Rasisminvastainen päivä ja viikko 21.3.
Rasismin- ja syrjinnänvastaista viikkoa vietetään vuosittain maaliskuussa viikolla 12. Viikolla vietetään YK:n rasisminvastaista päivää 21.3., joka muistuttaa yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien merkityksestä. Päivä on valittu Sharpevillen verilöylyn muistoksi: Vuonna 1960 Etelä-Afrikassa viranomaiset surmasivat 69 rauhanomaista mielenosoittajaa, jotka vastustivat rotuerottelua (apartheidia). Tapahtuma osoittaa, mihin syrjintä ja rasismi pahimmillaan voivat johtaa.
Rasismi ei kuitenkaan ole vain menneisyyden ilmiö tai jotakin, mitä tapahtuu muualla maailmassa. Myös Suomessa rasismi on osa monien lasten ja nuorten arkea. Se voi ilmetä esimerkiksi nimittelynä, ulossulkemisena, oletuksina, vihapuheena tai eriarvoisina käytäntöinä ja rakenteina. Rasismi voi olla tietoista tai tiedostamatonta, ja siihen voivat osallistua yksilöiden lisäksi myös yhteisöt ja instituutiot.
Koululla on keskeinen rooli rasismin ja syrjinnän ehkäisemisessä. Koulu on monille lapsille ja nuorille tärkeä yhteisö, jossa opitaan paitsi tietoja ja taitoja myös toisten kohtaamista, osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Rasismin käsitteleminen koulussa tukee opetussuunnitelman tavoitteita, edistää turvallista oppimisympäristöä ja vahvistaa oppilaiden yhdenvertaisuutta. Samalla se antaa oppilaille ja opiskelijoille välineitä tunnistaa rasismia ja syrjintää sekä toimia niitä vastaan – myös silloin, kun aikuiset eivät ole läsnä.
Rasismin- ja syrjinnänvastainen viikko tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä näiden teemojen äärelle suunnitelmallisesti ja ikätasoisesti. Keskustelut ennakkoluuloista, moninaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta auttavat ymmärtämään sekä omaa toimintaa että ympäröivää yhteiskuntaa.
Tälle sivustolle on koottu materiaali- ja tehtävävinkkejä sekä videoita eri ikäryhmille. Materiaalien tavoitteena on:
- Tukea opettajia rasismin ja syrjinnän käsittelyssä oppilaiden kanssa
- Pohtia oppilaiden kanssa kaikkien oikeutta olla oma itsensä ja tulla kohdelluksi yhdenvertaisena
- Vahvistaa moninaisuuden kunnioittamista ja empatiataitoja
- Harjoitella tunnistamaan rasismia ja syrjintää – myös arjen pienissä teoissa ja rakenteissa – sekä kehittää valmiuksia toimia niitä vastaan.
Miten käsitellä rasismia oppilaiden kanssa?
Rasismin käsitteleminen oppilaiden kanssa edellyttää ikätasoista, sensitiivistä ja tietoon pohjautuvaa lähestymistapaa. Oppilasryhmissä on aina erilaisia taustoja ja kokemuksia: osa oppilaista on voinut kohdata rasismia omassa arjessaan, kun taas toisille ilmiö voi olla etäinen tai vaikeasti hahmotettava. Siksi rasismin käsittelyssä on tärkeää luoda turvallinen tila, jossa ketään ei aseteta edustamaan ryhmää eikä rasismia kokeneita oppilaita painosteta jakamaan omia kokemuksiaan.
On tärkeää tunnistaa, että rasismin kohtaaminen voi olla joillekin lapsille ja nuorille elettyä elämää, ja että keskustelu ei ole vain teoreettista pohdiskelua. Turvallinen ja ikätasoinen keskustelu voi kuitenkin myös olla merkittävä tuki: se auttaa oppilaita sanoittamaan kokemuksiaan, ymmärtämään, etteivät he ole yksin, ja vahvistaa osallisuutta ja itsetuntemusta. Keskustelu tarjoaa välineitä käsitellä rasismia rakentavasti, tunnistaa omia tunteitaan ja reaktioitaan sekä löytää keinoja puuttua epäoikeudenmukaiseen kohteluun.
