FI
EN
Rauhankasvatus Instituutti
To Frontpage

Rauhankasvatus­instituutin tasa-arvo ja yhdenvertaisuus­suunnitelma 2026–2029

Työkalu toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen

Tämä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu tukemaan RKI:n perustehtävää ja arvoja sekä ohjaamaan organisaation sisäistä ja ulkoista toimintaa. Suunnitelma toimii työkaluna, jonka avulla tunnistetaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä käytäntöjä, kehittämiskohteita sekä konkreettisia toimenpiteitä, joilla ehkäistään syrjintää ja vahvistetaan oikeudenmukaisia toimintatapoja. Tässä suunnitelmassa tarkastellaan ennen kaikkea toiminnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Huomio kohdistuu sekä sisäiseen toimintaan – kuten työyhteisöön ja johtamiskäytäntöihin – että ulkoiseen toimintaan, mukaan lukien koulutukset, tilaisuudet, viestintä, materiaalit ja kumppanuudet. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ymmärretään kokonaisvaltaisina periaatteina, joka läpäisee kaiken toiminnan.

 

Rauhankasvatusinstituutti ry (RKI) on valtakunnallinen rauhankasvatuksen kehittäjä ja käytännön toimija. RKI:n tehtävänä on olla mukana luomassa yhteiskuntaa, jossa yksilöt ja yhteisöt toimivat rohkeasti rauhan, vastuullisuuden, demokratian, väkivallattomuuden ja globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta ja ovat valmiita haastamaan eriarvoistavat normit, valtarakenteet ja ajattelutavat.

Yhdessä laadittu

Suunnitelma on laadittu osallistavana prosessina, jossa henkilöstö on ollut aktiivisesti mukana nykytilanteen kartoittamisessa, vahvuuksien tunnistamisessa ja kehittämiskohteiden määrittelyssä. Yhteinen prosessi on nähty yhtä tärkeänä kuin lopullinen asiakirja: dialogi, oppiminen ja reflektio ovat keskeisiä edellytyksiä yhdenvertaisuutta edistävän toimintakulttuurin rakentamiselle. Suunnitelman rakenne heijastaa tätä kokonaisuutta ja koostuu RKI:n arvojen kuvauksesta, nykytilanteen kuvauksesta sekä tavoitteista ja toimenpiteistä, joiden avulla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä viedään eteenpäin.

Oikeudellinen perusta

Suunnitelman oikeudellinen viitekehys pohjautuu yhdenvertaisuuslakiin (1325/2014) ja tasa-arvolakiin (609/1986), jotka ohjaavat edistämään yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja syrjinnän ehkäisyä. Rauhankasvatusinstituutti ei ole velvollinen laatimaan erillistä suunnitelmaa näiden lakien perusteella, mutta ne muodostavat selkeän juridisen perustan suunnitelman sisällölle. Suunnitelma on ennen kaikkea tietoinen arvopohjainen valinta ja osa RKI:n rauhankasvatuksellista vastuuta.

Jatkuva työ

Suunnitelma sijoittuu myös laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin, jossa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät ole itsestäänselvyyksiä. Kasvava anti-gender -liikehdintä, sukupuolipopulismi ja ihmisoikeuksia kyseenalaistavat puhetavat haastavat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tässä tilanteessa yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää aktiivista liittolaisuutta, tietoisuuden ylläpitämistä sekä rakenteiden ja käytäntöjen systemaattista vahvistamista. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ei voida pitää valmiina vaan ne vaativat jatkuvaa, reflektiivistä ja yhteistä työtä. 

Sisällys

Työtä ohjaavat arvot

Uskomme kasvatuksen voimaan muuttaa maailmaa. Visionamme on yhteiskunta, jossa yksilöt ja yhteisöt toimivat rohkeasti rauhan, vastuullisuuden, väkivallattomuuden ja globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta. Mielestämme mahdollisimman laaja osallisuus on kestävän yhteiskuntarauhan tae. Meille keskeisiä toimintaamme ohjaavia arvoja ja periaatteita ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, syrjimättömyys, antirasismi ja inklusiivisuus, jotka kietoutuvat tiiviisti toisiinsa.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat perusoikeuksia, joiden turvaaminen on keskeinen osa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Tasa-arvo tarkoittaa kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä. Se tarkoittaa puolueettomuuden ja oikeudenmukaisuuden varmistamista resurssien, mahdollisuuksien ja hyötyjen jakamisessa, erityisesti historiallisten eriarvoisuuksien ja järjestelmällisen syrjinnän korjaamiseksi. Suomessa tasa-arvolla viitataan erityisesti sukupuolten väliseen tasa-arvoon (tasa-arvolaki eli laki naisten ja miesten tasa-arvosta; vrt. yhdenvertaisuuslaki).

