Rauhan rakentajat
Yläkoulu ja 2. aste
Tältä sivulta löydät Rauhan rakentajat -matkalaukun työpajat tehtävineen yläkouluun ja toiselle asteelle. Työpajoja on yhteensä kaksi: Ristiriitoja ja ratkaisuja sekä Rauhantyön välineitä.
Yläkoulu ja 2. aste
Työpaja 1. Ristiriitoja ja ratkaisuja
Työpaja 2. Rauhantyön välineitä
- Työpaja 1. Ristiriitoja ja ratkaisuja
Yhteinen suunta
Tavoite
Tavoitteena on tämän lämmittelyharjoituksen avulla virittäytyä itseilmaisuun, tarkastella yhteistyötä sekä dialogista työskentelyä parin kanssa.
Valmistelu
Tehtävä ei vaadi erityisiä valmisteluita.
Aika
5–10 min.
Vaiheet
- Jaa oppilaat pareihin.
- Ohjeista parit istumaan omilla tuoleillaan niin, että kasvot ovat vastakkain. Ohjeista myös, että tehtävä on tarkoitus tehdä puhumatta ja omalla paikallaan, tuoleja apuna käyttäen.
- Pyydä pareja liikkumaan vastakkain, ikään kuin toistensa peileinä. Heidän tulee pyrkiä olemaan koko ajan liikkeessä: joko istumassa, seisomassa tai matkalla jompaankumpaan suuntaan. Vain 5 sekuntia saa olla samassa paikassa tai keskenään eri asennoissa.
- Harjoituksen purku pareittain: parit voivat keskustella harjoituksen jälkeen hetken keskenään siitä, millaisia ajatuksia harjoitusta tehdessä heräsi.
- Yhteispurku: Pohtikaa ja jakakaa kokemuksianne esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:
Miten yhteistyö sujui?
Millaista oli seurata toista ja olla johdettavana?
Millaista oli johtaa?
Millaista oli selvittää kumpaa seurataan ja hakea yhdessä tekemisen muotoa?
Harjoitus on muokattu lähteestä: Rauhankoulun tehtäväkokonaisuuksia.
Appelsiiniharjoitus
Martti Ahtisaaren perustama suomalainen konfliktinratkaisujärjestö CMI on koonnut yläkouluille ja lukioon suunnatun rauhanvälityspaketin, jossa on runsaasti monipuolisia toiminnallisia harjoituksia, videoita ja muuta materiaalia hyödynnettäväksi rauhankasvatukseen. Appelsiiniharjoitus on yksi rauhanvälityspaketin harjoituksista. Harjoitus on yksinkertainen ja nopea toteuttaa, mutta samalla erittäin tehokas ja havainnollinen harjoitus, joka pureutuu rauhankasvatuksen ydinkysymyksiin.
Tavoite
Harjoituksen tavoitteena on konkretisoida, kuinka tärkeää on olla luova ja joustava ristiriitatilanteissa.
Valmistelu
Tarvitsette appelsiineja, yhden appelsiinin kahta oppilasta kohden. Lisäksi oppilaat tarvitsevat hieman tilaa työskennellä pareittain sekä muistiinpanovälineet.
Aika
n. 15 min.
Konflikteja ja riitoja voi ratkaista monella tavalla. Usein kaikkia tyydyttävän ratkaisun löytäminen vie aikaa. Kaikkien osapuolten tulee saada sanoa mielipiteensä ja ajatuksensa, kaikkia on kuultava. Mitä enemmän osapuolet alkavat luottaa toisiinsa, sitä pienempi on väkivallan vaara. Ja mitä selkeämmin kunkin todelliset tavoitteet ovat tiedossa, sitä enemmän tilaa jää luovuudelle ja uudenlaisten ratkaisumallien löytämiselle.
Mistä harjoituksessa on kyse?
Oppilaita pyydetään keksimään mahdollisia lopputulemia kuvitteelliseen konfliktitilanteeseen.
Lopputulemat voidaan jaotella karkeasti viiteen eri lajiin, joista luovin on “konfliktin voittaminen” yhteistyössä, nousemalla sen yläpuolelle.
