Tältä sivulta löydät Minä ja muut – me yhdessä! -matkalaukun työpajat tehtävineen varhaiskasvatukseen 5.–6.-vuotiaille. Työpajoja on yhteensä kaksi: Millainen minä olen, millainen sinä olet? ja Monenlaiset perheet.

Varhaiskasvatus

Työpaja 1. Millainen minä olen, millainen sinä olet?

Työpaja 2. Monenlaiset perheet

Omanlainen, samanlainen

Tavoite

Harjoitus virittää työpajan teemaan. Harjoituksen avulla pyritään tekemään näkyväksi sitä, miten moninainen lapsiryhmä on sekä tuomaan esille lasten yksilöllisiä eroja positiivisessa ja arvostavassa hengessä.

Valmistelu

Järjestä tarpeeksi tilaa, jossa kaikki pystyvät liikkumaan.

Aika

5 min.

Vaiheet

  1. Pyydä lapsia kulkemaan tilassa ensin aivan hiljaa. Kävellään rauhallisesti ja katsellaan vastaantulijoita ystävällisesti.
  2. Jatkakaa kulkemista ja kerro seuraavaksi jokin tervehtimistapa, esimerkiksi kättely, jolla tervehditään vastaantulijoita kävellessä.
  3. Jatkakaa kävelyä. Seuraavaksi tehtävänä on haastatella vastaantulijoita ja etsiä sekä muodostaa sellaisten lasten kanssa ryhmän, joilla on sama ominaisuus kuin itsellä. Ehdota aina yhtä ominaisuutta kerrallaan ja sen mukaan lapset etsivät ryhmänsä aina uudelleen. Ominaisuuksia voivat olla esimerkiksi samanväriset sukat, silmien väri, syntymäkuukausi, sisarusten lukumäärä, lemmikkieläimet/ei lemmikkieläintä, lempiruoka, äidinkieli jne.)

Harjoituksen purku: 

Kokoa yhteen harjoituksen herättämiä tunnelmia ja ajatuksia. Harjoituksen myötä on varmasti huomattu, että välillä muodostuneet ryhmät voivat olla isoja, välillä pieniä. Jokaisella voi olla myös useampiakin ominaisuuksia, joita ei ole kenelläkään toisella. 

Ketään täsmälleen samanlaista ei ole toista, vaan olemme kaikki ihan ainutlaatuisia ja omanlaisinamme ja silti kaikki yhtä arvokkaita. 

Zoomaillaan kuvia

Tavoite

Värityskuvien avulla tavoitteena on avartaa lasten kokemusta kuvista ja tarjota moninaisuutta usein hyvin stereotyyppisen ja normittavan lastenkulttuurin rinnalle. Valitut kuvat purkavat tutuimpia stereotypioita esimerkiksi sukupuoleen tai vammaisuuteen liittyen. Kuvia tarkastelemalla tutkitaan samalla omia ennakkokäsityksiä ja harjoitellaan normikriittistä ajattelutapaa.

Valmistelu

Tulosta ja kopioi värityskuvia niin, että jokaiselle riittää väritettävää ja valinnanvaraa. Voit hyödyntää esimerkiksi Linnéa Johannssonin supersankarikuvia [PDF].

Aika

30 min.

Vaiheet

  1. Kokoontukaa yhteen. Esittele lapsille värityskuvia yksi kerrallaan. Keskustelkaa: Mitä mielenkiintoista kuvassa on? Onko siinä jotakin ihanaa, hassua, kiinnostavaa, outoa tai kysymyksiä herättävää? Mitä? Pohdinnat voivat tuoda esiin esimerkiksi sukupuoleen liittyviä stereotypioita ja kysymyksiä, joten valmistaudu keskustelemaan ja vastaamaan kysymyksiin moninaisuuteen liittyen. Ei haittaa, vaikket tietäisi kaikkeen vastausta, voitte etsiä yhdessä vastauksia kysymyksiin.
  2. Anna jokaisen valita värityskuva, jonka lapsi haluaa värittää. Jokainen saa vuorollaan kertoa, miksi valitsi juuri kyseisen kuvan. Värittäkää kuvat ja laittakaa ne esille yhdessä katseltaviksi.

Vahvuuksien seinä

Tavoite

Harjoituksen tavoitteena on vahvistaa ryhmän yhteishenkeä, kehittää lasten itsetuntoa ja oppia huomaamaan sekä omia että toisten vahvuuksia.

