Ensiaskeleita antirasismiin – perusopetuksen työkirja
Ensiaskeleita antirasismiin -työkirja on tarkoitettu opettajan ja työyhteisön tueksi antirasistisen työotteen käyttöönottamiseen. Antirasistinen työkirja tarjoaa opettajille konkreettisia kysymyksiä ja kehittämisideoita antirasistisen kasvatusotteen toteuttamisen avuksi.
Työkirja koostuu:
- viikkotehtävistä
- luku-, kuuntelu- ja kurssivinkeistä, videoista sekä
- antirasismin ABC-sanastosta.
Työkirja on jaoteltu viikoittain toteutettaviin tehtäviin, joita voit toteuttaa joko yksin tai kollegoiden kanssa yhdessä. Viikkotehtäviä voit toteuttaa esimerkiksi omistamalla tehtävälle tietyn päivän viikosta, havainnoimalla itseäsi koko viikon ajan tai voitte työyhteisönne kanssa sopia, että havainnoitte tai vaikkapa videoitte toisianne tietyn ajan. Voit hyödyntää viikkotehtävien tekoon antirasismin ABC-sanastoa sekä luku-, kuuntelu- ja kurssivinkkejä.
- Viikko 1: Oppimisympäristö
Tarkastele seuraavien kysymysten avulla, millaisia rajoitteita ja mahdollisuuksia koulun oppimisympäristö tarjoaa oppilaille.
- Millä tavalla oppilaat otetaan mukaan huomioimaan sitä, miten turvalliseksi ja inklusiivisiksi he kokevat koulun tilat?
- Esiintyykö koulun viestinnässä eli kuvissa, julisteissa ja tiedotteissa normeja haastavia perheitä ja ihmisiä, jotka ovat erilaisissa rooleissa?
- Onko koulussa esillä materiaaleja (esimerkiksi julisteet, kyltit ja esitteet; Syrjinnästä vapaa alue -kampanja), joilla se viestii edistävänsä aktiivisesti yhdenvertaisuutta ja rasisminvastaisuutta?
- Löytyykö opetuksessa käytettävistä kirjoista, videoista, peleistä sekä sähköisistä ja muista opetusmateriaaleista esikuvia kaikille? Ovatko kaikki kirjojen, videoiden, pelien ja muiden materiaalien hahmot valkoisia?
- Miten koulussa ehkäistään kiusaamista, syrjintää ja häirintää, ja kuinka siihen puututaan? Tietävätkö oppilaat, opettajat ja muu henkilökunta, miten toimia, jos havaitsee kiusaamista tai “läpänheittoa” joka asettaa oppilaita epämukaviin tilanteisiin?
- Onko koulussa tukipalveluita, joihin oppilas voi ottaa yhteyttä kohdattuaan syrjintää, häirintää tai väkivaltaa? Tiedotetaanko oppilaille olemassa olevista tukipalveluista?
- Toimiiko koulussa häirintäyhdyshenkilöitä, jotka tarjoavat tukea syrjintää ja häirintää kokeneille?
- Onko koulun opiskeluhuoltoryhmällä riittävästi tietoa rasismiin liittyvän syrjinnän seurauksista mielenterveydelle?
- Miten kouluruokailu on järjestetty? Syövätkö kaikki oppilaat, jos eivät, niin miksi? Kuinka erityisruokavaliot on huomioitu?
- Miten koulun antirasistinen työ näkyy koulun eri toiminnoissa?
- Viikko 2: Vuorovaikutus & yhteisö
Tarkastele seuraavien kysymysten avulla sitä, miten voit vaikuttaa antirasistisen ilmapiirin syntyyn sekä edistää vuorovaikutusta.
- Miten puran oppilaiden tai kollegojen kielenkäytössä ilmeneviä stereotypioita?
- Miten oppilaat ja sidosryhmät ovat mukana antirasistisessa työssä?
- Kieltävätkö koulun säännöt syrjinnän ja häirinnän sekä rasistisen kielenkäytön?
- Osaanko tunnistaa syrjivän kielenkäytön ja puutunko siihen sitä kohdatessani?
- Kannustanko oppilaita puuttumaan syrjivään kielenkäyttöön?
- Millaista vuorovaikutusta minä opettajana tarjoan, ja millaiset asiat tai asenteet sen laatuun vaikuttavat? Kiinnitänkö huomiota omaan kielenkäyttööni ja etsinkö aktiivisesti tietoa ja toimintamalleja, joilla edistää syrjimätöntä kielenkäyttöä?
