{"id":8802,"date":"2021-09-28T07:56:10","date_gmt":"2021-09-28T07:56:10","guid":{"rendered":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/?p=8802"},"modified":"2022-09-20T10:37:29","modified_gmt":"2022-09-20T10:37:29","slug":"auli-viitala-koulussa-on-luokkia-uskokaa-tai-alkaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/auli-viitala-koulussa-on-luokkia-uskokaa-tai-alkaa\/","title":{"rendered":"Toimittaja Auli Viitala: Koulussa on luokkia, uskokaa tai \u00e4lk\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Toimittaja Auli Viitala: Koulussa on luokkia, uskokaa tai \u00e4lk\u00e4\u00e4<\/h1>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kuva: Thomas Ranta<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Peruskoulussa luokkayhteiskunta on harvinaisen selv\u00e4sti n\u00e4kyvill\u00e4, mutta perheiden erilaisten tilanteiden huomioiminen tuomitaan liian poliittiseksi.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Iso\u00e4itini Aino Kainulainen (1925\u20132005) oli kansalaiskoulun opettaja ja peruskoulussa sitten ala-asteen luokanopettaja. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n opettajan piti \u201cpuhua kauniisti ja pukeutua kauniisti\u201d. Noihin aikoihin kauniisti puhuminen tarkoitti huoliteltua yleiskielt\u00e4 eli esimerkiksi murteesta luopumista ja kauniisti pukeutuminen silitettyj\u00e4, istuvia ja peitt\u00e4vi\u00e4 vaatteita.<\/p>

Aino-mummo tiedosti edustavansa koulutettua keskiluokkaa. Koulun \u00e4\u00e4neen lausuttunakin yhteiskunnallisena tavoitteena oli kasvattaa keskiluokkaa ja edist\u00e4\u00e4 koulutusmy\u00f6nteisyytt\u00e4, ja oppilaiden kasvattaminen keskiluokan k\u00e4yt\u00f6snormeihin oli edellytys sosiaaliselle nousulle. Opettajattaren olemus, niin puhe kuin pukeutuminenkin, toimi mallina, jota noudattamalla olisi mahdollistaa saavuttaa samanlainen, arvokas asema.<\/p>

En usko, ett\u00e4 mummoni koskaan kyseenalaisti silloisen koulun ihmiskuvaa, jossa yhteiskuntaluokat olivat arvoj\u00e4rjestyksess\u00e4 ja ahkeruudella ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 noudattamalla oli mahdollisuus nousta yl\u00f6sp\u00e4in. Tietyst\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta ajatus ei ole ollenkaan vanhentunut, sill\u00e4 yh\u00e4 edelleen koulun teht\u00e4v\u00e4 on n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikille lapsille, mit\u00e4 kouluttautumisesta seuraa ja ett\u00e4 sit\u00e4 kannattaa tavoitella. Lapsille t\u00e4ytyy opettaa sellaisia normeja, joita yhteiskunnassa arvostetaan, jotta he p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n.<\/p>

Ja kuitenkin samaan aikaan lapset ovat tulevaisuuden yhteiskunnan uudistajia ja rakentajia. Heit\u00e4 pit\u00e4isi kasvattaa arvioimaan kriittisesti kaikkia eriarvoistavia rakenteita; muuten emme yhteiskuntana edisty. Se tarkoittaa my\u00f6s yhteiskuntaluokkiin liittyvien rakenteiden tunnistamista. Koska koulu on vallank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4, joka m\u00e4\u00e4rittelee etenkin sen, mik\u00e4 on tulevaisuudessa mahdollista, sill\u00e4 on erityinen vastuu vahtia arvoja omien tavoitteittensa ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jens\u00e4 takana.<\/p>

Nimitt\u00e4in keskiluokka ei ole parempi kuin ty\u00f6v\u00e4enluokka eik\u00e4 sit\u00e4 ole syyt\u00e4 nostaa jalustalle. Keskiluokan arvot ja k\u00e4yt\u00f6stavat ovat sosiaalinen normi, mutta moraaliseksi kompassiksi keskiluokasta ei ole. Sosiaalisten normien eettisyys pit\u00e4\u00e4 punnita, ei omaksua sellaisenaan.<\/p>

Valitsin t\u00e4m\u00e4n tekstin keski\u00f6\u00f6n kaikesta kasvattamisesta peruskoulun, koska siell\u00e4, toisin kuin p\u00e4iv\u00e4kodissa saati kodeissa, on luokkayhteiskunta harvinaisen selv\u00e4sti n\u00e4kyvill\u00e4. Ylivoimainen enemmist\u00f6 koulun aikuisista on suorittanut ylemm\u00e4n korkeakoulututkinnon ja kuuluu siten vahvasti keskiluokkaan. Oppilaat taas tulevat peruskouluun kaikista yhteiskuntaryhmist\u00e4, vaikkakin t\u00e4ss\u00e4 on eroja asuinalueiden v\u00e4lill\u00e4, etenkin suurimmissa kaupungeissa, joissa ns. koulushoppailu on koulutetulle v\u00e4elle helppoa.<\/p>