Konfliktitilanne johtaa yleensä yhteen johonkin muunnelmaan neljästä tuloksesta:
- toinen osapuoli ”voittaa” ja toinen ”häviää”,
- molemmat vetäytyvät pois konfliktista,
- tekevät kompromissin tai
- löytävät tavan nousta konfliktin yläpuolelle tai uuden tavan ratkaista konflikti yhdessä.
Mitä enemmän mahdollisia ratkaisuja keksimme, sitä enemmän vaihtoehtoja meillä on selvittää konflikti rauhanomaisesti ja rakentavasti. Sitä pienempi on myös todennäköisyys, että toinen osapuoli turvautuu väkivaltaan, jos kokee vaihtoehtojensa olevan vähissä. Luovuus on konfliktinratkaisun avain – on etsittävä ideoita tavanomaisten ja totuttujen kuvioiden ulkopuolelta. Kuten Einstein sanoi: “Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne.”
Vaiheet
- Jaa osallistujat pareihin. Anna jokaiselle parille yksi appelsiini.
- Kerro heille, että he riitelevät appelsiinista ja heidän on keksittävä mahdollisimman monta vaihtoehtoista tapaa, jolla konflikti voi ratketa. Älä kerro enempää ohjeita, vaikka osallistujilla olisi kysyttävää. Jos haluat, aseta appelsiinille pöydälle yhtä kauas kummastakin osallistujasta.
- Anna heille sitten 15 minuuttia aikaa keksiä ratkaisuja ja kirjoittaa ne paperille.
Pohdittavaa harjoituksen jälkeen
Pyydä pareja lukemaan pohdintansa tulokset ääneen ja anna jokaiselle idealle numero (tai numerot), joka korreloi viiden kohdan listaan:
- Y voittaa ja X häviää,
- X voittaa ja Y häviää,
- Molemmat osapuolet tekevät kompromissin,
- Molemmat osapuolet vetäytyvät tai häviävät,
- Osapuolet tekevät yhdessä töitä, löytävät ratkaisun ja voittavat konfliktin yhdessä (asettautuvat konfliktin yläpuolelle).
Konfliktinratkaisun tavoite on päästä mahdollisimman usein tilanteeseen, jossa kumpikin osapuoli voittaa.
Keskustelunaiheita:
- Miltä tuntui olla osana konfliktia? Miten kommunikointi sujui parin kesken? Muuttuiko se annetun ajan kuluessa? On tärkeää tunnistaa tunteet, joita koemme riitatilanteessa – stressaannummeko, herääkö meissä kilpailunhalu, vetäydymmekö vai teemmekö yhteistyötä? Tehokkainta on etsiä ratkaisua yhteistyössä, mutta meillä kaikilla on oma tyylimme ratkaista konflikteja. Ajan kanssa voimme myös oppia uusia, rakentavampia tapoja.
- Mitä pari sanoi toisilleen? Kysyivätkö he kysymyksiä vai esittivätkö he vaatimuksia? Yrittivätkö he ymmärtää vastapuolta ja heidän syytään tavoitella appelsiinia? Yksi rauhanvälittäjän tärkeimmistä taidoista on kyky kysyä hyviä kysymyksiä. Jos joutuu keskelle riitaa, on yritettävä ymmärtää vastapuolta (tai kumppania, katsantokannasta riippuen). Jos emme tiedä, mitä vastapuoli haluaa, emme voi päästä kompromissiin, saati tilanteeseen jossa molemmat voittavat.
