Kansainvälisen vammaisten päivän tehtävät eri kouluasteille
YK:n yleiskokous julisti vuonna 1992 kolmannen joulukuuta kansainväliseksi vammaisten päiväksi. YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista hyväksyttiin vuonna 2006. Suomessa sopimus astui voimaan 2016. Sopimus korostaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kaikessa päätöksenteossa. Löydät tältä sivulta eri kouluasteille kootut tehtävät ja vinkit.
Varhaiskasvatus ja alakoulu
Yläkoulu ja toinen aste
- Tehtävät alakouluun ja varhaiskasvatukseen
Kirjat, tarinat ja värityskuvat
Tutustukaa teemaan satujen ja tarinoiden avulla.
Varhaiskasvatus- ja alkuopetusikäisten lasten kanssa esimerkiksi seuraavat satukirjat sopivat päivän teemaan:
- satukirjat Mimmi ja Petteri-pyörätuoli kaupunkiviidakossa
- Mimmi ja Petteri-pyörätuoli sekä
- Ystävykset tunturilla.
Olemme myös koonneet varhaiskasvatukseen ja alkuopetukseen soveltuvia kirjavinkkejä, joissa käsitellään vammaisuutta tai tuen tarvetta.
Lista kirjoista, joissa pääosassa ovat eri tavoin tukea tarvitsevat lapset:
- Jalo (2004): Lumiponi.
- lukemaan oppineille, yksi päähenkilöistä on näkövammainen.
- Kallioniemi: Reuhurinne-sarja.
- pyörätuoli apuvälineenä.
- Kallioniemi (2018): Neljä muskelisoturia.
- Künzler-Behncke R (2008): Vauhdikas Rasmus
- lapsella on ADHD.
- Pere (2019) : Tervetuloa kotiin, Helmi; Helmin elämää ja Helmi, perhosemme
- vammaisen perheenjäsenen syntymä).
- Sarvanne (2021): Saana ja jumittuvan äänen salaisuus
- tilannekohtainen puhumattomuus/ selektiivinen mutismi.
- Toivola (2019): Peikkomainen kesäseikkailu
- kehitysvammainen päähenkilö.
- Willis & Ross (1999): Susanna nauraa
- pyörätuoli apuvälineenä.
Tietoa ja ymmärystä vammaisuudesta ja apuvälineistä
Lukee yhteistyössä Kynnys ry:n kanssa tehtyä kuvasanakirjaa: Voihan vammainen, lasten kuvasanakirja vammaisuudesta (Saraste & Könkkölä, 2017).
- Kirja esittelee arjen apuvälineisiin ja vammaisuuteen liittyvää sanastoa.
- Kirjassa seikkailee kuusi 6–11-vuotiasta lasta, joiden kautta kuvasanakirjan sanastoa esitellään kiinnostavasti ja lapsille sopivaan tyyliin.
- Kirja on selkokielellä kirjoitettu.
- Kirja ei ole tarinan muodossa, mutta sitä voi lukea osina ja tutkia yhdessä esimerkiksi sitä, mitä sanoja jo osaatte ja mitkä ovat uusia.
- Kirjan lopusta löydätte tärkeän osion siitä, mitä sanoja ei enää nykyään käytetä ja mitkä sanat ovat loukkaavia.
Viittomakieliset kirjat
- Verkkomateriaalina viittomakielinen kirja: Nopola (2009): Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen.
- Oli ryhmässä viittomakielisiä tai ei, kirjaan kannattaa tutustua ja lukea sitä yhdessä koko ryhmän kanssa. Se on luettavissa yhtäaikaa sekä viittomakielellä että kuunneltavissa äänikirjana suomen kielellä.
- Tukiviittomien opetteluun suosittelemme Camilla Mickwitzin kuvakirjaa: ”Hei!” (2007). Se on kivasti kuvitettu ja värikäs tarina, jonka avulla voitte luokassa opetella viittomia.
Värityskuvat
Sue Nuenke on piirtänyt ja koonnut yli 300 inklusiivisen värityskuvan kokoelman.
- Hänen inspiraationaan on oma pyörätuolilla liikkuva lapsensa ja toive siitä, että lapsille suunnatuissa kuvituksissa huomioitaisiin liikuntavammaiset henkilöt entistä paremmin.
- Jos kuvat haluaa tulostaa värityskuviksi, ne täytyy ensin tallentaa käytössä olevalle laitteelle.
Linnéa Johanssonilta löytyy myös esimerkiksi tulostettava värityskuva, jossa Spiderman istuu pyörätuolissa [PDF].
Tutkikaa luokassa värityskuvia ja vertailkaa niitä luokasta löytyviin kuvakirja- ja oppikirjakuviin.
