Rauhan rakentajat
Varhaiskasvatus
Tältä sivulta löydät Rauhan rakentajat –matkalaukun työpajat tehtävineen varhaiskasvatukseen 5.–6.-vuotiaille. Työpajoja on yhteensä kaksi.
Varhaiskasvatus
Työpaja 1.
Työpaja 2.
- Työpaja 1.
Miltä rauha tuntuu?
Tavoite
Tavoitteena on pysähtyä kuulostelemaan ja havainnoimaan rauhallista tilannetta sekä sitä, miltä rauha tuntuu omassa kehossa sekä omassa päiväkotiryhmässä.
Valmistelu
Tarvitsette höyhenen, simpukan tai jonkin muun tunnusteltavan esineen.
Aika
5–10 min.
Vaiheet
- Pyydä lapsia ottamaan hyvä, mukava asento ja sulkemaan silmät. Varmista, että jokaisella on hyvä olla omalla paikallaan. Kuunnelkaa hetki hiljaisuutta ja rauhaa tilassa: Miltä rauha kuulostaa? Miltä rauha tuntuu?
- Tehkää jokin ryhmälle tuttu rentoutusharjoitus tai kokeilkaa tätä helppoa mindfulness-harjoitusta: laita kaunis höyhen tai vaikkapa simpukka hiljaa kiertämään kädestä käteen. Jokainen voi omalla vuorollaan tunnustella sitä, kokeilla sitä rauhassa kämmenellään ja ojentaa sen hiljaa ja ystävällisesti seuraavalle.
Maadoittumista
Tavoite
Lapset saattavat olla huolissaan vallitsevasta maailmantilanteesta ja konflikteista tai muuten kamppailevat hallitakseen ajatuksiaan tällä hetkellä. Luokkahuoneessa tämä voi näkyä hermostuneisuutena tai ärtyneisyytenä. Keskustelu lapsien kanssa heitä vaivaavista huolista on tärkeää, sillä voimme auttaa lapsia tarkastelemaan ja järjestämään ajatuksiaan uudelleen. Toisaalta taas meidän tulee auttaa lapsia keskeyttämään häiritsevä ajatusjuoksu. Keskittymällä nykyhetkeen käyttämällä eri aisteja ja oman vartalonsa avulla, lapset voivat hetkeksi unohtaa mielessä kiertelevät huolet ja harjoitella ahdistuksen hallintakeinoja. Tähän on listattu muutamia tällaisia ’maadoitustekniikoita’, joita voi käyttää kotona tai tehdä koko luokan kanssa yhdessä.
Valmistelu
Varmista, että tila on rauhallinen. Viimeiseen harjoitukseen tarvitaan paperia sekä kynä, tussi tai väriliitu.
Aika
10–20 min.
Harjoitteet
Tömäytä, tömäytä, hengitä
Aktiivinen maadoitusharjoitus vartaloa apuna käyttäen puhaltaa pois ahdistuneita ajatuksia. Pyydä oppilaita ensin tömäyttämään vasenta jalkaa, sitten oikeaa jalkaa ja kolmanneksi hengittämään syvään. Jatkakaa tätä mallia: tömäytä, tömäytä, hengitä – tömäytä, tömäytä, hengitä – … ja yrittäkää tuntea jalkojen yhteys lattiaan.
Kehorytmiharjoitukset sopivat myös maadoitusharjoituksiksi. Niitä löytyy esim. YouTubesta kirjoittamalla ”Body Percussion” tai googlaamalla ”kehorytmit”.
A-B-C huoneen ympäri
Tässä harjoituksessa oppilaat tarkastelevat sitä tilaa, jossa ovat sillä hetkellä. Pyydä oppilaita katsomaan ympärilleen huoneessa ja nimeämään jotain, jonka he näkevät ja joka alkaa kirjaimella A, sitten B, sitten C ja niin edelleen. Auttakaa toisianne ja katsokaa, kuinka pitkälle aakkosissa pääsette!
5–4–3–2–1-aistiharjoitus
Tässä maadoitusharjoituksessa pyydä oppilaita tunnistamaan aistiensa avulla:
5 asiaa, jotka he näkevät juuri nyt,
4 asiaa, joihin he voisivat koskea,
3 asiaa, jotka he kuulevat juuri nyt,
2 asia, jotka he haistavat juuri nyt, ja
1 asian, jonka voit maistaa (tai he haluaisivat maistaa).
5–4–3–2–1 nimeä näkemäsi
5–4–3–2–1-harjoituksesta on myös versio, jossa aistien sijaan oppilaita pyydetään nimeämään, mitä he näkevät juuri tällä hetkellä. Esimerkiksi nimeämään:
5 väriä, jonka he näkevät juuri nyt (mitä erikoisempi väri, sen parempi!)
4 erilaista geometristä muotoa
3 pehmeää esinettä
2 ihmistä, ja
1 kirjan
Löydettäviä asioita ja esineitä voi muutella mielikuvituksen tai oppiaineen mukaan.