Yhdenvertaisuudella puolestaan viitataan siihen, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Käytännössä yhdenvertaisuudella tarkoitetaan syrjimättömyyden edistämistä ja tasavertaisten mahdollisuuksien varmistamista.

RKI:n antirasistisen työn tavoitteena on vahvistaa kasvattajien valmiuksia tunnistaa ja puuttua rasismiin ja purkaa yhteiskunnassa vallitsevia rakenteellista rasismia ylläpitäviä käytänteitä ja toimintamalleja. Haluamme tukea kasvattajia – mukaan lukien itsemme – tunnistamaan oma roolinsa tai roolimme muutoksen mahdollistajana yhteiskunnassa ja löytämään uusia tapoja tuoda antirasistinen työote osaksi jokapäiväistä kasvatustyötä.

Inklusiivisuus toimintaa ohjaavana arvona ja periaatteena merkitsee syrjimätöntä, kaikille avointa ja osallistavaa toimintatapaa. Se merkitsee yhteenkuuluvuuden tunnetta, jossa erilaisuus nähdään rikkautena, sekä aktiivista toimintaa, jolla pyritään varmistamaan, että jokainen yksilö kokee tulevansa kuulluksi ja nähdyksi omana arvokkaana itsenään.

Turvallisempi tila RKI:ssa

Osana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitteluprosessia olemme yhdessä työyhteisön kanssa määritelleet RKI:n turvallisemman tilan periaatteet:

Turvallisemman tilan periaatteet

RKI:n turvallisemman tilan periaatteiden tarkoituksena on rakentaa ja ylläpitää luottamusta työyhteisössä. Sitoudumme RKI:n toimintaa ohjaaviin arvoihin (tasa-arvo, yhdenvertaisuus, syrjimättömyys, antirasismi ja inklusiivisuus) sekä kunnioitamme toisiamme ja kaikkien jakamatonta ihmisarvoa. Sitoudumme tarkastelemaan oletuksiamme toisistamme ja reflektoimaan omaa ja yhteisömme toimintaa suhteessa arvopohjaamme. 

Toimintaperiaatteet 

  • RKI:n toimintaperiaatteet, käytänteet ja rakenteet tukevat turvallisemman tilan toteutumista. Toimintaperiaatteita, käytänteitä ja rakenteita arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti.
  • Sitoudumme toimimaan vastuullisesti yhdessä sovittujen käytänteiden ja toimintaperiaatteiden mukaisesti.
  • Pyrimme aktiivisesti tunnistamaan valtarakenteita ja huomioimaan ne toiminnassamme. 
 

Vuorovaikutus 

  • Kohtaamme kollegat kunnioittavasti ja rajoja tunnistaen. Pyrimme rakentamaan ympärillemme kestävää rauhaa ja toiveikkuutta. Emme häiriköi, hauku, häiritse, tuomitse, painosta, nolaa tai kiusaa. Mikäli näin tapahtuu, sitoudumme käsittelemään asian, pyytämään anteeksi ja jatkamaan yhteistyötä.
  • Pyrimme vilpittömään vuorovaikutukseen ja olemaan läsnä toisillemme. Emme oleta pahaa toistemme tarkoitusperistä.
  • Kunnioitamme toistemme oikeutta fyysisiin ja emotionaalisiin rajoihin, emmekä ylitä tai riko niitä tarkoituksellisesti. Puutumme ja toimimme, jos näin tapahtuu.
  • Kunnioitamme toistemme sukupuoli-identiteettejä. Otamme avoimesti vastaan korjauksia, kun teemme virheen ja korjaamme virheemme.
  • Jokaisella on oikeus ilmaista omia rajojaan, pitää omat kokemukset ja tunteet yksityisinä. Emme puhu toistemme asioista ilman lupaa tai juoruile.
  • Siedämme epämukavuutta kohtuullisesti ja joustamme kohteliaasti.
  • Kannustamme ja vahvistamme toistemme toimijuutta. Annamme tilaa oppimiselle ja kiitämme toisiamme näkyvästi. 

