Rauhan rakentajat matkalaukku

Rauha on usein perusedellytys ihmisoikeuksien toteutumiselle. Tervetuloa matkalle! Matkalaukun sisällöt on suunniteltu niin varhaiskasvatuksen (5–6-vuotiaat) ja alkuopetukseen (1.–2. lk) käyttöön, kuin yläkoululaisille ja toiselle asteelle. Löydät laukusta valmiit työpajasuunnitelmat sekä niihin liittyvät materiaalit.

Rauhan rakentajat -matkalaukussa syvennytään:

  • konfliktinratkaisutaitoihin
  • dialogitaitoihin
  • empatiataitoihin
  • maadoittumisharjoituksiin ja
  • rauhan rakentamisen työkaluihin.

Nuoremmille tarkoitetuissa materiaaleissa syvennytään siihen, miten rauhan kysymyksiä voidaan käsitellä pienten lasten kanssa ja mitä ne pitävät sisällään lapsen arjessa. Esimerkiksi konfliktinratkaisutaidot, väkivallattomuus, sovittelutaidot, kaveritaidot ja empatiataidot ovat tärkeitä opittavia taitoja. Niitä voidaan harjoitella yhdessä toimimalla, keskustelemalla ja tunne- ja empatiataitoja harjoittelemalla sekä ristiriitojen ratkaisumalleja etsimällä. On myös tärkeää varmistaa, että jokainen voi osallistua ja kokea kuuluvansa ryhmään. Kun taidot ovat vasta kehittymässä, vastuu onkin aikuisella luoda kaikille turvallinen ympäristö, jossa yhdessä toimimista voi harjoitella ja jossa jokainen löytää oman tärkeän paikkansa.

Yläkoulun ja toisen asteen sisällöt käsittelevät konflikteja ja niiden ratkaisemista asettaen teeman arkitasolle ja siihen mittakaavaan, jossa rakennamme rauhaa jokapäiväisessä elämässämme. Työpajojen keskeisinä tavoitteina on vahvistaa opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja ja empatiakykyä sekä vahvistaa heidän mahdollisuuksiaan osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Tehtävien avulla harjoitellaan ristiriitojen ratkaisua, vihapuheeseen ja syrjintään puuttumista, kriittistä ajattelua sekä arvostavaa dialogia ihmisten välillä.

Rauha ei tarkoita vain ristiriitojen poissaoloa, vaan oikeudenmukaisuuden läsnäoloa.

Martin Luther King

Matkalaukun sisältöön liittyviä teemapäiviä

Lukunurkkaus – Vihreä matkalaukku

Täältä löydät kirjavinkkejä, jotka olemme valinneet mukaan erityisesti kestävän kehityksen, kierrätyksen sekä vastuullisen kuluttamisen teemoja ajatellen. Tarinat ovat hyvä keino käsitellä tämänkaltaisia isoja aiheita ja tuoda ne konkreettisemmaksi sekä lähemmäksi oppilaiden omaa kokemusmaailmaa ja arkea. Yhdessä ihmetellen tiedot ja taidot kasvavat huomaamatta ja pieni oppija omaksuu ympäristökysymyksiä huomioivan asenteen.

Lisää hyviä kirjavinkkejä varhaiskasvatukseen ja alkuopetukseen löydät myös Rauhankasvatusinstituutin oppimateriaalien kirjavinkkisivuilta.

Lukuiloa!

Hoffman M. ja Asquith. R. (2015): Meidän ja muiden vihreä kirja 

Suositeltu ikäryhmä: varhaiskasvatus ja alkuopetus 

Värikkäästi ja havainnollisesti kuvitettu kirja yhteisestä maapallostamme ja kuinka voimme kaikki vaikuttaa sen hyvinvointiin toimillamme. Kuinka voisimme esimerkiksi auttaa pitämään vesistömme puhtaina ja metsämme ja kasvistomme elinvoimaisina ja hyvävointisina? Kuinka voimme säästää vettä ja energiaa? Pitääkö kaiken olla aina uutta vai voimmeko korjata ja tuunata vanhaa? Kuinka voimme kierrättää esimerkiksi ruoan tähteet? 