- Kuinka usein oppimateriaalien ihmishahmot liikkuvat pyörätuolilla, rollaattorilla tai vaikkapa opaskoiran avustuksella?
- Miten usein päähenkilönä on lapsi, jolla on jokin vamma?
- Jokainen lapsi tarvitsee samaistumispintaa kuvien ja tarinoiden maailmasta. Koettakaa löytää kirjojen kuvista eri tavoin liikkuvia henkilöitä ja liikkumisen apuvälineitä. Kuinka monta löydätte?
Näkövammaisten nuorten Nyöri-nettiradio
Näkövammaisten liiton nuorten nettiradio Naskalissa on noin kerran kuukaudessa ilmestyvä lähetys. Voit kuunnella sen suorana julkaisupäivänä tai myöhemmin erilaisista suoratoistopalveluista.
Videoita
Seuraavat videot sopivat keskusteluun vammaisten oikeuksista ja siitä, miten suhtautua vammaisuuteen. Videot ovat Kehitysvammaisten Tukiliiton tuottamia.
Videolla Saga Hänninen kertoo siitä, mitä esteitä hän on kohdannut jatkaa kouluttautumista ysiluokan jälkeen.
Videon tiedot:
- Kesto: 3.17min.
- Puhe: suomi.
- Tekstitykset: suomeksi kiinnitettynä videoon.
- Saavutettavuus: videon alkuun on kiinnitetty tekstiä, jota ei lueta ääneen.
Videolla Samu Grundström kertoo arjestaan ysiluokkalaisena ja tulevaisuudensuunnitelmistaan.
Videon tiedot:
- Kesto: 2.40min.
- Puhe: suomi.
- Tekstitykset: suomeksi kiinnitettynä videoon, englanniksi asetuksista.
- Saavutettavuus: videon alkuun on kiinnitetty tekstiä, jota ei lueta ääneen.
Mustikkapiirakan tulevaisuus -video
Voimmeko enää vuonna 2050 syödä mustikkapiirakkaa?
Ylen Mustikkapiirakan tulevaisuus -animaatiossa pohditaan voimmeko vuonna 2050 enää syödä Suomen luonnon päivän omaa leivosta eli mustikkapiirakkaa, jos pölyttäjien määrä vähenee.
Videon tiedot:
- Kesto: 2min.
- Puhe: suomeksi.
- Tekstitys: suomeksi asetuksista.
- Tehtävät yläkouluun ja toiselle asteelle
Vammainen, meikäläinen vai tavis?
Vammaiset ovat Suomen suurin yksittäinen vähemmistöryhmä. Tutustukaa alla oleviin materiaaleihin ja pohtikaa vammaisuuteen liitettäviä stereotypioita ja leimoja. Listatkaa ylös keinoja, miten te voitte luokassanne ja koulussanne edistää yhdenvertaisuutta.
- Kuka on vammainen, meikäläinen tai tavis? (2014) Tällä YouTube-videolla kehitysvammaisten ihmisten muodostaman järjestön, Me itse Ry:n aktiivi Heikki Suvilehto kuvaa sitä, miten vammainen voi terminä olla myös ikävästi leimaava. Hän kutsuu itseään mieluummin meikäläiseksi.
- Kesto: 2 min.
- Puhe: suomi.
- Tekstitykset: ei ole.
- Lue uutinen, missä kuusamolaisen tukijärjestö KETTUn jäsenet ja Kehitysvammaliiton asiantuntija keskustelevat sanasta ”kehitysvammainen” (2022). Kehitysvammainen-sanalla ilmaistaan päätöksenteossa tuen tarvetta ja ympäristössä tarvittavia muutoksia. Jäsenten enemmistön mielestä sitä ei tarvitse käyttää muussa tilanteessa, esimerkiksi kun kuvaillaan henkilön toimintaa ja työtä. Myöskään Kehitysvammaliiton mukaan sanaa ei tarvitse käyttää arjessa. Asenteisiin vaikuttaminen on tehokkain keino vaikuttaa.
- Kannattaa myös lukea Maailman kuvalehden haastattelu Kynnys ry:n aktiivi Amu Urhosesta (2012) ja hänen näkemyksistään vammaisuuteen liitettävistä stereotypioista ja tabuista.
- Kuunteluvinkkinä Yle Areenasta löytyvä Vammaiskultti-podcast. Podcastin toisen juontajan, Julianna Brandtin ajatuksiin voitte tutustua lukemalla myös Voiman artikkelin ”On radikaalia puolustaa omia oikeuksiaan” (2020).
- Lukekaa koomikko Eve Kulmalan haastattelu ”Huumorin kirjolla” huumorista, koomikon työstä ja autisminkirjosta. Kuka saa olla hauska ja miten?
