{"id":35913,"date":"2025-06-06T05:32:19","date_gmt":"2025-06-06T05:32:19","guid":{"rendered":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/?p=35913"},"modified":"2025-06-06T05:59:32","modified_gmt":"2025-06-06T05:59:32","slug":"2024-romanihistorian-kuukausi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/2024-romanihistorian-kuukausi\/","title":{"rendered":"2024 romanihistorian kuukausi"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Romanihistorian kuukausi 2024<\/h1>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

2024: 100 vuotta romaniaktivismia ja kannanottoja tunnetuilta suomalaisilta<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

T\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyty kootusti kaikki vuoden 2024 romanihistorian kuukauden sosiaalisen median postaukset.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

1.4. <\/strong><\/p>

Aktivismilla muutetaan maailmaa. Sill\u00e4 raivataan tilaa niille, joiden \u00e4\u00e4ni ei kuulu, m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n kysymyksi\u00e4, joita ennen ei ole julkisissa tiloissa kysytty ja tehd\u00e4\u00e4n konkreettista ty\u00f6t\u00e4 muun muassa ihmisten elinolojen parantamiseksi.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

My\u00f6s romaniaktivismia on tehty Suomessa jo yli sadan vuoden ajan. T\u00e4m\u00e4n vuoden romanihistorian kuukauden aikana esittelemme teille kolme rohkeaa ja vaikuttavaa tekij\u00e4\u00e4 1900-luvun alusta. He ovat Ida Blomerus, Aleksander \u00c5kerlund ja Sofia Schwartz \u2013 kolme romania, jotka ovat luoneet pohjaa romaniaktivismille ja m\u00e4\u00e4ritelleet niit\u00e4 kysymyksi\u00e4, jotka nousevat keskusteluun viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Kaikki kolme ovat olleet omana aikanaan poikkeuksellisia, lahjakkaita ja monessa suhteessa etuoikeutettuja. Esimerkiksi kaikki kykeniv\u00e4t kouluttautumaan aikana, jolloin eritysesti naisten koulutus ei ollut valtavirtaa edes valtav\u00e4est\u00f6n keskuudessa. Mutta he my\u00f6s k\u00e4yttiv\u00e4t asemaansa nostaakseen esiin romanien asemaa. Erityisesti Ida Blomerus ja Aleksander \u00c5kerlund olivat taiteilijoita, jotka k\u00e4yttiv\u00e4t heille suotua tilaa my\u00f6s romanien asioiden esiin nostamisessa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

1900-luvun alussa n\u00e4iden uusien romaniaktivisti-taiteilijoiden toimia pidettiin yleisesti osoituksena romanien kansallisesta her\u00e4\u00e4misest\u00e4, ja sellaisena se oli sek\u00e4 my\u00f6nteinen ett\u00e4 kansainv\u00e4lisesti ainutlaatuinen ilmi\u00f6. Jo yli 100 vuotta sitten kysymys koski yhteiskunnan rakenteiden ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen oikeudenmukaistamista.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Kuukauden aikana esittelemme my\u00f6s julkisuudesta tuttujen ihmisten n\u00e4k\u00f6kantoja siihen, miksi romanien asioiden esill\u00e4 pit\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 vuonna 2024.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Tervetuloa mukaan!<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

2.4.<\/strong><\/p>

Joonas Saartamo: \u201d2024, ei suljeta en\u00e4\u00e4 ket\u00e4\u00e4n yhteiskunnan ulkopuolelle\u201d<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Kuva: Marek Sabogal<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

3.4.<\/strong><\/p>

Yli satavuotinen aktivismi jatkuu yh\u00e4, sill\u00e4 esimerkiksi historiallisen faktatiedon puuttuminen mahdollistaa romaneihin liitettyjen negatiivisten ja rasististen stereotypioiden p\u00e4\u00e4syn asemaan, jossa niit\u00e4 ei kyseenalaisteta, vaan pidet\u00e4\u00e4n faktoina. Monille romaneihin liitetyille negatiivisille stereotypioille l\u00f6ytyy historiallinen tausta.\u00a0 <\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Moni kyseenalaistaa edelleen romanien suomalaisuuden. Joissakin tapauksissa kyse voi olla rasismista, mutta yleisemmin kyse on tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Suomen peruskoulujen historian opetus on hyvin valkonormatiivista, mik\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tilaa vain mielikuvalle \u201cvalkoisesta Suomesta.\u201d<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Kun \u00e4\u00e4rioikeistolainen asenne kasvaa ja rasismia aletaan taas normalisoida, niin nyt viimeist\u00e4\u00e4n on aika lopettaa \u201dSuomi on aina ollut valkoinen\u201d- narratiivin yll\u00e4pit\u00e4minen. Ja yksi ty\u00f6kalu t\u00e4h\u00e4n on romanien historian n\u00e4kyv\u00e4ksi tekeminen. Tuntemus Suomessa aina olleesta moninaisuudesta, syrjinn\u00e4n ja sorron historiasta auttaa tunnistamaan virheet ja v\u00e4\u00e4ryydet, mit\u00e4 historiassa v\u00e4hemmist\u00f6ille on tehty. Me n\u00e4emme Suomessa hyvin sen, mit\u00e4 tapahtuu, kun ep\u00e4kohtiin ei puututa: aika legitimoi ne. V\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tulee normi, jota toistetaan, koska \u201dn\u00e4in on aina tehty.\u201d \u2013 Leif Hagert<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

