Ideoita oppitunneille joulukuun juhlakauteen

Katsomukset huomioiva juhlakausi

Vuoden lopun juhlakausi merkitsee monille kaivattua vaihtelua arkeen pimeän talven keskellä. Osalle joulu puolestaan edustaa jotakin itselle vierasta, johon ei välttämättä halua edes olla osallisena. Itsenäisyyspäivän ja joulun viettoon liittyy monenlaisia ajatuksia ja tunteita, ja opettaja voikin kokea olevansa kieli keskellä suuta pohtiessaan, miten voisi käsitellä näiden juhlien sisältöjä oman opetusryhmänsä kanssa. Myös työyhteisöt ovat moninaisia ja esimerkiksi Suomen itsenäisyyspäivän juhliminen voi tässä maailmantilanteessa tuntua herkältä aiheelta.

Olemme tehneet avuksesi itsenäisyyspäivän ja joulun ajan tuntisuunnitelmat, joita voi käyttää sellaisenaan tai itse soveltaen. Suunnitelmat on tehty rauhankasvatuksen teemojen mukaisesti ja ne sopivat kaikille uskonnollisesta vakaumuksesta tai kulttuurista riippumatta. Suunnitelmat rakentuvat yhteisöllisyyden ja osallisuuden ympärille: olemme yhdessä omanlaisina ja samanlaisina.

Tässä kokonaisuudessa on tehtäviä varhaiskasvatukseen, ala- ja yläkouluille sekä toiselle asteelle.

Suomen itsenäisyyspäivä 6.12.

Varhaiskasvatus

Alakoulu

Suomen itsenäisyyspäivän juhlimisen aikaan kouluissa voidaan juhlia kouluyhteisöä, sen moninaisuutta ja vahvistaa me-henkeä. Suomi ja sen yhteisöt ovat moninaisia ja jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on oma paikkansa yhteisön rakenteessa ja toiminnassa.

Yläkoulu ja toinen aste

Suomen itsenäisyyspäivän aika on hyvä hetki juhlia sekä pohtia sitä, kuinka moninainen suomalaisten ihmisten joukko nykyisin on.

Joulukuun juhlakausi

Varhaiskasvatus

Alakoulu

Yläkoulu ja toinen aste

Peukuttaen ja keskustellen

Teema

Minun perheeni, yhteisöllisyys, osallisuus.

Ikäkausi

3–4-vuotiaat.

Tavoite

Tavoitteena on havainnoida sitä, miten riippumatta perhemuodosta tai siitä millaisia perheet ovat, mitä perhe tekee yhdessä tai vaikkapa missä asutaan, on jokaiselle lapselle perhe tärkeä ja arvokas.

Valmistelu

Järjestä tila, jossa voidaan istua piirissä, jossa kaikki näkevät toisensa.

Kesto

15–30 min.

Kerro lapsille, että tässä harjoituksessa ei ole oikeita eikä vääriä vastauksia. Tässäkin huomataan, että perheitä on todella monenlaisia ja jotkut asiat voivat olla monelle meistä yhteisiä, joissakin asioissa kaikki perheet ovat omanlaisiaan.
Peukutus: Ohjeista lapsia äänestämään peukullaan, pitääkö kertomasi väittämä paikkaansa hänen perheensä kohdalla. Peukku pystyssä tarkoittaa: “Pitää paikkaansa”, peukku alaspäin puolestaan: “Ei pidä paikkaansa”. Peukku vaakatasossa tarkoittaa: “En tiedä”. Esimerkkiväittämät löytyvät tehtävän lopusta.
Jokaisella lapsella on varmasti tässä vaiheessa työpajaa tärkeää kerrottavaa omasta perheestään. Pyydä jokaista lasta kuiskaamaan vieressä istuvan korvaan yksi asia, mikä omassa perheessä on itselle tärkeää ja rakasta. Keskustelua voi myös jatkaa piirissä niin, että jokainen halukas saa kertoa muille perheestään. Puheenvuoroa voi merkitä jokin kädessä pidettävä esine, esimerkiksi sileä kivi.