Pienempien lasten kanssa teemoja voidaan käsitellä arjen tilanteiden, ystävällisyyden ja oikeudenmukaisuuden kautta: oppilaita ohjataan huomaamaan toisten tunteet, ymmärtämään erilaisuutta ja puuttumaan epäreiluun käytökseen. Vanhempien opiskelijoiden kanssa keskustelua on hyvä laajentaa tiedollisesti ja analyyttisesti: opiskelijoille kannattaa tarjota tietoa rasismista ilmiönä, sen eri muodoista ja vaikutuksista yhteisössä ja yhteiskunnassa, sekä harjoitella konkreettisia keinoja puuttua ulossulkemiseen, ennakkoluuloihin ja syrjintään. Samalla on tärkeää tunnistaa ja kunnioittaa opiskelijoiden omia kokemuksia, ja varmistaa, että keskustelu etenee turvallisesti.
Opettajan rooli on keskeinen: hän luo turvallisen keskusteluilmapiirin, ohjaa oppilaita pohtimaan omia asenteitaan ja näyttää esimerkkiä yhdenvertaisesta kohtelusta. Rasismin käsittely edellyttää, että opettaja perehtyy aiheeseen etukäteen ja on valmis tarkastelemaan myös omia ennakkoluulojaan, asemaansa ja toimintatapojaan. Reflektiivinen ote tukee sitä, ettei rasismia käsitellä vain yksilöiden asenteina, vaan myös osana yhteisöjä ja rakenteita. Opettajan ei tarvitse tietää kaikkea rasismista, mutta hänen tulee viestiä selkeästi, että rasismiin puututaan ja että koulu on paikka, jossa jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti ja kunnioittavasti.
- Video- ja musiikkilista
Tähän teemaan olemme koonneet erityisen laajan ja monipuolisen video- ja musiikkilistan, josta löytyy ideoita rasismin- ja syrjinnänvastaisen viikon jokaiselle päivälle! Mukana myös vinkkejä videoiden käyttöön opetuksessa.
Rasismin-ja syrjinnänvastainen video- ja musiikkilista on täällä.
- Tehtävät alakouluun
Avaa Rauhankasvatusinstituutin matkalaukku!
Kohderyhmä: varhaiskasvatus, alkuopetus.
Matkalaukku Minä ja muut – me yhdessä! sisältää monipuolisen tehtävä- ja materiaalipaketin valmiine tunti/työpajasuunnitelmineen. Laukusta löydät oman osion eskari-ikäisille sekä alkuopetukseen. Minä ja muut – me yhdessä! -laukku herättelee toiminnallisten ja keskustelua herättelevien tehtäviensä avulla pohtimaan moninaisuutta monella tasolla: Mitä kieliä puhumme? Minkälaisia harrastuksia meillä on? Minkälaisia perheitä on olemassa? Miten monenlaisia taitoja osaammekaan!
Tähän virtuaalilaukkuun kannattaa tutustua ajan kanssa ja ottaa talteen myös sieltä löytyvät kirjavinkit tehtävineen.
Kohderyhmä: alakoulu
Matkalaukku Moninainen Suomi sisältää monipuolisen tehtävä- ja materiaalipaketin valmiine tunti/työpajasuunnitelmineen. Laukusta löydät omat tehtävät 3.–4. luokille sekä 5.–6. luokille. Moninainen Suomi -laukku herättelee toiminnallisten ja keskustelua herättelevien tehtäviensä avulla pohtimaan mikä on Suomi ja mitä on suomalaisuus? Entä suomalainen moninaisuus tai moninainen Suomi? Toiveenamme on auttaa havainnoimaan ympärillämme olevaa moninaisuuden kirjoa ja juhlistamaan sitä!
Sinisen koiran tarina
Kohderyhmä: 3. luokka.
Sadut ja tarinat voivat avata uusi näkökulmia. Lukekaa Sinisen koiran tarina [PDF].
- Kuvat Sinisen koiran tarinaan löytyvät tästä esi telmästä.
- Sinisen koiran tarinaan on valmiiksi kaksi erilaista tehtävää. Valitse niistä ryhmällesi sopivat.
Sinisen koiran tarinan tehtävät
1. Tarinan jälkeen voitte keskustella seuraavien kysymysten avulla:
- Mitä tarinassa tapahtui?
- Mitä hahmoja siinä oli?
- Mikä ongelma sinisellä koiralla oli?