4.4.<\/strong><\/p>

Monen romanin romani-identiteetti on heikko. T\u00e4m\u00e4 voi n\u00e4ky\u00e4 muun muassa sis\u00e4istettyn\u00e4 rasismina, itseinhona, ja h\u00e4pe\u00e4n\u00e4 romaniuudesta. Meit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 yhteiskunta ei puhu meist\u00e4 kauniisti. Romaniuuteen on liitetty muiden toimesta vahvoja negatiivisia stereotypioita. Sanaa \u201dromani\u201d tai \u201dmustalainen\u201d k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n synonyymeina, kun jotain ihmist\u00e4 halutaan haukkua. Meille my\u00f6s tarjotaan mahdollisuutta menesty\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, jos me piilotamme romanitaustamme esimerkiksi vaihtamalla nime\u00e4. Ei kukaan halua olla ep\u00e4onnistuja tai pilkkanimi muille.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Romanien t\u00e4ytyy p\u00e4\u00e4st\u00e4 pisteeseen, jossa he n\u00e4kev\u00e4t oman historiansa arvon ja ottavat siihen omistajuuden. T\u00e4h\u00e4n pisteeseen p\u00e4\u00e4semiseen tarvitaan sit\u00e4, ett\u00e4 romanien historiaa pidet\u00e4\u00e4n esill\u00e4, saadaan yhteiskunnallista kiinnostusta ja puhetta siit\u00e4.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Monen romanin sis\u00e4ist\u00e4m\u00e4n rasismin ja itseinhon vaikutus n\u00e4kyy muun muassa heikkona mielenkiintona ja tiedon puutteena omasta historiasta. Jos muut yhteiskunnassa puhuvat ja mediassa huomioisivat meid\u00e4n historiaamme, niin se v\u00e4litt\u00e4\u00e4 viestin, ett\u00e4 meill\u00e4kin on oikeus puhua siit\u00e4 ja tuntea siit\u00e4 ylpeytt\u00e4. Tiet\u00e4mys omasta historiasta antaa terveen tuen romani-identiteetille.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

\u2013 Leif Hagert<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

5.4.<\/strong><\/p>

Maria Ohisalo: \u201dOn aika lopettaa romanien syrjint\u00e4 ja sen hiljainen hyv\u00e4ksyminen.\u201d<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Kuvaaja: Satu Mali<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

6.4.<\/strong><\/p>

Mustalaisl\u00e4hetys perustettiin Tampereella 1905. L\u00e4hetyksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli pelastaa Suomen mustalaiset \u201chengelliselt\u00e4 ja taloudelliselta rappiolta\u201d. Mustalaisl\u00e4hetyksen ydintoimintaa olivat ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina romaneille j\u00e4rjestetyt hengelliset kokoukset, opinto- ja ty\u00f6kurssit sek\u00e4 varainkeruuseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 ompelusseuratoiminta. L\u00e4hetys alkoi julkaisemaan omaa Kiertolainen- lehte\u00e4 vuodesta 1907. Lehden p\u00e4\u00e4toimittajana ja uutterana kirjoittajana toimi Mustalaisyhdistyksen perustaja Oskari Jalkio.\u00a0\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Vaikka j\u00e4rjest\u00f6n perustaja oli ristiriitainen hahmo ja h\u00e4nen tapansa toimia saattaa her\u00e4tt\u00e4\u00e4 nykylukijassa kysymyksi\u00e4, on Mustalaisl\u00e4hetys t\u00e4m\u00e4n vuoden romanihistorian kuukaudelle keskeinen siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 se toi yhteen ensimm\u00e4iset romaniaktivisteja yhteen ja tarjosi tukea heid\u00e4n toiminnalleen.\u00a0\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Oskari Jalkio, aiemmalta nimelt\u00e4 Anders Oskar Storbacka syntyi Teerij\u00e4rvell\u00e4 vuonna 1882.\u00a0\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

H\u00e4nen vanhempansa olivat hartaita kristittyj\u00e4. Jalkio haaveili l\u00e4htev\u00e4ns\u00e4 Kiinaan tekem\u00e4\u00e4n l\u00e4hetysty\u00f6t\u00e4, mutta h\u00e4nen haaveensa kariutuivat 1904, kun asevelvollisuusik\u00e4iselle Jalkiolle ei my\u00f6nnetty ulkomaanpassia.\u00a0\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Toteuttamatonta haavettaan Jalkio paikkasi kotimaassa toteutetulla l\u00e4hetysty\u00f6ll\u00e4 ja ottamalla romanit \u201cpakanakansakseen\u201d.\u00a0 Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1904 Oskari alkoi matkata romanien seurassa yhdess\u00e4 kristityn romaniparin kanssa oppiakseen heid\u00e4n kielt\u00e4\u00e4n ja ajatteluaan. Matkoillaan Oskari my\u00f6s verkostoitui laajasti romanien kanssa. N\u00e4m\u00e4 olivat pohjaty\u00f6t\u00e4 perustettavaa Mustalaisl\u00e4hetyst\u00e4 varten.\u00a0\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Jalkio teki keskeisen el\u00e4m\u00e4nty\u00f6ns\u00e4 Mustalaisl\u00e4hetys ry:n (nykyisin Romano missio ry) perustajana ja pitk\u00e4aikaisena voimahahmona. Jalkio j\u00e4tti j\u00e4lkeens\u00e4 ristiriitaisen perinn\u00f6n toisaalta romaniv\u00e4est\u00f6n per\u00e4\u00e4nantamattomana puolustajana, toisaalta n\u00e4ihin alentuvasti suhtautuvan sulauttamispolitiikan n\u00e4kyv\u00e4n\u00e4 edustajana.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

L\u00e4hde: Miika Tervonen\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

7.4.<\/strong><\/p>

Toisin, kuin yleens\u00e4 luullaan, oli ensimm\u00e4isten romaniaktivistien joukossa vahvoja naishahmoja. Yksi heist\u00e4 oli 1910-luvulla esiin noussut Ida Blomerus, joka ei ainoastaan ollut lahjakas ja koulutettu laulaja ja taiteilija, vaan my\u00f6s Suomen Romanien Sivistysseuran ty\u00f6n- ja puheenjohtaja, yritt\u00e4j\u00e4 ja varhaisen romanikansalaisliikkeen n\u00e4kyv\u00e4 hahmo.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