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus­suunnittelu­prosessin kuvaus

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitteluun osallistui koko RKI:n työyhteisö. Prosessi käynnistyi joulukuussa 2024 ja itse suunnitelma valmistui vuotta myöhemmin, joulukuussa 2025. Työskentelyä tukemaan nimettiin työyhteisön jäsenistä koostuva työryhmä. Sen tehtävänä oli varmistaa prosessin eteneminen sekä koota eri vaiheiden tulokset yhteen. Työskentely eteni vaiheittain seuraavasti: 

Perehtyminen ja suunnittelu (joulukuu 2024) 

Loppuvuodesta 2024 työyhteisö perehtyi yhdessä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitteluun ja siihen liittyviin aiheisiin. Yksilö- ja ryhmätöiden avulla käsiteltiin syrjintään puuttumista ja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä sekä kerättiin toiveita itse prosessista. 

Prosessin käynnistys ja nykytilanteen kartoitus (tammi–kesäkuu 2025) 

Tammikuussa käynnistettiin varsinainen prosessi sekä nimettiin työyhteisön jäsenistä koostuva työryhmä. Yhteisessä työskentelyssä käsiteltiin työyhteisön arvoja, luottamuksen rakentumista, turvallisempaa tilaa sekä olemassa olevia käytäntöjä ja kehittämiskohteita. Helmi–toukokuussa toteutettiin kaksi ryhmätehtävää, joissa kartoitettiin yhdenvertaisuuden nykytilannetta ensin syrjinnän vaarassa olevien ryhmien näkökulmasta ja myöhemmin työyhteisön toimintojen kautta. Ryhmätehtävien tuloksia koottiin yhteen työryhmän tapaamisissa ja niitä tarkasteltiin yhdessä koko työyhteisön kanssa. Osana nykytilanteen kartoitusta toteutettiin myös henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely. Kesäkuussa työyhteisö laati itselleen turvallisemman tilan periaatteet. 

Tavoitteiden asettaminen ja toimenpiteiden määrittely (elokuu 2025) 

Elokuussa muotoiltiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteet ja määriteltiin konkreettiset toimenpiteet ja seurantakäytännöt tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Suunnitelman laatiminen ja viimeistely (syys–joulukuu 2025) 

Loppuvuodesta 2025 työryhmä laati työskentelyn tulosten pohjalta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman lopullisen version. 

Toteutus ja seuranta (tammikuu 2026 alkaen) 

Valmis tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma esiteltiin työyhteisölle tammikuussa 2026 järjestetyillä työyhteisöpäivillä. Suunnitelma on voimassa neljä vuotta 1.1.2026 alkaen. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain ja suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan. Suunnitelmalle on laadittu vastuita ja seurantaa varten erillinen seurantamalli.

Aikataulu on kuvattu visuaalisessa muodossa, jossa edetään joulukuusta 2024 tammikuuhun 2026 värikkäin puhekuplin.

Nykytilanteen kuvaus

Kartoituksen toteutus

Rauhankasvatusinstituutin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman nykytilanteen kuvaus perustuu osallistavaan kartoitusprosessiin. Kartoitus toteutettiin kahtena erillisenä ryhmätehtävänä, joissa tarkasteltiin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista eri näkökulmista. Ensimmäisessä ryhmätyössä nykytilannetta arvioitiin syrjinnän vaarassa olevien ryhmien näkökulmasta, ja toisessa ryhmätyössä keskityttiin Rauhankasvatusinstituutin toimintoihin ja arjen käytäntöihin.

Prosessin tavoitteena oli tunnistaa RKI:n vahvuudet sekä keskeiset kehittämiskohteet tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä sekä luoda yhteinen ymmärrys siitä, mihin toimenpiteisiin tulevalla suunnitelmakaudella on syytä keskittyä.

Yleiskuva yhdenvertaisuuden nykytilasta

Kartoituksen perusteella RKI:ssa on vahva arvopohja, joka tukee tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus nähdään osana perustehtävää ja sitä pyritään edistämään niin työyhteisön sisällä kuin koulutuksissa, viestinnässä ja kumppanuuksissa. Samalla tunnistetaan, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyö on jatkuva prosessi, joka edellyttää rakenteellista tarkastelua, osaamisen kehittämistä ja konkreettisia toimintamalleja.

Nykytilanteen kartoitus toi esiin erityisesti tarpeen tehdä olemassa olevia hyviä käytäntöjä näkyvämmiksi ja yhtenäisemmiksi sekä vahvistaa yhteisiä periaatteita tilanteissa, joissa kohdataan syrjintää, eriarvoisuutta tai turvattomuutta.