Keskeistä kysymyksissä on pyrkiä selvittämään mitä vastapuoli sanoo haluavansa (kanta), mutta myös mitä he todellisuudessa haluavat (tavoite). Neuvottelu syvemmällä, konkreettisemmalla “tavoitteiden” tasolla on paljon hedelmällisempää kuin pinnallisella “kantojen” tasolla. Jos esimerkiksi molemmat osapuolet sanovat haluavansa appelsiinin, on kyse kahdesta kannasta. Riitaa ei voi ratkaista, koska kannat ovat keskenään ristiriidassa. Mutta jos kysytään, miksi osapuolet haluavat appelsiinin (tavoitteet), voi käydä ilmi, että he tarvitsevat eri osia hedelmästä (hedelmälihaa mehua varten, kuorta kakun leipomiseen, siemeniä appelsiinipuun istuttamiseksi). Tällöin tavoitteet eivät sulje toisiaan pois. Tai kenties toinen haluaa vain leikkiä appelsiinilla ja toinen haluaa piirtää sen pintaan. Nämä tavoitteet eivät sulje toisiaan pois, jos ne toteutuvat eri aikaan.
Lähde: Joy Pople ja Akiko Ikeno
Harjoitus on yksi osa CMI:n Ahtisaaripäivien materiaaliaaleja kouluille.
En olisi ikinä itse pystynyt keksimään niin monenlaisia ratkaisuja. Samalla huomasin, kuinka luokan yhteishenki koheni silmissä ja oppilaiden keskinäinen luottamus kasvoi. Sen jälkeen oli helppo teettää heillä vaikka minkälaisia tehtäviä, kun he olivat jo kertaalleen koetelleet rajojaan.
Konfliktipatsaat
Tavoite
Tavoitteina on harjoitella vuorovaikutus- ja konfliktinratkaisutaitoja, joita voi käyttää tilanteissa, joissa kaikkia ei kohdella yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti. Tavoitteina on myös kehittää luovuutta ja empatiakykytaitoa eläytyen draamaharjoituksen myötä erilaisiin rooleihin ja katsoen tilanteita eri näkökulmista.
Valmistelu
Tarvitsette tilan, johon voitte kokoontua yhdessä patsaiden esittämistä, katsomista ja keskustelua varten sekä mahdollisesti tilaa pienryhmätyöskentelyä varten. Pohdi etukäteen kuvitteellinen ristiriitatilanne tai useampia, joita olisi hyvä käydä tämän ryhmän kanssa läpi.
Harjoitus ei sovellu käynnissä olevan konfliktitilanteen selvittämiseen, sillä vuorovaikutustaitojen harjoittelu on liian vaikeaa todellisessa konflikti- tai selvittelytilanteessa. Lisäksi ohjaajan on hyvin vaikea taata osallistujille turvallisuuden tunnetta harjoitteen aikana, jos käsiteltävä asia koskettaa heitä henkilökohtaisesti. Rauhankasvatusinstituutin kasvattajien kokemuksien perusteella uskallamme väittää, että jos tällaista harjoitetta käytetään oikean osallistujia koskettavan konfliktin selvittämiseen, se todennäköisesti menee entistä pahemmin solmuun.
Varmista ennen harjoituksen alkamista, että tila on turvallinen ja yhdenvertainen kaikille osallistujille esimerkiksi käymällä läpi Turvallisimman tilan ohjeet [PDF].
Aika
n. 30 min.
Vaiheet
Pyydä ryhmästä kolme tai neljä vapaaehtoista. Muut ryhmäläiset sulkevat silmänsä. Ohjaaja muodostaa vapaaehtoisista äänettömän stillkuvan eli asettaa vapaaehtoiset patsaiksi, jotka yhdessä muodostavat jonkin kuvitteellisen ristiriitatilanteen tai tilanteen, joka on epäoikeudenmukainen.
Kullakin patsaalla on oma roolinsa. Esimerkiksi kiusaamista käsiteltäessä rooleja voivat olla kiusaaja, kiusattu, kiusaajan apuri, hiljainen hyväksyjä ja kiusaajan puolustaja.
Toinen vaihtoehto on antaa ryhmälle paperille kirjoitettuna kuvitteellinen tilanne, josta he muodostavat patsaskuvan.
Kun vapaaehtoiset ovat patsasasennoissaan, saavat muut ryhmäläiset avata silmänsä.