- Etsinkö tietoa esimerkiksi rodullistavista puhetavoista ja vihapuheen eri muodoista?
- Millä tavalla tuen opetuksessani oppilaiden välistä ilmapiiriä, jossa jokainen oppilas arvostaa toista oppilasta ensisijaisesti yksilönä eikä jonkin ominaisuuden tai ryhmän edustajana?
- Onko koulussa laadittu turvallisemman tilan periaatteet, joiden tekemiseen sekä henkilökunta että oppilaat ovat osallistuneet?
- Huomioivatko koulun yhteiset juhlat ja tilaisuudet kulttuurisen, uskonnollisen ja katsomuksellisen moninaisuuden? Huomioinko lukuvuoden juhlia ja tapahtumia suunnitellessa eri kansojen, uskontojen, katsomusten ja uskontokuntaan kuulumattomien juhlapäivät?
- Vietetäänkö koulussa esimerkiksi saamelaisten ja romanien kansallispäiviä tai rasisminvastaista viikkoa?
- Viikko 3: Opetusmateriaali ja opetussisältöjen suunnittelu
Opetussisältöjen suunnittelu, toteutus ja kehittäminen sekä arviointi tarjoavat monia mahdollisuuksia antirasististen opetusperiaatteiden tutkiskeluun. Käytä seuraavia kysymyksiä apunasi.
- Kiinnitänkö opetusta suunnitellessa ja toteuttaessa huomiota stereotypioiden purkamiseen ja normikriittisyyteen?
- Käsittelenkö opetuksessani rasismia? Entä antirasismia?
- Mistä asioista keskustelen oppilaiden kanssa oppitunneilla? Mitä uutisia nostan esiin ja mistä näkökulmasta ne on kirjoitettu?
- Millaista opetusmateriaalia tarjoan oppilaille? Mitä teen, jos huomaan materiaaleissa rasistisia asetelmia? Kuka on opetusmateriaaleissa aktiivinen toimija ja kuka jää sivurooliin? Kuka on auttaja ja kuka avun kohde?
- Tarkastelenko opetusmateriaaleja antirasistisesta ja kolonialismia purkavasta näkökulmasta?
- Millä tavalla huomioin kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden opetusmateriaaleja valitessa tai tehdessä?
- Pyrinkö opetusta suunnitellessani nostamaan esiin myös tarinoita ja ihmisiä, joista on vaiettu, ja jotka jäävät piiloon? Miten pystyn rikastuttamaan ja monipuolistamaan valmista opetusmateriaalia?
- Huomioinko opetusmateriaalissa ihmisten moninaisuuden?
- Viikko 4: Minä opettajana
Opettaja ei tule koskaan työssään täysin valmiiksi. Tarkastele omia työtapojasi ja asenteitasi opettajana ja mahdollisuuksia niiden kehittämiseen.
- Stereotypiapelko vaikuttaa kielteisesti ihmisten suoriutumiseen kilpailuissa tai muun paineen alaisena. Tämä pelko tarkoittaa sitä, että ihminen pelkää toteuttavansa ryhmäänsä liittyvän negatiivisen yleistyksen. Mitä mahdollisia tällaisia tilanteita tunnistan arjesta?
- Millainen on antirasistinen opettaja? Millaista tiedollista ja taidollista osaamista hänellä on?
- Millä perusteella jaan opiskelijat pareihin tai ryhmiin? Kannustanko oppilasta yhteistyöhön myös niiden kanssa, joiden kanssa hän ei tyypillisesti työskentelisi?
- Uskallanko puuttua, jos huomaan rasistista toimintaa tai puhetta? Miten?
- Osaanko tarkastella koulun ja koulutusjärjestelmän rakenteita antirasistisesta näkökulmasta?
- Kiinnitänkö eri tavoin huomiota valkoisen ja ei-valkoisen oppilaan ajatuksiin ja tunteisiin?
- Keskustelenko oppilaiden kanssa stereotypioista ja normeista, joita liitetään ihonväriin, etnisyyteen tai eri uskontoihin?
- Millaisia oletuksia teen oppilaista ihonvärin, etnisyyden tai uskonnon perusteella?
- Annanko jokaiselle oppilaalle tasapuolisesti huomiota? Puhunko kaikille tasapuolisesti?
- Viikko 5: Toimet työyhteisössäni
Kartoita seuraavien kysymysten avulla työyhteisösi mahdollisuuksia antirasistisen toimintakulttuurin luomiseen.
