lähetä meille kysymys ja koetamme yhdessä vastata siihen
Mielestämme kasvattaja ei nyt tarvitse erityisiä rauhankasvatuksellisia menetelmiä, joilla nostaa ajankohtaiset lasten ja nuorten turvallisuuden tunnetta uhkaavat huolet esille. Lapset ja nuoret esittävät kysymyksensä turvalliseksi kokemilleen aikuisille itse. Kasvattajien ammattitaitoa onkin kohdata haastavia kysymyksiä ja pohtia niitä lasten kanssa yhdessä. Tarjoamme myös rauhakasvatuksen asiantuntijoidemme osaamista ja aikaa aiheiden käsittelyyn. Euroopan tilanne on muuttunut niin nopeasti, ettei meilläkään ole varmasti ole vastauksia kaikkiin kysymyksiin, mutta lupaamme pohtia asioita yhdessä. Voit lähettää lasten ja nuorten kysymyksiä meille mietittäväksi sekä niitä aiheita ja huolia, joita tilanne sinussa kasvattajana herättää. Vastaamme niihin näillä sivuilla ja kevään aikana järjestämme kysymysten ja viestienne pohjalta yhteisiä pohdintahetkiä kasvattajille.
Te kasvattajat työskentelette lasten ja nuorten kanssa omassa arjessanne jatkuvasti, joten on teillä varmasti paljon hyviä kokemuksia siitä, millaiset käsittelytavat ovat olleet onnistuneita tässä uudessa tilanteessa. Ja miten yhteisönä olette sopineet omassa yhteisössänne erilaisista käytännöistä ja tukeneet toisianne työyhteisönä. Laitattehan hyvät käytännöt jakoon kauttamme. Voit esittää kysymyksesi ja jakaa hyvät käytäntösi.
Tärkeää on löytää yhteisiä tapoja toimia ja vahvistaa lasten ja nuorten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Nyt on erityisen tärkeää, ettei kukaan jää ulkopuolelle tai yksin. Yhteinen ryhmäytymistä edistävä toiminta voi olla vaikka koulun koristelu sadoilla rauhankyyhkyillä.
Sota on valtioiden välinen konflikti – ei siviiliväestön vika
Muuttunut maailmanpoliittinen tilanne on vaikuttanut monen suomalaisen asenteisiin venäläisiä ja suomalais-venäläisiä ihmisiä kohtaan. Nyt on tärkeää keskustella lasten ja nuorten kanssa asenteista ja ennakkoluuloista. Voimme rakentaa rauhaa kasvatuksen ja koulutuksen alalla siten, että elämme sovussa ja toisiamme kunnioittaen, vaikka maailman ympärillämme onkin muuttunut. Edelleen venäjää puhuvat oppilaat ja työntekijät ovat yhtä turvallisia ja mukavia ihmisiä kuin he olivat kuukausi sitten. Heillä myös saattaa myös olla läheisiä ja perheenjäseniä Venäjällä, jolloin tilanne todennäköisesti pelottaa heitä enemmän, kuin ihmisiä, joiden läheiset ovat turvassa rauhallisissa maissa. On tärkeää osoittaa venäläisiä sukujuuria omaaville ihmisille, että elämme yhdessä rauhassa ja että tahdomme yhdessä rakentaa yhdenvertaista koulua ja Suomea.
Ukrainan tilanne ja siitä kirjoitetut uutiset sekä verkkokeskustelu ovat hyvää rakennusainetta ennakkoluulojen kehittymiselle. Ennakkoluuloista, vihapuheesta ja syrjinnästä voi keskustella yhdessä esimerkiksi vihan pyramidi -tehtävän avulla (n. 15-vuotiaat ja sitä vanhemmat lapset). Tämän tehtävän avulla päästään myös keskustelemaan siitä, että rauhaa ei ole pelkästään sodan puuttuminen vaan väkivallaton ja oikeudenmukainen elämä. Rauhanomaisessa yhteiskunnassa toteutuu yhdenvertaisuus, eikä ihmisryhmiä syrjitä.