Katselkaa valmista patsaskuvaa ensin hiljaa rauhassa. Sen jälkeen fasilitoi ohjaajana keskustelua esimerkiksi seuraavin kysymyksin:
Mitä tapahtui? Millaisia tunteita tapahtumiin ja keskusteluihin liittyi? Mitä ”patsaat” tuntevat tai ajattelevat
Miksi näin tapahtui?
Onko tilanne tuttu? Tapahtuuko näin todellisuudessa?
Mitä muita ongelmia tällaisesta tilanteesta voi seurata?
Mitkä ovat ongelman perimmäiset syyt?
Mitä tilanteen ratkaisemiseksi voidaan tehdä? Kuka voi muuttaa tilannetta?
Muutosvaihe: Kysy oppilailta, miten tilannetta voitaisiin muuttaa paremmaksi tai niin, että tilanne olisi hyvä. Oppilaat voivat käydä muuttamassa patsaiden asentoja ja paikkoja suhteessa toisiinsa.
Tämän jälkeen kysy vielä:
Mitä tilanteessa nyt tapahtuu?
Mitä patsaat ajattelevat/tuntevat
Roolien purku: Seuraavaksi patsaina olleet ryhmäläiset saavat ”astua pois roolistaan”. Draamatyöskentelyssä rooleista pois astumisen yhteydessä on hyvä tehdä jokin fyysinen harjoite, kuten raajojen ravistelua, jotta päästään siirtymään kokemuksen reflektioon. Kun patsaina olleet ryhmäläiset ovat siirtyneet pois rooleista, he voivat kertoa, miltä heistä tuntui harjoituksen ensimmäisessä vaiheessa (konfliktitilanne) ja toisessa vaiheessa (kun asiat olivat menneet parempaan suuntaan).
Loppukeskustelu kaikki yhdessä: Jatkakaa keskustelua kyseisestä konfliktitilanteesta. Voisiko äsken käyty tilanne tapahtua todellisuudessa? Onko se tuttu? Mitä voimme tällaisessa tilanteessa tehdä?
- Työpaja 2. Rauhantyön välineitä
Rauhan arvoja ja rakennusaineita
Tehtävissä käytetyt arvot, periaatteet ja rauhan edistämisen keinot on koottu keväällä 2018 Turun yläkouluissa oppilaille tehdystä kyselystä.
Mitä rauhaa?
Tavoite
Tunnistaa rauhan eri osa-alueita ja niiden taustalla olevia periaatteita.
Valmistelu
Nurkkatyöskentely, tiilityöskentely.
Aika
15 min.
Vaiheet
Nouskaa ylös ja tehkää luokkaan tilaa liikkua pulpettien väleissä ja luokan nurkissa. Tehtävänä on valita vaihtoehdoista mielestäsi tärkein. Valinnan teet siirtymällä siihen nurkkaan (tai keskelle), joka edustaa valintaasi. Opettaja nimeää kunkin kierroksen aluksi, mitä asiaa tai arvoa kukin nurkka edustaa. Keskellä luokkaa on aina kohta: ”Jokin muu, mikä?” Kun nurkat on nimetty, jokainen asettuu siihen kohtaan, joka parhaiten vastaa sitä, mikä omasta mielestä on tärkeintä.
Huom! Tehtävässä ei ole oikeita ja vääriä vastauksia.
Lämmittely Harjoitellaan työskentelyä ja lämmitellään muutamalla helpommalla mielipidekysymyksillä. Esim. ”Mikä on meliruokasi?”
- pizza
- kalapuikot
- kebab
- pinaattilätyt
- joku muu, mikä?
Kysy lämmittelyn viimeisenä kysymyksenä: ”Mikä on mielestäsi ystävyydessä tärkeää? ”
- luottamus
- yhteinen aika
- samanlaiset ajatukset
- sama harrastus
- jokin muu, mikä?
Purku: Keskustelkaa hetki samassa nurkassa olevien kesken, miksi pidätte tätä tärkeimpänä. Keskellä olevat kertovat toisilleen, minkä asian valitsivat tärkeimmäksi; miksi se on muita tärkeämpi?
