Minä ja muut – me yhdessä!
Alkuopetus
Tältä sivulta löydät Minä ja muut – me yhdessä! -matkalaukun työpajat tehtävineen alkuopetukseen 1.–2. luokille. Työpajoja on yhteensä kolme: Millainen minä olen, millainen sinä olet?, Monenlaiset perheet ja Jokainen omanlaisensa ja yhtä arvokas!
Alkuopetus
Työpaja 1. Millainen minä olen, millainen sinä olet?
Työpaja 2. Monenlaiset perheet
Työpaja 3. Jokainen omanlaisensa ja yhtä arvokas
- Työpaja 1. Millainen minä olen, millainen sinä olet?
Jos olisin?
Tavoite
Harjoitus virittää käsiteltävään teemaan. Tavoitteena on havainnoida sitä, miten jokainen on omanlaisensa ja miten monia positiivisia asioita ihmisten moninaisuus pitää sisällään.
Valmistelu
Varaa tilaa, jossa voitte kulkea törmäämättä toisiinne.
Aika
10 min.
Vaiheet
- Ohjeista oppilaat kävelemään tilassa aluksi hiljaa, äänettömästi vastaantulijoita tervehtien.
- Hetken kuluttua sano “Stop!” ja oppilaat pysähtyvät lähimmän henkilön kohdalla vastakkain, muodostaen parin (tai kolmen hengen ryhmän, jos on pariton luku oppilaita). Anna ohjeeksi pohtia jatkoa lauseelle: “Jos olisin väri, olisin…” ja parina olevat oppilaat kertovat lyhyesti toisilleen minkä värin valitsivat ja miksi.
- Kävelyä ja hiljaisia tervehtimisiä jatketaan jälleen, kunnes tulee uudelleen ohje: “Stop!” ja seuraava pohdintatehtävä. Ne voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia:
- Jos olisin…
- …kirja, olisin…
- …vaate, olisin…
- …kouluruoka, olisin…
- …huonekalu, olisin…
- …urheiluväline, olisin…
- …jokin paikka meidän koulussa, olisin…
- …oppitunti, olisin…
- …laulu tai musiikkikappale, olisin…
- …soitin, olisin…
Lähde: Tehtävä on mukailtu alkuopetukseen sopivaksi Mannerheimin lastensuojeluliiton materiaalipaketista:
“Terve minä, tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali itsetuntemuksesta” (s. 32) [PDF].
Yhdenvertaisuuden kukka
Tavoite
Tehtävä auttaa tutkimaan moninaisuutta lähiympäristössä: mitä eroja ja toisaalta mitä yhtäläisyyksiä meissä ihmisissä on.
Valmistelu
Tehtävään tarvitaan tilaa ryhmätöille, isoja papereita ja tusseja.
Aika
15–20 min.
Vaiheet
- Jaa oppilaat neljän hengen ryhmiin.
- Jokainen saa ison paperin, johon piirretään viidestä isosta ympyrästä koostuva kukka (ks. alla oleva malli).
- Ohjaa oppilaita pohtimaan ja nimeämään jokin tärkeä ominaisuus itsessä, jota muilla ryhmän jäsenillä ei todennäköisesti ole. Oppilaat kirjaavat tämän ominaisuuden kukan suuriin, pyöreisiin terälehtiin.
- Kukan pieniin terälehtiin kirjoitetaan jokin ominaisuus, joka yhdistää kahta ryhmän jäsentä toisiinsa.
- Seuraavaksi oppilaat pohtivat ja kirjoittavat kukan keskellä olevaan ympyrään ominaisuuksia, jotka ovat heille kaikille yhteisiä. Ohjaa oppilaita kirjoittamaan ominaisuuksia, jotka ovat tärkeitä ja pysyviä, ei esimerkiksi vaatteiden värejä tai tavaroita, joita oppilaat omistavat.
- Kootkaa lopuksi kukat yhdessä tutkittaviksi esimerkiksi seinälle tai pöydälle. Millaisia yhdistäviä tekijöitä teillä ryhmässä on? Entä millaisia erityisiä ominaisuuksia löytyy ryhmästä? Todetkaa, että kaikki kirjatut ominaisuudet ovat hienoja ja tärkeitä. Keskustelkaa, millaista oli löytää erilaisia ja sanalaisia ominaisuuksia toisten kanssa.