Tutustukaa myös taiteen, urheilun lajeihin sekä muusikkoihin
- Taidekeskus Kettuki.
- Suomen vammaisurheilu – ja liikunta Vau.
- Tanssin päivän tanssituokio – Suomen Pyörätuolitanssiliitto (2020).
- Kesto: 8.29 min.
- Puhe: suomi.
- Tekstitykset: ei ole.
- Pertti kurikan nimipäivät ja euroviisukappale: Aina mun pitää!
- Kesto: 1.41 min.
- Puhe: suomi.
- Tekstitykset: ei ole.
- Signmarkin kappale Fighting , joka kertoo oikeuksien puolustamisesta.
- Kesto: 3.44 min
- Puhe: englanti ja viittomakieli.
Oikeus tulevaisuuteen -globaalikasvatusmateriaalit
Vammaiskumppanuuden Oikeus tulevaisuuteen -globaalikasvatusoppimateriaali kertoo Suomessa ja kehitysmaissa elävien nuorten elämästä.
- Usealla oppimateriaalissa näkyvällä nuorella on jokin vamma.
- Materiaali sisältää lukuisia lyhyitä videoita ja valokuvia tehtävien ohella.
- Kannattaa tutustua ainakin osioon 2: ”Oikeus koulutukseen” , joka on koulumaailmaa ja opiskelua käsittelevä.
Kansalaisjärjestöt ja kollektiivit ihmisoikeustyössä
Ottakaa yhdessä selvää:
- Millaisin keinoin eri järjestöt ja kollektiivit edistävät vammaisten ihmisten ihmisoikeuksia?
- Millaisia tavoitteita eri järjestöillä ja kollektiiveilla on?
- Mitä eri järjestöt ja kollektiivit pitävät tärkeänä ihmisoikeustyössä?
Tutustukaa esimerkiksi Kynnys ry:n toimintaan. Se on eri tavoin vammaisten ihmisten oma perus- ja ihmisoikeusjärjestö.
Vammaisfoorumi on kaikkien Suomen vammaisjärjestöjen kattojärjestö, jonka sivuilta löydät myös muita järjestöjä, joiden toimintaan voitte tutustua.
Kollektiiveja ja järjestöjä sosiaalisessa mediassa:
Alle on listattu muita järjestöjä, kollektiiveja ja someyhteisöitä, joissa päätoimijoina ovat itse vammaiset ihmiset. Tilit ovat Instagramista. Voitte soveltaa yllä olevia kysymyksiä ja lisäksi pohtia, kenelle sisältöä tuotetaan.
- @rampaopiskelijat; Helsingin yliopiston vammaisten, pitkäaikaissairaiden, neurokirjavien ja muiden opiskelijajärjestö.
- @justanothercripgroup; nuorten aikuisten kollektiivi, joka pyrkii edistämään esteettömyyttä nuorten aikuisten arjessa.
- @adhdpodi; podcast ja vertaisverkosto ADHD-nuorille ja aikuisille.
- @viittovasuomi; kollektiivi, joka jakaa kokemuksia siitä, millaista on olla viittomakielinen tai kuuro nykypäivän Suomessa. Heidän profiilissaan on myös viittomavideoita, joista voitte opetella esimerkiksi, miten viitotaan erilaisia toivotuksia.
- @Vamlas: Vamlas ry:n virallinen tili, jossa on jatkuvasti nuoria vieraskynässä puhumassa heidän elämäänsä ja arkeaan koskettavista yhteiskunnallisista aiheista.
Miltä ADHD tuntuu? -peli
Pelaa ilmaista Takedan ja ADHD-liiton kehittämää peliä ”Full ADHD – Täyttä elämää” -peliä.
Full ADHD – Täyttä elämää on tarinankerronnallinen mobiilipeli, jonka voit ladata Play Storesta tai Apple Storesta. Peli vie pelaajan ADHD:n kokemusmaailmaan. Pelin tavoitteena on parantaa ymmärrystä siitä, miltä ADHD voi tuntua ja miten se voi näyttäytyä arjen eri tilanteissa.
Pääset pelin kotisivuilta suoran linkin kautta lataamaan sovelluksen täältä.
Tutustukaa paikallisiin vammaisvaikuttajiin sosiaalisessa mediassa
Voitte tutustua oppilaiden kanssa yhdessä suomalaisiin sosiaalisen median vammaisvaikuttajiin. Sosiaalinen media on tehnyt mahdolliseksi aloittaa helpommin keskusteluita itseään koskevista asioista ja tehdä vaikuttamistyötä.
Tähän alle on koottu lista Instagramissa olevia nuorten vammaisten aktivistien tilejä:
- @tajutonmarja; Marja on yliopisto-opiskelija Jyväskylästä, joka kirjoittaa usein opiskelun esteellisyydestä.