Rauhan arvoja
Tavoite
Tunnistaa rauhaan sisältyviä arvoja ja niiden välisiä yhteyksiä sekä ymmärtää, että kaikkea toimintaa ohjaavat arvot. Huomata rauhan ylläpitämiseen liittyviä yhteiskunnallisia rakenteita.
Valmistelu
Nurkkatyöskentely, tiimityöskentely.
Aika
25–30 min.
Vaiheet
Keskustelkaa ryhmässä: Millainen rauha on sinulle tärkeintä?
- kotirauha
- somerauha
- maailmanrauha
- mielenrauha
- joku muu, mikä?
Purku: Keskustelkaa omassa ryhmässä: Miksi juuri tämä on tärkeää tai minkä valitsit ja miksi juuri se on tärkeää? Mitä sinulle merkitsee, jos se puuttuu?
Tämän jälkeen opettaja haastattelee kutakin ryhmää: Kertokaa lyhyesti muille, miksi tämä on tärkeää? Miten valitsemanne rauha liittyy muihin rauhan osa-alueisiin? (esim. mielenrauha edistää somerauhaa tai somerauha edistää maailmanrauhaa tai maailmanrauha vaikuttaa mielenrauhaan)
Harjoitus on osa Lasten ja nuorten keskuksen Rauha-aiheisia materiaaleja [PDF].
Vihan pyramidi
Tavoite
Harjoituksen tavoitteena on tarkastella vihan pyramidin avulla yhteiskunnan nykytilannetta sekä ymmärtää eri yhteiskunnan toimijoiden mahdollisuuksia vaikuttaa ja toimia ennakkoluulojen ja syrjinnän ennaltaehkäisemiseksi.
Valmistelu
Heijasta vihan pyramidi taululle tai tulosta se oppilaille. Varmista, että oppilailla on mahdollisuus päästä verkkoon.
Aika
30–45 min.
Vaiheet
- Kerro aluksi, että vihanpyramidi on yksi malli hahmottaa vihan ja väkivallan kulttuuria, joka voi pahimmillaan johtaa pyramidin huipulle. Esimerkiksi väkivaltaista vähemmistöihin kohdistunutta syrjintää edeltävät syrjinnän lievemmät muodot. Kerro myös, että kun pyramidin alemmilla portailla onnistutaan muuttamaan yhteiskunnan toimintaa yhdenvertaisemmaksi, syrjintä ei eskaloidu.
- Käy läpi vihanpyramidin portaat ryhmän kanssa:
- Välinpitämättömyys: Tietämättömyys valtarakenteista sekä omasta etuoikeutetusta asemasta. Ei haluta nähdä sitä, että toisilla ihmisryhmillä on enemmän valtaa kuin toisilla.
- Ennakkoluuloinen ajattelu: Stereotyyppisten ajattelutapojen hyväksyminen. Negatiiviset ajatukset muista ihmisryhmistä ja loukkaavien vitsien, huhujen ja puheiden hyväksyminen.
- Ennakkoluuloinen toiminta: Nimittely, loukkaava puhetyyli. Jonkun ihmisryhmän nimeäminen syntipukiksi. Tiettyjen ihmisryhmien välttely.
- Syrjintä, eristäminen, häirintä: Epäoikeudenmukainen kohtelu jonkun ominaisuuden perusteella (sukupuoli, sukupuoli-identiteetti, seksuaalinen suuntautuminen, etninen tausta, ihonväri, vamma, sairaus tai ikä). Esimerkiksi työnhakuun tai asunnon hankintaan liittyvä syrjintä.
- Fyysinen väkivalta tai sillä uhkaaminen: Omaisuuteen kohdistuva väkivalta (esimerkiksi tuhopoltto tai tuhotyö) tai ihmisiin kohdistuva väkivalta (väkivallalla uhkaaminen, pahoinpitely).
- Hävitys: Vainot, lynkkaukset, sodat, kansanmurhat.
- Pyydä oppilaita miettimään, ovatko he havainneet tai kuulleet ilmiöistä, jotka voitaisiin sijoittaa vihanpyramidin portaille. Minkälaisiin ilmiöihin nyky-yhteiskunnassa törmäämme ja mihin sijoittaisimme esimerkiksi vihapuheen ilmiönä?