Lukekaa yhdessä Meidän ja muiden vihreä kirja, erityisesti aukeamat: Säästä vettä, Säästä energiaa sekä Kiertoon, kiertoon. Tutkikaa, mitä teidän päiväkodissanne kierrätetään. Onko papereille oma kierrätyspiste? Entä keittiössä esimerkiksi biojätteille, lasille ja metallille? Valitkaa yksi vihreä tehtävä, jota te voisitte päiväkodissanne toteuttaa aiempaa paremmin. Olisiko se veden säästäminen? 

Paperin säästäminen? Paperin ja pahvin kierrätys askartelu- ja piirustustilassa? Miettikää eri keinoja, miten voitte tehtäväänne toteuttaa. 

Pelliccioni, S. (2009): Onni-pojan kierrätyskirja 

Suositeltu ikäryhmä: varhaiskasvatus ja alkuopetus 

Onni-poika ihmettelee ja opettelee kierrätyksen aakkosia. Hyvin hän jo tietääkin, mihin ruokailusta syntyneet roskat lajitellaan. Kun roskakatoksesta löytyy pahvilaatikoita, on aika rakentaa kierrätysmateriaaleista mahtava laiva. Yhdessä kierrättäminen onnistuu myös pihakirpputorilla, johon koko naapurusto osallistuu. Mitä kaikkea jännittävää kirpputorilta löytyykään? 

Jatkovinkki: Järjestäkää oma tavaranvaihtopöytä kirjassa esitellyn mallin mukaan. 

Meidän ja muiden vihreä -kirjasta sekä Onni-pojan kierrätyskirjasta voit löytää hyviä tuunausideoita lasten kanssa. Houkuttele kuulijat ideoimaan uusia tuunausmahdollisuuksia saatavilla olevien materiaalien mukaan. Vain mielikuvitus on rajana! 

Mickwitz, C. (1996): Emilia ja kaksoset

Suositeltu ikäryhmä: varhaiskasvatus ja alkuopetus 

Emilia ja Oskari-isä keksivät nojatuolissa yhdessä sadun veneilevistä kaksosista, Eemelistä ja Oskarista. Sadussa seikkailijat kohtaavat suurella järvellä eläimiä sekä kalastajan. Järven vesi on kuitenkin likaista eikä siinä tee mieli uida. Myös kalastajalla on ongelma. Verkkoihin jää vain syömäkelvotonta rojua. Kaksoset päättävät selvittää, mistä järven likaisuus johtuu. 

Tiitinen, E-P. & Tiitinen, N. (2010): Kyyhkyn kysymys 

Suositeltu ikäryhmä: alkuopetus  

Kauniista kuvitetussa kirjassa lähestytään luonnon säilymistä ystävyyden ja yhteistyön keinoin. Mitä kaikkea tarvitaan ennen kuin pieni puuntaimi syntyy maailmaan? 

Varhaiskasvatus

Työpaja 1. Osta harkiten ja kierrätä

Työpaja 2. Vanhasta uutta

Työpaja 3. Luonnossa

Alkuopetus 1.–2. lk.

Työpaja 4. Osta harkiten ja kierrätä

Työpaja 5. Vanhasta uutta

Työpaja 6. Luonnossa

  • Työpaja 1. Osta harkiten ja kierrätä

Mitä haluan, mitä tarvitsen

Tavoite

Harjoituksen tavoitteena on tarkastella millaisia esineitä ja asioita me tarvitsemme sekä millaisia tavaramääriä meidän on tarpeellista omistaa. Tarvitsemmeko kaikkea ja onko kaikki meille välttämätöntä? Tarkoituksena ei ole löytää ”oikeita vastauksia” vaan herätellä tarkastelemaan tavaroita ympärillämme.

Valmistelu

Materiaaleistamme löydät valmiit lapsen oikeuksiin liittyvät tulostettavat kuvat, joita voit hyödyntää tehtävän tukena.

Aika

20 min.