Esimerkkiväittämät

Minun perheessäni kaikki tykkäävät jäätelöstä.
Minun perheessäni on kissa tai koira.
Minun perheessäni puhutaan useampaa kuin yhtä kieltä.
Minun perheessäni tykätään laulaa yhdessä.
Minun perheessäni vietetään joskus siivouspäivää.
Minun perheessäni kaikki tykkäävät nukkua viikonloppuisin aamulla pitkään.
Minun perheessäni vietetään joskus juhlia.
Minun perheeni asuu lähellä päiväkotia.
Minun perheessäni syödään usein aamupalaksi puuroa.
Minun perheessäni asuu myös yksi tai kaksi isovanhempaa.
Minun perheessäni kerrotaan joskus vitsejä.

Piirtäen ja saduttaen

Teema

Minun perheeni, yhteisöllisyys, osallisuus.

Tavoite

Tavoitteena on nostaa esiin lasten omia, yksilöllisiä ajatuksia, mielipiteitä ja tarinoita perheestään, sekä harjoitella toisten arvostavaa kuuntelemista.

Valmistelu

Järjestä mukava ja rauhallinen tila, jossa lapsilla on mahdollisuus piirtää. Varaa myös itsellesi paperia ja kynä kirjoittamista varten.

Kesto

Piirtäminen 15 min, sadutus 15+ min ryhmän koosta riippuen.

Piirtäminen: Ohjeista lapsia piirtämään aiheesta “Minun perheeni”. Ohjeistus on väljä ja lapsi saa vapaasti piirtää sitä mitä hänellä tulee aiheesta mieleen. Piirustuksessa voikin olla niin omia perheenjäseniä, lemmikki tai vaikka pulkkamäki, jossa on käyty yhdessä perheen kanssa. On tärkeää, ettei aikuinen huomaamattaan ohjaa lasta piirtämään omien mielikuviensa mukaista kuvaa perheestä.
Sadutus: Tässä tehtävässä yksi lapsi on vuorollaan sadutettavana. Tutki lapsen kanssa hänen piirustustaan ja sano. ”Kerro satu tästä kuvasta. Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi ja voit muuttaa tai korjata sitä mikäli haluat.”

Harjoituksen purku

Ripustakaa piirustuksista ja kertomuksista näyttely päiväkodin tiloihin. Kutsukaa mahdollisuuksien mukaan myös perheenjäseniä katsomaan näyttelyä. Jos erillistä tilaisuutta huoltajille on haasteellista järjestää, voi kuvat ja tekstit ripustaa, vaikkapa viikon ajaksi eteistilaan tai lasten naulakkopaikoille, jolloin niihin voi tutustua tuonti- ja hakutilanteissa.

Omanlainen, samanlainen

Teema

Yhteisöllisyys, osallisuus.

Ikäkausi

5–6-vuotiaat.

Tavoite

Harjoituksen avulla pyritään tekemään näkyväksi sitä, miten moninainen lapsiryhmä on sekä tuomaan esille lasten yksilöllisiä eroja positiivisessa ja arvostavassa hengessä.

Valmistelu

Järjestä tarpeeksi tilaa, jossa kaikki pystyvät liikkumaan.

Kesto

15 min.

Pyydä lapsia kulkemaan tilassa ensin aivan hiljaa. Kävellään rauhallisesti ja katsellaan vastaantulijoita ystävällisesti.
Jatkakaa kulkemista ja kerro seuraavaksi jokin tervehtimistapa, esimerkiksi kättely, jolla tervehditään vastaantulijoita kävellessä.
Jatkakaa kävelyä. Seuraavaksi tehtävänä on haastatella vastaantulijoita ja etsiä sekä muodostaa sellaisten lasten kanssa ryhmän, joilla on sama ominaisuus kuin itsellä. Ehdota aina yhtä ominaisuutta kerrallaan ja sen mukaan lapset etsivät ryhmänsä aina uudelleen. Ominaisuuksia voivat olla esimerkiksi samanväriset sukat, silmien väri, syntymäkuukausi, sisarusten lukumäärä, lemmikkieläimet/ei lemmikkieläintä, lempiruoka, jne.).