Toiminnot: työyhteisö, koulutukset, kumppanuudet sekä viestintä

Nykytilanteen kartoituksessa tarkasteltiin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista RKI:n keskeisissä toiminnoissa. Työskentely toteutettiin neljässä ryhmässä, jotka keskittyivät työyhteisöön, koulutuksiin ja tilaisuuksiin, kumppanuuksiin ja yhteistyötahoihin sekä viestintään ja materiaaleihin. Alla esitetään näiden ryhmien tunnistamat vahvuudet ja kehittämiskohteet.

Työyhteisö

Työyhteisössä arvostetaan moninaisuutta ja tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta pidetään keskeisinä arvoina.

Työyhteisössä yhdenvertaisuutta tukevat joustavat työjärjestelyt, etätyömahdollisuudet ja osa-aikatyön tekeminen sekä kohtuullisten mukautusten tarjoaminen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Ylityötuntien kertymistä seurataan ja niille on asetettu rajat, mikä tukee työntekijöiden jaksamista. Yhteisten tietojen raportoinnin ja kirjaamisen yhdenmukaistuminen on parantanut sosiaalista esteettömyyttä ja työn organisointia.

Työnantaja tarjoaa tarvittavat työvälineet ja huomioi allergiat ja ruokavaliot sisäisissä tilaisuuksissa. Työn joustot tukevat työskentelyä erilaisten vammojen, sairauksien ja kuormittavien elämäntilanteiden aikana.

Kehittämiskohteina tunnistettiin työn arjessa ilmenevä kuormitus ja tarve ennakoida muutoksia paremmin. Normikriittisyyttä työnteon tapoihin kaivataan lisää, esimerkiksi non-formaalissa koulutustyössä käytettyjen työskentelymuotojen osalta. Avotoimistot ja yhteiset tilat vaikeuttavat ajoittain keskittymistä, minkä vuoksi tarvitaan yhteisiä linjauksia siitä, missä ja milloin käydään keskusteluja. Lisäksi matkoihin liittyviin käytäntöihin tarvitaan yhdenvertaiset ja ennakoitavat linjaukset, jotta yksilölliset tarpeet voidaan huomioida jo hankesuunnitteluvaiheessa.

Koulutukset ja tilaisuudet

RKI:n koulutuksissa ja tilaisuuksissa on jo käytössä useita tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tukevia käytäntöjä, kuten turvallisemman tilan periaatteet, vaihtelevat työskentelytavat sekä allergioiden ja erityistarpeiden huomioiminen. Nuorten osallisuutta vahvistetaan konkreettisesti, ja osallistujien toimijuutta korostetaan koulutuksissa.

Kehittämistarpeita liittyy erityisesti puuttumisen käytäntöjen yhdenmukaistamiseen, kielitietoisuuden ja selkokielisyyden vahvistamiseen sekä erilaisten vähemmistöryhmien osallistumismahdollisuuksien parantamiseen. Turvallisemman tilan periaatteet kaipaavat konkreettisempaa ohjeistusta ja esimerkkien avaamista.

Kumppanuudet ja yhteistyötahot

Kumppanuuksissa vahvuutena on kulttuurinen tietoisuus ja reflektiivinen työote. RKI tunnistaa, että käsitteet, normit ja keskustelukulttuurit vaihtelevat eri maissa, eikä omia toimintamalleja voida suoraan siirtää muihin konteksteihin. Yhteistyössä painotetaan dialogia, yhteisten periaatteiden sopimista sekä turvallisemman tilan rakentamista. Inklusiivisuuden edistäminen, virheiden salliminen ja kielen korjaamisen normalisointi tukevat luottamuksellista yhteistyötä.

Kehittämiskohteiksi tunnistettiin tarve yhtenäisemmille ja systemaattisemmille käytännöille turvallisemman tilan periaatteiden esittelyssä ja seurannassa. Vastuun turvallisuudesta ei tule jäädä yksittäisille henkilöille, vaan sen tulee olla jaettua ja rakenteisiin kirjattua. Kansainvälisissä kumppanuuksissa saavutettavuuden vahvistaminen edellyttää yhteisesti sovittuja toimintatapoja.

Viestintä ja materiaalit

RKI:ssa saavutettavan ja yhdenvertaisuutta edistävän viestinnän merkitys tunnistetaan vahvasti. Käytössä on koko työyhteisölle laaditut saavutettavan viestinnän ohjeistukset sekä valmiit pohjat saavutettavien esitysten ja materiaalien tuottamiseen. Henkilöstölle tarjotaan koulutusta saavutettavan viestinnän periaatteista, ja saavutettavuuden merkitystä korostetaan myös kansainvälisissä työryhmissä. Viestinnän avulla tuodaan esiin yhteiskunnan moninaisuutta visuaalisesti sekä teksti- ja äänisisällöissä.