Perusopetuslaki\u00a0<\/a>on rahan suhteen yksiselitteinen: opetus on kokonaisuudessa maksutonta ja rahaa ei saa perheilt\u00e4 pyyt\u00e4\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n. Opetushallituksen ohjeet<\/a> ovat tarkat ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliset. Silti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t vaihtelevat tyrmistytt\u00e4v\u00e4n paljon. On tuiki tavallista, ett\u00e4 ruotsin ryhm\u00e4n teatterireissulla on \u201comavastuu\u201d tai liikuntap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 voi osallistua lasketteluun, jos maksaa itse hissilipun.<\/p>

T\u00e4st\u00e4 on mahdotonta saada tilastotietoa, koska virallisesti yksik\u00e4\u00e4n koulu ei voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ohjeita noudattamatta. Kun kirjoitin Ylelle kolumnin<\/a>\u00a0aiheesta, sain kuulla vy\u00f6ryn\u00e4 vanhempien kokemuksia siit\u00e4, ett\u00e4 monessa koulussa raha liikkuu s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ja ik\u00e4\u00e4n kuin my\u00f6nnytyksen\u00e4 sanotaan, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4varaiset voivat pyynn\u00f6st\u00e4 saada vapautuksen maksuista. Mit\u00e4\u00e4n maksuvapautusta ei laki tunne; koulussa ei yksiselitteisesti saa ker\u00e4t\u00e4 rahaa kenelt\u00e4k\u00e4\u00e4n. Peruskoulu on kokonaan maksuton julkinen palvelu, my\u00f6s valinnaisaineet, my\u00f6s retket ja luokkaretket. Ev\u00e4\u00e4tkin tarjoaa koulu. Ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 maan tapa tuntuu olevan, ett\u00e4 valtaosa opettajista pit\u00e4\u00e4 pient\u00e4 rahankeruuta harmittomana ja k\u00e4tev\u00e4n\u00e4 tapana tehd\u00e4 jotain, mihin muuten ei olisi varaa. On yksitt\u00e4isten vanhempien aktiivisuudesta kiinni, vaaditaanko koulua t\u00e4st\u00e4 tilille.<\/p>

Kuulun itse kulttuuriseen keskiluokkaan, tulenhan opettajasuvusta, joten minulla on tyypillist\u00e4 keskiluokkaista pokkaa avata suuni, jos en jostain koulun k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 pid\u00e4. Olen kuitenkin sairauden vuoksi syrj\u00e4ytynyt ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja minulla on heikot mahdollisuudet kohentaa asemaani, joten taloudellisesti minua voi kuvata \u201csyrj\u00e4ytyneeksi\u201d.<\/p>

K\u00f6yhyyteen liittyy usein h\u00e4pe\u00e4\u00e4, pelkoa tai muita vaikeita tunteita, joita on koulussa vaikeaa tuoda julki. Lapset tai heid\u00e4n perheens\u00e4 eiv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koskaan kerro, ett\u00e4 ei ole kahta tai kymment\u00e4 euroa t\u00e4h\u00e4n h\u00e4t\u00e4\u00e4n. Useamman kympin reissusta lapsi ei ehk\u00e4 edes kerro kotona, sill\u00e4 lapset oppivat nopeasti, millainen hyv\u00e4 heille kuuluu ja mik\u00e4 ei. Jos raha on koulun arjessa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti l\u00e4sn\u00e4 tavalla tai toisella, osattomuus kertautuu, mik\u00e4 on erityisen traagista siksi, ett\u00e4 koulun varsinainen tavoite on tasata taustoista johtuvia eroja eik\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 niit\u00e4.<\/p>

Osattomuuden kokemus on paljon euroilla mitattavaa arvoa suurempi. Sill\u00e4 on kauaskantoiset seuraukset, mink\u00e4laisten asioiden ihminen katsoo kuuluvan omien mahdollisuuksiensa piiriin. T\u00e4m\u00e4 koskee yksil\u00f6it\u00e4 ja heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4npolkujaan ja henkil\u00f6kohtaisia valintoja, mutta se n\u00e4kyy my\u00f6s koko yhteiskunnan tasolla. Vahvat ja vaikutusvaltaiset eli keskiluokka ja eliitti k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t poliittista valtaa ja \u00e4\u00e4nest\u00e4v\u00e4t, kun taas ty\u00f6v\u00e4enluokkaan ja k\u00f6yhyyteen liittyv\u00e4 osattomuus aiheuttaa voimattomuutta<\/a>\u00a0ja kokemusta siit\u00e4, ett\u00e4 vaikutusmahdollisuudet ovat olemattomat.<\/p>

