Kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi 17.10.

Kansainvälistä päivää köyhyyden poistamiseksi vietetään 17.10. YK:n kestävän kehityksen ohjelman, Agenda 2030:n, ensimmäinen tavoite on köyhyyden poistaminen maailmasta sen kaikissa muodoissa. Köyhyyden poistaminen edellyttää maailman valtioilta monia toimia. Panostusta tarvitaan niin koulutuksen, terveydenhuollon, talouden kuin poliittisten järjestelmien tasolla. Budjetti ja bruttokansantuote ei aina kerro koko totuutta.

  • Tietoa kansainvälisestä päivästä köyhyyden poistamiseksi

Kaikille maailman ihmisille kuuluvat yhtäläiset oikeudet hyvään elämään heidän syntyperästään riippumatta. Onkin tärkeää muistuttaa äärimmäisen köyhyyden ja ihmisoikeuksien välisestä perustavanlaatuisesta yhteydestä, ja että köyhyydessä elävät ihmiset kärsivät suuresti erilaisista ihmisoikeusrikkomuksista. Köyhyys ei tarkoita ainoastaan tietyn elintason puuttumista, vaan myös nälkä ja aliravitsemus, koulutuksen, terveydenhuollon ja peruspalveluiden puutteellisuus sekä poliittinen osallistumattomuus ovat merkkejä köyhyydestä.


Köyhyyden vähentämiseen liittyy myös ihmisten välisen eriarvoisuuden vähentäminen. Toisten ekologisen jalanjäljen ollessa liiallisen suuri, jää toisille maapallon luonnonvaroista käytettäväksi vain murto-osa. Eriarvoisuutta esiintyy paitsi maailman eri maiden välillä myös valtioiden sisällä. Köyhemmissäkin maissa asuu paljon hyvin toimeentulevia ihmisiä, mutta rikkaus ja hyvä elintaso ovat keskittyneet niissä usein vain pienelle osalle väestöä.

  • Rauhan­kasvatusinstituutin pedagoginen vinkki

Maailman eri maiden väliset tuloerot ja erot hyvinvoinnissa ovat osittain peräisin siirtomaahistoriasta. Moni nykyisistä korkean tulotason maista köyhdytti etelän siirtomaita alistamalla ne halpojen raaka-aineiden tuottajiksi. Toinen merkittävä syy tuloeroille on maailmantalouden rakenteet. Niin kauan kuin vauraat maat kuluttavat liikaa ja tuhlaavat köyhimpien maiden tuottamia raaka-aineita, ylläpidetään maailman eri maiden välistä elintasokuilua.

  • Vältä kulttuuristen stereotypioiden vahvistamista puhuen ihmisistä yksilöinä sen sijaan, että tekisit heistä kokonaisten kansanryhmien tai kulttuurien edustajia. Esimerkiksi ”Afrikan lapsista” puhumista kannattaa välttää – ota esiin sen sijaan yksilö ja hänen tarinansa.
  • Varokaa esittämästä köyhempien maiden ihmisiä kärsijöinä, jotka tarvitsevat meidän apuamme: tehkää avunannon sijaan yhteistyötä! Voisitteko esimerkiksi tehdä globaalin etelän ystävyyskoulun kanssa yhteistyötä – esimerkiksi jonkun projektin, jonka voi toteuttaa molemmissa maissa?

Lähde: Yhteinen maapallo, kuinka minä liityn maailmaan? -opas.

  • Video

Agenda 2030 tavoite: Köyhyyden poistaminen

Videon tiedot

Participate: Understand Goal 1: No Poverty (Secondary) (2019).

  • Kesto: 2.53 min.
  • Kieli: englanti. Videokuvaan on kiinnitetty englanninkielistä tekstiä.
  • Tekstitys: englanti.
  • Lisämateriaalit ja linkit

Voit lukea lisää köyhyyden poistamisesta täältä:

Voit tutustua täällä teemapäivän kotisivuihin ja lisämateriaaleihin:

  • Tehtävät varhaiskasvatukseen ja alakouluun
  • Tehtävät yläkouluun ja toiselle asteelle

Mitä köyhyys tarkoittaa?