H\u00e4n syntyi Karjalan Impilahdessa ja oli Suomen Mustalaisl\u00e4hetyksen toiminnan keskeisi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 1910-luvulla. H\u00e4n ty\u00f6skenteli laajasti romanien oikeuksien sek\u00e4 olojen parantamiseksi ja oli muun muassa Mustalaisl\u00e4hetyksen Viipuriin perustaman romaninaisten ty\u00f6kodin johtohahmo sek\u00e4 aktiivisesti mukana Mustalaisl\u00e4hetyksen esitys- ja varainkeruukiertueilla omien runojensa laulajana, puhujana ja lausujana. Toimiessaan Mustalaisl\u00e4hetyksess\u00e4 Ida alkoi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 romaneihin kohdistuvan syrj\u00e4ytt\u00e4misen ja sen mukanaan tuomien ongelmien laajuuden.\u00a0\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Erityisen mielenkiintoista Idan toiminnassa on ollut se, ett\u00e4 h\u00e4n on systemaattisesti halunnut nostaa esiin romanitaustaansa. Esimerkiksi kaupan alalla, jossa Blomeruksen vuonna 1917 kaupparekisteriin rekister\u00f6ity toiminimi ”Tietotaito ja neuvonta”, oli merkitty Ida Cingardy Blom\u00e9rus-Oran nimiin \u2013 nimi, jonka Ida Blomerus oli joko itse valinnut tai saanut piireiss\u00e4, joissa h\u00e4net tunnettiin taiteilijana ja romanien oikeuksien puolestapuhujana.\u00a0\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Taiteilijana Ida oli erityisesti laulaja, joka opiskeli yksinlaulua suomalaisen kansainv\u00e4lisesti tunnetun oopperalaulajan Aino Ackt\u00e9n johdolla.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

L\u00e4hde: Risto Blomster<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

8.4.<\/strong><\/p>

Abreu: \u201dNyt on 2024, me ei voida sulkea en\u00e4\u00e4 ket\u00e4\u00e4n yhteiskunnan ulkopuolelle!\u201d<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Kuva: Tero Ahonen<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

9.4.<\/strong><\/p>

Ida oli mukana perustamassa Suomen romanien sivistysseuraa ja Suomen Mustalaisteatteria Suomen itsen\u00e4istymisen vuonna 1917.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Jo Suomen romanien sivistysseuran nimi oli radikaali vuoden 1917 poliittisessa kontekstissa, suuriruhtinaskunnan viimeisin\u00e4 kuukausina ja toisen sorto- tai ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4miskauden puoliv\u00e4liss\u00e4. ”Suomalainen” viittaa suomalaisuuteen omana kansallisuutenaan, kun taas ”romani” (romanikielen sana) viittaa ajatukseen romanien omasta kansallisesta identiteetist\u00e4. Kumpaakaan n\u00e4ist\u00e4 ideoista ei ollut popularisoitu tuolloin.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on se, ett\u00e4 Ida Blomerus Suomen romanien sivistysseuran puheenjohtajana oli yksi maan ensimm\u00e4isist\u00e4 romaninaisista, joka johti radikaalia j\u00e4rjest\u00f6\u00e4. Samalla Blomerus aloitti yli satavuotisen suomalaisen romaninaisaktivismin linjan.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

L\u00e4hde: Risto Blomster<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

10.4.<\/strong><\/p>

Vuosina 1914\u20131916 Ida Blomerus esiintyi laulajana nimell\u00e4 I. Cingardy-Ora. Cingardy tulee romanikielest\u00e4 ja tarkoittaa ”riidankylv\u00e4j\u00e4”.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

H\u00e4n esiintyi usein It\u00e4-Suomen kaupunkien ja pit\u00e4jien ty\u00f6v\u00e4entaloissa. H\u00e4nen ohjelmistonsa koostui esimerkiksi romanilauluista eri maista sek\u00e4 tunnettujen suomalaisten ja kansainv\u00e4listen s\u00e4velt\u00e4jien pienteoksista ja kansanlauluista. Laulujen kielet vaihtelivat suomen, ruotsin, ven\u00e4j\u00e4n ja italian sek\u00e4 eri maiden romanikielten v\u00e4lill\u00e4. H\u00e4nen suosituin numeronsa oli Elemar Szenntirmayn s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 laulu Mustalainen. Esiintymisist\u00e4 kirjoitettujen arvioiden mukaan Cingardy-Oran erityistarkoitus oli my\u00f6s kiinnitt\u00e4\u00e4 yleis\u00f6n huomio ”heimomustalaisiin, parantaa ja kohottaa heid\u00e4n asemaansa”.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Idalla oli my\u00f6s tavoitteena vied\u00e4 taidetta ja aktivismia ymp\u00e4ri Suomen. Vuonna 1917 Blomerus sek\u00e4 Mustalaisteatterin johtaja Helin\u00e4 Svensson-Timari kirjoittivat suuriruhtinaskunnan senaatille anomuksen VR:n vapaalipuista:<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Me allekirjoittavat, jotka olemme perustaneet \u201dMustalaisteatteri\u201d nimisen kes\u00e4kiertueen Suomen opiskelevien mustalaisten avustamiseksi opintoja harjoittaessaan anomme n\u00f6yrimm\u00e4sti: ett\u00e4 Senaatti, suosiollisesti suhtautuen edustamaamme Suomen mustalaisten itseauttamukselliseen yritykseen, my\u00f6nt\u00e4isi \u201dMustalaisteatterin\u201d kuusi (6) =henkiselle, t\u00e4n\u00e4\u00e4n matkansa alkavalle kantaseurueellemme, vapaat matkaliput kolmen kuukauden ajaksi Suomen valtionrautateill\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Vapaalippuja ei kuitenkaan my\u00f6nnetty, vaikka Mustalaisl\u00e4hetys oli saanut vastaavat liput. Mustalaisteatteria saatettiin pit\u00e4\u00e4 liian radikaalina omana aikanaan.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