Vaiheet

  1. Tarkastele ryhmän kanssa linkin takaa löytyviä kuvia tai valitse itse kuvia erilaisista esineistä, ruuista ja asioista. Keskustele ryhmän kanssa siitä, miten esimerkiksi ruoka tai juoma ovat ihmisille välttämättömiä: Mutta voiko ihminen elää ilman jäätelöä? Entä ilman tavaroita? Voisimmeko esimerkiksi elää ilman puhelimia? Mikä on ero lauseilla ”Minä tarvitsen…” ja ”Minä haluan…”.
  2. Mielipidejana: Seuraavaksi lapset pääsevät äänestämään siitä, ovatko eri asiat meille tarpeellisia vai haluammeko vain niitä ja ne ovat mukava lisä elämäämme. Muodosta tilaan mielipidejana niin, että toinen seinä tarkoittaa tarvetta ja vastakkainen seinä asioita, joita haluamme, mutta joita ilman voimme tarvittaessa olla.
  3. Nosta esille vuorotellen eri kuvat ja anna lasten kävellä tilassa joko halun tai tarpeen seinustalle. Jana on liukuva eli harjoituksessa voi jäädä myös johonkin kohtaan seinien välille tai vaikka keskelle, jos päätöksen tekeminen on vaikeaa.
  4. Käy lyhyt keskustelu jokaisen kuvan kohdalla siitä, miksi tämä asia on meille tarpeellinen tai miksi voisimme elää ilman sitä. Jotkut asiat voivat olla meille myös todella tärkeitä, vaikka voisimme ollakin ilman niitä.
  5. Lopuksi pohditaan yhdessä, miksi niin lapset kuin aikuisetkin haluavat uusia tavaroita ja asioita? Tekeekö tavara onnelliseksi? Tai onko tärkeää omistaa, koska “Kaikilla muillakin on…”? Riippuuko ystävyys siitä, mitä tavaroita tai vaatteita sinulla on? Mikä ystävyydessä on tärkeää?
 

 Jatkovinkki!

Pitäkää koko päiväkodin yhteinen kierrätyspäivä järjestämällä päiväkodin saliin kirpputori. Jokainen ryhmä vie kirpputorille leluja, pelejä ja muita tavaroita, jotka eivät ole aktiivisessa käytössä. Tarkoituksena on kannustaa ryhmiä vaihtelemaan tavaroita keskenään. Jäljelle jääneet tavarat voidaan esimerkiksi lahjoittaa tai kierrättää.

Kestävä valinta

Tavoite

Tavoitteena on pohtia eri esineiden ympäristöllisiä vaikutuksia. Mitkä valinnat ovat hyviä ja mitkä valinnat ovat ympäristön kannalta huonoja?

Valmistelu

Materiaaleistamme löydät valmiit tulostettavat kuvat esimerkkivaihtoehdoista. Halutessasi voit ottaa lisäksi mukaan muitakin materiaaleja esimerkiksi kotitaloustavaroita.

Aika

15 min.

Vaiheet

  1. Tarkastellaan yhdessä kuvia ja levitetään ne lattialle tai pöydälle tarkasteltavaksi. Koitetaan ryhmitellä ja löytää kuville pareja. (Esimerkiksi pillimehu ja retkipullo ovat pareja keskenään, sillä niillä on samankaltainen tehtävä janonsammuttajina.)
  2. Mietitään mitkä ovat parempia vaihtoehtoja ja mitkä huonompia. Voit hyödyntää esimerkiksi näitä kysymyksiä:

  • Miltä tavara näyttää kymmenen vuoden päästä

  • Voiko tavaraa käyttää monta kertaa vai vain yhden kerran

  • Tuleeko tavarasta paljon/vähän roskaa, kun sen heittää pois?

Lopuksi vaihtoehdot käydään läpi yhdessä ja pohditaan valintaperusteita. Samalla mietitään millaisia valintoja itse teemme päivittäin ja mitä mahdollisuuksia meillä olisi valita ympäristöystävällisemmin.

Valinnat voivat olla esimerkiksi seuraavien asioiden

välillä:

  • kertakäyttömuki – posliinimuki
  • lyhytikäinen lelu – kestävä lelu
  • muovikassi – kangaskassi
  • pillimehupakkaus – retkipullo
  • pieniä jogurttipurkkeja – 1 litran purkki
  • runsaasti pakattu hedelmä – pakkaamaton hedelmä
  • runsaasti pakattu lelu – vähän pakattu/
  • pakkaamaton lelu
  • uusi vaate – vanhan vaatteen korjaaminen/tuunaaminen jne.