Pohtikaa seuraavia asioita pienryhmissä:

  • Mitä köyhyys on?
  • Miten köyhyyttä mitataan?

Asiasanoja, joita liittyy Suomessa keskusteluun köyhyydestä ja joista voit hakea tietoa ovat:

  • Opiskelijoiden pienituloisuus
  • Köyhyyden periytyminen
  • Köyhyyden seurauksia
  • Syrjäytyminen, ylivelkaantuminen, asunnottomuus
  • Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen
  • Köyhyyspolitiikka, köyhyys ja tasa-arvo, EU köyhyyden vähentäjänä.

Lisäksi voit pohjustaa keskustelua seuraavilla teksteillä:

Tutustukaa paikallisen voittoa tavoittelemattoman yhteisön/järjestön toimintaan, joka tuottaa maksutonta/edullista toimintaa. Minkälaista toimintaa he tekevät ja miksi?

 

Ihmisoikeudet ja köyhyys

Köyhyydestä puhuttaessa ollaan perimmiltään ihmis- ja perusoikeuskysymysten äärellä. Esimerkiksi eriarvoisuuden on esitetty loukkaavan ihmisoikeuksia, sillä se vie ihmisiltä mahdollisuuden täysipainoiseen inhimilliseen kehitykseen (Therborn 2013).

Tutustukaa köyhyyden poistamiseen ihmisoikeustavoitteissa esimerkiksi seuraavien materiaalien kautta:

Suomessa ihmisoikeudet taataan perustuslaissa, jonka 19 §:n mukaan “jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella”.

  • Tehkää harjoitus: Askel eteenpäin.
  • Katsokaa Yle Areenan dokumentti: Hyvä köyhä. Perjantai-dokkarissa Hyvä köyhä helsinkiläinen yksinhuoltajaäiti Tinna Pehkonen ja tamperelainen pitkäaikaistyötön Tarja Lahtinen pohtivat, pitääkö köyhän olla vain hiljaa, nöyrä ja kiitollinen.
    • Millainen on hyvä köyhä? Mitä köyhä saa omistaa? Mitä köyhä tarvitsee? Miltä köyhyys tuntuu? Mitkä asiat köyhän on hankala toteuttaa? Pohtikaa asioita pienryhmissä.
    • Videon kesto on noin 11 minuuttia ja puhe on suomeksi.
  • Voit tulostaa oppilaille artikkelin Yhteiskuntaluokka [PDF]. Artikkeli sisältää myös ajankohtaisia kirjoituksia ja linkkejä teemaan tutustumiseen.
  • Tutustukaa paikallisen voittoa tavoittelemattoman yhteisön/järjestön toimintaan, joka tuottaa maksutonta/edullista toimintaa. Minkälaista toimintaa he tekevät ja miksi?

 

Globaalien eriarvoisuuksien jäljillä

Tutustu oppilaiden kanssa ja tee harjoituksia Vihreän lipun Yhteinen maapallomme -oppaasta [PDF] .

Lue oppilaiden kanssa Maailma.netin Globaalin köyhyyden syitä -artikkeli. Köyhyydelle on monia syitä, joista osa periytyy kehitysmaiden siirtomaakaudelta. Niiden lisäksi muun muassa maailmankaupan epäoikeudenmukaisuudet, velkaongelma, huono hallinto, sodat ja luonnonkatastrofit ovat köyhyyden aiheuttajia.