L\u00e4hde: Risto Blomster<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

11.4.<\/strong><\/p>

Matias M\u00e4kynen: \u201dVaikenemalla tehd\u00e4\u00e4n asioita n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. Romanien kokemukset ovat osa Suomen historiaa ja nykyisyytt\u00e4!\u201d<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Kuva: Jukka-Pekka Flander<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

12.4.<\/strong><\/p>

Oli Ida Blomeruksen aikalainen, yst\u00e4v\u00e4, varhainen romaniaktivisti, muusikko ja luennoitsija, joka toimi aktiivisesti 1910\u20131940-luvuilla. \u00c5kerlund yhdisti kykyns\u00e4 laulajana, viulistina, n\u00e4yttelij\u00e4n\u00e4 ja kirjantoimittajana ajaakseen romanien kansalaisoikeuksia.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

\u00c5kerlund aloitti julkisen ty\u00f6ns\u00e4 romaneihin keskittyv\u00e4n evankelisen j\u00e4rjest\u00f6n Mustalaisl\u00e4hetyksen piireiss\u00e4 myym\u00e4ll\u00e4 ensin sanomalehti\u00e4 ja my\u00f6hemmin vuodesta 1911 saarnaajana, n\u00e4yttelij\u00e4n\u00e4 ja muusikkona. Mustalaisl\u00e4hetysvuosien j\u00e4lkeen \u00c5kerlund oli mukana silloisessa Suomen uskonnottomassa romanien kansalaisoikeusliikkeess\u00e4, joka kiteytyi 1910-luvun lopulla kahden keskeisen instituution, kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1917 perustetun Suomen Romanien Sivistysseuran ja Suomen Mustalaisteatterin toimintaan.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Suomen Mustalaisteatteri (1917 ja 1919) oli helsinkil\u00e4inen ryhm\u00e4, jonka tarkoituksena oli muodostaa ainoastaan romanin\u00e4yttelij\u00f6ist\u00e4 koostuva teatteriseurue. Vuodet romanin\u00e4yttelij\u00e4n\u00e4 Suomessa Aleksander \u00c5kerlundin uralla olivat rajoja rikkovia. Tiett\u00e4v\u00e4sti romanit eiv\u00e4t ole koskaan aiemmin esiintyneet teatterissa Suomessa, mustalaisten rooleissa tai miss\u00e4\u00e4n muussakaan roolissa.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

L\u00e4hde: Risto Blomster<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

13.4.<\/strong><\/p>

”Kuullessaan herra \u00c5kerlund-Aulon asiallisesti tyhjent\u00e4vist\u00e4, mielenkiintoisista ja kuvailevista puheista heimonsa kovasta kohtalosta vuosisatojen aikana kuulija ik\u00e4\u00e4n kuin her\u00e4\u00e4 pitk\u00e4aikaisesta unestaan ja alkaa tuntea ymm\u00e4rryst\u00e4 ja s\u00e4\u00e4liv\u00e4\u00e4 my\u00f6t\u00e4tuntoa ohjelman esitt\u00e4j\u00e4n ajatuksia kohtaan.” (Sanomalehti Per\u00e4-Pohja, 1930)<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

\u00c5kerlundin ura itsen\u00e4isen\u00e4 romaniasioiden puolestapuhujana alkoi, kun Suomen Mustalaisteatteri lopetti toimintansa. Ajanjaksoa 1920-luvulta 1930-luvun loppuun voisi luonnehtia ajaksi, jolloin \u00c5kerlund muuttui ammattitaiteilija-aktivistiksi: \u00c5kerlund j\u00e4rjesti ymp\u00e4ri Suomen satoja mustalaisiltoja (Mustalaisilta), Propaganda-iltoja ja unkarilaisia iltoja (Unkarilais-ilta), joista j\u00e4lkimm\u00e4inen oli suosittu musiikkiaihe\u00a0 1920-luvulla. Yhteiskunnallisen n\u00e4k\u00f6kulman rinnalle nousivat romanien historia ja kulttuuri ja luennot sis\u00e4lsiv\u00e4t yleisempi\u00e4 kysymyksi\u00e4 taiteen merkityksest\u00e4.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

\u00c5kerlund opiskeli 1920-luvun taitteessa Sibelius-Akatemian edelt\u00e4j\u00e4ss\u00e4 Helsingin musiikkiopistossa. Sibelius-Akatemian arkiston asiakirjojen ja sanomalehtien mukaan \u00c5kerlund opiskeli vuoden 1919 aikana muun muassa laulua, musiikin teoriaa ja viulunsoittoa aikansa tunnettujen viulistien Heikki Halosen, Elis Jurvan ja Arvo Hannikaisen johdolla. Opintojensa ohella \u00c5kerlund kasvatti aktiivisesti ohjelmistoaan viulistina.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