Kehittämiskohteina tunnistettiin erityisesti ajallisten ja taloudellisten resurssien varaaminen saavutettavuuden toteuttamiseen. Kielentarkastukset, tekstitykset ja muut saavutettavuutta parantavat työvaiheet vaativat erillistä resursointia, joka tulee huomioida jo hankkeiden suunnittelu- ja aikataulutusvaiheessa. Lisäksi viestinnän saavutettavuuden ja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista tulee seurata systemaattisemmin, jotta hyvät käytännöt vakiintuvat osaksi arkea.

Tavoitteet ja toimenpiteet

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitteluprosessin tuloksena määriteltiin tavoitteet ja toimenpiteet yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä syrjinnän ehkäisemiseksi. Yhteisen työskentelyn pohjalta määriteltiin neljä tavoitetta:

Tavoitteet 

  1. Turvallinen ja yhdenvertainen toiminta kaikille  
  2. Yhdenvertainen ja inklusiivinen työyhteisö  
  3. Osaava ja sitoutunut henkilöstö  
  4. Saavutettava ja yhdenvertaisuutta rakentava viestintä.

Jokaisen tavoitteen saavuttamiseksi on määritelty useita konkreettisia toimenpiteitä sekä mittarit toimenpiteiden toteutumisen ja onnistumisen seurantaan. Lisäksi jokaiselle toimenpiteelle on määritelty vastuutaho. Tavoitteille on laadittu todentamiskeinot, vastuutahot sekä aikataulutus, joka on organisaatiolla sisäisesti käytössä.

Kaikessa toiminnassa huomioidaan eri vähemmistöjen tarpeet ja luodaan mahdollisimman turvallinen tila koulutuksiin, tapahtumiin ja muuhun toimintaan. Myös yhteistyössä ja kumppanuuksissa rakennetaan yhteistä ymmärrystä tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja turvallisemman tilan periaatteista.

Toimenpiteet: Mitä tavoitteen toteuttaminen edellyttää?

  • Kouluttaudutaan työyhteisössä ja sovitaan toimintaperiaatteet siitä, miten turvallisempien tilojen sopimisprosessi ohjataan RKI:n tilaisuuksissa. Vierailevat kouluttajat perehdytetään toteuttamaan turvallisempien tilojen prosessia. Sovitaan toimintamalli siihen, miten toimitaan, kun turvallinen tila rikkoutuu.
  • Sovitaan sisäisesti, miten turvallisempi tila huomioidaan ja rakennetaan hanke- ja koulutusyhteistöissä sekä muissa kumppanuuksissa. 
  • Kehitetään ja otetaan käyttöön palautejärjestelmä, jonka osana seurataan myös turvallisemman tilan toteutumista. Palautejärjestelmän olemassaolo ja siitä kertominen myös rakentaa kokemusta turvallisuudesta.
  • Laaditaan ja päivitetään turvallisempien tilojen ohjeistuspohja RKI:n yleisölle suuntautuvaan toimintaan ja lisätään se soveltuvin osin RKI:n diapohjaan sekä kouluttajan muistilistaan.
  • Laaditaan kouluttajan muistilista, jonka osaksi yhdistetään turvallisempien tilojen ohjeistuspohja RKI:n yleisölle suuntautuvaan toimintaan sekä saavutettavan toiminnan tarkistuslista.
  • Päivitetään saavutettavan toiminnan tarkistuslista ajantasaiseksi ja sisällytetään se osaksi kouluttajan muistilistaa. Tapahtumien ja koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan osallistujien moninaiset toimintakyvyt ja identiteetit sekä varmistetaan, että saavutettavuus ja tarvittavat tukitoimet otetaan huomioon jo rahoitushakemusvaiheessa.

Työyhteisössä huomioidaan erilaiset tarpeet ja vakaumukset, tuetaan hyvinvointia ja rakennetaan keskinäistä luottamusta. Rekrytointiprosessit ovat läpinäkyviä ja yhdenvertaisia, ja uudet työntekijät perehdytetään järjestelmällisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden käytäntöihin ja arvoihin. 

Toimenpiteet: Mitä tavoitteen toteuttaminen edellyttää?