***<\/p>

Ilmi\u00f6 on tuttu vanhempainyhdistyksist\u00e4, joiden teht\u00e4v\u00e4 olisi madaltaa kynnyst\u00e4 kotien ja koulun yhteisty\u00f6h\u00f6n, mutta jotka ovat pullollaan keskiluokkaisia, ydinperheiden \u00e4itej\u00e4. Siksi toiminta n\u00e4ytt\u00e4ytyy pikemminkin sis\u00e4piiril\u00e4isen\u00e4 kuin kutsuisi my\u00f6s ne mukaan, jotka kokevat koulun edustaman maailman vieraammaksi itselleen ja oikeasti voisivat tuoda yhteisty\u00f6h\u00f6n uusia n\u00e4k\u00f6kulmia.<\/p>

Ongelmallista on, jos vanhempainyhdistys pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n rahan ker\u00e4\u00e4mist\u00e4. Silloin toteutetaan tapahtumia, joihin ei voi osallistua ilman rahaa. Omien lasteni alakoulussa t\u00e4llaisia olivat Kaamoshipat ja Helmimarkkinat. Ne vaativat paljon ty\u00f6t\u00e4 ja ovat kauhean hauskoja, mutta niiden suunnittelussa ei oteta mitenk\u00e4\u00e4n huomioon sit\u00e4, ett\u00e4 kun rahaa ker\u00e4t\u00e4\u00e4n myym\u00e4ll\u00e4 koululaisille herkkuja, leluja tai el\u00e4myksi\u00e4, vedet\u00e4\u00e4n j\u00e4lleen kerran raja lasten v\u00e4liin sen mukaan, kenell\u00e4 on euroja ja kenell\u00e4 ei. Viatontahan se olisi, jos sellaista tapahtuisi vain kaksi kertaa vuodessa, aina marras- ja helmikuussa, mutta totuus on, ett\u00e4 lasten maailmassa kaikki se, mit\u00e4 rahalla saa, on yht\u00e4 suuressa roolissa kuin aikuisillakin. Siksi meill\u00e4 aikuisilla, niin vanhemmilla kuin opettajillakin, on erityinen vastuu toimia toisin ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hauskaa voi pit\u00e4\u00e4 ilman rahaakin.<\/p>

Menin vanhempainyhdistykseen toiveikkaana, ett\u00e4 siell\u00e4 voitaisiin k\u00e4yd\u00e4 vuoropuhelua vanhempien ja koulun v\u00e4lill\u00e4 yhteisty\u00f6n hengess\u00e4, kenties k\u00e4sitell\u00e4 my\u00f6s asioita, joista olemme erimielisi\u00e4 tai joihin toivomme muutosta. L\u00e4ksin muutaman vuoden j\u00e4lkeen pois pettyneen\u00e4. Yl\u00e4koulujen vanhempaintoiminta ei ole n\u00e4ytt\u00e4ytynyt yht\u00e4\u00e4n innostavammalta: aktiivit mainostavat sit\u00e4 iloisena rahankeruuna. Arvoista ei kukaan ole koskaan sanonut sanaakaan, vaikka lapsemme k\u00e4yv\u00e4t koulua juuri sellaisten arvojen vuoksi, joiden puolesta voisi ilmaista ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4kin: tasa-arvon, yhteisty\u00f6n, dialogin, kehittymisen, kasvun, oppimisen ja kulttuurin.<\/p>

Syy rahan ker\u00e4\u00e4miseen on toki kannatettava: niill\u00e4 hankitaan palloja ja hyppynaruja v\u00e4litunneille, teroitetaan koulun luistimet ja maksetaan bussiliput oopperan koululaisn\u00e4yt\u00f6kseen. Kaikki n\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4t oppilaiden tasa-arvoa, sill\u00e4 kaikki p\u00e4\u00e4sev\u00e4t mukaan. Se on arvokasta, mutta on se my\u00f6s v\u00e4h\u00e4n irvokasta, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tasa-arvoistus toteutetaan niin, ett\u00e4 vuoden kuumimpaan seurapiiritapahtumaan Kaamoshippoihin p\u00e4\u00e4sev\u00e4t vain ne, joilla on varaa lippuun.<\/p>