Harjoituksen purku

Kokoa yhteen harjoituksen herättämiä tunnelmia ja ajatuksia. Harjoituksen myötä on varmasti huomattu, että välillä muodostuneet ryhmät voivat olla isoja, välillä pieniä. Jokaisella voi olla myös useampiakin ominaisuuksia, joita ei ole kenelläkään toisella. Ketään täsmälleen samanlaista ei ole toista, vaan olemme kaikki ihan ainutlaatuisia ja omanlaisinamme ja silti kaikki yhtä arvokkaita.

Minun ja meidän Suomi piirtäen ja saduttaen

Teema

Yhteisöllisyys, osallisuus.

Ikäkausi

5–6-vuotiaat.

Tavoite

Tavoitteena on nostaa esiin lasten omia, yksilöllisiä ajatuksia, mielipiteitä ja tarinoita, sekä harjoitella toisten arvostavaa kuuntelemista.

Valmistelu

Järjestä mukava ja rauhallinen tila, jossa lapsilla on mahdollisuus piirtää. Varaa myös itsellesi paperia ja kynä kirjoittamista varten.

Kesto

15 min, sadutus 15+ min ryhmän koosta riippuen.

Piirtäminen: Ohjeista lapsia piirtämään aiheesta “Minun ja meidän Suomi”. Ohjeistus on väljä ja lapsi saa vapaasti piirtää sitä mitä hänellä tulee aiheesta mieleen. On tärkeää, ettei aikuinen huomaamattaan, esimerkiksi kysymysten asettelulla, ohjaa lasta piirtämään omien mielikuviensa mukaista kuvaa aiheesta.
Sadutus: Tässä tehtävässä yksi lapsi on vuorollaan sadutettavana. Tutki lapsen kanssa hänen piirustustaan ja sano. ”Kerro satu tästä kuvasta. Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi ja voit muuttaa tai korjata sitä mikäli haluat.”

Harjoituksen purku

Ripustakaa piirustuksista ja kertomuksista näyttely päiväkodin tiloihin. Kutsukaa mahdollisuuksien mukaan myös perheenjäseniä tai päiväkodin muita lapsiryhmiä katsomaan näyttelyä. Jos erillistä tilaisuutta huoltajille on haasteellista järjestää, voi kuvat ja tekstit ripustaa vaikkapa viikon ajaksi eteistilaan tai lasten naulakkopaikoille, jolloin niihin voi tutustua tuonti- ja hakutilanteissa.

Yhdenvertaisuuden kukka

Teema

Yhteisöllisyys.

Tavoite

Toimiva yhteisö tarvitsee erilaisia ihmisiä, joilla on erilaisia vahvuuksia, taitoja ja luonteenpiirteitä. Seuraavan tehtävän avulla voitte kartoittaa, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä ryhmänne jäsenillä on.

Valmistelu

Tulosta valmiiksi yhdenvertaisuuden kukat.

Kesto

Noin 20–30 min.