Turhake-näyttely

Tavoite

Herätellä miettimään kulutustottumuksiamme. Ovatko kaikki kotoa löytyvät tavarat hyödyllisiä vai voisiko niitä kutsua jopa turhakkeiksi?

Valmistelu

Tutustu etukäteen Suomen luonnon turhake-äänestykseen ja varaa mukaan turhakkeeksi soveltuvia esineitä ihmeteltäväksi.

Vaiheet

    1. Tutustu ryhmän kanssa turhake -käsitteeseen. Miettikää yhdessä, löytyykö kodeistamme turhakkeeksi määriteltäviä esineitä.
    2. Keskustelkaa yhdessä tavaroiden hyödyllisyydestä ja siitä, mikä voisi olla turhake eli turha ja tarpeeton tavara tai laite. Sanaa käytetään leikkimielisesti tavarasta, joka ei ole kovin hyödyllinen ja käytännöllinen. Voitte tarkastella esimerkiksi Suomen Luonto -lehden valitsemia vuosittaisia turhake-palkinnon saajia ja niiden perusteluita.

      Turhake on Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan turha ja tarpeeton tavara tai laite. Sanaa käytetään leikkimielisesti ja arvostelevasti tavarasta, joka ei ole kovin hyödyllinen tai käytännöllinen. Turhake on siis hyödykkeen vastakohta. Vuodesta 2000 alkaen Suomen Luonto -lehti on valinnut Vuoden turhakkeen lukijoidensa ehdotuksista. Esimerkiksi vuoden 2021 turhake oli liika lihankulutus. Valinnalla lehti haluaa kiinnittää kriittistä huomiota runsaaseen lihansyöntiin liittyviin haittoihin, kuten ilmastopäästöihin ja terveysongelmiin.

 

Jatkovinkki!

Pyydä lapsia tuomaan kotoa jokin ”turhake”. Turhake on siis turha ja tarpeeton tavara tai laite. Arvuutelkaa turhakkeille käyttötarkoituksia ja pohtikaa yhdessä ovatko löytyneet turhakkeet meille välttämättömiä. 

  • Työpaja 2. Vanhasta uutta

Lelujen tarinoita

Työpajassa tartutaan tuumasta toimeen ja tavoitteena on tuunata vanhasta uutta Vihreää draamaa lelumaassa tarinan avulla. 

Vihreää draamaa lelumaassa

Vihreää draamaa lelumaassa (Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus). 

Materiaalissa nimensä mukaisesti esitellään draamamenetelmä. Materiaali soveltuu mainiosti aloittelevalle draamamenetelmien käyttäjälle, sillä materiaali sisältää alustuksen ja kuvaukset kaikista vaiheista. Tarinat toimivat hyvin myös ilman draamaosioita. Lopuksi voitte miettiä ratkaisua lelujen tilanteelle tai mainostamiselle.

”Apua!

Me olemme kaksi lelukoiraa. Asumme lastenhuoneessa vähän matkan päässä. Kukaan ei enää leiki meillä, vaikka olemme aivan yhtä kivoja kuin ennenkin ja aivan ehjiä. Meillä on tylsää. Tänne tuodaan aina uusia leluja ja meidät vanhat jätetään käyttämättöminä nurkkaan.

Tulkaa ja pelastakaa meidät!”

Hylätyt lelut Tatu ja Robo (Vihreää draamaa lelumaassa, s. 23)

Korjataan ja tuunataan

”Olemme tottuneet elämään kertakäyttömaailmassa, mutta kaikkea voi korjata – polkupyöriä, vaatteita, leluja ja huonekaluja.”

Mary Hoffman & Ros Asquith: Meidän ja muiden vihreä kirja.

Tavoite

Pohtia yhdessä, että tarvitsemmeko aina kaiken uutena vai voisiko vanhaa tai rikkinäistä korjata tai tuunata? 

Valmistelu

Voit käyttää esimerkiksi materiaaleistamme Mitä haluan, mitä tarvitsen –harjoituksen kortteja sekä Kestävä valinta -kortteja. Tarvitset myös erilaisia kierrätysmateriaaleja tuunaustehtävää varten, esimerkiksi vanhoja sukkia, sanomalehtiä, nappeja, hapsuja sekä askartelutarvikkeita, kuten liimaa, sakset yms.