- Miksi sinistä koiraa kiusattiin?
- Miltä sinisestä koirasta tuntui?
- Kohteliko eläinkaupan omistaja sinistä koiraa reilusti? Miksi?
- Mitä luulet, miltä sinusta tuntuisi, jos olisit sininen koira?
- Onko sinusta joskus tuntunut samalta kuin sinisestä koirasta? Miksi?
- Mitä tarinan muut hahmot olisivat voineet tehdä, jotta sinisestä koirasta olisi tuntunut paremmalta?
- Miten sinua on autettu, jos olet joutunut kiusatuksi?
2. Toiminnallinen harjoitus väittämien avulla.
Lue ääneen seuraavat väittämät. Lapset sijoittuvat huoneeseen mielipiteensä mukaan. Toinen seinä edustaa ”olen samaa mieltä” ja toinen ”olen eri mieltä”. Jos lapsi ei osaa päättää, kumpaa mieltä on, jää hän keskelle huonetta. Keskustelkaa jokaisen kysymyksen jälkeen. Kysy lapsilta: Miksi?
- Sininen koira on tavallinen koira
- Kaikki koirat ovat erilaisia
- Sininen koira halusi olla ruskea
- Sininen koira tuli kiusatuksi koska hän oli sininen
- Siniset koirat ovat oma ryhmänsä
- Oma ryhmä on paras
- Kaikkia koiria tulisi kohdella samalla tavalla
- Jos olisin kennelin koira, puolustaisin sinistä koiraa.
Rasisminvastainen valokuvanäyttely
Kohderyhmä: 1.–6. luokka.
Toteuttakaa luokassanne yhteinen kampanja.
Ohjeet:
- Kaikki luokan oppilaat kirjaavat oman rasisminvastaisen ajatuksensa vaakasuuntaiselle A4 paperille isoin selkein kirjaimin esimerkiksi tussilla.
- Luokasta valitaan muutaman oppilaan ryhmä, joka pitää valokuvastudiota, jossa on valmiina isoja punaisia kartonkisydämiä.
- Oppilaat käyvät kuvauttamassa itsensä oman ajatuksensa kanssa. Kätevintä on kiinnittää oma paperi sinitarralla sydämeen.
- Kuvat tulostetaan ja niistä tehdään valokuvanäyttely luokan seinälle.
- Luokassa on hyvä käsitellä syrjintää ja rasismia ennen omien ajatusten muodostamista.
Empatiataidot -tuolileikki
Kohderyhmä: 1.–6. luokka
Tämä leikki on versio musikaaliset tuolit -leikistä, jossa tuolit vähitellen vähenevät ja voittaja on se, joka pääsee viimeiselle tuolille istumaan.
- Järjestä ryhmän kanssa joukko tuoleja ympyrään. Tuolien määrä on yksi vähemmän kuin osallistujien määrä. Laita yksi ylimääräinen tuoli tai muu kierrettävä este parin metrin päähän tuoliryhmästä.
- Jaa osallistujat kolmeen joukkueeseen, esimerkiksi ottamalla luku. Anna joukkueille ohjeet: ykköset ja kakkoset kiertävät tuolirykelmää normaalisti, mutta kolmosjoukkueen jäsenet joutuvat kiertämään jokaisella kierroksella myös parin metrin päähän sijoitetun ylimääräisen esteen.
- Leikkikää sitten tuolileikkiä: musiikin soidessa osallistujat kiertävät tuoleja, musiikin loppuessa jokainen yrittää saada istumapaikan. Jokaisella kierroksella vähennetään yksi tuoli.
- Leikin loputtua keskustelkaa siitä, miltä tuntui kuulua eri joukkueisiin.
- Minkä joukkueiden edustajia oli viimeisillä kierroksilla mukana?
- Minkä joukkueen edustaja voitti?
- Miltä tuntui kuulua joukkueeseen, joka joutui kiertämään ylimääräisen esteen?
Keskustelkaa myös siitä, minkälaiset asiat voivat rajoittaa jonkun ihmisen osallistumista erilaisiin asioihin yhteiskunnassa: esimerkiksi työntekoon, harrastuksiin tai koulunkäyntiin. Miettikää myös muita kuin fyysisiä esteitä (esimerkiksi ikä, ihonväri tai etnisyys, kielitaito, koulutus). Jos vihapuhetta on opeteltu tunnistamaan ryhmän kanssa, voi harjoituksen kytkeä vihapuheeseen kertomalla, että usein ne ihmiset, joilla on jo vaikeuksia osallistua moniin asioihin yhteiskunnassa, joutuvat myös vihapuheen kohteeksi.