- Työpaja 2. Monenlaiset perheet
Kuvitteellinen perhe
Tavoite
Keskustellaan eri perhemuodoista ja kyseenalaistetaan niihin liittyviä stereotypioita. Huomataan, että perheitä voi olla paitsi monenkokoisia ja perheistä voi löytyä moninaisuutta vaikkapa perheenjäsenten eri äidinkielten, syntymämaiden tai uskonnon myötä.
Valmistelu
Leikataan yksi paperilappu jokaista oppilasta kohti, luokassa on hyvä olla tilaa pienryhmiin jakautumista ajatellen.
Aika
20–30 min.
Vaiheet
- Anna jokaiselle oppilaalle tyhjä paperilappu.
- Pyydä jokaista kirjoittamaan tai piirtämään lapulle yksi Suomessa asuva ihminen. Näiden tulisi olla keskenään erilaisia: eri-ikäisiä ja erinäköisiä ihmisiä. On hyvä korostaa, että tehtävä on tärkeä tehdä salassa, jotta harjoituksen yllätys säilyy.
- Kerää laput yhteen ja jaa ne kahteen pinoon. Jaa oppilaat kahteen ryhmään, joista kumpikin ryhmä saa oman pinonsa.
- Anna ryhmien tehtäväksi muodostaa lapuista mahdollisimman monta erilaista perhettä. Auta apukysymyksillä: Onko kaikissa perheissä lapsia? Onko kaikissa perheissä isä ja äiti vai voiko olla esimerkiksi kaksi isää? Miltä näyttäisi uusperhe, adoptioperhe, suurperhe?
Jatkovinkki!
Kuvitteellinen perhe -draamaharjoitus
Voitte jatkaa tehtävää vielä draamaharjoituksena.
- Ohjaaja jakaa lattialle muodostetut perhelaput oppilaille niin, että jokainen saa yhden perheenjäsenen roolin.
- Perheenjäsenet kokoontuvat ryhmiin perheiksi.
- Jokainen esittelee oman lappunsa omalle pienryhmälleen (nimi, ikä, taidot, tausta jne. Näitä ominaisuuksia voi keksiä esittelyn aikana lisää).
- Kun kaikki perheenjäsenet on esitelty, perhe saa tehtäväkseen kuvitella ja pohtia yhdessä, millainen koti heillä on, millaisia harrastuksia heillä on, mitä he tekevät yhdessä jne.
- Vieraile ohjaajana perheiden kodeissa. Kukin saa eläytyä roolikorttinsa mukaiseen hahmoon. Ohjaaja soittaa ovikelloa ja pyytää kohteliaasti saada kurkistaa koteihin. Pyydä perheenjäseniä esittelemään kotejaan. Voit esittää esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä:
- Miten perhe on tullut yhteen vai ovatko he aina olleet yhdessä?
- Kuka tai ketkä ovat perheen huoltajia?
- Miten he tutustuivat toisiinsa?
- Miten he elättävät itsensä?
- Ketkä ovat perheen lapsia?
- Missä perheenjäsenet ovat päivisin?
- Onko kaikilla kodissa oma tila? Mitä parhaillaan tapahtuu?
- Onko perheellä huolia? Onko perhe onnellinen?
Lähde: Muokattu materiaalista Lapsen oikeudet toiminnallisesti, Unicef [PDF].
Onnellinen perhe
Tavoite
Harjoituksen tavoitteena on pohtia perheiden moninaisuutta erityisesti siitä näkökulmasta, miten monenlaisissa perheissä voi olla hyvä ja onnellista kasvaa.
Valmistelu
Tutustu sadutusohjeisiin.
Aika
15 min.
Vaiheet
- Tehkää yhteissadutus teemasta: “Onnellinen perhe”. Jokainen halukas voi vuorollaan tulla satutuoliin jatkamaan tarinaa muiden kuunnellessa. Vaihtoehtoisesti sadutustekniikalla voi tehdä myös yhteispiirustuksen tästä teemasta. Ohjaaja piirtää lasten ohjeiden mukaan sen minkä lapset kertovat onnelliseen perheeseen kuuluvaksi.
- Ohjaaja kyselee, mutta ei ohjaa lasten sanomisia. Olisi hyvä, jos tarinan myötä syntyisi paljon keskustelua:
- Tarvitaanko onnelliseen perheeseen tietty määrä vanhempia tai lapsia?
- Ovatko kuvan vanhemmat isä ja äiti vai voiko olla kaksi äitiä/isää?
- Onko perhe onnellinen vasta sitten kun on piirretty iso talo ja paljon rahaa?