- Jaa oppilaat pareihin ja anna tiedonhakutehtäväksi etsiä jokaiselle portaalle jokin ajankohtainen uutinen.
- Tehtävän purku: Jokainen pari kertoo otsikkotasolla valitsemansa uutiset. Haastattele jokaista paria tarkemmin yhdestä tai kahdesta uutisesta.
Rauhantie
Tavoite
Tavoitteena on pohtia ja oivaltaa erilaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia väkivallan kulttuurin ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi.
Valmistelu
Tarvitset post-it-lappuja sekä vihan pyramidin heijastettuna tai monisteena.
Aika
20 min.
Vaiheet
Kerro aluksi, että harjoituksessa on tarkoitus pohtia sitä, mitä eri toimijat yhteiskunnassa voivat tehdä vihan ja väkivallan kulttuurin (esimerkiksi ennakkoluulojen ja syrjinnän) ennaltaehkäisemiseksi tai siihen puuttumiseksi. Millaiset teot edistävät ja vahvistavat yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa?
Jaa oppilaat ryhmiin.
Jaa ryhmille eri yhteiskunnan toimijoiden roolit (Eri toimijoita: oppilas, opettaja, nuorisotyöntekijä, toimittaja, taiteilija, poliisi, tuomari, kansanedustaja, presidentti…)
Ryhmien tehtävänä on annetusta roolistaan käsin pohtia mitä vaikuttamisen mahdollisuuksia on puuttua vihan ja väkivallan kulttuuriin? Mitä eri mahdollisuuksia on oppilaalla, entä opettajalla ja niin edelleen? Jokainen ryhmä kirjoittaa konkreettiset vaikuttamisteot ylös post-it lapuille, jokainen teko omalle lapulleen.
Käykää yhdessä läpi ryhmien vastaukset. Purun yhteydessä kokoa ryhmien post-it -laput taululle ja pohtikaa yhdessä, mihin vihapyramidin osioon eri toimijat voivat teoillaan vaikuttaa.
Purkukeskustelu: Kysy oppilailta millaisia ajatuksia harjoitus heissä herätti. Pyri herättelemään keskustelua ja kiinnitä oppilaiden huomio siihen, että portaiden ensimmäisillä tasoilla on paljon vaikutusmahdollisuuksia, jolloin jokainen voi arkielämässään pienillä teoilla vaikuttaa ja luoda muutosta. Mitä ylemmäs portailla noustaan, sitä rajallisemmaksi käyvät myös vaikutusmahdollisuudet.
Tunteet, tarpeet ja empatia rauhantyössä
Tunteet viestivät tarpeista, joko tyydyttyneistä tai tyydyttymättömistä. Eri osapuolten tunteet ja tarpeet ovat myös konfliktien taustalla. Tunteilla on meihin suuri vaikutus, näytimmepä niitä ulospäin tai emme. Mutta mitä paremmin ihmiset voivat ilmaista tunteitaan ja ottaa niistä vastuuta, sitä vähemmän ne estävät muiden kanssa tapahtuvaa yhteistyötä.
Tavoite
Pariharjoituksessa oppilaat yrittävät selvittää toisiltaan konfliktiin liittyviä tunteita ja tarpeita. Tavoitteena on antaa oppilaalle kokemus tunnemuistin tasolla väkivallattomasta keskustelutavasta. Harjoituksen tarkoituksena on antaa oppilaalle kokemus tunnemuistin tasolla väkivallattomasta keskustelutavasta ja auttaa ymmärtämään, että ihmisten tunteet ja tarpeet liittyvät konflikteihin. Se on yksi syy, miksi niiden ratkaiseminen on haasteellista ja aikaa vievää. Itsensä tunteminen ja ymmärtäminen on perusedellytys rauhan rakentamiselle ja rauhassa elämiselle. Se on haasteellista, mutta kaikki oppivat sen harjoittelemalla.