Tämä harjoitus löytyy Planin International Suomen 2017 vuonna tuottamasta oppaasta Vihapuheesta dialogiin – koulutusmateriaali vihapuheen vastaisille oppitunneille [PDF]. Monipuolinen opas sisältää toiminnallisia tehtäviä kouluille vihapuheeseen liittyvien kysymysten käsittelyyn.
- Tehtävät yläkouluun ja toiselle asteelle
Avaa Rauhankasvatusinstituutin matkalaukku!
Kohderyhmä: yläkoulu, toinen aste.
Matkalaukku Moninainen Suomi sisältää valmiita työpaja-/tuntisuunnitelmia harjoituksineen ja materiaaleineen.
- Tehtävien avulla tutkitaan sitä, minkälaisia ennakko-oletuksia ja normeja suomalaisuuteen usein liitetään sekä miten ne kapeudessaan jättävät näkymättömäksi tai marginalisoivat osan ihmisistä ulkopuolelle.
- Lisäksi kuullaan lehtiartikkeleiden, blogikirjoitusten, videoiden ja musiikin avulla kokemuksia ja tarinoita eri vähemmistöihin kuuluvilta nuorilta itseltään.
Antirasistinen mainos
Suunnitelkaa antirasistinen mainos tai uutisartikkeli ryhmissä kollaasitekniikalla.
- Jaa luokka ryhmiin ja anna kullekin ryhmälle aikakauslehtiä, isot paperiarkit, liimaa ja saksia.
- Jokaisen ryhmän tehtävänä on luoda kollaasitekniikalla mainosjuliste tai lööppi (juliste, jossa näkyy uutisotsikoita) nopeasti toimien ja kaikkien voimia käyttäen.
- Ohjeista oppilaita tekemään juliste, joka pysäyttäisi oman huomion kadulla!
- Oppilaat leikkaavat tai repivät lehdistä kuvia, jotka haluavat kollaasiinsa laittaa ja liimaavat ne sitten paperiarkille.
Ryhmien aiheet julisteen tekemiseen voivat olla antirasismin lisäksi esim. rauha, ennakkoluulottomuus, kunnioittava kohtaaminen tai tasa-arvo.
Mitä rasismi-sana tarkoittaa?
Kirjoita eri käsitteitä (esim. rasismi, syrjintä, yhdenvertaisuus, etuoikeus, toiseuttaminen, stereotypia) isoille papereille. Kiinnitä tai levitä paperit eri puolille luokkaa. Jos ryhmä on suuri, tee samasta käsitteestä kaksi paperia eri puolille tilaa.
Jaa opiskelijat pienryhmiin (3–5 hlö/ryhmä). Jokainen ryhmä menee yhden käsitteen luo.
Jokainen kierros kestää 5–10 minuuttia.
Kierros 1
Mitä käsitteestä tulee mieleen?
Kirjoittakaa paperille yksittäisiä sanoja (ei lauseita).
Kierros 2
Ryhmä siirtyy seuraavalle paperille.
Mitä käsitteestä tulee mieleen nyt, kun näette edellisen ryhmän kirjoittamat sanat?
Lisätkää uusia yksittäisiä sanoja.
Kierros 3 (tämän voi jättää välistä jos aikataulu on tiukka)
Siirtykää jälleen seuraavalle paperille.
Keksikää konkreettinen tilanne tai esimerkki, jossa kyseinen ilmiö näkyy.
Kirjoittakaa lyhyt kuvaus.
Kierros 4
Siirtykää seuraavalle paperille.
Muotoilkaa käsitteelle määritelmä.
Kirjoittakaa 1–3 virkkeen määritelmä aiempien merkintöjen pohjalta.
Kierros 5
Etsikää se toinen ryhmä, jolla oli sama käsitetermi (jos käytössä oli kaksoiskappaleet).
Vertailkaa määritelmiänne.
Keskustelkaa eroista ja yhtäläisyyksistä.
Muotoilkaa yhdessä uusi, yhteinen määritelmä.