- Valmiin tarinan tai piirustuksen äärellä voidaan vielä keskustella teemasta: Onko perheen muodolla/jäsenten lukumäärällä/koolla/varallisuudella/uskonnollisella tai etnisellä taustalla/jne. väliä kuinka hyvin perhe voi, kuinka onnellisia he ovat?
- Työpaja 3. Jokainen omanlaisensa ja yhtä arvokas
Bingo
Tavoite
Tämä tehtävä virittää teemaan ja sopii hyvin alkulämmittelyharjoitukseksi. Oppilaat havainnoivat harjoituksen avulla, miten monenlaisia kiinnostuksen kohteita, taitoja ja ominaisuuksia luokasta löytyykään. Tavoitteena on ymmärtää, että jokainen on omanlaisensa ja yhtä arvokas.
Valmistelu
Monista jokaiselle oma bingo-ruudukko [PDF]. Jokainen oppilas tarvitsee myös kynän. Varmista, että kaikilla on mahdollisuus liikkua tilassa.
Aika
10 min.
Vaiheet
- Jaa oppilaat pareihin niin, että jokaisesta parista ainakin toinen osaa lukea lyhyitä lauseita. Jos lukutaito luokassa ei vielä tähän riitä, valitkaa alta vaihtoehtoinen lämmittelyleikki.
- Jaa jokaiselle parille kynä ja bingoruudukko. Tehtävänä on kiertää luokassa haastattelemassa toisia oppilaita ja etsiä jokaiseen ruutuun joku, johon kuvaus sopii. Henkilö, johon kuvaus sopii, kirjoittaa nimensä ruutuun. Omia nimiä ei saa kirjoittaa, vaan ideana on haastatella ja tutustua nimenomaan toisiin oppilaisiin.
- Harjoituksen purkukeskustelu: Oliko helppoa vai vaikeaa löytää jokaiseen ruutuun nimikirjoitus? Opitteko jotain uutta luokkakavereistanne?
Jatkovinkki!
Näiden kysymysten kautta on helppo jatkaa keskustelemaan siitä, miten monenlaisia oppilaita luokasta löytyy ja varmasti jokaisella on jokin hieno ominaisuus tai taito, jonka voisi kirjoittaa bingoruudukkoon. Rauha ja turvallinen olo luokassa syntyy siitä, että jokainen voi tuntea olevansa arvostettu omanlaisenaan. Vaikka oppilaat voivat olla ominaisuuksiltaan ja taidoiltaan hyvin erilaisia, olisi hyvä muistaa, että jokainen on arvokas ja jokaisen ainutlaatuisuutta tulee arvostaa.
“Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään.” OPS perusteet 2014
Zoomaillaan kuvia
Tavoite
Oppilaat tutkivat kuvia, jotka purkavat tutuimpia stereotypioita esimerkiksi sukupuoleen ja vammaisuuteen liittyen. Kuvia tarkastelemalla tutkitaan samalla omia ennakkokäsityksiä ja harjoitellaan normikriittistä ajattelutapaa.
Valmistelu
Valitse teemaan sopivia kuvia. Voit hyödyntää esimerkiksi Linnéa Johannssonin supersankarikuvia [PDF]. Laita valitsemasi kuvat esille tilaan ikään kuin näyttelyksi. Järjestä kulkutilaa ja levitä kuvat luokan reunoille ikään kuin näyttelyksi niin, että oppilaat voivat kiertää katsomassa niitä. tilassa.
Aika
10 min.
Vaiheet
- Kerro oppilaille, että heidän tehtävänään on kiertää katsomassa kuvia. Aluksi jokainen tekee kierroksen ja käy katsomassa kaikki kuvat hiljaa niihin tutustuen.
- Keskustelkaa hetki yhdessä: Millaisia ajatuksia kuvat herättävät? Mitä sellaista kuvissa on, mitä ei usein tule kirjoissa, sarjakuvissa, elokuvissa ja mainoksissa vastaan? Miksi tällaisia kuvia ei näe usein?
- Jaa oppilaat pienryhmiin ja anna jokaiselle ryhmälle yksi kuvamateriaali tarkempaa tutustumista varten. Vaihtoehtoisesti voit pyytää oppilaita menemään sen kuvan luo, mikä on erityisen kiinnostava. Saman kuvan valinneet/pienryhmät keskustelevat keskenään, mikä kuvassa on kiinnostavaa ja mitä kuvan piirtäjä on halunnut tuoda kuvalla esiin.