L\u00e4hde: Risto Blomster<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

14.4.<\/strong><\/p>

Jenni Rotonen: ”Suhtautuminen romaneihin on rasistisen historiamme sokea piste, joka j\u00e4\u00e4 pimentoon usein viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Emme aina tunnista syrjivi\u00e4 ajatuksia itsess\u00e4mmek\u00e4\u00e4n, vaikka jokainen meist\u00e4 kyll\u00e4 tunnistaa romaneihin liitetyt ennakkoluulot ja stereotypiat.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Jos aidosti haluamme olla yhdenvertaisuuden puolella, mielest\u00e4ni meill\u00e4 on velvollisuus auttaa purkamaan my\u00f6s romaneihin liitettyj\u00e4 stereotypioita ja stigmoja. Siin\u00e4 puolestaan auttaa ymm\u00e4rrys historiasta.”<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

15.4.<\/strong><\/p>

Aleksander \u00c5kerlund kuoli keuhkokuumeeseen Helsingiss\u00e4 1. joulukuuta 1944 51-vuotiaana. Viimeisin\u00e4 vuosinaan h\u00e4n oli luopunut soittamisesta reumatismin vuoksi ja ansainnut elantonsa kiert\u00e4v\u00e4n\u00e4 taidekauppiaana myym\u00e4ll\u00e4 vaimonsa Tilda \u00c5kerlundin Lappi-aiheisia maalauksia.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Vaikka \u00c5kerlund oli aikanaan tunnettu muusikkona, h\u00e4nen hautakivess\u00e4\u00e4n lukee Romaniheimo valistus luennoitsija Aleksander \u00c5kerlund. Hautakiven tekstin valitsija selv\u00e4sti toivoi, ett\u00e4 \u00c5kerlundin ty\u00f6 kansalaisaktivismin ja valistuksen parissa muistettaisiin.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

L\u00e4hde: Risto Blomster<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

16.4.<\/strong><\/p>

Sofia Schwartz oli opettaja, joka ei ollut ainoastaan merkitt\u00e4v\u00e4 hahmo romaninaisten yhteiskunnallisissa pyrkimyksiss\u00e4 viime vuosisadan alun Suomessa, vaan h\u00e4n edusti my\u00f6s suomalaisten naisopettajien esiinmarssia. L\u00e4pi uransa Sofia korosti koulutuksen merkityst\u00e4 romanien sosiaalisen osallisuuden saavuttamisessa Suomessa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Schwartz syntyi Kuivaniemen pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 (Pohjois-Pohjanmaalla) ja k\u00e4vi esikoulun Paltamon seurakunnassa Kainuussa. H\u00e4n tapasi Mustalaisl\u00e4hetyksen Oskari Jalkion 18-vuotiaana, vuonna 1905, kun t\u00e4m\u00e4 kierteli alueella etsim\u00e4ss\u00e4 romaneja. Jalkio kirjoitti my\u00f6hemmin Kiertolaisessa julkaistussa artikkelissa, ett\u00e4 Schwartz oli ensimm\u00e4isi\u00e4 romaneja, jotka otettiin l\u00e4hetysty\u00f6n ty\u00f6ntekij\u00f6iden ”huostaan”. Sofia Schwartz pyysi Jalkiota auttamaan h\u00e4nt\u00e4 jatko-opintojen hakemisessa. Koska Mustalaisl\u00e4hetyksen toiminnan keskeisi\u00e4 painopisteit\u00e4 oli my\u00f6s maan romanien koulutus, Jalkio oli eritt\u00e4in kiinnostunut Sofia Schwartzin tavoitteista.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

K\u00e4yty\u00e4\u00e4n Mustalaisl\u00e4hetyksen valmistavia kursseja Kuortaneella Etel\u00e4-Pohjanmaalla Sofia Schwartz muutti syksyll\u00e4 Karjalan Viipuriin, ensin opettajaksi Mustalaisl\u00e4hetyskoulun opettajaksi (1906\u20131907) ja sielt\u00e4 Sortavalan seminaariin, josta h\u00e4n valmistui opettajaksi vuonna 1911.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

L\u00e4hde: Risto Blomster<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

17.4.<\/strong><\/p>

Mikko Kuustonen: ”Ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus ovat sivistyksen syd\u00e4n.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Siksi arkiset kohtaamiset kertovat meist\u00e4 olennaisen.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

T\u00e4ll\u00e4 polulla riemuitsen romanikulttuurin vuosisataisesta l\u00e4mm\u00f6st\u00e4 ja hehkusta.\u201d<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Kuva: Marica Roseng\u00e5rd<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

18.4.<\/strong><\/p>

Vuonna 1907 Sofia Schwartz l\u00e4hti matkalle Inkerinmaahan, jossa h\u00e4n kohtasi inkeril\u00e4isi\u00e4 romaneja.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Matkan j\u00e4lkeen Sofia kirjoitti Kiertolainen- lehteen pitk\u00e4n artikkelin, jossa h\u00e4n vertasi Suomen romaneja inkeril\u00e4isromaneihin. Schwartzin mukaan toisin kuin Suomen romanit, inkerinmaalaiset romanit n\u00e4htiin paljon taipuvaisempina uskomaan Jumalaan, k\u00e4ym\u00e4\u00e4n koulua ja kirkossa, mutta my\u00f6s suhtautumaan l\u00e4hetysty\u00f6h\u00f6n paljon v\u00e4hemm\u00e4n ep\u00e4luuloisesti. Tilanne saattoi johtua siit\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n valtio n\u00e4ytti kohdelleen romaneja siell\u00e4 paljon suotuisammin kuin Suomessa, ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 oli paljon harvinaisempaa syytt\u00e4\u00e4 yhden yksitt\u00e4isen romanin rikoksista koko romaniv\u00e4est\u00f6\u00e4.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Samalla Schwartz pyrki osittain puolustelemaan suomalaisen enemmist\u00f6n romaneihin kohdistuneita ennakkoluuloja toteamalla, ett\u00e4 koska suomalaiset olivat ahkeria ihmisi\u00e4, he eiv\u00e4t ehk\u00e4 hyv\u00e4ksyneet niit\u00e4, jotka eiv\u00e4t tehneet ty\u00f6t\u00e4.\u00a0 Schwartz puolusti kovan ty\u00f6n merkityst\u00e4, joka oli my\u00f6s romanil\u00e4hetyksen ideologian ytimess\u00e4. H\u00e4nell\u00e4 oli my\u00f6s toive siit\u00e4, ett\u00e4 romaniyhteis\u00f6 hyv\u00e4ksyisi enemmist\u00f6mentaliteetin, sen pyrkimykset ja maailmankatsomukset.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

