Kansainvälinen äidinkielen päivä 21.2.
Vuonna 1999 Unesco päätti aloittaa kansainvälisen äidinkielen päivän juhlistamisen joka vuoden helmikuun 21. päivä. Teemapäivänä juhlistetaan kielellistä monimuotoisuutta ja monikielistä opetusta sekä muistutetaan äidinkielen tärkeästä roolista opetuksessa.
Suomessa puhutaan suomen kielen lisäksi monia muitakin kieliä äidinkielenä. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan vuoden 2021 lopussa Suomessa asui 458 000 vieraskielistä eli henkilöä, joiden kieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.
Lähteet:
- YK:n teemapäivän oppaat ja materiaalit
Käyt tutkimassa YK:n ylläpitämiä teemapäivän kotisivuja. Sivuilta löytyy runsaasti materiaalia englannin kielellä.
Videon tiedot:
Unesco: International Literacy Day 2021 – Literacy for a human centred-recovery: Narrowing the digital divide (2021).
- Kesto: 2.11 min.
- Puhe: englanti.
- Tekstitys: englanniksi kiinnitettynä videoon.
- Lisämateriaalit ja linkit
Voit lukea lisää lapsen oikeuksiin liittyen täältä:
Katso lisää tietoa ja tehtäviä liittyen lukutaitopäivään:
- Tehtävät varhaiskasvatukseen ja alakouluun
Opiskelkaa toistenne kieliä
Jos ryhmässänne puhutaan monia kieliä, ottakaa aikaa helmikuussa siihen, että opiskelette muutamia fraaseja kaikilla ryhmässänne puhutuilla kielillä. Muistamisen tueksi fraaseista voi laatia seinätauluja. Oppilaat voisivat tehdä myös pieniä opetusvideoita toisilleen omien äidinkieliensä sanoista. Tehkää seinälle hienoksi koristeltu taulu, jossa kerrotaan: ”Meidän päiväkodissamme/luokassamme puhutaan näitä kieliä:…” ja listatkaa kaikki osaamanne kielet tauluun.
Yleisimmin puhutut kielet ja vähemmistökielet
Opiskelkaa muutamia fraaseja 10 Suomessa yleisimmin puhutulla kielellä: suomi, ruotsi, venäjä, viro, arabia, englanti, somali, persia, kurdi (kurmanji) ja kiina.
Onko luokassanne saamenkielien, romanikielen, tataarin tai viittomakielen puhujia? Opiskelkaa yhdessä näitä vähemmistökieliä:
- Sano se saameksi -sivustolta kannattaa avata fraasisanakirja.
- Voitte kuunnella ja harjoitella saamenkielillä vaikkapa tervehdyksiä, numerot yhdestä kymmeneen ja värit, tai etsiä hakutoiminnolla teitä kiinnostavia fraaseja.
- Saamenkielistä löytyy lisää opetusvinkkejä myös tämän sivuston saamelaisten kansallispäivän teemapäivä-sivulta.
- Turun kielitivoli -hankkeessa on kehitetty hauska kielipassi, jota voi käyttää alakouluikäisten ja päiväkotilaisten kanssa helppojen perusasioiden opiskeluun kielissä.
- Passiin merkityt kielet ovat: suomi, ruotsi, englanti, ranska, saksa ja venäjä, mutta mukaan voi liittää omassa luokassa puhuttuja äidinkieliä mielin määrin.
- Kielireppu-sivustolta löydät oppaan [PDF], jossa on ohjeita kielipassin käyttöön ja kielten esittelyyn.
Sadutusta omalla äidinkielellä
Näin sadutat: Tarvitset paperia ja kynän tai tietokoneen ja aitoa kuuntelemisenhalua. Sano lapselle: ”Kerro minulle tarina, niin minä kirjaan sen ylös”. Lapsi saa itse päättää, mistä haluaa kertoa sadun ja miten se etenee. Aikuinen kirjoittaa sanatarkasti kertomuksen muistiin. Välillä aikuinen voi muistin virkistämiseksi lukea siihen asti kerrotun sadun, mutta aikuinen ei muuta eikä korjaa lapsen kertomusta. Mikäli lapsi haluaa, hän voi muuttaa kertomustaan. Lopuksi aikuinen lukee kertomuksen kokonaan ja varmistaa lapselta, että se on kirjattu oikein. Sadun kertojina voi olla yksi tai useampi lapsi. Kirjaajana voi olla myös vaikka ylemmän luokan oppilas.
Äidinkielen päivän kunniaksi olisi hienoa järjestää sadutusta lasten omilla äidinkielillä, jos vain kielitaitoinen kirjuri löytyy. Satuja voi sitten kääntää tarvittaessa.
Satuvinkkejä:
- Sadutusta voidaan tehdä myös kummiluokan- tai koulun kanssa. Kiva esimerkki löytyy Satu sai siivet [PDF] -julkaisusta, johon on koottu Suomen, Namibian ja Etelä-Afrikan koululaisten sadutuksia kirjeenvaihdon kautta.
- Tehtävät yläkouluun ja toiselle asteelle
Opiskelkaa toistenne kieliä
Juhlikaa teidän luokanne kielirikkautta ja kootkaa osaamistanne kielistä esimerkiksi hienoja postereita seinälle tutkittavaksi.
Äidinkielen merkityksiä
Mitä merkityksiä äidinkielellä voi olla? Miksi äidinkieli/äidinkielet ovat puhujalleen niin tärkeitä? Mikä merkitys äidinkielellä on oppimisessa, entä identiteetin kannalta? Mitä eri keinoja on uhanalaisten kielten elvyttämiseksi?
Pohtikaa näitä kysymyksiä seuraaviin materiaaleihin tutustuen:
- Lyhytdokumentteja saamenkielistä ja niiden erilaisista merkityksistä puhujilleen Sano se saameksi-sivustolta.
- Valmiita pohdintakysymyksiä yhteiseen keskusteluun löytyy opettajan oppaasta.
- Lisävinkkejä saamenkieliin tutustumiseen löydät myös saamelaisten kansallispäivän teemapäivästä.
- YLE:n uutinen erittäin uhanalaisen koltansaamen puhujista ja heidän työstään kielen elvyttämiseksi.
- ”Romanikieli on vaarassa kadota”-uutinen, jossa on haastateltu romanikielen elvyttäjää Armas Flinkkiä hänen työstään ja romanikielen merkityksestä romaneille.
Oma ääni kuuluville!
Jokaisella on jotain ainutlaatuista ja tärkeää sanottavaa!
Tutustukaa Fotonovela-menetelmään [PDF]. Fotonovela on tarinoita etelästä ja pohjoisesta, ajatuksenvaihtoa sekä kokemusten ja kertomusten jakamista valokuvien ja tekstien avulla.