Kasvattajilla on mahdollisuus vaikuttaa rauhan toteutumiseen yhteiskunnassa
Rauhaan kasvaminen on kasvua globaalin vastuunsa tuntevaksi ja yhdenvertaisuutta sekä väkivallattomuutta edistäväksi maailmankansalaiseksi. Opettajat, nuorten kanssa toimivat sekä muut kasvattajat voivat toimia rauhankasvattajina omassa työssään käyttäen apuna monenlaisia työmenetelmiä. Uudet tai erityisen kekseliäät menetelmät eivät tee kasvattajasta rauhankasvattajaa vaan kasvatustyön aie. Rauhankasvatuksen tunnistaa siitä, että toiminnalla tavoitellaan rauhan toteutumista tai rauhan osa-alueiden, kuten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista.
Rauhankasvatus on myös rauhankulttuurin rakentamista. Käytännössä rauhankulttuurin rakentaminen tarkoittaa esimerkiksi kykyä havaita syrjintä ja puuttua siihen rakentavasti, valtarakenteiden ja normien näkyväksi tekemistä sekä yksilöiden ja ryhmien välisten konfliktien väkivallatonta ratkaisemista.
Rauhankasvatuksen lähtökohtana on vahvistaa kaikissa ihmisissä olevaa rohkeutta toimia oikeudenmukaisuuden puolesta.
Ukrainan kriisi näkyy mediassa
Lapset ja nuoret näkevät uutisointia sekä mielipidekirjoittelua Ukrainan kriisistä mediassa. Medioissa käytetään paljon järkyttävää kuvamateriaalia, dramaattisia värejä sekä voimakkaita reaktioita herättäviä otsikoita. Nuorten kanssa on hyvä keskustella siitä, mitä kautta he saavat tietoa sodasta. Seuraavatko he joitain sosiaalisen median kanavia vai kuulevatko he, kun aikuiset keskustelevat sanomalehtien uutisoinnista?
Nyt voi olla hyvä aika kehittää kriittisen medialuvun taitoja. Medialukutaitoa voi kehittää yhdessä esimerkiksi siten, että kirjoittaa itse kantaaottavan puheenvuoron jostakin asiasta ja perehtyy sitä valmistellessa mediajutunteon saloihin. Tällainen tehtävä löytyy Agenda 2030 Teemapäivät – opettajan oppaasta Demokratia ja osallisuus -osiosta.
Aiheeseen liittyvät harjoitteet ja ohjeet keskustelulle
Turvallinen aikuinen kuuntelee ja keskustelee
Ohjeita sekä pienempien että vanhempien lasten ja nuorten kanssa keskustelulle. Molemmat ohjeet pätevät eri-ikäisten lasten kanssa keskusteluun, mutta ohjeissa painotetaan hieman eri asioita.
Vihan pyramidi
Rauhaa ole ainoastaan sodan puuttuminen vaan väkivallaton ja oikeudenmukainen elämä. Vihan pyramidin avulla tarkastellaan ennakkoluuloja, jotka luovat pohjaa vihapuheelle, ulossulkemiselle, syrjinnälle ja jopa väkivallalle.
Ukrainan sota ei ole sota kansojen välillä
Tiettyyn kansallisryhmään kohdistuva viha sekä vastakkainasettelut ihmisryhmien välillä voivat johtaa väkivaltaan. Sodan aiheuttaneen valtion kansaan kohdistuvaa vihaa on tärkeää torjua. Kukaan ei synny ajattelemaan tietyllä tavalla, vaan jokaisesta ihmisryhmästä löytyy toisinajattelijoita.
Maadoitusharjoituksia kouluun
Keskittymällä nykyhetkeen käyttämällä eri aisteja ja oman vartalonsa avulla, lapset voivat hetkeksi unohtaa mielessä kiertelevät huolet ja harjoitella ahdistuksen hallintakeinoja. Tähän on listattu muutamia tällaisia ’maadoitustekniikoita’, joita voi käyttää kotona tai tehdä koko luokan kanssa yhdessä.