- Keskustellaanko työyhteisössäni rasismista? Miksi rasismista on tärkeä puhua?
- Onko työyhteisössä sovittu yhteisesti, miten toimitaan, jos työyhteisön sisällä havaitaan rasismia? Tietääkö jokainen työyhteisön jäsen, kuinka toimia?
- Onko työyhteisössä sovittu yhteisesti, miten toimitaan, jos havaitaan rasismia? Tietääkö jokainen työyhteisön jäsen, kuinka toimia?
- Mitä ei-valkoisuuteen liittyviä yleisimpiä oletuksia tunnistan? Näkyvätkö ne työyhteisössäni? Ne voivat ilmetä esimerkiksi puheissa, eleissä, teoissa sekä toimintatavoissa.
- Tiedänkö, mitä eroa on erilaisuuden suvaitsemisella, antirasismilla ja moninaisuuden kunnioittamisella?
- Kuinka tieto kulkee opetushenkilöstön välillä? Kuinka oppilaitoksen henkilöstö kommunikoi keskenään oppilaista? Puhutaanko tietyistä oppilaista vähättelevään tai arvostelevaan sävyyn?
- Millä tavalla luon toimintakulttuuria, jossa jokaista työyhteisön jäsentä kohdellaan yksilönä, eikä tietyn ominaisuuden tai ryhmän edustajana?
- Millä tavalla osallistun myönteisen toimintakulttuurin luomiseen?
- Milloin minua viimeksi kehuttiin töissä ja miltä se tuntui? Milloin viimeksi itse annoin myönteistä palautetta?
- Tunnenko oloni turvalliseksi työyhteisössä?
- Keskustellaanko työyhteisössä syrjinnän eri muodoista? Miten tunnistamme syrjiviä valtasuhteita ja puutumme niihin koulun arjessa?
Puuttumisen periaatteet
Laatikaa yhteisenä työskentelynä työyhteisössänne rasismiin puuttumisen periaatteet antirasistisen toimintakulttuurin pohjaksi. Keskustelkaa ja kehittäkää toimintaperiaatteita ja ohjeita rasismiin puuttumiseen.
- Miten rasismi voi näyttäytyä toimintaympäristössänne?
- Millaisia tilanteita tunnistatte?
- Millaisiin tilanteisiin on vaikea puuttua, mihin taas helppoa?
- Mikä voisi helpottaa tilanteisiin puuttumista?
- Kenen velvollisuus on puuttua ja miten?
- Viikko 6: Arviointi ja oppilaanohjaus
Arvioi seuraavien kysymysten kautta työssäsi tekemääsi arviointia sekä oppilaanohjausta.
- Onko arviointi yhdenvertaista, tasapuolista ja oikeudenmukaista? Mittaavatko arviointimittarit sitä, mitä niiden kuuluisi mitata (esim. sisältöjen osaamista eikä kielitaitoa)? Perustuuko arviointi monipuoliseen näyttöön?
- Miten varmistan arvioinnissa, että opiskelijaa arvioidaan samoin kriteerein huolimatta oppilaan ihonväristä, etnisyydestä tai uskonnosta?
- Huomioidaanko ja puretaanko arviointikriteerien suunnittelussa esimerkiksi etnisyyteen perustuvia ennakkoluuloja ja stereotypioita?
- Järjestetäänkö kaikille oppilaille riittävästi mahdollisuuksia tutustua monenlaisiin koulutus- ja uravalintoihin?
- Olenko tietoinen ihonväriin ja etnisyyteen liittyvistä stereotypioista, jotka vaikuttavat nuorten koulutusvalintoihin?
- Käsitelläänkö oppilaanohjauksessa stereotypioita ja normeja koulutus- ja uravalintojen kontekstissa? Käsitelläänkö tiettyjen alojen etnistymistä ja pohditaanko siihen liittyviä taustatekijöitä?
- Viikko 7: Yhdenvertaisuussuunnittelu
Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain mukaan koulutuksen järjestäjät ja näiden ylläpitämät oppilaitokset ovat velvollisia laatimaan toiminnan kehittämiseen tähtäävän yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman. Suunnitelma on tehtävä vuosittain tai vähintään kolmen vuoden välein. Seuraavien kysymysten avulla voit havainnoida koulun nykytilannetta.
- Onko koulussa tehty yhdenvertaisuussuunnitelma yhdessä henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa? Miten opiskelijoilta kerätään tietoa siitä, kuinka hyvin he kokevat yhdenvertaisuuden toteutuvan koulussa?