  • Teemme turvallisemman tilan periaatteet työyhteisölle ja ne kirjataan osaksi RKI:n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa.
  • Turvallisemman tilan periaatteet ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma lisätään osaksi uuden työntekijän perehdytyssuunnitelmaa sekä työntekijän opasta. Uudet työntekijät perehdytetään järjestelmällisesti yhdenvertaisuuden käytäntöihin ja arvoihin.
  • Kuvataan käytänteet ja prosessi syrjinnän, epäasiallisen kohtelun tai muiden ongelmatilanteiden ilmoittamiseen.
  • Antirasistiset ja inklusiiviset rekrytointikäytänteet (ml. kielivaatimuksiin liittyvät perusteet) kirjataan ylös ja lisätään osaksi rekrytoijan muistilistaa.
  • Linjataan, että työehtosopimuksen mukaisia kirkollisia juhlapyhiä saa vaihtaa oman katsomuksen mukaisiin juhlapyhiin. Mahdollisuus juhlapyhien vaihtoon kirjataan ylös työntekijän oppaaseen.
  • Työyhteisön yhteenkuuluvuuden kokemuksen rakentamista ja ryhmäytymistä jatketaan ja pidetään osana työyhteisön arkea. Kaikilla työyhteisöpäivillä on varattu aikaa yhteiselle tutustumiselle, minkä lisäksi yhteenkuuluvuuden rakentamista toteutetaan viikkokokouksissa ja muissa yhteisissä tapaamisissa.
  • Huomioidaan erilaiset elämäntilanteet ja osallistumismahdollisuudet työyhteisön yhteisissä tilaisuuksissa ja varmistetaan, että niiden ohjelma ja ajankohdat vaihtelevat.
  • Kohtuullisten mukautusten mahdollisuus on selkeästi esillä työntekijän oppaassa. Kohtuulliset mukautukset käydään uusien työntekijöiden kanssa läpi osana perehdytysprosessia ja asiaan palataan vuosittain kehityskeskusteluissa. 
  • Varmistetaan, että RKI:n toimitilat ovat esteettömät. Teetetään toimitiloihin esteettömyyskartoitus ja laaditaan tilojen kirjalliset esteettömyystiedot kaikkien työntekijöiden saatavilla. Korjataan esteettömyyskartoituksessa huomatut puutteet. 
  • RKI:n kanssa samoissa toimitiloissa toimivien järjestöjen kesken laaditaan toimiston turvallisemman tilan periaatteet, jotka kirjataan osaksi yhteisiä toimistokäytänteitä sekä kaikkien järjestöjen perehdytys- /työntekijän oppaita.

Kaikilla työntekijöillä on tarvittava tasa-arvo, yhdenvertaisuus-, antirasismi- ja saavutettavuusosaaminen sekä mahdollisuus kehittää ja päivittää osaamistaan säännöllisesti.

Toimenpiteet: 
Mitä tavoitteen toteuttaminen edellyttää? 

  • Asetetaan työntekijöiden (ja harjoittelijoiden) kanssa oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamisen kehittämisen tavoitteita. Osaamisen kehittäminen, koulutusmahdollisuuksien kartoittaminen ja oppimisen arviointi sisällytetään osaksi vuosittaisia kehityskeskusteluja. Harjoittelijoiden kanssa asetetaan harjoittelun alussa oppimistavoitteet ja oppimista arvioidaan loppukeskustelussa.
  • Suunnitellaan ja toteutetaan viikkokokousten yhteyteen ja yhteisiin kehittämispäiviin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutuksia työyhteisölle. Tallennetaan materiaalit työntekijöiden saataville myös jälkikäteen katsottaviksi.

Viestintä on sekä sisäisesti että ulkoisesti saavutettavaa, kuvastaa RKI:n arvoja ja edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kaikissa kanavissa ja julkaisuissa.

Toimenpiteet: Mitä tavoitteen toteuttaminen edellyttää? 

  • Henkilöstö perehdytetään saavutettavan viestinnän käytänteisiin kerran vuodessa viestintämateriaalien saavutettavuuden varmistamiseksi. Varmistetaan, että kaikilla työntekijöillä on riittävä saavutettavan viestinnän osaaminen sekä tieto, mistä saa lisätietoa ja mistä saavutettavuusohjeet löytyvät.
  • Työyhteisön kielitietoista osaamista vahvistetaan ja RKI:n kielivalikoima laajenee. Kaikessa viestinnässä käytetään selkeämpää kieltä. Varmistetaan, että kaikilla työntekijöillä on ymmärrys siitä, mitä kielitietoinen työote ja selkeämpi kieli tarkoittaa ja miten sitä sovelletaan omassa työssä. Antirasistisesta sanastosta ja muista aiheeseen liittyvistä materiaalista muistutetaan työntekijöitä ja sanastoa hyödynnetään työssä.
  • Viestintämateriaalien (tekstit, kuvat, videot) saavutettavuus varmistetaan ja siitä viestitään työyhteisössä. Kuvavalinnoissa tehdään moninaisuus näkyväksi. Toteutetaan verkkosivujen saavutettavuusauditointi ja tehdään sen ehdottamat toimenpiteet.