Pohtikaa ihmisiä yhdistäviä ja erottavia ominaisuuksia, jotka ovat tärkeitä. Kirjatkaa ne yhdenvertaisuuden kukan terälehtiin. Tarkastelkaa kukkia ja niiden hienoja ominaisuuksia.
- Tehtävä auttaa tutkimaan moninaisuutta lähiympäristössä: mitä eroja ja toisaalta myös yhtäläisyyksiä meissä ihmisissä on?
Jaa oppilaat neljän hengen ryhmiin. Jaa oppilaille valmiiksi tulostetut kukat tai ohjeista heidät piirtämään mallin mukainen kukka.
Ohjaa oppilaita pohtimaan ja nimeämään jokin tärkeä ominaisuus itsessä, jota muilla ryhmän jäsenillä ei todennäköisesti ole. Oppilaat kirjaavat tämän ominaisuuden kukan suuriin, pyöreisiin terälehtiin. Kukan pieniin terälehtiin oppilaat kirjoittavat ominaisuuden, joka yhdistää kahta ryhmän jäsenistä toisiinsa. Lopuksi oppilaat pohtivat ja kirjoittavat kukan keskellä olevaan ympyrään ominaisuuksia, jotka ovat heille kaikille yhteisiä. Ohjaa oppilaita kirjoittamaan ominaisuuksia, jotka ovat tärkeitä ja pysyviä, ei esimerkiksi vaatteiden värejä tai tavaroita, joita oppilaat omistavat.
Kootkaa kukat yhdessä tutkittavaksi esimerkiksi seinälle tai pöydälle. Millaisia yhdistäviä tekijöitä teillä ryhmässänne on? Entä millaisia erityisiä ominaisuuksia löytyy ryhmästä? Todetkaa, että kaikki kirjatut ominaisuudet ovat hienoja ja tärkeitä.
Keskustelkaa, millaista oli löytää erilaisia ja samanlaisia ominaisuuksia toisten kanssa.

Normeja rikkovat hymiöt

Teema

Yhteisöllisyys, suomalaisuus, normit.

Tavoite

Seuraavan tehtävän avulla pääsette tarkastelemaan suomalaisuuteen liittyviä oletuksia ja sitä, miltä suomalaisuus näyttää emojien perusteella tarkasteltuna.

Valmistelu

Tutustu ennakkoon linkkien takaa löytyviin hymiöihin

Kesto

Noin 20–30 min.

Tutkikaa yhdessä hymiöitä ja poimikaa sieltä joukosta mielestänne suomalaisuutta kuvaavia hymiöitä. Pohtikaa ja keskustelkaa alla olevien kysymysten avulla.

Lähteitä hymiöiden tarkasteluun ottamatta puhelimia esille:

Vuonna 2021 useimpiin puhelinten käyttöliittymiin lisättiin vaihtoehtoja hymiöiden ihonväreille. Voit lukea lisäyksestä ja sen merkityksestä tämän YLE:n jutun.

Juttu sisältää kuvakaappauksia hymiövaihtoehdoista.

Tällä sivustolla on kuvalistauksessa kaikki kännyköiden hymiöt. Alaspäin selaamalla pääset tarkastelemaan esimerkiksi ihmishahmoja, ja sivuston vasemmalla puolella on valikko.

Millaisen käsityksen suomalaisuudesta saa esimerkiksi This is Finland hymiöiden perusteella? Tarkastelkaa listaa ja pohtikaa:

Minkä hymiöiden koette kuvaavan suomalaisuutta?
Mitä suomalaisia asioita hymiöt kuvaavat?
Mitä yhteistä on siinä, miten suomalaisia on kuvattu hymiöissä? Esimerkiksi ulkonäkö, ihonväri, vaatteet?
Mitä suomalaisuuteen kuuluvia asioita, henkilöitä tai tapoja hymiöistä puuttuu?
Suunnitelkaa ja kuvittakaa lukemisen jälkeen omat moninaista suomalaisuutta kuvaavat hymiöt.

Kuka saa olla mainoksen suomalainen?

Teema

Yhteisöllisyys, suomalaisuus, normit.

Tavoite

Seuraavan tehtävän avulla pääsette tarkastelemaan suomalaisuuteen liittyviä oletuksia ja sitä, miltä suomalaisuuden rajat näyttävät mainosten perusteella tarkasteltuna.

Valmistelu

Tutustu ennakkoon linkkien takaa löytyviin artikkeliin ja videoon.

Kesto

Noin 20–30 min.