Suuri haaste maailmassamme on ihmisten välinen eriarvoisuus: toisten ekologisen jalanjäljen ollessa liiallisen suuri, jää toisille maapallon luonnonvaroista käytettäväksi vain murto-osa. Käytännössä maailmanlaajuinen eriarvoisuus tarkoittaa esimerkiksi seuraavaa:

  • Osalla maailman ihmisistä riittävät rahat juuri ja juuri ruokaan samaan aikaan kun toiset tuhlaavat mielin määrin turhuuksiin
  • Sekä ylilihavuus että aliravitsemus ovat merkittäviä terveysongelmia eri puolilla maailmaa.
  • Osassa maailmaa tuotetaan halpoja kulutustuotteita työvoimakustannuksista säästämällä. Toisella puolen maailmaa kaatopaikat täyttyvät hylätyistä kun kauppojen alennustuotteista aina uuden.
  • Katsokaa Abderrahmane Sissakon dokumentti: Tiya’s Dream (2010). Video on tehty 2010, joten voitte tarkastella köyhyyden vähenemistä globaalisti tarkemmin harjoituksessa 4.
  • Videon tiedot:
    • Kesto:  11.52.
    • Puhe: amhara.
    • Tekstitykset: useilla eri kielillä asetuksista (muun muassa englanti, ruotsi espanja, saksa), mutta ei suomeksi.
    • Videoon on kiinnitettynä tekstiä amharaksi, englanniksi ja ranskaksi.
  • Eri arvoisuutta karkkipussissa -harjoitus (sivu 30) Yhteinen maapallomme -oppaassa on konkreettinen harjoitus epätasa-arvon todentamiseen.
  • Vaihtoehtoisesti voitte tehdä Maailmankauppaa paperiketjulla -harjoituksen [PDF].

 

Positiivisia uutisia -harjoitus

Positiivisia uutisia -harjoitus löytyy YK-liiton sivuilta.

  • Tee positiivinen uutinen tulevaisuuteen, vuoteen 2030. Minkä uutisen haluaisit kuulla vuonna 2030? Mieti aihe, tee taustoittavaa tiedonhakua oikeasti olemassa olevasta aiheesta ja sen tämänhetkisestä tilanteesta. Visioi minkälainen valitsemaasi aiheeseen liittyvä uutinen voisi olla vuonna 2030.
  • TAI tee valitsemastasi aiheesta positiivinen uutinen nykyhetkessä. Minkälaista kehitystä valitsemassasi aiheessa on jo tapahtunut? Mikä siinä voisi olla uutisoinnin arvoista? Voit kirjoittaa aiheesta, josta ei ole paljon uutisoitu ja josta haluaisit tietää lisää.
  • Lisäksi voit muokata uutisen sosiaaliseen mediaan esimerkiksi Twitter, Facebook- tai Instagram-päivityksen muodossa. Miten muotoilisit uutisen silloin?

 

Globaali eriarvoisuus

Globaalin eriarvoisuuden teemaan sopivat erinomaisesti harjoitukset: Vaatteet kartalla, Globaalietsivät ja Reilu kaupparetki (s. 26–27). Mitä väliä on sillä miten ostamani tavara tai vaate on tuotettu? Voisiko reilumpi kauppa olla avain köyhyyden vähentämiseen? Mikäli haluat tutustua perusteellisemmin reilun kaupan teemaan, tsekkaa Reilun kaupan -teemapäivävinkit.

Globaaliin eriarvoisuuteen liittyy myös ilmastonmuutos: esim. Suomessa kulutetaan maapallon yhteisiä luonnonvaroja, kuten hiilidioksidia tuottavia öljyä ja kivihiiltä, yli niiden kestävän käytön. Samaan aikaan osa maailman ihmisistä joutuu alistumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ilman, että heillä olisi ollut juurikaan osaa niiden aiheuttamisessa.

Maailmanlaajuinen eriarvoisuus näkyy myös veden kulutuksessa: ihmisen vedenkäytön vähimmäistarpeeksi on määritelty 50 litraa puhdasta vettä päivittäin, mutta yksi kuudesta maapallon ihmisestä joutuu selviämään huomattavasti vähemmällä. Keskimääräinen suomalainen taas käyttää päivässä 50 vesilitraa jo lähes yksinomaan WC:n huuhteluun!

  • Voitte aloittaa tämän laajan teeman esim. harjoituksilla: Vesijalanjäljet järjestykseen tai oma hiilijalanjälki (s. 31–32)
  • Näiden monialaisten teemojen pariin pääset syventymään parhaiten Open ilmasto-oppaan avulla.
  • Tehkää oma vaikuttamisprojekti (s. 35).