Oman käden kuva
Tätä harjoitusta varten kaikki tarvitsevat paperia ja kynän, tussin tai väriliidun. Oppilaat painavat kätensä paperilla olevaan tilaan ja yrittävät tuntea yhteyden käden ja pöydän välillä. Oppilaat piirtävät kätensä paperille. He voivat käyttää paperille piirretyn käden sisällä olevaa tilaa kirjoittaakseen asioita, joita he näkevät, esimerkiksi oman kätensä muotoja, tai kuvailla huonetta tai esinettä.
Ristiriitoja ja ratkaisuja
Tavoite
Harjoituksen tavoitteena on opetella eri tapoja ratkaista ristiriitoja. Tavoitteena on lisäksi rohkaistua toimimaan ristiriitojen ratkaisemiseksi ja huomata, että jokaisella on taitoja ja ratkaisuja.
Valmistelu
Tulosta Ristiriitakortit [PDF] ja leikkaa kortit irti. Laita ne koriin tai pussiin.
Aika
20–30 min.
Vaiheet
- Keskustelkaa lasten kanssa hetki siitä, onko aina helppoa olla rauhallinen? Milloin ei ole? Oma mieli voi olla myös levoton ja rauhallinen toisten kanssa toimiminen voi joskus olla vaikeaa. Voi tulla riitatilanteita toisten kanssa ja niiden ratkaiseminen ei aina ole helppoa. Rauhantaitoja voidaan kuitenkin opetella yhdessä.
- Anna lasten vuorollaan käydä nostamassa pussista ristiriitakortti. Katsokaa yhdessä kuva ja lue kortin tarina ääneen.
- Nyt lapset voivat pohtia ratkaisuja tilanteeseen. Ratkaisuja voi olla useita erilaisia. Harjoitelkaa rauhantaitoja myös keskustellessa: Huolehdi ettei kukaan keskeytä tai puhu päällekkäin ja että myös ne, jotka ovat arempia osallistumaan pääsevät mukaan. Hyvä osallistumismahdollisuus hiljaisemmille lapsille voi olla esimerkiksi peukkuäänestys: kuinka monelle on sattunut samanlainen tilanne? Kuinka moni aikoo kokeilla tätä ratkaisua seuraavalla kerralla samanlaisessa tilanteessa?
Kortit on toteutettu yhteistyössä MIELI ry:n kanssa.
Rauhantyökaluja päiväkotiin
Maria Montessori (1870–1952) on kansainvälisesti tunnettu paitsi luomastaan montessoripedagogiikasta myös tärkeästä rauhantyöstään. Hän onkin ollut kolme kertaa ehdokkaana Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Montessori on nostanut vahvasti esille ajatusta siitä, että rauhantyö lähtee ennen kaikkea lapsista. Montessori korostaa kasvatustyön merkitystä ja sitä, että meidän tulisi opettaa lapsille rauhantaitoja jo aivan pienestä pitäen. Montessoripäiväkodeissa ja kouluissa onkin usein oma rauhankasvatussuunnitelmansa.
Useista Montessorin ideoimista rauhankasvatuksen välineistä on inspiroiduttu laajemminkin ja niitä on otettu käyttöön päiväkodeissa, kouluissa ja kodeissa ympäri maailmaa.
Esittelemme tässä helposti toteutettavan rauhantyökalun, joka on sovellettavissa hyvin monenlaisiin päiväkoteihin ja päiväkotiryhmiin sekä myös alakouluikäisten opetukseen.
Rauhan pöytä
Tavoite
Rauhan pöytä – tai joissakin kouluissa ja päiväkodeissa käytössä oleva rauhan nurkkaus – toimii kahdella tavalla. Se voi olla tärkeä rauhoittumispaikka lapselle. Rauhantaitojen kannalta onkin olennaista harjoitella rauhoittamaan itsensä ensin ja toimimaan rauhallisesta mielialasta käsin. Lisäksi rauhan pöytä on paikka, johon tullaan selvittämään ristiriidat. Alkuun ja isoissa ristiriitatilanteissa tilanteet kaipaavat myös aikuisen ohjausta, mutta monet käytännön kokemukset osoittavat myös, että harjoittelun myötä lapset oppivat taitavammiksi ja voivat tulla pöydän ääreen myös keskenään ja selvittää ristiriitansa pöydältä löytyvien välineiden avulla.
Rauhan pöytä on minimissään pieni lasten tasolla oleva pöytä ja kaksi tuolia. Lisäksi tarvitaan tiimalasi sekä jokin väline, jonka avulla jaetaan puheenvuoroja. Se voi olla esimerkiksi pieni kukka, sydämen muotoinen kivi tai puinen keppi. Olennaista on myös se, että pöytä sijaitsee rauhallisessa paikassa ja että rauhaa kunnioitetaan niiden kohdalla, jotka pöydän ääressä ovat. Lopussa löytyy lista ideoista, joita pöydälle voidaan myös lisätä.