Tavoite 1: Turvallinen ja yhdenvertainen toiminta kaikille

Kaikessa toiminnassa huomioidaan eri vähemmistöjen tarpeet ja luodaan mahdollisimman turvallinen tila koulutuksiin, tapahtumiin ja muuhun toimintaan. Myös yhteistyössä ja kumppanuuksissa rakennetaan yhteistä ymmärrystä tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja turvallisemman tilan periaatteista. 

Toimenpiteet: Mitä tavoitteen toteuttaminen edellyttää?

  • Kouluttaudutaan työyhteisössä ja sovitaan toimintaperiaatteet siitä, miten turvallisempien tilojen sopimisprosessi ohjataan RKI:n tilaisuuksissa.
  • Laaditaan ja päivitetään turvallisempien tilojen ohjeistuspohja RKI:n yleisölle suuntautuvaan toimintaan ja yhdistetään ne osaksi laajempaa kouluttajan muistilistaa.
  • Sovitaan sisäisesti, miten turvallisempi tila huomioidaan ja rakennetaan hanke- ja koulutusyhteistöissä sekä muissa kumppanuuksissa.  
  • Vierailevat kouluttajat perehdytetään toteuttamaan turvallisempien tilojen prosessia.
  • Sovitaan toimintamalli siihen, miten toimitaan, kun turvallinen tila rikkoutuu.
  • Kehitetään ja otetaan käyttöön palautejärjestelmä, jonka osana seurataan myös turvallisemman tilan toteutumista. Palautejärjestelmän olemassaolo ja siitä kertominen myös rakentaa kokemusta turvallisuudesta.
  • Tapahtumissa ja koulutuksissa huomioidaan moninaiset toimintakyvyt ja identiteetit. Tukitoimia suunnitellaan jo rahoitusta hakiessa.

Tavoite 2: Yhdenvertainen ja inklusiivinen työyhteisö

Työyhteisössä huomioidaan erilaiset tarpeet ja vakaumukset, tuetaan hyvinvointia ja rakennetaan keskinäistä luottamusta. Rekrytointiprosessit ovat läpinäkyviä ja yhdenvertaisia, ja uudet työntekijät perehdytetään järjestelmällisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden käytäntöihin ja arvoihin. 

Toimenpiteet: Mitä tavoitteen toteuttaminen edellyttää?

  • Teemme turvallisemman tilan periaatteet työyhteisölle.
  • Uudet työntekijät perehdytetään järjestelmällisesti yhdenvertaisuuden käytäntöihin ja arvoihin.
  • Kuvataan käytänteet ja prosessi syrjinnän, epäasiallisen kohtelun tai muiden ongelmatilanteiden ilmoittamiseen.  
  • Antirasistiset ja inklusiiviset rekrytointikäytänteet (ml. kielivaatimuksiin liittyvät perusteet) kirjataan ylös.
  • Linjataan, että työehtosopimuksen mukaisia kirkollisia juhlapyhiä saa vaihtaa oman katsomuksen mukaisiin juhlapyhiin. 
  • Työyhteisön yhteenkuuluvuuden kokemuksen rakentamista ja ryhmäytymistä jatketaan ja pidetään osana työyhteisön arkea.
  • Huomioidaan erilaiset elämäntilanteet ja osallistumismahdollisuudet työyhteisön yhteisissä tilaisuuksissa. 
  • RKI:ssa on käytössä kohtuulliset mukautukset, joiden avulla työskentely on mahdollista myös silloin, kun työntekijän terveydentila, henkilökohtaiset ominaisuudet, vamma tai muu asia vaikeuttaisi työskentelyä ilman mukautuksia.  
  • Varmistetaan, että RKI:n toimitilat ovat esteettömät ja tilojen kirjalliset esteettömyystiedot ovat kaikkien työntekijöiden saatavilla. 
  • RKI:n kanssa samoissa toimitiloissa toimivien järjestöjen kesken laaditaan toimiston turvallisemman tilan periaatteet. 