“Kuka on suomalainen? Määrittääkö suomalaisuuden kansalaisuus, ihonväri, kieli, oleskelulupa, sukulaistausta vai mikä? Suomessa asuvat ihmiset ovat moninainen joukko. Suomen passi, Kela-kortti, ulkonäkö ja hyvä suomen kielen taito ovat ominaisuuksia, joilla saa paljon etuoikeuksia liikkuessaan kaupungilla, käydessään lääkärissä tai hakiessaan töitä tai asuntoa. Nämä ovat myös ominaisuuksia, joita ajatellaan kunnon kansalaisella olevan.
- Kaikki Suomessa oleskelevat joutuvat tavalla tai toisella suhtautumaan suomalaisuuteen ja siihen, miten se määritellään. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvat kuten saamelaiset, romanit, venäläiset ja somalit joutuvat muita useammin selittämään suhdettaan suomalaisuuteen. Jako kantasuomalaisiin ja maahanmuuttajataustaisiin pitää yllä ajatusta, jonka mukaan toiset olisivat enemmän suomalaisia kuin toiset.
- Rasismi ilmenee esimerkiksi siten, että kyseenalaistetaan toisten kuuluvuus yhteiskuntaan.” Lähde: Älä oleta, normit nurin! -opas.
- Tutkikaa Voima-lehden ”Kuka saa olla mainoksen suomalainen”-artikkelin kuvastoa. Oppilaat voivat lukea myös koko artikkelin.
- Katsokaa myös Felixin mainos ”Felix tuntee suomalaisen”.
  - Videon kesto on 45 sekuntia ja puhe suomeksi. Tekstityksiä ei ole saatavilla.
  Keskustelkaa oppilaiden kanssa kuvista ja siitä, miksi tämän tyyppisiä kuvia emme juuri mainoskuvissa näe.
  Pohdittavia kysymyksiä voivat olla:
  - Kuka saa olla mainosten suomalainen ja miksi?
  - Kuka tästä päättää?
  - Kenen siitä pitäisi saada päättää?
  - Mitä, jos mainoskuvissa suomalaisuutta kuvattaisiin laajemmin?

Hiljaisuuden polku

Pyhiinvaellus yhdistää katsomuksia ympäri maailmaa. Ihmisellä on ikiaikainen kaipuu tehdä matkaa pyhille paikoille ja etsiä hiljaisuutta. Kautta aikojen ihmiset ovat hakeneet rauhaa luonnosta ja pyhät paikat sijaitsevatkin usein kauniilla luonnonpaikoilla. Näin talvella luontokin lepää ja hiljenee.

Teema

Hiljentyminen, rauha.

Ikäkausi

4–6-vuotiaat.

Tavoite

Tässä harjoituksessa tavoitteena on etsiä hiljaisuutta luonnosta rauhallisen läsnäolon taitoja vahvistamalla.

Valmistelu

Tutustu ennakkoon linkkien takaa löytyviin hymiöihin

Kesto

45 min (riippuen kuljetun matkan pituudesta).

Valitse etukäteen ryhmällesi sopiva “hiljaisuuden polku” ja mahdollisuuksien mukaan lyhty (esim. led-tuikulla jos elävän tulen käyttö ei ole mahdollista. Reitti voi kulkea lähiluonnossa tai vaikka päiväkodin pihassa lumeen tallattuna polkuna. On hyvä jos reitin alku ja loppu ovat selkeästi ympäristöstä erottuvia. Polulle voi astua, vaikka puiden muodostaman portin läpi ja päättää matka suuren kiven luo.
Aseta lyhty polun päähän. Tutustu Kasvua katsomuksesta -blogin “Pyhiinvaellus on hiljaisuuden löytöretki” – tehtävämateriaaliin. Voit hyödyntää kattavaa materiaalipakettia sellaisenaan tai toteuttaa sitä osittain tai soveltaen. Seuraavassa esimerkissä on yksi mukaelma materiaalin sisällöstä.