L\u00e4hde: Risto Blomster<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

19.4.<\/strong><\/p>

Opettajana toimimisen ohella Sofia Schwartz jatkoi ty\u00f6t\u00e4\u00e4n Mustalaisl\u00e4hetyksess\u00e4 Kiertolaisen evankelistana, puhujana ja kirjailijana aina kuolemaansa saakka.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

H\u00e4nen koulutuspyrkimyksens\u00e4, yhteytens\u00e4 Jalkioon ja l\u00e4hetysty\u00f6h\u00f6n sek\u00e4 h\u00e4nen uutteruutensa jatkaa koulunk\u00e4ynti\u00e4\u00e4n osoittavat h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4nkaarensa keskeisen elementin, joka oli havaittavissa my\u00f6s h\u00e4nen kirjoituksissaan Kiertolaiselle: nimitt\u00e4in koulutuksen korostaminen v\u00e4yl\u00e4n\u00e4 sosiaaliseen integraatioon maan sis\u00e4ll\u00e4.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Opettajaseminaarivuosien aikana silloiselta nimelt\u00e4\u00e4n Sofia Schwartz vaihtoi sukunimens\u00e4 S\u00e4il\u00e4ksi, jotta romanitaustaan viittaava nimi ei olisi vaikeuttanut opettajan ty\u00f6n saamista. Kaikesta huolimatta romanitausta esti vakituisen ty\u00f6n saamisen, ja h\u00e4n joutui toimimaan koko uransa ajan sijais- ja koevuosiopettajan teht\u00e4viss\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

L\u00e4hde: Risto Blomster<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

20.4.<\/strong><\/p>

Sanni Grahn-Laasonen:\u00a0 \u201dHyv\u00e4\u00e4 romanihistorian kuukautta!<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Suomi on monessa suhteessa tasa-arvon mallimaa, mutta meill\u00e4kin riitt\u00e4\u00e4 edelleen teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ihmisten yhdenvertaisuuden ja syrjim\u00e4tt\u00f6myyden eteen. T\u00e4m\u00e4 koskee my\u00f6s romaneiden asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Romanit ovat olleet osa suomalaista yhteiskuntaan yli 500 vuoden ajan. Silti romanien historia tunnetaan valitettavan huonosti, sill\u00e4 sit\u00e4 ei juuri k\u00e4sitell\u00e4 koulussa ja oppikirjoissa. Tilanne on valitettavasti samanlainen monissa Euroopan maissa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Romanihistorian kuukausi auttaa lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n tietoutta romaneista. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 romaneiden historiasta, kulttuurista sek\u00e4 heihin kohdistuvista ennakkoluuloista ja niihin puuttumisesta k\u00e4yd\u00e4\u00e4n yhteiskunnallista keskustelua.\u201d<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Kuva: Fanni Uusitalo, valtioneuvoston kanslia<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

21.4.<\/strong><\/p>

Ida Blomerus, Aleksander \u00c5kerlund ja Sofia Schwatrz olivat omana aikanaan rajoja rikkovia ja uraa uurtavia hahmoja niin koulutuksen, taiteen kuin aktivismin parissa.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

He tekiv\u00e4t t\u00f6it\u00e4 romanien koulutuksen, asunnottomuuden, kulttuurin, taiteen ja itsem\u00e4\u00e4rittelyn parissa sek\u00e4 sen puolesta, ett\u00e4 satoja vuosia jatkunut romanien syrj\u00e4ytt\u00e4minen saataisiin vihdoin loppumaan. Heid\u00e4n aloittamansa ty\u00f6 jatkuu yh\u00e4 ja valitettavasti monet kysymykset ovat viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ratkaisematta.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

22.4.<\/strong><\/p>

100 vuotta sitten romani saattoi saada hanttit\u00f6it\u00e4, mutta vakituista virkaa oli haastavaa saada. T\u00e4st\u00e4 on esimerkkin\u00e4 esittelem\u00e4mme aktivisti Sofia Schwartz, joka joutui vaihtamaan romaninimens\u00e4, jotta h\u00e4n olisi voinut ty\u00f6llisty\u00e4. Nimen vaihdosta huolimatta h\u00e4n ei saanut ikin\u00e4 vakituista opettajan virkaa.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Viime vuosikymmenien aikana romanien koulutustaso on noussut, mutta se ei korreloi romanien ty\u00f6llistymisen kanssa. Jotkut romanit vaihtavat nimens\u00e4, tai pyrkiv\u00e4t muulla tavalla h\u00e4ivytt\u00e4m\u00e4\u00e4n romaniuuttaan, jotta heill\u00e4 olisi parempi mahdollisuus ty\u00f6llisty\u00e4.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

23.4.<\/strong><\/p>

Elina Gustafsson: \u201c<\/span>Syrjint\u00e4<\/span> romaneita<\/span> kohtaan<\/span> on <\/span>yht\u00e4<\/span> v\u00e4\u00e4rin<\/span>, <\/span>kuin<\/span> syrjint\u00e4<\/span> ket\u00e4<\/span> tahansa<\/span> kohtaan<\/span>. \u201c<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

