Vuonna 1999 Unesco päätti aloittaa kansainvälisen äidinkielen päivän juhlistamisen joka vuoden helmikuun 21. päivä. Teemapäivänä juhlistetaan kielellistä monimuotoisuutta ja monikielistä opetusta sekä muistutetaan äidinkielen tärkeästä roolista opetuksessa.

Suomessa puhutaan suomen kielen lisäksi monia muitakin kieliä äidinkielenä.  Tilastokeskuksen selvityksen mukaan vuoden 2021 lopussa Suomessa asui 458 000 vieraskielistä eli henkilöä, joiden kieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Lähteet:

Käyt tutkimassa YK:n ylläpitämiä teemapäivän kotisivuja. Sivuilta löytyy runsaasti materiaalia englannin kielellä.

Lataa tästä Unescon teemapäivän juliste.

Videon tiedot:
Unesco: International Literacy Day 2021 – Literacy for a human centred-recovery: Narrowing the digital divide (2021).

  • Kesto: 2.11 min.
  • Puhe: englanti.
  • Tekstitys: englanniksi kiinnitettynä videoon.

Opiskelkaa toistenne kieliä

Jos ryhmässänne puhutaan monia kieliä, ottakaa aikaa helmikuussa siihen, että opiskelette muutamia fraaseja kaikilla ryhmässänne puhutuilla kielillä. Muistamisen tueksi fraaseista voi laatia seinätauluja. Oppilaat voisivat tehdä myös pieniä opetusvideoita toisilleen omien äidinkieliensä sanoista. Tehkää seinälle hienoksi koristeltu taulu, jossa kerrotaan: ”Meidän päiväkodissamme/luokassamme puhutaan näitä kieliä:…” ja listatkaa kaikki osaamanne kielet tauluun. 

Yleisimmin puhutut kielet ja vähemmistökielet

Opiskelkaa muutamia fraaseja 10 Suomessa yleisimmin puhutulla kielellä: suomi, ruotsi, venäjä, viro, arabia, englanti, somali, persia, kurdi (kurmanji) ja kiina. 

Onko luokassanne saamenkielien, romanikielen, tataarin tai viittomakielen puhujia? Opiskelkaa yhdessä näitä vähemmistökieliä:

Sadutusta omalla äidinkielellä

Näin sadutat: Tarvitset paperia ja kynän tai tietokoneen ja aitoa kuuntelemisenhalua. Sano lapselle: ”Kerro minulle tarina, niin minä kirjaan sen ylös”. Lapsi saa itse päättää, mistä haluaa kertoa sadun ja miten se etenee. Aikuinen kirjoittaa sanatarkasti kertomuksen muistiin. Välillä aikuinen voi muistin virkistämiseksi lukea siihen asti kerrotun sadun, mutta aikuinen ei muuta eikä korjaa lapsen kertomusta. Mikäli lapsi haluaa, hän voi muuttaa kertomustaan. Lopuksi aikuinen lukee kertomuksen kokonaan ja varmistaa lapselta, että se on kirjattu oikein. Sadun kertojina voi olla yksi tai useampi lapsi. Kirjaajana voi olla myös vaikka ylemmän luokan oppilas.

Äidinkielen päivän kunniaksi olisi hienoa järjestää sadutusta lasten omilla äidinkielillä, jos vain kielitaitoinen kirjuri löytyy. Satuja voi sitten kääntää tarvittaessa.

Satuvinkkejä:

  • Sadutusta voidaan tehdä myös kummiluokan- tai koulun kanssa. Kiva esimerkki löytyy Satu sai siivet [PDF] -julkaisusta, johon on koottu Suomen, Namibian ja Etelä-Afrikan koululaisten sadutuksia kirjeenvaihdon kautta.

Opiskelkaa toistenne kieliä

Juhlikaa teidän luokanne kielirikkautta ja kootkaa osaamistanne kielistä esimerkiksi hienoja postereita seinälle tutkittavaksi.

Äidinkielen merkityksiä

Mitä merkityksiä äidinkielellä voi olla? Miksi äidinkieli/äidinkielet ovat puhujalleen niin tärkeitä? Mikä merkitys äidinkielellä on oppimisessa, entä identiteetin kannalta? Mitä eri keinoja on uhanalaisten kielten elvyttämiseksi?

Pohtikaa näitä kysymyksiä seuraaviin materiaaleihin tutustuen:

Oma ääni kuuluville!

Jokaisella on jotain ainutlaatuista ja tärkeää sanottavaa!

Tutustukaa Fotonovela-menetelmään [PDF]. Fotonovela on tarinoita etelästä ja pohjoisesta, ajatuksenvaihtoa sekä kokemusten ja kertomusten jakamista valokuvien ja tekstien avulla. 

Fotonovela in English [PDF].