Moninainen Suomi matkalaukku yläkouluun ja 2. asteelle

Tältä sivulta löydät Moninainen Suomi -matkalaukun työpajat tehtävineen yläkouluun ja toisen asteen oppilaitosten käyttöön. Työpajoja on yhteensä kaksi: Jokainen on omanlaisensa ja Normit ja syrjintä.

Yläkoulu ja toinen aste

Työpaja 1. Jokainen on omanlaisensa

Työpaja 2. Normit ja syrjintä

  • Työpaja 1. Jokainen on omanlaisensa

Bingo

Tavoite

Teemaan virittävä harjoitus: Oppilaat havainnoivat harjoituksen avulla ryhmänsä moninaisuutta: miten monenlaisia kiinnostuksen kohteita, taitoja ja ominaisuuksia luokasta löytyy. Tavoitteena on myös vahvistaa kokemusta siitä, että jokainen on omanlaisensa ja yhtä arvokas.

Valmistelu

Monista jokaiselle oma bingo-ruudukko. Jokainen oppilas tarvitsee myös kynän. Varmista, että kaikilla on mahdollisuus liikkua tilassa.

Aika

10 min.

Vaiheet

  1. Jaa jokaiselle oppilaalle bingoruudukko.
  2. Anna tehtäväksi kiertää tilassa ja etsiä jokaiseen ruutuun joku, johon kuvaus sopii. Henkilö, johon kuvaus sopii, kirjoittaa nimensä ruutuun. Omia nimiä ei kirjoiteta omaan bingoruudukkoon, vaan ideana on haastatella ja tutustua nimenomaan toisiin oppilaisiin.
  3. Harjoituksen purkukeskustelu: Oliko helppoa vai vaikeaa löytää jokaiseen ruutuun nimikirjoitus? Mitä uutta opitte toisistanne? Yllättikö joku asia? Tuntuuko ryhmä harjoituksen jälkeen erilaiselta kuin aikaisemmin? Näiden kysymysten kautta on helppo jatkaa keskustelemaan siitä, miten monenlaisia oppilaita luokasta löytyy ja varmasti jokaisella on jokin erityinen ominaisuus tai taito, jonka voisi kirjoittaa bingoruudukkoon. On tärkeää, että jokainen voi tuntea olevansa arvostettu omanlaisenaan.

Myös YK:n ihmisoikeudet on kirjoitettu siitä lähtökohdasta, että jokainen ihminen on yhtä arvokas riippumatta esimerkiksi sukupuolestaan, asuinpaikastaan, uskonnollisesta vakaumuksestaan tai kielestään. Meillä on myös oikeus olla turvassa eikä ketään saa syrjiä.

Erityisyyksiä ja yhtäläisyyksiä

Tavoite

Tehtävä auttaa tutkimaan moninaisuutta lähiympäristössä: mitä eroja ja toisaalta myös yhtäläisyyksiä meissä ihmisissä on?

Valmistelu

Tehtävään tarvitaan tilaa ryhmätöille, isoja papereita ja tusseja. Tutustu etukäteen turvallisimman tilan ohjeisiin [PDF]. Pohdi oma ryhmäsi tuntien, mikä olisi hyvä tapa sopia turvallisen tilan säännöistä luokassa. Toimivatko nämä ryhmässänne vai teettekö yhdessä teille sopivat? Ohjeissa voi olla sanoja tai aihepiirejä, jotka eivät ole kaikille tuttuja, joten tässä kohtaa on tärkeä käydä ne läpi ja varmistaa että kaikki ymmärtävät, mitä niillä tarkoitetaan.

Valmistelussa voi olla avuksi tutustua etukäteen esimerkiksi näihin linkkeihin:

• Yhdenvertaisuusopas [pdf] (oikeusministeriö)

• Sateenkaarisanasto (oikeusministeriö)

• Rasismin eri muotoja (Punainen risti)

Käykää läpi turvallisen tilan ohjeet yhdessä tai tehkää teidän luokan omat säännöt näiden pohjalta. Sopikaa ohjeiden noudattamisesta ja varmista, että kaikille oppilaille on selvää, miten toimia, jos tulee loukattu tai turvaton olo.