Virittäytyminen

Pohtikaa yhdessä miten voi löytää hiljaisuuden? Mitä tarkoittaa ihmetteleminen, miltä se tuntuu kehossa? Missä tuntuu uteliaisuus? Kerro ryhmälle, että lähdette etsimään hiljaisuutta. Olette ehkä jo yhdessä oivaltaneet, että hiljaisuus pakenee ääniä. Hiljaisuuden polulla liikutaan hiljaa ihmetellen.
Kulkeminen hiljaisuuden polulla: Sinun on hyvä kulkea polulla ensimmäisenä, jolloin voit ohjata esimerkilläsi ryhmää rauhalliseen liikkumiseen. Ilmaise ryhmälle selkeästi, kun pääsette perille ja hiljaisuuden polku päättyy.

Harjoituksen purku

Kun pääsette perille hiljaisuuden polun päähän, muodostakaa piiri lyhdyn ympärille. Pohtikaa yhdessä: Miltä tuntui kulkea hiljaisuuden polulla? Löysittekö hiljaisuuden? Missä kohdassa kehoa hiljaisuus tuntuu?

Juhlakaruselli

Tutustuminen joulunajan juhliin eri aistein fokus-ry:n juhlakarusellin avulla. Käsittelyssä voi olla joulun lisäksi ryhmän lasten kotikulttuureissa vietettyjä tai muuten tärkeäksi koettuja juhlia. Joulukuussa vietetään joulun lisäksi esimerkiksi hanukkaa ja kwanzaa-juhlaa. Juhliin tutustumisessa voi tehdä yhteistyötä perheiden kanssa ja pyytää vinkkejä itselle tuntemattomampiin juhliin liittyvistä aistielämyksistä.

Teema

Joulukuun juhlaperinteet, aistit.

Ikäkausi

3–6-vuotiaat.

Tavoite

Tulla tietoiseksi joulukuun erilaisista juhlaperinteistä ja oppia tunnistamaan ja nimeämään aisteja ja aistimuksia.

Valmistelu

Tulosta juhlakaruselli Fokus ry:n verkkosivuilta ja leikkaa se ohjeiden mukaisesti. Aseta kulhoihin tarjottimelle juhlaan liittyvä asia, yksi kutakin eri aistia silmällä pitäen. Peitä kulhot esimerkiksi paperin paloilla, joihin merkitset itseäsi varten mikä aisti on kyseessä. Esimerkki jouluisesta tarjottimesta voisi olla:

Näkö: (led) kynttilä tai tuikku
Kuulo: kulkunen (ja/tai ryhmälle tuttu joululaulu)
Tuoksu: kaneli
Maku: piparkakku (kaikille yksi, allergiat huomioiden)
Tunto: havunoksa.

Kesto

30 min.

Kokoontukaa piiriin tai pöydän ympärille. Pidä tarjotin vierelläsi kulhot peitettyinä.
Virittäytyminen: Kerro ryhmälle mitä juhlaa käsittelette. Mitä tästä juhlasta tulee mieleen?
Pyöräytä juhlakarusellista esiin ensimmäinen aisti niin että esiin tulee kyseiseen aistiin liittyviä kysymyksiä. Voitte käsitellä niistä yhden tai useamman. Ota sitten tarjottimelta aistiin liittyvä kulho kaikkien näkyville. Tutkikaa yhdessä mitä kulhossa on. Kyseessä olevasta aistista riippuen haistelkaa, maistelkaa, tunnustelkaa, kuulostelkaa ja katselkaa. Kulhoa on hyvä kierrättää piirissä niin, että kukin lapsi saa rauhassa aistia kulhon sisältöä (poikkeuksena maisteltavat asiat, jotka opettaja jakaa jokaiselle erikseen). Käykää juhlakalenterin avulla läpi kaikki aistit, antaen tilaa ihmettelylle ja keskustelulle.

Mistä ja missä tulee kotoisa olo?