***<\/p>

Niin vanhempaintoiminnassa kuin muutenkin koulussa vaikuttaa poliittisuuden pelko. Kun olen kysynyt, voisiko perheiden erilaiset tilanteet ottaa huomioon, olen joka kerta saanut vastauksen: \u201cKuulostaa v\u00e4h\u00e4n liian poliittiselta.\u201d T\u00e4m\u00e4 kielii yksil\u00f6keskeisesti ajatusmallista, jonka mukaan taloudellisen tasa-arvon edist\u00e4minen on \u201cvasemmistolaista\u201d.<\/p>

T\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman on aika v\u00e4isty\u00e4, ja ennustankin sille loppua jo l\u00e4hivuosina. Minun kouluaikanani 1980-luvulla koulussa tavoiteltiin kyll\u00e4 tasa-arvoa mutta ei lotkautettu korvaa syrjinn\u00e4lle esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen tai etnisen alkuper\u00e4n vuoksi. Feminismi\u00e4 olisi pidetty \u201cv\u00e4h\u00e4n liian poliittisena\u201d, suorastaan radikalismina. Aino-mummon kouluaikana lukivaikeuksia yritettiin korjata h\u00e4pe\u00e4rangastuksilla. Nyky\u00e4\u00e4n tiedet\u00e4\u00e4n paremmin.<\/p>

Viimeinen asia, josta mummon kanssa puhuin h\u00e4nen kuolinvuoteellaan, oli kiltteys. Mummo toivoi itse olleensa kiltti ja ett\u00e4 me j\u00e4lkeenj\u00e4\u00e4neet olisimme kilttej\u00e4. Mietin my\u00f6hemmin, mit\u00e4 kaikkea kiltteys, tuo hieman jo vanhanaikainen sana, mummolle mahtoi merkit\u00e4. Minulle oikeudenmukaisuus on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin sopu. Ehk\u00e4 kiltteys voi tarkoittaa molempia tai kumpaa vain? Tuskin ainakaan n\u00f6yristely\u00e4 auktoriteettien edess\u00e4. Sellaista ei kukaan arvonsa tunteva opettaja edellytt\u00e4isi.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Auli Viitala<\/strong> on vapaa kirjoittaja ja paneutunut etenkin taloudelliseen eriarvoisuuteen Suomessa. Viitala on sairauden vuoksi syrj\u00e4ytynyt ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kirjoittaa laidalta.<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Lis\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Mari-Anne<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tJohtava asiantuntija Mari-Anne Okkolin: Meid\u00e4n on tarkasteltava kriittisesti sit\u00e4, millaisia tarinoita kerromme globaalista etel\u00e4st\u00e4 ja pohjoisesta\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Niin kasvatuksessa, koulutuksessa kuin koulutuksen tutkimuksessa on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, millaista tarinaa maailmasta kerromme.<\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Jutta<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tKomissaari Jutta Urpilainen: Keskin\u00e4isriippuvuuksien maailma tarvitsee tasa-arvoisia kumppanuuksia\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Koronavirus on her\u00e4tt\u00e4nyt meid\u00e4t maailman pienuuteen ja yhteisty\u00f6n tarpeeseen.<\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Anna<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tAsiantuntija Anna Litewka-Anttolainen: Yhdenvertaisuuden edist\u00e4minen nuorisoty\u00f6ss\u00e4 on kaikkien teht\u00e4v\u00e4\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Anna Litewka-Anttolainen haastatteli satoja oululaisia nuorisoty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ja nuoria siit\u00e4, miten nuorisoty\u00f6st\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n yhdenvertaisempaa. <\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Saara<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tVarhaiskasvatuksen opettaja Saara Loukola: Mit\u00e4 antirasismi tarkoittaa varhaiskasvatuksessa?\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

P\u00e4iv\u00e4kodeissa riitt\u00e4\u00e4 tekemist\u00e4, jotta kaikilla lapsilla olisi hyv\u00e4 olla. <\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Presidentti<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tPresidentti Tarja Halonen: Rauhanneuvottelujen arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Opettajat ja varhaiskasvattajat, ansaitsisitte rauhan Nobelin.<\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Tomi<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tNuorisotutkija Tomi Kiilakoski: Ett\u00e4 voisi el\u00e4\u00e4 el\u00e4misen arvoisessa maailmassa\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Kasvatuksen tarina Suomessa on kertomus optimismista.<\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Peruskoulussa luokkayhteiskunta on harvinaisen selv\u00e4sti n\u00e4kyvill\u00e4, mutta perheiden erilaisten tilanteiden huomioiminen tuomitaan liian poliittiseksi.<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":8803,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"elementor_header_footer","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-8802","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized-fi"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8802","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8802"}],"version-history":[{"count":27,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8802\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20772,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8802\/revisions\/20772"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8803"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8802"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8802"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8802"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}