Aika

60 min.

Vaiheet

  1. Muodostetaan mielipidejana kuten Mitä haluan, mitä tarvitsen -työpajassa. Lapset pääsevät äänestämään siitä, voiko tietyn esineen vielä korjata tai tuunata. Muodosta tilaan mielipidejana niin, että toinen seinä on “voi korjata/tuunata” ja vastakkainen seinä on “roskiin” ja kierrätettäväksi.
  2. Luettele yksi kerrallaan tavaroita, jotka ovat menneet rikki ja lapset äänestävät mielipidejanalla, voiko tavaran korjata vai meneekö se roskiin. Voit käyttää apuna esimerkiksi Mitä haluan, mitä tarvitsen- ja Kestävä valinta -työpajojen kuvakortteja. Kysele sitten lapsilta, “miksi tämän voi korjata” tai “miksi ei voi korjata”. Sopivia esineitä voivat esimerkiksi olla paita ja muut vaatteet, posliinimuki, palapeli, pyörä, puhelin, läppäri, nukke, jalkapallo, pyörä jne.
  3. Vanhasta voi helposti luoda myös uutta korjaamalla ja tuunaamalla. Esimerkiksi parittomista sukista tai käsineistä voi askarrella käsinukkeja. Vain mielikuvitus on rajana!

Jatkovinkki!

Työpaja on ideoitu Anna Kettusen ja Aulikki Laineen Ilmiöt ihmeteltäviksi -kirjassa (s. 42) ja Iida Haapalan ja Kiia Kainulaisen Pienet vihreät askeleet – opas ympäristökasvatuksesta päiväkodeille -opinnäytetyössä (s. 21) löytyvän Voiko korjata vai ei? -harjoituksen pohjalta.

PIENET VIHREÄT ASKELEET – opas ympäristökasvatuksesta päiväkodeille -opinnäytetyöstä löydät paljon herätteleviä vinkkejä esimerkiksi kierrätykseen liittyen.

  • Työpaja 3. Luonnossa

Jokamiehenoikeudet

Tavoite

Harjoituksen tavoitteena on oppia, mitä metsässä saa ja ei saa tehdä. 

Valmistelu

Tehkää tehtävä ennen luontoon menemistä. Ota valmiiksi esiin lista väittämät jokamiehenoikeuksiin liittyen.

Aika

10 min.

Vaiheet

  1. Muodostakaa piiri. Lue väittämiä jokamiehenoikeuksista yksi väittämä kerrallaan. Jos väittämä on kiellettyä eli ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, lapset menevät kyykkyyn ja sanovat ”buu”! Jos väittämä on sallittua eli kuuluu jokamiehen oikeuksiin, lapset seisovat ja nostavat peukun pystyyn huutaen ”jee!” 

 

Väittämät: Metsässä saamme… 

  • poimia sieniä (sallittu)
  • yöpyä teltassa (sallittu lyhytaikaisesti pihapiirien ulkopuolella)
  • katkoa oksia puista (kielletty)
  • poimia marjoja (sallittu)
  • hiihtää talvella (sallittu)
  • rikkoa linnunpesiä (kielletty)
  • kaataa puita (kielletty)
  • onkia lammella (sallittu)
  • repiä sammalta (kielletty)
  • tehdä nuotio (maanomistajan luvalla, kielletty metsäpalovaroituksen aikana)
  • ulkoiluttaa koiraa ilman talutushihnaa (kielletty)
  • kulkea kävellen (sallittu)
  • heittää roskia (kielletty)

 

Lähde: Koulumetsäopas, Suomen luonnonsuojeluliitto (2014)

  1. Keskustelkaa, miksi jokamiehenoikeudet ovat olemassa ja mikä niiden tarkoituksena on. Pohtikaa jokamiehenoikeuksien nimeä. Tarkoittaako sana, että vain miehillä on nämä oikeudet? Millä toisella nimellä jokamiehenoikeuksia voisi kutsua?

Aistit käyttöön

Tavoite

Harjoituksen tavoitteena on havainnoida ympäröivää luontoa eri aisteilla. 