Valmistelu

 Jaa lapsiryhmä siten, että jokaisessa pienryhmässä on noin viisi lasta. Tee harjoitus erikseen jokaisen pienryhmän kanssa. Mieti jo etukäteen lasten vahvuuksia, jotta osaat auttaa lapsia pohdiskelussa. Tarvitset kameran. Varmista, että kamerassa on tarpeeksi akkua valokuvaamista varten.

Aika

30 min.

Vaiheet

  1. Kokoontukaa lasten kanssa johonkin mukavaan paikkaan. Pyydä lapsia pohtimaan heidän omia vahvuuksiaan: missä he ovat hyviä, mitä he osaavat, mitä he tykkäävät tehdä? Kerro ensin malliksi omat vahvuutesi. Jokainen saa kertoa omat vahvuutensa ja jokaista myös pyydetään kertomaan, mitkä ovat toisten lasten vahvuuksia. Tarkoituksena on kehua ja kannustaa toisia, liikaa positiivista palautetta ei voi antaa!

    2. Pyydä lapsia valitsemaan yksi vahvuus, josta eniten pitää itsessään. Pohtikaa yhdessä, miten siitä saisi otettua valokuvan. Jos lapsi esimerkiksi pitää vahvuutenaan sitä, että hän on hyvä rakentamaan torneja, lapsesta otetaan kuva tornin rakennuspuuhissa. Jotkut vahvuudet voivat olla abstrakteja, joten käyttäkää mielikuvitusta, jotta saatte valokuvan otettua. Tarkoituksena on rakentaa Vahvuuksien seinä, johon kootaan valokuva jokaisesta lapsesta ja tämän vahvuudesta. Lapset saavat vuorotellen esitellä omaa vahvuuttaan ja kuvata toisten vahvuuksia.

    3. Kun valokuvat on otettu, tulostakaa ne ja rakentakaa Vahvuuksien seinä, johon jokainen saa kuvansa. Ihailkaa seinää koko ryhmän voimin ja antakaa lasten kertoa vahvuuksistaan. Vahvuuksien seinän kautta voidaan havainnoida sitä, miten monenlaisia vahvuuksia ja taitoja ryhmässä oikein onkaan.

Tarinat kuuluville sadutuksen keinoin

Eri vähemmistöihin kuuluvilla lapsilla voi olla paljon kokemusta siitä, että heidän kaltaisiaan sankareita ei seikkaile lastenelokuvissa ja saduissa. Oma kokemusmaailma ei näykään niissä tarinoissa, joita aikuiset kertovat tai lukevat. Jokaiselle lapselle on kuitenkin tärkeää saada peilata ajatuksiaan ja kokemuksiaan satumaailman avulla ja tulla kuulluksi ja nähdyksi omanlaisenaan. Sadutus antaa yhden helpon työvälineen kasvattajalle nostaa erityisesti niiden lasten ääniä kuuluville, jotka muuten helposti voivat jäädä sivuun. 

Tavoite

Tavoitteena on nostaa esiin lasten omia, yksilöllisiä ajatuksia, mielipiteitä ja tarinoita sekä harjoitella toisten arvostavaa kuuntelemista.

Valmistelu

Tutustu sadutuksen ohjeisiin [PDF]. Laita yhteiseen tilaan joku mukava ja kaunis sadunkerrontapaikka esimerkiksi nojatuoli, jossa on tilkkupeitto. Voit myös ideoida jonkin merkin sadunkerrontavuorolla olevalle: vaikkapa satuhattu/kruunu tai satutaikasauva.

Aika

10–15 min (tarvittaessa voi jatkaa myöhemmin).

Vaiheet

  1. Saduta ryhmän lapsia yksi kerrallaan tai lopettakaa työpaja yhteissadutukseen, jossa halukkaat voivat vuorollaan käydä kertomassa toisten kuunnellessa. Sinun, minun, meidän mango -oppaasta voitte lukea myös hienoja, moniäänisiä lasten omia sadutettuja tarinoita.
  2. Yhteissadutus: Jokainen, joka haluaa, voi vuorollaan päästä jatkamaan yhteistä satua toisten kuunnellessa ympärillä. Aikuinen kirjaa tarinan juuri sellaisena, kuin lapsi sitä kertoo. Ja lukee tarinan lopuksi juuri sellaisena kuin se on kerrottu. Kertoja saa tarvittaessa myös pyytää korjauksia tarinaansa missä vaiheessa tahansa. Kiinnittäkää huomiota myös arvostavaan kuuntelemiseen: vain se, jolla on vuoro, saa kertoa ja hänellä on jotain tärkeää sanottavaa.
  3. Lopuksi: Lue ääneen sadutuksen avulla syntyneitä tarinoita. Tehkää niistä yhdessä teille tärkeitä. Syntyisikö niistä vaikkapa pieni kirja? Voisiko niitä laittaa päiväkodin seinälle myös vanhempien luettavaksi?