Valmistelu
Ota esiin fläppitaulu tai vastaava muistiinpanoväline.
Aika
Noin 45 minuuttia plus keskustelu.
Vaiheet
Pyydä oppilaita pohtimaan hetken aikaa seuraavaa sitaattia ja kertomaan lyhyesti, mitä ajatuksia teksti heissä herättää:
Konflikti on vähintään kahden osapuolen välinen vuorovaikutustilanne, jossa vähintään yksi osapuoli toivoo jotain hänelle niin tärkeää, ettei pysty luopumaan siitä. Samalla hän kokee, että toinen osapuoli estää hänen toiveensa toteutumisen.
- Pyydä oppilaita sen jälkeen miettimään ja antamaan esimerkkejä kaikilla olevista perustarpeista. Kirjaa ehdotuksia fläppitaululle. Selitä, että monet perustarpeet ovat universaaleja eli kulttuurista, taustasta, iästä ja tilanteesta riippumatta yhteisiä kaikille ihmisille.
- Esimerkkejä universaaleista tarpeista: ruoka, ilma, vesi, suoja, kosketus, turvallisuus, liikunta, autonomia (vapaus valita omat unelmat ja tavat toteuttaa ne), loukkaamattomuus, luotettavuus, merkityksellisyys, luovuus, itsensä ilmaisu, tarkoitus, rauha, harmonia, tasapaino, kauneus, inspiraatio, keskinäinen riippuvuus, hyvinvoinnin edistäminen, hyväksyminen, kunnioitus, tuki, läheisyys, kuuluminen johonkin, huolenpito, empatia, rehellisyys, rakkaus, lämpö, rohkaisu, luottamus, ymmärrys, emotionaalinen turva, kuulluksi ja nähdyksi tuleminen, leikki/huvi ja niin edelleen.
- Keskustele oppilaiden kanssa:
- Mitä voi tapahtua, jos jokin näistä tarpeista ei tyydyty, henkilökohtaisella, yhteiskunnallisella, valtakunnallisella ja globaalilla tasolla?
- Mitä voi tapahtua, jos moni näistä tarpeista ei tyydyty (eri tasoilla)?
- Voiko tarpeiden tyydyttämiseen vaikuttaa? Kuka ja miten siihen voi vaikuttaa?
- Pyydä oppilaita seuraavaksi miettimään, mitä ovat tunteet. Pyydä heiltä esimerkkejä tunteista ja kirjaa niitä fläppitaululle. Selitä, että monet tunteet ovat universaaleja eli kulttuurista, taustasta, iästä, tilanteesta riippumatta yhteisiä kaikille ihmisille. Tunteet perustuvat joko tyydytettyihin tai tyydyttämättömiin tarpeisiin.
- Esimerkkejä universaaleista tunteista: energinen, hyvillään oleva, hämmästynyt, ihastunut, rento, viehättynyt, inspiroitunut, toiveikas, rauhallinen, onnellinen, iloinen, innokas, mielissään, utelias, huvittunut, pirteä, helpottunut, optimistinen, turvallinen, tyytyväinen, vaikuttunut, yllättynyt, kiitollinen, riemuissaan, avuton, kauhistunut, hämmästynyt, vihainen, voimaton, äkäinen, surullinen, ärtynyt, nuiva, kummastunut, huolissaan, apea, pakokauhun vallassa, hermostunut, onneton, välinpitämätön, uupunut, katkera, hurja, epäilevä, järkyttynyt, vaivautunut, pettynyt, peloissaan ja niin edelleen.
- Voit kertoa oppilaille seuraavan: Jotta näkisimme selvästi yhteyden tunteiden ja tarpeiden välillä, voidaan tunteita verrata autossa olevaan öljyn merkkivaloon. Kun merkkivalo vilkkuu, se tarkoittaa, että moottori tarvitsee öljyä. Merkkivalo ei sinänsä ole kovin tärkeä. Tärkeää on se, mistä se viestittää. Merkkivalon antaman tiedon avulla voimme estää moottoria hajoamasta. Vastaavalla tavalla tunteet kertovat, mitä ihminen tarvitsee. Kun olet esimerkiksi janoinen, tarvitset juotavaa. Jos tunnet itsesi yksinäiseksi, saatat tarvita seuraa. Pitkästyminen voi liittyä tarpeeseesi saada elämääsi merkitystä tai piristystä. Ellemme kuuntele tuntemuksiamme, saatamme menettää elintärkeitä signaaleja, jotka voisivat auttaa meitä voimaan paremmin.