Valmistelu

Tutustukaa jokamiehenoikeuksiin ja menkää luontoon.

Aika

15 min.

Vaiheet

  1. Muistelkaa yhdessä, mitä kaikkia aisteja ihmisellä on. Missä eri aistit sijaitsevat?
  2. Kuuloaisti: Kuvitelkaa olevanne luontokonsertissa. Asettukaa mukavasti ja kuunnelkaa luontoa. Mitä kuulette? Mitkä äänistä ovat ihmisen tai koneen tuottamia ääniä, mitkä luonnon ääniä? Kumpia on tässä paikassa enemmän? Jos joku tunnistaa eri lintujen lauluääniä, hän voi kertoa, mikä lintu kulloinkin laulaa. Äänien joukosta voidaan yrittää etsiä juuri tietyn linnun laulu.
  3. Tuntoaisti: Etsikää maasta ja muualta ympäristöstä erilaisia materiaaleja ja tehdään näistä vastakohtapareja. Helppo vastakohtapari saadaan esimerkiksi niin, että otetaan toiseen käteen jotain pehmeää ja toiseen jotain kovaa ja näytetään kaverille. Samanlaisia tuntoaistin avulla tunnistettavia vastakohtapareja ovat mm. kuiva–kostea, kylmä–lämmin, terävä–tylppä, sileä–rosoinen ja kevyt–painava. Muistakaa, ettette katko oksia tai ota luonnosta muuta elävää.
  4. Hajuaisti: Haistelkaa, miltä eri asiat tuoksuvat. Miltä maa tuoksuu? Entä esimerkiksi kivi, kuusi tai heinä?

Lähde: Tehtävä on mukailtu Kierrätyskeskuksen Kiuru ja koppakuoriainen – Päivähoidon ja alkuopetuksen ympäristökasvatus ideoita -oppaan (2010) harjoituksista. Oppaasta löytyy paljon toiminnallisia vinkkejä ympäristökasvatukseen liittyen.

Jatkovinkki!

Tutustu myös WWF:n Luonto kutsuu seikkailuun -vihkoon, josta löydät lisää luonnossa tapahtuvaa toiminnallista tekemistä. 

Kim-leikki

Tavoite

Harjoituksen tavoitteena on oppia tunnistamaan ja nimeämään luonnosta löytyviä materiaaleja. 

Valmistelu

Kerää luonnosta esim. maahan pudonneita oksia, lehtiä, neulasia, kiviä, käpyjä ja multaa.

Aika

10 min.

Vaiheet

  1. Asettautukaa rinkiin. Laita luonnosta keräämäsi asiat esille, ja pyydä lapsia painamaan mieleen esillä olevien asioiden nimet. Pyydä lapsia sulkemaan silmät, ja ota yksi tai useampi asia pois esiltä. Lasten tehtävänä on keksiä, mikä puuttuu.   
  1. Anna lasten vuorotellen toimia leikin ohjaajana

 

P.S. Nimi Kim-leikki tulee R. Kiplingin kirjan hahmon mukaan. 

Ympäristötaidetta

Tavoite

Tavoitteena on edistää lasten luontosuhdetta, oppia toimimaan luonnossa kestävällä tavalla ja yhdistää ympäristö- ja taidekasvatus toisiinsa.

Valmistelu

Jaa lapset pienempiin ryhmiin/pareiksi. 

Aika

15 min.

Vaiheet

  1. Tehkää yhdessä jokaiselle pienryhmälle tai parille oksista taulun kehykset.
  2. Ohjeista lapsia luomaan taulu luonnosta löytyvillä materiaaleilla. Lapset voivat itse parin tai pienryhmän kanssa päättää, millainen taideteos taulusta tulee ja mitä materiaaleja he käyttävät. Muistuta lapsia, että maahan pudonneita materiaaleja saa käyttää taideteoksen tekemiseen, mutta esimerkiksi oksia ei saa katkoa tai sammalta repiä.
  3. Pitäkää taidenäyttely ja käykää yhdessä katsomassa toisten tauluja. Ottakaa niistä valokuvat ja jättäkää taideteokset metsään nähtäville muiden iloksi.