Vuoden lopun juhlakausi merkitsee monelle pohjoisilla leveyspiireillä asuville rauhoittumisen ja levon aikaa. Ulkona on pimeää ja kylmää ja moni hakeutuu paikkoihin, joissa tulee kotoisa ja turvallinen olo. Käykää yhdessä läpi koulun tiloja ja jakakaa kokemuksia siitä, mitkä koulun tiloista ovat yhteisönne jäsenten mielestä kotoisan tuntuisia.

Teema

Koulun tilojen viihtyisyys.

Tavoite

Seuraavan tehtävän avulla voitte jakaa kokemuksia siitä, mistä ja missä teille tulee kotoisa olo koulun alueella. Vaikka koulu ei olekaan koti, on silti mukavaa, jos koulusta löytyy paikkoja, joissa tulee kotoisa, viihtyisä ja turvallinen olo.

Valmistelu

Hanki kahdenvärisiä post-it-lappuja ja kyniä tai vastaavia muistiinpanovälineitä.

Kesto

Noin 30–45 min.

Jaa jokaiselle oppilaalle sekä keltainen että punainen post-it -lappu.
Jokainen saa käydä kiinnittämässä keltaisen lapun sellaiseen kohtaan koulussanne, missä kokee olonsa kotoisaksi ja turvalliseksi. Punainen käydään kiinnittämässä paikkaan, jossa ei ole turvallinen tai kotoisa olo.
Kierrä katsomassa ja keskustelemassa oppilaiden kanssa heidän valinnoistaan.
Ota kuva niistä paikoista, joihin kertyy eniten lappuja. Kuvien avulla voitte vielä käydä läpi oppilaiden kanssa tämän harjoituksen herättämiä ajatuksia.

Kouluissa, joissa tätä harjoitusta on tehty, on syntynyt keskustelua myös opettajakunnassa siitä, miksi tietyt paikat voivat tuntua oppilaista turvattomilta ja mitä asialle voisi tehdä. Tämä on siis tärkeä viesti oppilailta, jota kannattaa kuunnella tarkoin korvin.

Juhlakauden musiikkielämykset

Teema

Moninainen juhlaperinne.

Tavoite

Tutustuminen vuoden lopun juhlaperinteisiin musiikin avulla.

Valmistelu

Tutustu Fokus ry:n juhlakalenteriin ja suunnittele, millä tekniikalla keräätte musiikit.

Kesto

Opettaja valitsee, riippuu tehtävän toteutustavasta.

Kalenterivuoden lopussa juhlitaan monen eri perinteen ja katsomuksen juhlia. Voitte tutustua Fokus ry:n julkaiseman juhlakalenterin avulla siihen, mitä juhlia joulukuussa vietetään. Koulussa voi keskustella, mitä kaikkia juhlakalenterin juhlia kouluyhteisössä vietetään.

Vuoden lopun juhlakaudella soitetaan usein juhliin liittyvää musiikkia. Kerätkää yhteen kolme soittolistaa, jolla on kolmen eri loppuvuoden juhlaan sopivaa musiikkia. Valitkaa kultakin soittolistalta omat suosikkikappaleenne.

Mistä ja missä tulee kotoisa olo?

Teema

Koulun tilojen viihtyisyys.

Tavoite

Valmistelu

Hanki kahdenvärisiä post-it-lappuja ja kyniä tai vastaavia muistiinpanovälineitä.

Kesto

Noin 30–45 min.

1. Jaa jokaiselle oppilaalle sekä keltainen että punainen post-it -lappu.
2. Jokainen saa käydä kiinnittämässä keltaisen lapun sellaiseen kohtaan koulussanne, missä kokee olonsa kotoisaksi ja turvalliseksi. Punainen käydään kiinnittämässä paikkaan, jossa ei ole turvallinen tai kotoisa olo.
3. Kierrä katsomassa ja keskustelemassa oppilaiden kanssa heidän valinnoistaan.
4. Ota kuva niistä paikoista, joihin kertyy eniten lappuja. Kuvien avulla voitte vielä käydä läpi oppilaiden kanssa tämän harjoituksen herättämiä ajatuksia.