24.4.<\/strong><\/p>

100 vuotta sitten valtaosa romaneista hankki majoituksensa ja elantonsa usein kiert\u00e4m\u00e4ll\u00e4 muutaman kyl\u00e4n v\u00e4li\u00e4, maataloust\u00f6it\u00e4 tehden ja kauppaa k\u00e4yden. Y\u00f6paikan l\u00f6yt\u00e4miseen liittyi aina ep\u00e4varmuus.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan suurin osa romanien yhteydenotoista valtuutetulle on viime vuosina koskenut asumista. Asumista koskeviin yhteydenottoihin liittyy usein rakenteellisia tekij\u00f6it\u00e4, joiden takia niit\u00e4 on vaikea k\u00e4sitell\u00e4 yksitt\u00e4isin\u00e4 syrjint\u00e4tapauksina. My\u00f6nteist\u00e4 kehityst\u00e4 on, ett\u00e4 juuri asumiseen liittyv\u00e4\u00e4n syrjint\u00e4\u00e4n on puututtu jopa rikosoikeudellisin keinoin.\u201d<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

(L\u00e4hteet: Antti H\u00e4kkinen, Miika Tervonen, Yhdenvertaisuusvaltuutettu)\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

25.4.<\/strong><\/p>

100 vuotta sitten romaneille suunniteltujen koulutustoimien p\u00e4\u00e4tarkoitus ei ollut sivist\u00e4v\u00e4, vaan assimiloiva. Esimerkiksi romanilapsille suunniteltujen, mutta toteuttamatta j\u00e4\u00e4neiden koulukotien teht\u00e4v\u00e4 oli tuhota romanikieli ja sen my\u00f6t\u00e4 koko romanikulttuuri. My\u00f6hemmin, kiertokoulun vaihtuessa kansakouluksi moni romanilapsi koki opettajan taholta heihin kohdistuvan kiusaamisen ja v\u00e4kivallan v\u00e4h\u00e4ttely\u00e4, sek\u00e4 ep\u00e4oikeudenmukaisia rangaistuksia. Joskus kiusaajana oli itse opettaja.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 lapsiasianvaltuutetun selvityksess\u00e4 nousee esille, ett\u00e4 18 prosenttia romanilapsista kaipaa muutosta opettajien toimintaan ja 13 prosenttia yksil\u00f6iden tarpeiden huomiointiin. Lapsilla ei ole vahvaa tunnetta siit\u00e4, ett\u00e4 opettajat puuttuisivat heid\u00e4n kokemaansa syrjint\u00e4\u00e4n. Lapset toivovat my\u00f6s, ett\u00e4 opettajat ottaisivat heid\u00e4t tosissaan niin opiskelun kuin syrjint\u00e4tilanteiden suhteen.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Koulumotivaation ja -menestyksen esteiksi voikin nousta kouluymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 esiintyv\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6asemaan liittyv\u00e4 syrjint\u00e4, ulkopuolelle j\u00e4tt\u00e4minen, alisuoriutuminen, oppimisen ja koulunk\u00e4ynnin tuen puute sek\u00e4 opettajien ennakkoasenteet romanilasten tai heid\u00e4n vanhempiensa suhtautumisessa kouluun. Yksil\u00f6llisen tuen saaminen, syrjint\u00e4\u00e4n puuttuminen ja kaikkien kohtaaminen tasa-arvoisesti olivat selkeit\u00e4 lasten esitt\u00e4mi\u00e4 toiveita koulun kehitt\u00e4miseksi.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

L\u00e4hde: \u201dTulee fiilis, et n\u00e4\u00e4 oikeesti hyv\u00e4ksyy mik\u00e4 m\u00e4 oon\u201d: Romanilasten hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen \u2013 Lapsiasiainvaltuutetun selvitys 2023\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

26.4.<\/strong><\/p>

Anders <\/span>Adlercreutz<\/span>: \u201d<\/span>Huhtikuussa<\/span> vietet\u00e4\u00e4n<\/span> romanihistorian<\/span> kuukautta<\/span>, <\/span>joka<\/span> nostaa<\/span> esiin<\/span> romanikulttuurin<\/span> ja -historian <\/span>t\u00e4rkeyden<\/span>. Aivan <\/span>jokaisella<\/span> tulee<\/span> t\u00e4n\u00e4\u00e4n<\/span> ja <\/span>tulevaisuudessa<\/span> olla <\/span>oikeus<\/span> tuntea<\/span> itsens\u00e4<\/span> kuulluksi<\/span> ja <\/span>osaksi<\/span> suomalaista<\/span> yhteiskuntaa<\/span>. <\/span>Syrjinn\u00e4n<\/span> vastaisen<\/span> ty\u00f6n<\/span> on <\/span>jatkuttava<\/span> romanien<\/span> aseman<\/span> parantamiseksi<\/span> yhteiskunnassamme<\/span>. Syrjint\u00e4\u00e4 <\/span>ei<\/span> kuitenkaan<\/span> voida<\/span> kitke\u00e4<\/span>, <\/span>jos<\/span> koko<\/span> yhteiskunta<\/span> ei<\/span> ole <\/span>mukana<\/span> tai <\/span>halua<\/span> ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4<\/span> ongelmakohtia<\/span>. <\/span>Nyt<\/span> el\u00e4mme<\/span> vuotta<\/span> 2024 – <\/span>asenteiden<\/span> on <\/span>muututtava<\/span>. <\/span>Tarvitsemme<\/span> l<\/span>is\u00e4\u00e4<\/span> avointa<\/span> keskustelua<\/span> ja <\/span>vuoropuhelua<\/span> yhdenvertaisemman<\/span> yhteiskunnan<\/span> luomiseksi<\/span>. <\/span>Ty\u00f6<\/span> t\u00e4rke\u00e4n<\/span> asian<\/span> eteen<\/span> jatkuu<\/span>.\u201d<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