Jatkovinkki!

Tarkastelkaa päiväkodin kirjoja, pelejä ja leluja yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon näkökulmista. Onko niissä syrjivää tai vanhentunutta materiaalia? Lukekaa moninaisia, perinteisiä stereotypioita rikkovia lastenkirjoja. Tutustukaa esimerkiksi kirjoihin, joissa on aktiivisia, reippaita ja kekseliäitä tyttösankareita!

Leikki kuuluu kaikille

Tavoite

Harjoituksen tavoitteena on selvittää leikkeihin ja leikkipaikkoihin liittyviä käytänteitä sekä lasten käsityksiä leikkeihin ja leikkipaikkoihin liittyvistä stereotypioista. Harjoitus kannustaa sekä leikkien että fyysisten tilojen tarkasteluun. Lasten kanssa käytyjen keskustelujen ja valokuvaamisen pohjalta saat eväitä toiminnan kehittämiseen. Vaikuttavatko esimerkiksi sukupuoli, kielitaito, ikä tai toimintakyky siihen, missä ja mitä lapset leikkivät?

Valmistelu

Jaa lapsiryhmä siten, että jokaisessa pienryhmässä on noin viisi lasta. Tee harjoitus erikseen jokaisen pienryhmän kanssa. Jos mahdollista, ota valmiiksi esille kuvia ryhmän tai koko päiväkodin leikkipisteistä (esim. koti-, auto-, Lego-, Barbie-, nukke-, rooli- ja rakenteluleikeistä sekä ulkoleikkitiloista).

Aika

30 min.

Vaiheet

  1. Näytä lapsille yksitellen kuvia leikkipisteistä ja keskustelkaa yhteisesti seuraavien kysymysten pohjalta: 
    • Ketkä yleensä leikkivät tässä leikkipaikassa?
    • Kuka tässä leikkipaikassa saa leikkiä? Ketkä/ketkä eivät? Miksi/miksi ei?
    • Otetaanko kaikki mukaan leikkiin?
    • Saavatko kaikki leikkiä tätä leikkiä esimerkiksi sukupuolesta, iästä tai kielitaidosta riippumatta?
    • Tuntuuko sinusta, että olet tervetullut leikkiin?

    Kysymykset voivat herättää keskustelua, jossa esimerkiksi sukupuoleen tai muihin ominaisuuksiin liittyvät stereotypiat nousevat esiin. Purkakaa stereotypioita yhdessä ja haastakaa omia ajattelumalleja: kaikki leikkipisteet ja leikit kuuluvat kaikille! Jos tiettyä leikki- tai liikuntapaikkaa, jota käyttävät vain tietyt lapset, miten kannustaa muita mukaan?

  2. Laita kuvat esille ja pyydä lapsia miettimään kahta asiaa: Mikä leikkipiste tuntuu lapselle mieluisimmalta ja mihin leikkipisteelle hän ei koe olevansa tervetullut. Jos lapsi ei keksi vastauksia, se ei haittaa.
  3. Jos osa lapsista ei tunne olevansa tervetulleita jollekin leikkipisteelle, millaisia toiminnallisia muutoksia on mahdollista tehdä?

Monta perhettä, monta perhemuotoa

Tavoite

Tavoitteena on huomioida perheiden moninaisuus ja avartaa perheisiin usein liitettäviä stereotypioita ja normeja. Tehtävän avulla havainnollistetaan konkreettisesti se, että perheitä on hyvin monenlaisia.

Valmistelu

Tulosta Monimuotoiset perheet ry:n juliste [PDF]. Kokoa pussillinen pieniä leikkihahmoja esimerkiksi nukkekodin asukkaita. Vaihtoehtoisesti voitte tehdä harjoituksen myös julisteen tapaan erilaisilla palikoilla tai erivärisistä pahveista leikatuilla kuvioilla.

Aika

10 min.