- @kynaniekka; Pinja Eskola on seksuaaliterapeutti, joka kirjoittaa usein vammaisuudesta ja seksuaalisuudesta.
- @rampainen; Ira on yliopisto-opiskelija, joka jakaa arkikokemuksiaan esteellisyydestä ja CP-oireyhtymästä meemeissä ja Story-julkaisuissa.
- @autistinainen; Henna julkaisee informatiivisia kirjoitelmia erilaisista kokemuksista autisminkirjolla.
- @nitskupitsku, Tiktokissa @seafinfan94; Nita Halonen on aktivisti, joka kirjoittaa kehitysvammaisuudesta, transsukupuolisuudesta ja autismista. Hän myös kerää seuraajiensa kysymyksiä ja vastauksia näistä aihealueista. Julkaisut ovat selkokielellä.
Voitte mediakasvatuksen näkökulmasta pohtia seuraavia kysymyksiä:
- Opiskelija valitsee yhden julkaisun, josta on hän oppinut jotain uutta. Mikä julkaisu on? Mikä on tämä uusi asia, tapa lähestyä jotain ilmiötä tai sana?
- Moni vähemmistö käyttää iskulausetta ”Ei mitään meistä, meille, ilman meitä”. Kenelle tili kirjoittaa ja julkaisee? Julkaiseeko hän muille vammaisille, vammattomille vai molemmille?
- Kiinnitä huomiota siihen, esiintyvätkö henkilöt omalla nimellään, pelkällä etunimellä vai nimimerkillä. Miksi näin on ja miksi aktivistit eivät aina esiinny omalla nimellään?
Videot
Yle Kioskin All Deaf Panel on osa Yle Kioskin All X Panel -sarjaa. Panelistit puivat ennakkoluuloja liittyen kuuroihin ja kuurouteen.
Voit katsoa All Deaf Panel -videon täältä.
Videon tiedot:
- Kesto: 14 min.
- Puhe: suomen viittomakieli.
- Tekstitys: suomeksi kiinnitettynä videoon.
Useita eri videoita, jotka käsittelevät esteettömyyttä harrastusten ja arjen tarinoiden kautta.
Kohderyhmänä on lukio ja toinen aste.
Tekijä: Vammaisurheilu.
Videolla näytetään vammaisia mannekiineja Saksasta ja haastetellaan heitä, keistä mannekiinit on valettu.
Tekijä: Pro Infirmis (2013).
Videon tiedot:
- Kesto: 4.28 min.
- Puhe: saksa.
- Tekstitys: englanniksi kiinnitettynä videoon.
Video sopii keskusteluun vammaisten oikeuksista ja siitä miten suhtautua vammaisuuteen. Kohderyhmänä yläkoulu, lukio ja toinen aste.
Videolla Saga Hänninen kertoo siitä, mitä esteitä hän on kohdannut jatkaa kouluttautumista ysiluokan jälkeen.
Tekijä: Kehitysvammaisten Tukiliitto.
Videon tiedot:
- Kesto: 3.17 min.
- Puhe: suomi.
- Tekstitykset: suomeksi kiinnitettynä videoon.
- Saavutettavuus: videon alkuun on kiinnitetty tekstiä, jota ei lueta ääneen.
Video sopii keskusteluun vammaisten osallisuudesta. Kohderyhmänä yläkoulu, lukio ja toinen aste.
Videolla Samu Grundström kertoo arjestaan ysiluokkalaisena ja tulevaisuudensuunnitelmistaan.
Videon tiedot:
- Kesto: 2.40 min.
- Puhe: suomi.
- Tekstitykset: suomeksi kiinnitettynä videoon, englanniksi asetuksista.
- Saavutettavuus: videon alkuun on kiinnitetty tekstiä, jota ei lueta ääneen.
Lisämateriaalit
- Rauhankasvatusinstituutin Agenda 2030 -teemapäiväoppaasta löydät monipuolisia, helposti luokassa hyödynnettäviä harjoitteita.
- Friidu ja Fredi -opettajan oppaat tyttöjen ja naisten sekä poikien ja miesten ihmisoikeuksista.
- Ihmisoikeuksien käsikirja on selkeä ja havainnollinen sivusto, jonka avulla voidaan tutustua ihmisoikeuksien eri näkökulmiin.
- YK-liiton ihmisoikeuksien teemapäivän tehtäviä.
- Compasito-ihmisoikeusoppaan [PDF] sivulta 53 löydät 40 tehtävää selkeine ohjeineen.
- Yläkouluille ja toiselle asteelle sopivat sovellettaviksi esim. tehtävät 4, 13, 15, 17, 34.