Tavoite 3: Osaava ja sitoutunut henkilöstö

Kaikilla työntekijöillä on tarvittava tasa-arvo, yhdenvertaisuus-, antirasismi- ja saavutettavuusosaaminen sekä mahdollisuus kehittää ja päivittää osaamistaan säännöllisesti.​

Toimenpiteet: Mitä tavoitteen toteuttaminen edellyttää?

  • Asetetaan työntekijöiden (ja harjoittelijoiden) kanssa oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamisen kehittämisen tavoitteita. 
  • Suunnitellaan ja toteutetaan viikkokokousten yhteyteen ja yhteisiin kehittämispäiviin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutuksia työyhteisölle.

Tavoite 4: Saavutettava ja yhdenvertaisuutta rakentava viestintä

Viestintä on sekä sisäisesti että ulkoisesti saavutettavaa, kuvastaa RKI:n arvoja ja edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kaikissa kanavissa ja julkaisuissa.

Toimenpiteet: Mitä tavoitteen toteuttaminen edellyttää?

  • Henkilöstö perehdytetään saavutettavan viestinnän käytänteisiin kerran vuodessa. Kaikilla työntekijöillä on riittävä saavutettavan viestinnän osaaminen sekä tieto, mistä saa lisätietoa.
  • Työyhteisön kielitietoista osaamista vahvistetaan ja RKI:n kielivalikoima laajenee. Kaikessa viestinnässä käytetään selkeämpää kieltä.
  • Antirasistisesta sanastosta ja muista aiheeseen liittyvistä materiaalista muistutetaan työntekijöitä ja sanastoa hyödynnetään työssä.
  • Viestintämateriaalien (tekstit, kuvat, videot) saavutettavuus varmistetaan ja siitä viestitään työyhteisössä. Kuvavalinnoissa tehdään moninaisuus näkyväksi. 

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman seuranta

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti osana RKI:n normaalia toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Seurannan tarkoituksena on varmistaa, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö on jatkuvaa, vaikuttavaa ja vastaa järjestön sekä toimintaympäristön muuttuviin tarpeisiin.

Seurantaryhmä ja vastuut 

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman seurantaa varten perustetaan työryhmä, joka koostuu RKI:n työntekijöistä. Seurantaryhmän tehtävänä on laatia tarkempi aikataulu ja käytännön toteutus suunnitelman seurannalle sekä koordinoida seurannan toteuttamista suunnitelmakauden aikana.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö on koko työyhteisön yhteinen tehtävä. Johtotiimi vastaa siitä, että sille on riittävät rakenteet, resurssit ja toimintaedellytykset sekä että suunnitelman tavoitteet huomioidaan organisaation toiminnassa ja päätöksenteossa. Jokaisella työntekijällä on vastuu toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden mukaisesti ja tuoda esiin havaintoja, kokemuksia ja kehittämistarpeita. 

Seurannan keinot 

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista seurataan useilla toisiaan täydentävillä tavoilla, kuten:

  • työyhteisön yhteisissä keskusteluissa ja kehittämistilaisuuksissa 
  • henkilöstöpalautteiden, kyselyiden ja muun palautteen avulla
  • tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvien havaintojen, kokemusten ja esiin nousseiden tilanteiden reflektoinnilla
  • toiminnan, viestinnän ja käytäntöjen tarkastelulla yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Aikataulu, voimassaolo ja päivitys

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on voimassa vuosina 2026–2029. Suunnitelman päivitys tehdään suunnitelmakauden puolivälissä, jolloin arvioidaan tavoitteiden ajantasaisuus ja tarvittavat muutostarpeet. 

Seuranta on jatkuvaa, ja suunnitelman toteutumista tarkastellaan vähintään kerran vuodessa. Vuosittaisessa tarkastelussa arvioidaan: 

  • miten suunnitelman mukaiset tavoitteet ja toimenpiteet ovat edenneet
  • mitkä käytännöt ovat toimineet hyvin
  • missä on tunnistettavissa kehittämistarpeita tai esteitä.

Jatkuva kehittäminen

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa ei nähdä staattisena asiakirjana, vaan osana jatkuvaa oppimis- ja kehittämisprosessia. Seurannan ja arvioinnin tuottamaa tietoa hyödynnetään toiminnan kehittämisessä, henkilöstön osaamisen vahvistamisessa sekä organisaation arvojen ja toimintatapojen tarkastelussa. Tavoitteena on, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuu RKI:n toiminnassa sekä rakenteellisesti että arjen käytännöissä.