- Värittäkää kuvat ja nostakaa ne esille yhdessä katseltaviksi.
Kuvilla on väliä
Tavoite
Harjoituksen tavoitteena on kehittää oppilaan kuvanlukutaitoa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmista ja oppia tarkastelemaan oppikirjoissa esiintyviä representaatioita kriittisesti.
Valmistelu
Valitse etukäteen oppikirjat, joita tarkastellaan.
Aika
30 min.
Vaiheet
Tutkikaa luokan käytössä olevien oppikirjojen sisältöä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmista. Tarkastelun kohteena ovat oppikirjojen kuvat ja kuvatekstit. Pohtikaa esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
Löytyykö kirjoista kaikille oppilaille esikuvia?
Millaisia perheitä kuvissa näkyy? Onko perhekuvissa aina äiti ja isä?
Millaisia sukupuolirooleja kuvissa näkyy? Näkyykö niissä sukupuolen moninaisuus?
Löytyykö kuvista uskonnollisia symboleita?
Löytyykö kuvista kieli- ja kulttuurivähemmistöjä, esimerkiksi romaneita ja saamelaisia?
Ovatko kaikki henkilöt valkoihoisia?
Näkyykö kuvissa liikkumisen apuvälineitä
Jatkakaa keskustelua ja pohtikaa yhdessä, millaisia muutoksia oppikirjoihin täytyisi tehdä, jotta ne ottaisivat moninaisuuden huomioon paremmin. Valitkaa oppikirjoista esimerkeiksi kuvia, joissa näitä moninaisuuden piirteitä ei näy ja piirtäkää kuvista uudenlaisia versioita, joissa moninaisuuden kirjo on paremmin näkyvissä.
Pihaleikit kuuluvat kaikille
Tavoite
Harjoituksen tavoitteena on selvittää koulun pihan käyttöön liittyviä käytänteitä sekä oppilaiden käsityksiä leikkeihin ja leikki- ja liikuntapaikkoihin liittyvistä stereotypioista. Harjoitus kannustaa sekä leikkien että fyysisten ympäristöjen tarkasteluun. Oppilaiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta saat eväitä toiminnan kehittämiseen. Vaikuttavatko esimerkiksi sukupuoli, kielitaito, ikä tai toimintakyky siihen, missä ja mitä lapset leikkivät?
Valmistelu
Laita koulun pihalle esille leikki- ja liikuntavälineitä, joita lapset käyttävät välituntisin.
Aika
45 min.
Vaiheet
Kiertäkää ryhmänä koulun pihalla olevia leikki- ja liikuntapaikkoja sekä tarkastelkaa esille laitettuja leikki- ja liikuntavälineitä. Keskustelkaa yhteisesti seuraavien kysymysten pohjalta:
Ketkä yleensä leikkivät tässä leikkipaikassa/näillä leluilla?
Kuka tässä leikkipaikassa/näillä leluilla saa leikkiä? Ketkä/ketkä eivät? Miksi/miksi ei
Otetaanko kaikki mukaan leikkiin?
Saavatko kaikki leikkiä tätä leikkiä esimerkiksi sukupuolesta, iästä tai kielitaidosta riippumatta?
Tuntuuko sinusta, että olet tervetullut leikkiin?
Kysymykset voivat herättää keskustelua, jossa esimerkiksi sukupuoleen tai muihin ominaisuuksiin liittyvät stereotypiat nousevat esiin. Purkakaa stereotypioita yhdessä ja haastakaa omia ajattelumalleja: Kaikki leikki- ja liikuntapaikat sekä leikit kuuluvat kaikille!
Viettäkää lopputunti ulkona. Oppilaiden tehtävä on leikkiä ja pelata niitä leikkejä ja pelejä, joita he eivät yleensä leiki. Kannusta oppilaita erilaisiin leikkeihin ja peleihin sukupuolesta ja muista ominaisuuksista riippumatta.
Pohdi yhdessä muiden opettajien kanssa, onko oppilaiden kanssa käydyn keskustelun pohjalta tarvetta tehdä jonkinlaisia toiminnallisia muutoksia koulun pihalla. Onko esimerkiksi olemassa tiettyä leikki- tai liikuntapaikkaa, jota käyttävät vain tietyt lapset? Miten kannustaa muita mukaan?
Jatkovinkki!
Varhaiskasvatuksen työpajasta löytyy vastaava harjoitus, joka keskittyy leikkien ja leikkipisteisen tutkailuun.