- Mitä oppilaitoksen yhdenvertaisuussuunnitelma sisältää? Milloin se on viimeksi päivitetty?
- Kuinka yhdenvertaisuussuunnitelma näkyy arjen työssä? Miten sen toteutumista seurataan? Osallistuvatko oppilaat, henkilökunta ja sidosryhmät suunnitelman toteutumisen arviointiin?
- Miksi yhdenvertaisuussuunnitelma on tärkeää tehdä?
- Millä tavoin antirasismi näkyy yhdenvertaisuussuunnitelmassamme?
- Järjestetäänkö henkilökunnalle säännöllisesti mahdollisuuksia koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön edistämiseen? Nämä voivat olla esimerkiksi yhteistä kehittämisaikaa tai aiheisiin liittyviä keskustelutilaisuuksia viikkopalavereissa.
- Onko tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöhön on nimetty yksi tai useampi vastuuhenkilö, jolle on resursoitu riittävästi työaikaa tehtävän hoitamiseksi laadukkaasti?
- Onko koulu laatinut suunnitelman opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta, syrjinnältä ja häirinnältä? Suunnitelma sisältää konkreettisia toimintaohjeita tilanteisiin puuttumiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi.
- Millä tavoin antirasismi näkyy koulun opetussuunnitelmassa?
- Onko oppilaitos kirjannut yhdenvertaisuuteen ja antirasistisiin toimintatapoihin liittyvät tavoitteet ja toimet toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin, kuten opetussuunnitelmaan, vuosisuunnitelmaan ja strategiaan?
- Perehdyttääkö koulu uudet opettajat, opetusharjoittelijat, sijaiset ja muun henkilökunnan yhdenvertaisuuteen liittyen?
- Toteuttaako koulu oppilaille, henkilökunnalle ja huoltajille suunnattuja yhdenvertaisuuteen ja antirasismiin liittyviä kyselyitä? Kyselyissä selvitetään esim. kokemuksia syrjinnästä ja rasismista sekä koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussisällöistä. Tehdäänkö kyselyiden tulosten perusteella muutoksia koulun toimintakulttuuriin tai rakenteisiin?
Lisämateriaalit
Luku- ja videovinkit opettajalle
- Antirasistista kaunokirjallisuutta, artikkeleita, videoita
- Etnisten suhteiden neuvottelukunta Etno Oikeus kuulua joukkoon – Ehdotuksia monikulttuuristen nuorten yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa.
- Koskela, Minja & Tuomi, Elina. 2020. Toisin tehty. Keskusteluja koulusta. Helsinki: S&S.
- Laukkanen, Anu; Miettinen, Sari; Elonheimo, Aino-Maija; Ojala, Hanna & Saresma, Tuija (2018). Feministisen pedagogiikan ABC – Opas ohjaajille ja opettajille
- Opetushallitus: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. (Ohjeita, oppaita ja muuta tukea)
- Salleh-Hoddin, A., Pirih, T., & Kiiskilä, E-L., (2021, 174) Kohti syrjimätöntä koulua. Oma oppimispäiväkirjani. Rauhankasvatusinstituutti, 2021.
- Ekvaltia: Kaikkien amis – Työkalupakki
- RKI:n uutiskirjeen tilaus sähköpostiin
- Tuffi Films: Yksittäistapaus-lyhytelokuvasarjaan kuuluva Unelmaduuni-elokuva (12 min) ja elokuvan purkuun liittyvät keskusteluohjeet
Luku- ja videovinkit oppilaille
Rauhankasvatusinstituutin sivuilta löytyy laaja kirjalista, josta löytyy lukuvinkkejä
- eri teemoista sekä
- kouluasteille
Videoita:
- Unelmaduuni, Maryan Abdulkarim, Tuffi Films Oy (YLE Areena)
Antirasismin ABC
Antirasismi
Antirasistiseksi katsotaan sellainen työ, joka vähentää etnistä syrjintää ja syrjivien käytäntöjen vaikutuksia. Antirasismi ajatuksena myös peräänkuuluttaa syrjinnän vastaisen työn olevan aktiivista ja pitävä sisällään rakenteellisen tasoa. Alkaessamme ymmärtää, että eriarvoisuuden suhteen ei ole pahoja tai hyviä ihmisiä, vaan tekoja, jotka edistävät yhdenvertaisuutta tai heikentävät sitä – olemme ottaneet ensimmäisen askeleen rasismin vastustajina (Ibram X. Kendi, 2019).
