Kouluissa, oppilaitoksissa ja päiväkodeissa on hyvin erilaisia lähtökohtia siihen, miten hyvin romanikulttuuria tunnetaan. Kannattaa tutustua mahdollisimman monipuolisesti eri materiaaleihin ja näkökulmiin, joissa esitellään romanikulttuuria. Esimerkiksi lastenkirjojen tarinoissa ja kuvituksissa, elokuvissa ja koulujen oppikirjoissa romanipresentaatiota ei juurikaan ole ja osalla lapsista ja nuorista voi olla hyvin vähän tietoa tai vääriä käsityksiä romaneista. On tärkeää muistaa, että romanilapsen tehtävä ei ole näistä teemoista opettaminen, vaan vastuu on kasvattajalla.

Suomessa puhuttu romanikieli on erittäin uhanalainen kieli, koska monet kieltä osaavat kuuluvat vanhempiin ikäluokkiin. On tärkeää, että myös nuorempi sukupolvi oppisi kielen. Syksyllä 2022 Opetushallitus julkaisi romanikielen elvytysohjelman, jonka kautta halutaan turvata romanikielen siirtymistä seuraaville sukupolville. Monessa Suomen koulussa järjestetään romanikielen opetusta. Opetusryhmä toteutuu 2 perusopetuksen oppilaalla. Opiskellaanko teidän koulussanne romanikieltä? 

Kieli on tärkeä osa kulttuuria, ihmisten elämää ja usein myös henkilön identiteettiä. Ei-romanitaustaisten henkilöiden romanikielen opiskelu on osin ongelmallista, sillä kielen historia kytkeytyy myös romanien vuosisatoja kestäneen syrjinnän historiaan. Omalla kielellä on esimerkiksi varoitettu vaaroista ja oma kieli on joissain tilanteissa toiminut ikään kuin suojakilpenä vaikeissa tilanteissa. Tämän vuoksi monet Euroopan romanit ovat sitä mieltä, että romaniyhteisöllä tulisi olla oikeus pitää romanikieli vain itsellään.  

Suomen romanit ovat saapuneet maahan yli 500 vuotta sitten, mutta edelleen iso osa romaneista kokee arjessaan ennakkoluuloja, tietämättömyyttä ja syrjintää.  Tutkimukset osoittavat, että syrjinnän kokemukset ovat erityisen yleisiä nuorten keskuudessa ja heikentävät merkittävästi osallisuuden kokemusta. Esimerkiksi Lapsiasiainvaltuutetun toimiston tutkimus ”Romanilasten hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen” (2023), antaa tärkeää tietoa romanilasten kohtaamasta syrjinnästä nykypäivän Suomessa. Tutkimustuloksissa lapset itse nostivat tärkeimmiksi tavoiksi hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämiseksi seuraavat asiat:  

• Tiedon lisääminen romanikulttuurista. 
• Romanilasten ja pääväestön yhteiset kohtaamiset. 
• Pääväestön romaneja kohtaan olevien asenteiden muutos sekä romanilasten oikeus tulla kohdatuksi yksilöinä.

Puolestaan tärkeimpinä toimenpiteinä hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämiseksi romanilapset nostivat muutosvaiheiden tuen merkityksen lapsuuden ja nuoruuden nivelvaiheiin (esim. koulun aloitus, harrastusten aloittaminen, toiselle asteelle siirtyminen) sekä romanivaatteiden käytön aloittamisessa.

Tutustu tutkimustuloksiin alla olevien linkkien kautta.

• ”Tulee fiilis, et nää oikeesti hyväksyy mikä mä oon”. Romanilasten hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen (Weckström, Kekkonen & Kekkonen. 2023. Lapsiasianvaltuutettu.)

• Esite ja lyhennelmä edellisestä tutkimuksesta 
• Suomen romaniväestön osallisuus ja hyvinvointi: Romanien hyvinvointitutkimus Roosan perustulokset 2017—2018. (Weiste-Paakkanen, Lämsä & Kuusio. 2018. THL.) 
• THL:n huomioita Roosa-tutkimuksesta