Aika

N. 30 min.

Vaiheet

  1.  
  1. Jaa oppilaat neljän hengen ryhmiin.
  2. Jokainen ryhmä saa ison paperin, johon piirretään neljästä isosta ympyrästä koostuva kukka.
  3. Jokainen ryhmän jäsen pohtii aluksi jonkin tärkeän ominaisuuden itsessään, jota muilla ryhmän jäsenillä ei ole. Tämä ominaisuus kirjoitetaan kullekin ryhmän jäsenelle varattuun ympyrään. Kukan välilehtiin kirjoitetaan jokin ominaisuus, joka yhdistää kahta ryhmän jäsentä toisiinsa.


HUOM! Kiinnitä huomiota ohjeistuksessa siihen, että valitut ominaisuudet ovat ihmisille tärkeitä ja pysyviä, ei esimerkiksi vaatteiden värejä tai tavaroita, joita oppilaat omistavat. 

  1. Lopuksi ryhmä pohtii ja kirjoittaa ominaisuuksia, jotka ovat heille kaikille yhteisiä.
  2. Nostakaa paperit seinälle yhdessä tutkittavaksi. Havainnoikaa sitä, millaisia yhdistäviä tekijöitä teillä ryhmässänne on. Entä millaisia erityisiä ominaisuuksia löytyy ryhmästä?
 
 

Työskentely turvallisen tilan luomiseksi yhdessä on perusedellytys tämän materiaalipaketin harjoitusten tekemiselle.

Harjoitukseen tarkoitettu kukka, jossa on kahdeksan terälehteä ja pyöreä keskusta.

Moninainen suomalaisuus

Tavoite

Tämän harjoituksen tavoitteena on herätellä pohtimaan suomalaisuutta normikriittisesti ja purkamaan suomalaisuuteen liitettäviä stereotypioita.

Valmistelu

Tarvitset laitteet, joilla näyttää musiikkivideoita oppilaille sekä oppilaille mahdollisuuden tehdä netistä kuvahakuja (esim. tabletteja luokan käyttöön), taulun tai fläppipaperin ja tusseja.

Aika

45–60 min.

Vaiheet

  • Tutustukaa aluksi näihin videoihin, joissa kuvataan suomalaisuutta:

  • Pohtikaa suomalaisuutta: Mitä kaikkea suomalaisuus voi olla? Mitä stereotypioita siihen liitetään ja minkälaisen kirjon suomalaisuutta te näette luokassanne, koulussanne ja kaupungissanne? Millaista suomalaisuutta ei näy mainoksissa, televisiossa tai lehdissä?

  • Tehkää kuvahakuja esimerkiksi Googlen kuvahakutoiminnolla hakusanalla “suomalaisuus”. Mitkä ovat yleisimmät kuvien aiheet? Mitä muuta yhteistä havaitsette kuvissa? Mitä yleistyksiä tai stereotypioita suomalaisuudesta tuli esiin kuvissa?

  • Tutkikaa yhdessä hymiöitä ja poimikaa sieltä joukosta mielestänne suomalaisuutta kuvaavia hymiöitä. Pohtikaa ja keskustelkaa alla olevien kysymysten avulla.

  • Suunnitelkaa ja kuvittakaa lukemisen jälkeen omat moninaista suomalaisuutta kuvaavat hymiöt.

  • Lähteitä hymiöiden tarkasteluun ottamatta puhelimia esille:

 

Stereotypia on yksinkertaistettu, yleistävä mielikuva esimerkiksi yksittäisestä ihmisestä tai ihmisryhmästä. Stereotypia saattaa syntyä vain muutaman esimerkin pohjalta koskemaan laajaakin ihmisryhmää. Stereotypia voi olla myönteinen tai kielteinen, mutta yhtä lailla se luo yksipuolisen kuvan kohteestaan. Pahimmillaan stereotypiat voivat altistaa kiusaamiselle, syrjinnälle ja vihapuheelle. Jokainen tekee yleistyksiä ja kaikilla meillä on stereotyyppista ajattelua. Se on keino ymmärtää ja jäsentää monimutkaista maailmaa. On kuitenkin tärkeä taito huomata stereotypiat ja tarkastella niitä kriittisesti!

  • Työpaja 2. Normit ja syrjintä

Ihmiset voivat kokea monin eri tavoin yhteenkuuluvuuden tunnetta tai kokevansa olevan vähemmistössä suhteessa muihin. Kokemus vähemmistöön kuulumisesta, toiseudesta tai syrjinnästä voi syntyä esimerkiksi omaan kieleen, alkuperään, ikään, toimintakykyyn, uskontoon, sukupuoleen tai seksuaalisuuteen liittyen. Lisäksi osa ihmisistä joutuu moniperusteisen syrjinnän kohteeksi kuuluessaan useampaan vähemmistöryhmään yhtä aikaa.

Syrjintä Suomessa

Tavoite

Tavoitteena on lisätä oppilaiden tietoa syrjinnästä ja sen vaikutuksista syrjityksi joutuneiden ihmisten elämään sekä lisätä heidän tietojaan ja taitojaan syrjintään puuttumiseksi.

Valmistelu

Järjestä luokkaan mahdollisuus käyttää internettiä ja heijastaa verkkosivut yhdessä tutustuttavaksi. Myös oppilailla olisi hyvä olla mahdollisuus päästä verkkoon tiedonhakua varten.

Aika

60 min + riippuen työpajan laajuudesta.

Vaiheet

  1. Tutustukaa yhdenvertaisuusvaltuutetun verkkosivuihin: Mikä on syrjintää? Mitä tarkoittaa moniperusteinen syrjintä? Entä rakenteellinen syrjintä? Minkälaisissa käytännön kysymyksissä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto palvelee ihmisiä?
  2. Perehtykää syrjintäkysymyksiin eri normien näkökulmista. Tutustukaa Setan Älä oleta, normit nurin -oppaaseen [PDF] ja sen normeja esittelevä osaan s. 70–87. Käykää läpi lyhyesti oppaan esittelemät normit ja pohtikaa jokaiseen niistä muutama käytännön esimerkki.
  3. Valitkaa normeista yksi tai muutama, joihin syvennytte työpajassa tarkemmin. Tämän matkalaukun lopusta löydät runsaasti lisämateriaalivinkkejä avuksi. Vinkkilistaa emme ole tehneet kaikenkattavaksi sillä syrjintä voi kohdistua hyvin moniin eri ominaisuuksiin tai elämäntilanteisiin, mutta näiden esimerkkien avulla pääsette varmasti alkuun. Tutustukaa valitsemiinne materiaaleihin ja pohtikaa: Miten ihmiset kuvaavat identiteettiään? Mikä heille on tärkeää? Minkälaisia esimerkkejä ihmiset kertovat syrjinnästä? Mitä esimerkkejä löytyy syrjintään puuttumisesta? Mitä me voimme tehdä yhdenvertaisuuden toteutumiseksi?

Materiaalivinkit on otsikoitu seuraavasti:

  1. Rasismi ja rodullistaminen
  2. Romanit vähemmistönä
  3. Saamelaiset vähemmistönä
  4. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt
  5. Toimintakykyyn liittyvä syrjintä

On tärkeää muistaa, että vaikka tässä työpajassa käsitellään syrjintää esimerkiksi vähemmistöryhmien kautta, on jokainen omanlaisensa yksilö. Kokemusten ja ajattelutapojen kirjo näkyy yhtä lailla myös vähemmistöryhmien sisällä. Osa ihmisistä kuuluu yhtä aikaa useampaan eri vähemmistöön. Vältä siis yleistyksiä. Tutustu yksilöiden tarinoihin ja kokemuksiin. Kuuntele, miten kukin itsensä määrittelee ja mitä se määrittely hänelle merkitsee.