Mikroagressio
Mikroaggressio on tahallinen tai tahaton kommentti tai teko, joka vahvistaa ja ylläpitää rasistisia tai muuten syrjiviä stereotypioita ja samalla toiseuttaa. Esimerkiksi kehumalla, miten hyvin ei-valkoiseksi rodullistettu henkilö puhuu suomea, kehuja tulee samalla osoittaneeksi, että hänen mielestään musta tai ruskea henkilö ei voi puhua suomea äidinkielenään. Vaikka ne vaikuttavat harmittomilta kysymyksiltä tai kommenteilta ne ovat kohteelle loukkaavia ja kasautuvia.
Rasismi
Rasismi on systeemi, jossa politiikka, institutionaaliset käytännöt, kulttuuri ja muut normit ylläpitävät rodullistettuja yhteiskunnallisia valta-asetelmia. Se on osa sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia järjestelmiä, joissa kaikki ovat osana. Rasismi voi näyttäytyä eri yhteiskunnan alueilla esimerkiksi yksilöidenja ryhmien välisenä tahallisena tai tahattomana ennakkoluuloihin ja pelkoihin perustuvana rodullistavana käytöksenä tai rakenteissa, kuten työelämässä, koulutuksessa ja palveluissa olevina syrjivinä toimintatapoina ja prosesseina, joissa organisaatiot, yritykset, laitokset ja virastot syrjivät joko välittömästi tai välillisesti tiettyjä ihmisryhmiä.
Rakenteellinen syrjintä
Rakenteellinen syrjintä tarkoittaa organisaation tai yhteiskunnan rakenteissa, kuten sopimuksissa, lainsäädännössä ja palveluissa, piilevää syrjintää, joka asettaa jonkin väestöryhmän muita huonompaan asemaan.
Rodullistaminen
Rodullistaminen on mekanismi, jossa ihmiset jaotellaan ryhmiin heidän pinnallisten tai oletettujen piirteidensä perusteella. Historian saatossa eri ryhmiin on liitetty määritteleviä ominaisuuksia ja oletuksia. Rodullistamisen prosessi johtaa rasistiseen ja syrjivään toimintaan: kuvitteellisten sosiaalisten hierarkioiden pohjalta ryhmien edustajia kohdellaan tietoisesti tai tiedostamatta eriarvoisesti.
Syrjintä
Henkilö kohdellaan huonommin tai hän joutuu huonompaan asemaan jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella ilman hyväksyttävää syytä.
- Välitön syrjintä: Henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta syrjintäperusteen johdosta ilman hyväksyttävää syytä. Esimerkiksi elinkeinon harjoittaja kieltäytyy päästämästä tummaihoista henkilöä liiketiloihinsa.
- Välillinen syrjintä: Näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan syrjintäperusteen johdosta ilman hyväksyttävää syytä. Esimerkiksi työhönotossa edellytetään täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka se ei työn tekemisen kannalta ole välttämätöntä.
- Häirintä: Henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen, jolla luodaan henkilö halventava tai häntä kohtaan vihamielinen ilmapiiri. Esimerkiksi loukkaustarkoituksessa työpaikalla esitetyt rasistiset vitsit.
Valkoisuusnormi/valkonormatiivisuus
Valkoisuusnormilla ei viitata niinkään ihonväriin vaan näkymättömiin sosiaalisiin hierarkioihin ja valtasuhteisiin, jossa länsimaalaisuus ja eurooppalaisuus nähdään yhteiskunnallisia rakenteita määrittelevänä normina. Normatiivisuus tulee esiin vasta kun siitä poiketaan.
Vähemmistöstressi
Vähemmistöstressi on psykologinen ilmiö, jolla kuvataan vähemmistöstatuksesta johtuvaa kroonista stressitilaa, joka johtuu koetuista, kasautuneista syrjintäkokemuksista, niiden aiheuttamasta ahdistuksesta ja pelosta, erilaisuuden tunteista ja toiseuden kokemuksista. Vähemmistöstressi voi vaikuttaa negatiivisesti fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin sekä muuttaa henkilön sosiaalista käyttäytymistä.
Yhdenvertaisuus
Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän alkuperästään, sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan tai vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammaisuudestaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, edetä työuralla, saada palveluita ja kehittää itseään.
Lähteet:
Ibram X. Kendi (2019). How to be antirasist.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu (2020). Selvitys afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä.