Vihreä matkalaukku alkuopetukseen
Tältä sivulta löydät Vihreän matkalaukun työpajat tehtävineen alkuopetukseen eli 1.–2. luokille. Työpajoja on yhteensä kolme: Osta harkiten ja kierrätä, vanhasta uutta sekä luonnossa.
Alkuopetus 1.–2. lk.
Työpaja 1. Osta harkiten ja kierrätä
Työpaja 2. Vanhasta uutta
Työpaja 3. Luonnossa
- Työpaja 1. Osta harkiten ja kierrätä
Kestävä valinta
Tavoite
Tavoitteena on pohtia eri esineiden ympäristöllisiä vaikutuksia. Mitkä valinnat ovat hyviä ja mitkä valinnat ovat ympäristön kannalta huonoja?
Valmistelu
Materiaaleistamme löydät valmiit kestävä valinta kuvakortit [PDF]. Halutessasi voit ottaa lisäksi mukaan muitakin materiaaleja esimerkiksi kotitaloustavaroita.
Aika
20 min.
Vaiheet
- Opettaja tekee luokkaan kestävän valintapolun korteista eli työpisteitä, joihin oppilaat voivat pareittain mennä tutustumaan. Pisteissä tehdään valintoja, joissa pyritään löytämään kestävä, ympäristöystävällinen vaihtoehto.
- Oppilaat merkitsevät vihkoihinsa valintansa. Niille oppilaille, joiden on vielä hankala kirjoittaa sanoja vihkoon, voi tehdä valmiin kaavakkeen, josta he valitsevat oikean kuvan.
- Lopuksi käydään kestävä valintapolku läpi yhdessä ja pohditaan valintaperusteita. Samalla mietitään millaisia valintoja itse teemme päivittäin ja mitä mahdollisuuksia meillä olisi valita ympäristöystävällisemmin.
- Miltä tavara näyttää kymmenen vuoden päästä
- Voiko tavaraa käyttää monta kertaa vai vain yhden kerran?
- Tuleeko tavarasta paljon/vähän roskaa kun sen heittää pois?
- Valinnat voivat olla esimerkiksi seuraavien asioiden välillä:
- kertakäyttömuki – posliinimuki
- lyhytikäinen lelu – kestävä lelu
- muovikassi – kangaskassi
- pillimehupakkaus – retkipullo
- pieniä jogurttipurkkeja – 1 litran purkki
- runsaasti pakattu hedelmä – pakkaamaton hedelmä
- runsaasti pakattu lelu – vähän pakattu/
- pakkaamaton lelu
- uusi vaate – vanhan vaatteen korjaaminen/tuunaaminen jne.
Turhake-näyttely
Tavoite
Herätellä miettimään kulutustottumuksiamme. Ovatko kaikki kotoa löytyvät tavarat hyödyllisiä vai voisiko niitä kutsua jopa turhakkeiksi?
Valmistelu
Tutustu etukäteen Suomen Luonto -lehden turhake-äänestykseen ja varaa mukaan turhakkeeksi soveltuvia esineitä ihmeteltäväksi.
Vaiheet
- Tutustu ryhmän kanssa turhake -käsitteeseen. Miettikää yhdessä, löytyykö kodeistamme turhakkeeksi määriteltäviä esineitä.
- Keskustelkaa yhdessä tavaroiden hyödyllisyydestä ja siitä, mikä voisi olla turhake eli turha ja tarpeeton tavara tai laite. Sanaa käytetään leikkimielisesti tavarasta, joka ei ole kovin hyödyllinen ja käytännöllinen. Voitte tarkastella esimerkiksi Suomen Luonto -lehden valitsemia vuosittaisia turhake-palkinnon saajia ja niiden perusteluita.
- Pyydä oppilaita tuomaan kotoa luokkaan jokin ”turhake”. Turhake on siis turha ja tarpeeton tavara tai laite. Oppilaat voivat näyttelyä varten tehdä tuomastaan esineestä pienen esittelykortin, jossa kuvaa mm.
- Mikä esine on?
- Miten se on päätynyt omistajalleen?
- Mihin käyttöön se on tarkoitettu?
- Miksi esine on turhake?
Esineet esittelykortteineen kootaan näyttelyksi ja tehdään hienot näyttelykutsukortit naapuriluokkiin.
Turhake on Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan turha ja tarpeeton tavara tai laite. Sanaa käytetään leikkimielisesti ja arvostelevasti tavarasta, joka ei ole kovin hyödyllinen tai käytännöllinen. Turhake on siis hyödykkeen vastakohta. Vuodesta 2000 alkaen Suomen Luonto -lehti on valinnut Vuoden turhakkeen lukijoidensa ehdotuksista. Esimerkiksi vuoden 2021 turhake oli liika lihankulutus. Valinnalla lehti haluaa kiinnittää kriittistä huomiota runsaaseen lihansyöntiin liittyviin haittoihin, kuten ilmastopäästöihin ja terveysongelmiin.
Jatkovinkki!
Pyydä lapsia tuomaan kotoa jokin ”turhake”. Turhake on siis turha ja tarpeeton tavara tai laite. Arvuutelkaa turhakkeille käyttötarkoituksia ja pohtikaa yhdessä ovatko löytyneet turhakkeet meille välttämättömiä.
Mainostutkimus
Lämmittelyharjoitus: Tunnista mainos tai logo. Tarkoituksena on herätellä lapsia mainostutkimuksen pariin. Näytä tunnettuja logoja netistä oppilaille ja he arvuuttelevat, minkä tunnetun yrityksen tai brändin logo on kyseessä. Keskustelkaa yhdessä, mistä logo on tuttu. Pohtikaa myös, että minkä takia nämä logot ovat niin tuttuja?
Tavoite
Tarkastella kulutukseemme vaikuttavia mainoksia. Näemme, kuulemme ja luemme päivittäin satoja, jopa tuhansia mainosviestejä. Mainosten tarkoituksena on myydä tuotteita ja saada ihmiset ostamaan niitä, vaikka ne eivät olisikaan tarpeellisia. Tavoitteena on selvittää, millaisia tuotteita mainoksilla myydään ja mikä saa meidät ostamaan niitä.
Valmistelu
Selaa läpi päivän sanomalehti ja etsi sieltä mielestäsi kaikkein tarpeettominta esinettä esittävä mainos. (Toimii mainiosti esimerkiksi kotitehtävänä.)
Leikkaa mainos irti ja kirjoita vihkoosi mainostettavasta tuotteesta seuraavia asioita:
- Mitä tuotetta mainoksessa myydään.
- Onko esine hyödyllinen tai tarpeeton, miksi?
- Voisiko esineen korvata jollakin monikäyttöisemmällä tai pitkäkestoisemmalla asialla
- Onko esine pitkäikäinen, voiko sen helposti korjata tai huoltaa?
- Syntyykö tuotteesta paljon jätettä?
Jatkovinkki!
Tehkää kuvataidetyönä – oma mainos
- Valitse mainostettava tuote, joka on mahdollisimman monikäyttöinen ja pitkäikäinen.
- Tehkää omat mainokset. Voitte esimerkiksi piirtää, maalata tai askarrella. Voitte myös tehdä animaatioita tai digitarinoita.
Kierrätetään leikkien
Tavoite
Harjoituksen tavoitteena on opetella kierrätystä ja jätteiden lajittelua.
Valmistelu
Harjoitus kannattaa toteuttaa liikuntasalissa tai pihalla.
Aika
10 min.
Vaiheet
- Leikki on kierrätysversio Maa, meri, laiva -leikistä. Piirrä maahan kolme viivaa, jotka nimetään haluttujen roska-astioiden mukaan, esim. bio-, paperi- ja sekajäte. Viivoja voi piirtää enemmänkin, jos haluaa vaikeuttaa peliä.
- Kertaa ennen leikin aloitusta nopeasti, mitä jätettä mihinkin astiaan saa laittaa. Lapset asettuvat riviin saman viivan taakse.
- Ohjaaja huutaa jonkun roskan ja leikkijöiden pitää juosta sille viivalle, jonne roska kuuluu. Väärälle viivalle menevä tai viimeisenä viivalle ehtivä juoksija putoaa pois pelistä. Jos putoajalle tulee kovin paha mieli, hänen voi antaa keksiä seuraavan lajiteltavan roskan. Leikin voittaa viimeiseksi jäljelle jäänyt juoksija.
Lähde: Kierrätyskeskus: Ympäristökoulu polku – Kierrätysaiheisia ulkoleikkejä ja tehtäviä.
- Työpaja 2. Vanhasta uutta
Lelujen tarinoita
Työpajassa tartutaan tuumasta toimeen ja tavoitteena on tuunata vanhasta uutta Vihreää draamaa lelumaassa tarinan avulla.
Vihreää draamaa lelumaassa
Vihreää draamaa lelumaassa (Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus).
Materiaalissa nimensä mukaisesti esitellään draamamenetelmä. Materiaali soveltuu mainiosti aloittelevalle draamamenetelmien käyttäjälle, sillä materiaali sisältää alustuksen ja kuvaukset kaikista vaiheista. Tarinat toimivat hyvin myös ilman draamaosioita. Lopuksi voitte miettiä ratkaisua lelujen tilanteelle tai mainostamiselle.
”Apua!
Me olemme kaksi lelukoiraa. Asumme lastenhuoneessa vähän matkan päässä. Kukaan ei enää leiki meillä, vaikka olemme aivan yhtä kivoja kuin ennenkin ja aivan ehjiä. Meillä on tylsää. Tänne tuodaan aina uusia leluja ja meidät vanhat jätetään käyttämättöminä nurkkaan.
Tulkaa ja pelastakaa meidät!”
Hylätyt lelut Tatu ja Robo (Vihreää draamaa lelumaassa, s. 23).
Korjataan ja tuunataan
"Olemme tottuneet elämään kertakäyttömaailmassa, mutta kaikkea voi korjata – polkupyöriä, vaatteita, leluja ja huonekaluja."
Tavoite
Pohtia yhdessä, että tarvitsemmeko aina kaiken uutena vai voisiko vanhaa tai rikkinäistä korjata tai tuunata?
Valmistelu
Voit hyödyntää esimerkiksi Lapsen oikeuksien kortteja [PDF] tai Kestävä valinta -kortteja [PDF] materiaaleistamme. Tarvitset myös erilaisia kierrätysmateriaaleja tuunaustehtävää varten, esimerkiksi vanhoja sukkia, sanomalehtiä, nappeja, hapsuja sekä askartelutarvikkeita, kuten liimaa, sakset yms.
Aika
60 min.
Vaiheet
- Muodostetaan mielipidejanoja kuten Mitä haluan, mitä tarvitsen -työpajassa. Lapset pääsevät äänestämään siitä, voiko tietyn esineen vielä korjata tai tuunata. Muodosta tilaan mielipidejana niin, että toinen seinä on “voi korjata/tuunata” ja vastakkainen seinä on “roskiin”. (Jos tilaa on vähän käytettävissä, tämän voi toteuttaa myös liikkumalla kyykkyyn ja kurkotellen kohti kattoa.).
- Luettele yksi kerrallaan tavaroita, jotka ovat menneet rikki ja lapset äänestävät mielipidejanalla, voiko tavaran korjata vai meneekö se roskiin. Voit käyttää apuna esimerkiksi Mitä haluan, mitä tarvitsen- ja Kestävä valinta -työpajojen kuvakortteja, jotka löytyvät matkalaukusta. Kysele sitten lapsilta, “miksi tämän voi korjata” tai “miksi ei voi korjata”. Sopivia tavaroita voivat esimerkiksi olla paita ja muut vaatteet, posliinimuki, palapeli, pyörä, puhelin/läppäri/pad, nukke, jalkapallo, pyörä jne.
- Vanhasta voi helposti luoda myös uutta korjaamalla ja tuunaamalla. Esimerkiksi keppihevonen on helppo valmistaa itse käyttämällä eri kierrätysmateriaaleja. Löytyisikö kotoa esimerkiksi vanhoja sukkia, joista voitte yhdessä tuunata keppihevosia. Hevoset voi täyttää esimerkiksi vanhoilla sanomalehdillä ja varreksi käy esimerkiksi vanhan pihaharjan varsi, vanha salibandymaila jne. Silmiksi ja harjaksi käyvät myös monet erilaiset kierrätysmateriaalit.
Jatkovinkki!
Työpaja on ideoitu Anna Kettusen ja Aulikki Laineen Ilmiöt ihmeteltäviksi -kirjassa (s. 42) ja Iida Haapalan ja Kiia Kainulaisen Pienet vihreät askeleet – opas ympäristökasvatuksesta päiväkodeille -opinnäytetyössä (s. 21) löytyvän Voiko korjata vai ei? -harjoituksen pohjalta.
Pienet vihreät askeleet – opas ympäristökasvatuksesta päiväkodeille [PDF] -opinnäytetyöstä löydät paljon herätteleviä vinkkejä esimerkiksi kierrätykseen liittyen.
Jatkovinkki!
Agenda 2030 teemapäivät -opettajan oppaan tarkoituksena on tarjota peruskoulun opettajille lähtökohtia, ideoita ja helposti käyttöön otettavia välineitä monialaisten oppimiskokonaisuuksien tai ilmiöprojektien toteuttamiseen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden teemoista. Opas koostuu viiteen eri teemaan keskittyvistä kokonaisuuksista:
- Agenda 2030 – kestävän kehityksen kokonaisuus
- Ilmastotekoja – ilmastonmuutoksen syyt ja seuraukset globaalisti
- Vastuullista kuluttamista – tuotteiden globaalit ketjut
- Tasa-arvo ja ihmisoikeudet – yhdenvertaisuus rakentaa rauhaa
- Demokratia ja osallisuus – vaikuttamista lähellä ja kaukana
Kestävän kehityksen teemoihin voit tutustua oppilaiden kanssa esimerkiksi harjoituksen 20. Mitä tarvitaan ekologiseen elämään? avulla. Tai vaihtoehtoisesti rakenne oppilaiden kanssa harjoituksen 22. Hyvän elämän puu.
Jatkovinkki!
Kestävän kehityksen säännöt
Luokaa yhdessä omaan ryhmään kestävän kehityksen säännöt. Pohtikaa, miten voisitte omassa toiminnassanne ottaa kestävät kehityksen huomioon.
Pohtikaa esimerkiksi veden- ja sähkönkulutusta, kierrättämistä sekä ruokahävikkiä. Mitä konkreettista voitte tehdä niihin liittyen? Laittakaa yhteisesti sovitut ja esimerkiksi piirtämällä tai valokuvaamalla kuvitetut kestävän kehityksen säännöt esille, ja palatkaa niihin säännöllisesti.
Luonto kuuluu meille kaikille ja siitä on pidettävä huolta, sillä ilman toimivaa ekosysteemiä ei ole elämää. Tiedot, taidot ja asenteet ovat ratkaisevassa osassa, kun tavoittelemme kestävää kehitystä ja tärkeää on, että jokainen voi osallistua. Miettikää yhdessä, mitä minä voisin tehdä ollessani luonnossa, luokkahuoneessa tai kotona? Teot voivat olla pieniä konkreettisia kuten roskaamattomuus, valojen sammuttaminen, hanan sulkeminen hampaiden pesun ajaksi.
- Työpaja 3. Luonnossa
Jokamiehenoikeudet
Tavoite
Harjoituksen tavoitteena on oppia, mitä metsässä saa ja ei saa tehdä.
Valmistelu
Tehkää tehtävä ennen luontoon menemistä. Ota valmiiksi esiin lista väittämät jokamiehenoikeuksiin liittyen.
Aika
10 min.
Vaiheet
- Muodostakaa piiri. Lue väittämiä jokamiehenoikeuksista yksi väittämä kerrallaan. Jos väittämä on kiellettyä eli ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, lapset menevät kyykkyyn ja sanovat ”buu”! Jos väittämä on sallittua eli kuuluu jokamiehen oikeuksiin, lapset seisovat ja nostavat peukun pystyyn huutaen ”jee!”
Väittämät: Metsässä saamme…
- poimia sieniä (sallittu)
- yöpyä teltassa (sallittu lyhytaikaisesti pihapiirien ulkopuolella)
- katkoa oksia puista (kielletty)
- poimia marjoja (sallittu)
- hiihtää talvella (sallittu)
- rikkoa linnunpesiä (kielletty)
- kaataa puita (kielletty)
- onkia lammella (sallittu)
- repiä sammalta (kielletty)
- tehdä nuotio (maanomistajan luvalla, kielletty metsäpalovaroituksen aikana)
- ulkoiluttaa koiraa ilman talutushihnaa (kielletty)
- kulkea kävellen (sallittu)
- heittää roskia (kielletty)
- Keskustelkaa, miksi jokamiehenoikeudet ovat olemassa ja mikä niiden tarkoituksena on. Pohtikaa jokamiehenoikeuksien nimeä. Tarkoittaako sana, että vain miehillä on nämä oikeudet? Millä toisella nimellä jokamiehenoikeuksia voisi kutsua?
Lähde: Koulumetsäopas, Suomen luonnonsuojeluliitto [PDF]. (2014)
Aistit käyttöön
Tavoite
Harjoituksen tavoitteena on havainnoida ympäröivää luontoa eri aisteilla.
Valmistelu
Tutustukaa jokamiehenoikeuksiin ja menkää luontoon.
Aika
15 min.
Vaiheet
- Muistelkaa yhdessä, mitä kaikkia aisteja ihmisellä on. Missä eri aistit sijaitsevat?
- Kuuloaisti: Kuvitelkaa olevanne luontokonsertissa. Asettukaa mukavasti ja kuunnelkaa luontoa. Mitä kuulette? Mitkä äänistä ovat ihmisen tai koneen tuottamia ääniä, mitkä luonnon ääniä? Kumpia on tässä paikassa enemmän? Jos joku tunnistaa eri lintujen lauluääniä, hän voi kertoa, mikä lintu kulloinkin laulaa. Äänien joukosta voidaan yrittää etsiä juuri tietyn linnun laulu.
- Tuntoaisti: Etsikää maasta ja muualta ympäristöstä erilaisia materiaaleja ja tehdään näistä vastakohtapareja. Helppo vastakohtapari saadaan esimerkiksi niin, että otetaan toiseen käteen jotain pehmeää ja toiseen jotain kovaa ja näytetään kaverille. Samanlaisia tuntoaistin avulla tunnistettavia vastakohtapareja ovat mm. kuiva–kostea, kylmä–lämmin, terävä–tylppä, sileä–rosoinen ja kevyt–painava. Muistakaa, ettette katko oksia tai ota luonnosta muuta elävää.
- Hajuaisti: Haistelkaa, miltä eri asiat tuoksuvat. Miltä maa tuoksuu? Entä esimerkiksi kivi, kuusi tai heinä?
Lähde: Tehtävä on mukailtu Kierrätyskeskuksen Kiuru ja koppakuoriainen – Päivähoidon ja alkuopetuksen ympäristökasvatus ideoita -oppaan [PDF] (2010) harjoituksista. Oppaasta löytyy paljon toiminnallisia vinkkejä ympäristökasvatukseen liittyen.
Jatkovinkki!
Tutustu myös WWF:n Luonto kutsuu seikkailuun -vihkoon, josta löydät lisää luonnossa tapahtuvaa toiminnallista tekemistä.
Luontobingo
Tavoite
Harjoituksen tavoitteena on havainnoida luonnon monimuotoisuutta ja oppia tunnistamaan luonnon antimia.
Valmistelu
Kopioi oppilaille valmiiksi Suomen Ladun luontobingo [PDF] pohjia ja ota kyniä mukaan luontoon.
Aika
15 min.
Vaiheet
- Jaa oppilaat pareiksi siten, että vähintään toinen parista on lukutaitoinen.
- Jaa oppilaille bingopohjat sekä kynät. Ohjeista: Etsikää yhdessä ruudukossa olevia asioita luonnosta. Kun löydätte jotakin, merkitkää se ruudukkoon. Saatuanne viiden suoran vaaka- tai pystysuunnassa tai vinottain, huutakaa yhdessä BINGO!
- Voitte kilpailla leikkimielisesti, löytääkö kukaan pari kaikki bingoruudukossa mainitut asiat.
Lähde: Suomen Latu, Luontobingo