Vaiheet

  1. Tutkikaa julistetta ensin aluksi yleisellä tasolla: Mistä kuva kertoo? Montako perhettä siinä on?
  2. Perheet ovat muodostuneet monella eri tavalla: Aikuisten tai lasten määrä voi vaihdella, joskus perhe voi menettää jonkun perheenjäsenensä tai vanhemmille ei synnykään toiveista huolimatta lapsia. Pohtikaa miten muuten perheet voivat erota toisistaan?
  3. Anna lapsille pussi, jossa on mahdollisimman paljon erilaisia leikkihahmoja. Ohjeista lapsia tekemään pussista löytyvistä satuhahmoista ja nukeista mahdollisimman monta perhettä. Auta esimerkiksi apukysymyksillä:
    • Onko kaikissa tekemissänne perheissä lapsia?
    • Minkä kokoisia perheet ovat – montako lasta ja aikuista niissä on?
    • Mitä sukupuolia perheenjäsenet ovat? Miltä näyttäisi uusioperhe, adoptioperhe, yhden vanhemman perhe tai suurperhe?

Minun perheeni

Tavoite

Tavoitteena on havainnoida sitä, miten riippumatta perhemuodosta tai siitä millaisia perheet ovat, mitä perhe tekee yhdessä tai vaikkapa missä asutaan, on jokaiselle lapselle perhe tärkeä ja arvokas.

Valmistelu

Järjestä tila, jossa voidaan istua piirissä, jossa kaikki näkevät toisensa.

Aika

10 min.

Vaiheet

  1. Kerro lapsille, että tässä harjoituksessa ei ole oikeita eikä vääriä vastauksia. Tässäkin huomataan, että perheitä on todella monenlaisia ja jotkut asiat voivat olla monelle meistä yhteisiä, joissakin asioissa kaikki perheet ovat omanlaisiaan.

  2. Peukutus: Ohjeista lapsia äänestämään peukullaan, pitääkö kertomasi väittämä paikkaansa hänen perheensä kohdalla. Peukku pystyssä tarkoittaa: “Pitää paikkaansa”, peukku alaspäin puolestaan: “Ei pidä paikkaansa”. Peukku vaakatasossa tarkoittaa: “En tiedä”.

    Väittämät: 

    • Minun perheessäni kaikki tykkäävät jäätelöstä.
    • Minun perheessäni on kissa.
    • Minun perheessäni puhutaan useampaa kuin yhtä kieltä.
    • Minun perheessäni tykätään laulaa yhdessä.
    • Minun perheessäni vietetään joskus siivouspäivää.
    • Minun perheessäni kaikki tykkäävät nukkua viikonloppuisin aamulla pitkään.
    • Minun perheessäni on akvaario.
    • Minun perheeni asuu lähellä päiväkotia.
    • Minun perheessäni syödään usein aamupalaksi puuroa.
    • Minun perheessäni asuu myös yksi tai kaksi isovanhempaa.
    • Minun perheessäni kerrotaan joskus vitsejä.

    Jokaisella lapsella on varmasti tässä vaiheessa työpajaa tärkeää kerrottavaa omasta perheestään. Pyydä jokaista lasta kuiskaamaan vieressä istuvan korvaan yksi asia, mikä omassa perheessä on itselle tärkeää ja rakasta. 

     

Onnellinen perhe

Tavoite

Harjoituksen tavoitteena on pohtia perheiden moninaisuutta erityisesti siitä näkökulmasta, miten monenlaisissa perheissä voi olla hyvä ja onnellista kasvaa.

Valmistelu

Tutustu sadutusohjeisiin.

Aika

15 min.

Vaiheet

  1. Tehkää yhteissadutus teemasta: “Onnellinen perhe”. Jokainen halukas voi vuorollaan tulla satutuoliin jatkamaan tarinaa muiden kuunnellessa. Vaihtoehtoisesti sadutustekniikalla voi tehdä myös yhteispiirustuksen tästä teemasta. Ohjaaja piirtää lasten ohjeiden mukaan sen minkä lapset kertovat onnelliseen perheeseen kuuluvaksi.
  2. Ohjaaja kyselee, mutta ei ohjaa lasten sanomisia. Olisi hyvä, jos tarinan myötä syntyisi paljon keskustelua:
    • Tarvitaanko onnelliseen perheeseen tietty määrä vanhempia tai lapsia?
    • Ovatko kuvan vanhemmat isä ja äiti vai voiko olla kaksi äitiä/isää?
    • Onko perhe onnellinen vasta sitten kun on piirretty iso talo ja paljon rahaa?
  3. Valmiin tarinan tai piirustuksen äärellä voidaan vielä keskustella teemasta: Onko perheen muodolla/jäsenten lukumäärällä/koolla/varallisuudella/uskonnollisella tai etnisellä taustalla/jne. väliä kuinka hyvin perhe voi, kuinka onnellisia he ovat?