Lopuksi jaetaan määritelmät koko ryhmälle.
Tehtävän jälkeen voitte pohtia esimerkiksi:
- Miten käsitykset muuttuivat kierrosten aikana?
- Vaikuttivatko muiden kirjoittamat sanat omaan ajatteluunne?
- Oliko määritelmän laatiminen vaikeaa? Miksi?
- Huomasitteko erilaisia näkökulmia?
Rasisminvastainen valokuvanäyttely
Toteuttakaa luokassanne yhteinen kampanja.
Ohjeet:
- Kaikki luokan oppilaat kirjaavat oman rasisminvastaisen ajatuksensa vaakasuuntaiselle A4 paperille isoin selkein kirjaimin esimerkiksi tussilla.
- Luokasta valitaan muutaman oppilaan ryhmä, joka pitää valokuvastudiota, jossa on valmiina isoja punaisia kartonkisydämiä.
- Oppilaat käyvät kuvauttamassa itsensä oman ajatuksensa kanssa. Kätevintä on kiinnittää oma paperi sinitarralla sydämeen.
- Kuvat tulostetaan ja niistä tehdään valokuvanäyttely luokan seinälle.
Luokassa on hyvä käsitellä syrjintää ja rasismia ennen omien ajatusten muodostamista.
Läntisen tuolla puolen -mediakasvatusmateriaali
Rauhanpuolustajien Läntisen tuolla puolen on mediakasvatusmateriaali, jonka kohderyhmänä ovat erityisesti yläkoulun ja toisen asteen opiskelijat.
Materiaali johdattaa analysoimaan filmejä, sarjakuvia, sketsiviihdettä, mediatekstejä ja uutiskuvia. Länsi-Sahara-osio haluaa herättää ihmisten tietoisuutta kansasta, joka elää jo kolmannessa sukupolvessa pakolaisleireillä.
Materiaali sisältää neljä osiota:
- Länsi ja viihde,
- Länsi mediassa,
- Kuvien taakse ja
- Länsi-Sahara.
Tarrat ja ryhmien muodostuminen
Tarvitset pieniä tarralappuja eri väreissä ja muodoissa (esim. punaisia neliöitä, punaisia kolmioita, sinisiä neliöitä) sekä yhden selvästi poikkeavan tarran vain yhdelle osallistujalle.
Pyydä oppilaita istumaan rinkiin ja sulkemaan silmänsä. Kiinnitä jokaiselle tarra otsaan tai selkään niin, ettei kukaan näe omaa tarraansa. Yhdelle oppilaalle laitetaan erilainen tarra kuin muille. Kun kaikki ovat saaneet tarran, pyydä heitä avaamaan silmänsä ja anna ohje:
“Harjoituksen aikana ei saa puhua. Tehtävänne on löytää oma ryhmänne.”
Älä anna lisäohjeita. Oppilaat alkavat muodostaa ryhmiä toistensa tarrojen perusteella. Yksi jää todennäköisesti ilman ryhmää. Anna tilanteen kehittyä rauhassa. Kun ryhmät ovat muodostuneet, voit kysyä:
“Onko ryhmäjako reilu?” ja “Haluatteko yrittää vielä uudelleen?”
Varaa riittävästi aikaa purkukeskustelulle, sillä se on harjoituksen tärkein osa. Voit kysyä esimerkiksi:
- Miltä tuntui etsiä omaa ryhmää?
- Millä perusteella ryhmät muodostuivat?
- Miltä tuntui jäädä yksin?
- Huomasitteko yksin jääneen henkilön?
- Miksi muodostamme ryhmiä?
- Missä koulussa tai yhteiskunnassa tapahtuu vastaavaa?
Seuraa erityisesti yksin jäävän oppilaan kokemusta ja varmista turvallinen ilmapiiri keskustelulle. Harjoitus voi herättää vahvoja tunteita, joten anna niille tilaa ja auta sanoittamaan kokemuksia
- Lisävinkit ja -linkit
- Kohti syrjimätöntä koulua -oppimispäiväkirja auttaa etsimään vastauksia kysymykseen, miten voimme kitkeä syrjintää erityisesti kouluympäristössä. Se tarjoaa eri tiedonlähteisiin perustuvia vinkkejä ja kutsuu sinut itsetutkiskeluun sekä oman ajattelusi tarkasteluun.