- Tunteet ja tarpeet liittyvät myös konflikteihin. Tunteilla on meihin suuri vaikutus, vaikka niitä ei ilmaistaisikaan. Kuvittele, että joku läheisesi tai perheenjäsen kokee vahvoja tunteita. Se näkyy heidän kehonkielessään, ilmeissään ja eleissään. Mutta kysyttäessä he eivät välttämättä myönnä tunteitaan. Joskus onkin parempi, että panee vain itsekseen merkille, millaisia tunteita on liikkeellä ja pyrkii nimeämään ainoastaan toisen tarpeita (ei tunteita). Mutta mitä paremmin ihmiset pystyvät ilmaisemaan tunteitaan ja ottamaan niistä vastuuta, sitä vähemmän ne estävät muiden kanssa tapahtuvaa yhteistyötä.
Pariharjoitus
Selitä oppilaille, että eräs turvallinen tapa, joka ei provosoi tai pelota toista, jonka avulla voi saada varmuuden toisen tunteista ja tarpeista (jotka todennäköisesti vaikuttavat konfliktiin) on esimerkiksi kysyä: “Onko sinulle/teille tärkeää se, että…” “Onko sinulle merkitystä sillä, että…” “Tarkoittaako se, että kaipaat sitä että,…” “Onko siis ydinasia se, että…?”
Jaa oppilaat pareihin.
Pyydä jokaista keksimään jokin konfliktitilanne joko heidän omasta elämästään, yhteiskunnasta tai johonkin oppiaineeseen liittyen. Pyydä heitä kirjoittamaan konflikti muistiin (5–10 min).
Oppilaat esittelevät konfliktinsa parilleen. Pari yrittää saada selville lisää tietoa konfliktista käyttämällä yllä mainittuja esimerkkikysymyksiä tai omia kysymyksiään. Hän voi kirjata itselleen muistiin vastauksia. (15 min). Sen jälkeen parit vaihtavat tehtäviä (15 min).
Keskustelkaa luokan kesken, mitä ajatuksia harjoitus herätti. Harjoituksen voi tehdä myös niin, että oppilaat jaetaan kolmen henkilön ryhmiin. Jokaisessa ryhmässä on tällöin yksi sovittelija, joka kuuntelee molempia osapuolia. Harjoitus on tällä tavalla astetta haasteellisempi. Yllä mainitut tavat hankkia lisätietoa ei ole vaikeita, mutta niiden käyttäminen vaatii tarkkaavaista kuuntelua. Tavoitteena on yrittää kuulla taustalla olevat tarpeet, joko tyydytetyt tai tyydyttämättömät, sekä niihin liittyvät tunteet. Ilman harjoittelua niitä on vaikea muistaa todellisessa tilanteessa.
Muunneltu Liv Larsson:in Sovittelun taito -kirjasta, joka perustuu Marshall B. Rosenberg:in NVC teorioihin
Harjoitus on osa Ahtisaari-päivän materiaaleja kouluille [PDF].
Materiaalivinkkejä
Tutustu Fokus ry:n ja Rauhankasvatusinsituutin yhdessä laatimiin dialogikasvatuksen materiaaleihin sekä Fokus ry:n laajaan materiaalitarjontaan rauhankasvatuksen ja katsomuskasvatuksen aloilla.
Fokus ry:n materiaalisivulla on koottuna opettajan linkkilista sodan käsittelyyn oppilaiden kanssa.
Tutustu myös MLL:n oppituntimalleihin sodan ja sitä koskevan uutisoinnin herättämien tunteiden käsittelyyn.