Valmistelu
Tarvitset vähintään pienen lasten tasolla olevan pöydän ja kaksi tuolia rauhallisessa tilassa. Saatat tarvita myös tiimalasin ja jonkun esineen, jolla jaetaan puheenvuoroja, kuten kukan, sydämen muotoisen kiven tai puisen kepin.
Vaiheet
- Rakentakaa rauhan pöytä yhdessä lasten kanssa. Tehkää siitä kaunis. Ehkä löydätte pöydälle jonkin kauniin liinan? Innostutteko piirtämään pöydän lähistölle, seinälle jonkin rauhaan liittyvän piirustuksen? Voisiko pöydällä olla korissa asioita, jotka helpottavat rauhoittumista ja rentoutumista? Mitä ne voisivat olla, pohtikaa yhdessä.
- Anna jokaisen lapsen käydä kokeilemassa pöydän luona rauhoittumista. Kerro, että rauhan pöytä on paikka, jossa voi rauhoittua, jos harmittaa tai suututtaa. Siinä istutaan hiljaa ja rauhoitutaan. Esittele välineitä, jotka auttavat rauhoittumisessa. Esimerkiksi tiimalasin seuraaminen hiljaa on yksi hyvä apu. Kun tiimalasin aika on kulunut, on seuraavan vuoro kokeilla.
- Kun pöytä on tullut kaikille tutuksi, opetelkaa käyttämään sitä ristiriitojen sovittelussa. Kuka tahansa, jolla on paha mieli ja haluaa selvittää tilannetta, voi kutsua toisen pöydän ääreen. Kutsuja saa ottaa ensin pöydällä olevan kukan/kiven/kepin käteensä. Se on merkkinä siitä, että on hänen vuoronsa puhua. Toisen on kuunneltava hiljaa. Kutsuja kertoo, miltä hänestä tuntuu ja mitä hän toivoo. Sitten hän ojentaa merkin kaverille ja kuuntelee hänen vastauksensa. Merkkiä voidaan ojentaa vuorotellen niin kauan kuin ristiriita saadaan ratkaistuksi. Huutamista ja haukkumista ei sallita, vaan keskustelu on tärkeää käydä ystävällisesti. Joskus voi olla tarpeen pitää taukoa ja kokeilla uudelleen.
Sopikaa jokin tapa, mitä tehdään, kun riita on sovittu. Joillakin lapsilla oman tilan tarve on suurempi tai halaus ei muusta syystä tunnu hyvältä sovinnon eleeltä. Rauhan pöydällä voi olla esimerkiksi kello, jota sopijat yhdessä soittavat sovinnon merkiksi.
Ideoita rauhan pöytään:
Pätkä narua ja vellikello tai kulkunen. Naru nostetaan lattialle ja sen päällä kuljetaan rauhallisesti, samalla keskittyen sekä pysymään narun päällä että kulkemaan niin hiljaa, ettei kädessä oleva kello soi.
Rauhankyyhky, rauhanmerkki tai muita rauhaan liittyviä symboleita
Iso litteä kivi, vesilasi ja pensseli. Kivelle voi maalata vedellä kuvioita ja katsoa niiden hidasta haihtumista.
Kädessä pyöriteltäviä tai hypisteltäviä esineitä rauhoittumiseen.
Esimerkiksi Pinterestistä ja Youtubesta verkosta löydät runsaasti erilaisia esimerkkejä hakusanalla “Peace table“.
- Työpaja 2.
Pelätin ja rastas -prosessidraama
Pelätin ja rastas vie osallistujat seikkailemaan, kuvittelemaan ja eläytymään jännittävän tarinan matkassa. Lapset pääsevät kokeilemaan eri rooleja, tutkimaan erilaisia tunteita ja ilmaisutapoja sekä harjoittelemaan toiminnallisin, elämyksellisin keinoin tärkeitä rauhankasvatuksellisia tavoitteita.
Pelätin ja rastas -työpaja koostuu yhdessä luettavasta tarinasta sekä sitä syventävistä draamaharjoituksista. Työpaja on koottu Katri Tapolan kirjoittaman ja Alessandro Pellicionin kuvittaman samannimisen tarinan pohjalta. Pajan on suunnitellut draamapedagogi Katja Lehtola.
Elämyksellisiä hetkiä Pelätin ja rastas -tarinan ja harjoitusten parissa!
Pelätin ja rastas -tarina [PDF].
Pelätin ja rastas -prosessidraamatehtävät [PDF]
Pelätin kuunteli itseään ja pelkäsi tehneensä väärin. Se kutsui jänikset luokseen, kaivoi niille ruokaa lumen alta ja antoi viimeisen porkkanan lumiukolle nenäksi. Kiitokseksi se kuuli lasten naurun.