Materiaalivinkit tehtävään: Syrjintä Suomessa

Rasismi ja rodullistaminen

  • Pohtikaa miksi termi: “maahanmuuttajat” voi olla ongelmallinen?
    • Pohdintatehtävä: Älä oleta, normit nurin -oppaasta [PDF] (s. 34): Mitä ryhmään ”maahanmuuttajat” kuuluminen Suomessa tarkoittaa? Keiden katsotaan kuuluvan tähän ryhmään ja kuka sen määrittelee? Mitä seurauksia tähän ryhmään kuulumisesta on opiskelijalle? Miksi Ruotsissa syntynyttä Suomeen muuttanutta oppilasta ei pidetä maahanmuuttajana samalla tavalla kuin Suomessa syntynyttä nuorta, jonka vanhemmat ovat somalialaisia? Miten suomalaisuuden normi liittyy tapaan, jolla nämä nuoret kohdataan?
    • Teesi: Suomalaiseen yhteisöön kuuluminen liittyy enemmän suomalaisuuden normiin kuin siihen, onko oikeasti muuttanut maahan vai ei.
  • Mitä kaikkea puolestaan termi joksikin “rodullistetut” pitää sisällään? Kuunnelkaa radio-ohjelma (30 min) tai sen alkuosa: “Koko Hubara: Kuka saa olla suomalainen?”, jossa toimittaja Koko Hubara kuvaa näitä termejä ja niiden merkityksiä.
  • Rauhankasvatusinstituutin oppimateriaalien videokirjastosta löydät videolistan rasismiin ja syrjintään liittyvistä videoista.
  • Lisää monipuolisia materiaaleja ja tehtävävinkkejä löytyy oppimateriaalien teemapäiväsivulta: Rasisminvastainen päivä.

Lisämateriaalia:

Romanit vähemmistönä

  • Tutustukaa Ihmisoikeusliiton haastattelu- ja kuvasarjaan Erilaisia, mutta samaa kansaa, joka esittelee viisi romaninuorta, jotka kertovat elämästään Suomessa. Jatkohaastattelussa he kertovat, mikä on muuttunut vuodessa. Poimikaa tarinoista teemoja, jotka ovat näille nuorille tärkeitä ja arvokkaita romanikulttuurissa.

  • Tutkikaa Voima-lehden artikkelin “Kuka saa olla mainoksen suomalainen?” -kuvastoa tai lukekaa oppilaiden kanssa koko artikkeli. Kuvat ovat taiteilija Irmeli Huhtalan näyttelystä “Koti etsii ihmistä – romanikuvat mainoksissa”. Taiteilija toivoo kuvien herättävän katsojaa pohtimaan mahdollisia romaneihin liittämiään ennakkoluuloja. Keskustelkaa oppilaiden kanssa kuvista ja siitä, miksi tämän tyyppisiä kuvia emme juuri mainoskuvissa näe.

    Pohdittavia kysymyksiä voivat olla:

    • Kuka saa olla mainosten suomalainen ja miksi?

    • Kuka tästä päättää?

    • Kenen siitä pitäisi saada päättää?

    • Mitä, jos mainoskuvissa suomalaisuutta kuvattaisiinkin laajemmin?

  • Teemapäiväsivu, Rasismin vastainen päivä, sisältää monipuolisesti erilaisia materiaaleja ja vinkkejä aiheen käsittelyyn eri ikäryhmille.

Saamelaiset vähemmistönä

  • Katsokaa yhdessä Yle Kioskin All Sámi Panel (17 min, puhuttu suomeksi, ei tekstitystä) saamelaisiin kohdistuvista ennakkoluuloista, asenteista ja väärinymmärryksistä. Videossa saamelaiset kertovat omista kokemuksistaan ja vastaavat yleisimpiin ennakkoluuloihin.
    • Mitä vaikutuksia näillä stereotypioilla voi olla?
    • Miksi ne loukkaavat ja ovat monella tapaa vahingollisia
  • Musiikilla on vahvat vaikutusmahdollisuudet myös ennakkoluulojen ja stereotypioiden purkajana. Lukekaa Ylen uutinen saamelaisnuorten vastaiskusta. Se kertoo Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston Ailu Vallelta tilaamasta kappaleesta ja tarpeesta puuttua saamelaisiin kohdistuvaan syrjintään ja ennakkoluuloihin. Ailu Vallen räpin (3 min) voitte kuunnella YouTubesta.

    Kuuntelutehtävä: Etsikää Ailu Vallen sanoituksista mahdollisimman monta stereotypiaa, joihin siinä viitataan. Kuuntelun jälkeen pohtikaa:

  • Tutustukaa oppilaiden kanssa Saamelaiskäräjien verkkosivuihin:
    • Etsikää esimerkkejä siitä, miten Saamelaiskäräjät pyrkii turvaamaan saamelaisen alkuperäiskulttuurin säilymisen ja kehittymisen ja
      minkälaisista asioista Saamelaiskäräjillä päätetään.
    • Lukekaa Emmi Nuorgamin kirjoitus ”Hei suomalaiset! Saamelaiset eivät ole teidän oma alkuperäiskansanne” Ylen verkkosivuilta. Pohtikaa yhdessä:
      • miten voimme vahvistaa saamelaisten kulttuurista identiteettiään ja yhteisöllisyyttä sekä lisätä tietoa ja mahdollisuuksia tutustua saamelaisuuteen ja saamen kieliin siten, ettemme vahvista saamelaisiin liittyviä stereotypioita.

  • Teemapäiväsivu, saamelaisten kansallispäivä, sisältää hyviä vinkkejä ja materiaaleja saamelaisuuden ja saamelaisten vähemmistöaseman käsittelyyn opetuksessa.

 

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kohdistuva syrjintä

  • Lukekaa kirjoitushetkellä 16-vuotiaan Armin Kellomäen blogi: Armin Kellomäen blogi Turvallinen koulu sateenkaarinuorille. Blogissa Armin kuvaa konkreettisin esimerkein sateenkaarinuorten kouluissa kokemaa syrjintää. Pohtikaa oppilaiden kanssa, mitä te voisitte tehdä varmistaaksenne, että kaikilla on hyvä ja turvallinen olla luokassanne.
  • Tutustukaa Sukupuolena ihminen -sivuston kuviin ja tarinoihin. Projekti nostaa suomalaisten transihmisten kokemuksia näkyviin. Pohtikaa luokan kanssa yhdessä minkälaisia toiveita ympäröivää yhteisöä kohtaan projektissa haastatellut henkilöt nostavat esiin?
  • Kaikki muuttuu paremmaksi -video (8 min, puhuttu suomeksi, tekstitetty ruotsiksi ja englanniksi) on suunnattu HLBTIQA+-nuorille rohkaisuksi ja kannustukseksi. Se kannattaa katsoa koko luokan kanssa, vaikka kaikki eivät kohderyhmää olekaan. Videolla on julkkisten koskettavia ja vaikuttavia puheenvuoroja, jotka puhuttelevat varmasti. Nämä puheenvuorot voivat auttaa myös muita nuoria ymmärtämään ja tunnistamaan sateenkaarinuorten kokemaa syrjintää ja puuttumaan siihen.

Lisämateriaalia:

  • Seta ry:n sivujen materiaalien joukosta löytyvä Normipyöritys-pelimateriaali sisältää pullonpyöritystä muistuttavan pelin, jota voi käyttää apuvälineenä käsiteltäessä koulussa, mediassa ja laajemmin yhteiskunnassa esiintyviä normeja. Pelin materiaaleja voi käyttää myös keskustelun alustuksena. Materiaalin keskiössä ovat sukupuoleen, seksuaalisuuteen sekä pari- ja perhesuhteisiin liittyvät normit, niiden tunnistaminen ja haastaminen.


Jatkovinkki!

Teemapäiväsivulle Homo-, bi- ja transfobian vastainen päivä olemme koonneet eri ikäryhmille sopivaa materiaalia, jossa käsitellään seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta sekä pohditaan eri keinoja puuttua syrjintään.

Toimintakykyyn liittyvä syrjintä – ableismi

  1. Lukekaa Kynnys ry:n aktiivi Amu Urhosen haastattelu Maailman kuvalehdestä (2012), jossa hän kertoo kokemuksistaan vammaisuuteen liittyvistä stereotypioista ja tabuista.

  2. Katsokaa video Oikeus rakkauteen.

    Tukiliiton videokoosteessa aikuiset kehitysvammaiset henkilöt kertovat ajatuksiaan rakkaudesta, parisuhteesta ja seksuaalisuudesta.

    Kesto: 6.30 min.
    Puhe: suomi.
    Tekstitykset: ei ole.

    Saavutettavuus: joitain avainsanoja on kiinnitettynä videokuvaan, niitä ei lueta ääneen.

  3. Rauhankasvatusinstituutin oppimateriaalien teemapäiväsivustolta löydät lisää materiaaleja ja tehtävävinkkejä kohdasta: Kansainvälinen vammaisten päivä:  Myös videokirjastosta löydät videoita aiheesta.

Miten toimia termiviidakossa? Mikä on arvostavaa ja yhdenvertaista kieltä? Kysy. Kunnioita henkilön itsemäärittelyoikeutta. Kutsu ihmisiä nimeltä. Mikä sinun nimesi on? Jos puhutaan viiteryhmästäsi, mitä termiä toivoisit käytettävän? Läheskään aina ryhmää määrittäviä termejä ei edes tarvita. Jokainen meistä toivoo varmasti tulevansa kohdatuksi ennen kaikkea yksilönä.

Hyviä uutisia! – tulevaisuuden uutisotsikot

Tavoite

Tavoitteena on koota yhteen edellisissä harjoituksissa opittu sekä pohtia vaikuttamisen mahdollisuuksia syrjintään puuttumiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tämän tehtävän voi tehdä yksilötehtävänä tai parityönä.

Valmistelu

Varmista, että oppilailla on pääsy nettiin ja mahdollisuus käyttää tulostinta.

Aika

45 min.

Vaiheet

  1. Kertaa oppilaiden kanssa teemat, joista olette puhuneet edellisten harjoitusten aikana. Nosta esiin tärkeimpiä oivalluksia, joita oppilaat ovat tuoneet esiin keskusteluissanne. Tässä harjoituksessa syvennetään aiemmissa harjoituksissa opittua, oppilaille tärkeäksi nousseita kysymyksiä.

  2. Anna oppilaille pohdintatehtävä: Minkälaisen hyvän uutisen haluaisit lukea syrjintään puuttumiseen liittyen vuonna 2030? Tehkää tulevaisuuden uutisotsikoita aiheeseen liittyen yksin tai pareittain.

  3. Syrjintäkysymykseen liittyen uutistehtävän ohjeistus: Kirjoittakaa otsikoihin, mitä toivoisitte tulevaisuudessa tapahtuvan toisin syrjinnän suhteen. Millä keinoin? Kootkaa otsikot sanomalehden etusivun näköiseksi julisteeksi. Voitte lisätä myös kuvia ja alaotsikoita.

  4. Kootkaa valmiista julisteista näyttely luokan tai käytävän seinälle.

Vinkki!

Ennen uutisotsikoiden tekemistä kannattaa vielä syventää tietojanne eri vähemmistöihin liittyen. Pohtikaa, mistä tarvitsisitte eniten lisätietoa ja valitkaa seuraavilta sivuilta yksi tai useampi ryhmä, johon tutustutte lisää.