27.4.<\/strong><\/p>

Yksi v\u00e4hemmist\u00f6aktivismin keskeisist\u00e4 kysymyksist\u00e4 on se, kuka m\u00e4\u00e4rittelee siin\u00e4 k\u00e4ytetyt termit ja keskeiset kysymykset.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

L\u00e4hes l\u00e4pi koko 1900-luvun romania haastateltaessa lehtijutuissa, laitettiin h\u00e4nen itsest\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 termi \u201cromanit\u201d lainausmerkkeihin ja muuten jutussa k\u00e4ytettiin sanaa \u201cmustalaiset\u201d.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Valtav\u00e4est\u00f6 k\u00e4vi my\u00f6s romaneihin kohdistuvia keskusteluja, teki tutkimuksia ja toteutti toimia useimmiten kuulematta ja osallistamatta romaneja.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

1900-luvun alussa el\u00e4nyt tutkija Arthur Thessleff halusi oppia romanikielt\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 romanien tapoja, kun romanit kielt\u00e4ytyiv\u00e4t kielen opettamisesta ulkopuoliselle, h\u00e4n hankki romanien luottamuksen kiert\u00e4m\u00e4ll\u00e4 heid\u00e4n kanssaan ja teki romanikielt\u00e4 koskeneet muistiinpanot salaa. My\u00f6hemmin h\u00e4n julkaisi Suomen mustalaiskielen sanakirjan.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Vaikka Romani \u2013termi on nyky\u00e4\u00e4n poliittisesti korrekti termi, jota toivotaan k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n, muita ilmaisuja romaneista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yh\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 romanij\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 johtaa romanitaustaiset toimijat, jonka my\u00f6t\u00e4 romanit ovat itse toimijoina ja heid\u00e4n \u00e4\u00e4nens\u00e4 kuuluu. Kuitenkin moni romani, joka ei ole j\u00e4rjest\u00f6ihin kytk\u00f6ksiss\u00e4 kokee, ett\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6jen toiminta ei vastaa heid\u00e4n tarpeitaan. My\u00f6s monien romanien toive siit\u00e4, ett\u00e4 romanikielt\u00e4 ei opetettaisi ei-romaneille j\u00e4\u00e4 kuulematta.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

28.4.<\/strong><\/p>

Pia Lohikoski:<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

\u201d2024, ei suljeta en\u00e4\u00e4 ket\u00e4\u00e4n yhteiskunnan ulkopuolelle\u201d<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

29.4.<\/strong><\/p>

100 vuotta sitten romanit n\u00e4htiin ongelmallisina ensisijaisesti \u201cirtolaisen\u201d el\u00e4m\u00e4ntapansa takia, johon v\u00e4itettiin kuuluvan laiskuutta ja rikollisuutta.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Romanien erityispiirteet, kuten pukeutuminen, tavat ja romanikieli koettiin valtav\u00e4est\u00f6n taholta ongelmana, joka pyrittiin ratkaisemaan assimilaatiolla. Heid\u00e4t my\u00f6s n\u00e4htiin ja heit\u00e4 kohdeltiin monoliittina, ei yksil\u00f6in\u00e4 ja heihin kohdistuvalla syrjinn\u00e4ll\u00e4 ja rasismilla oli yhteiskunnan hyv\u00e4ksynt\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 jotkut kokevat yh\u00e4 romanien pukeutumisen, tavat ja romanikielen merkkin\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 romanit eiv\u00e4t ole \u201ckotoutuneet\u201d viel\u00e4k\u00e4\u00e4n Suomeen. N\u00e4ihin ulkoisiin tekij\u00f6ihin my\u00f6s vedotaan ja niill\u00e4 usein hakea oikeutusta romaneihin kohdistetulle rasismille. Romanit n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ja heit\u00e4 kohdellaan yh\u00e4 usein monoliittina, ei yksil\u00f6in\u00e4 ja heihin kohdistuvalle syrjinn\u00e4lle ja rasismissa annetaan usein hiljainen hyv\u00e4ksynt\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

30.4.<\/strong><\/p>

Kiitos siit\u00e4, ett\u00e4 olette seuranneet, jakaneet, keskustelleet ja tyk\u00e4nneet \u2013 tehneet romanien historiaa ja nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Haluamme erityisesti kiitt\u00e4\u00e4 kaikkia kuukauteen omilla kasvoillaan ja ajatuksillaan mukaan tulleita henkil\u00f6it\u00e4: Seela Sellaa, Joonas Saartamoa, Maria Ohisaloa, Abreuta, Matias M\u00e4kyst\u00e4, Jenni Rotosta, Mikko Kuustosta, Sanni Grahn-Laasosta, Elina Gustafssonia, Anders Adlercreutzia, Pia Lohikoskea, Inka Hopsua, Katri Kulmunia, Laura Haimilaa ja\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Susani Mahaduraa. \u00c4\u00e4rimm\u00e4isen l\u00e4mmin kiitos my\u00f6s seminaarimme panelisteille Miika Tervoselle, Marko Stenroosille, Mona Eidille sek\u00e4 Risto Blomsterille, jonka varhaisia romaniaktivisteja koskevan tutkimusty\u00f6n pohjalle olemme t\u00e4m\u00e4n vuoden kampanjamme rakentaneet.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Romanihistorian n\u00e4kyv\u00e4ksi tekeminen jatkuu Rauhankasvatusinstituutissa vuoden ymp\u00e4ri ja romanihistorian kuukausi jatkuu j\u00e4lleen ensi vuonna!\u00a0\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Romanihistorian kuukausi 2024 2024: 100 vuotta romaniaktivismia ja kannanottoja tunnetuilta suomalaisilta T\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyty kootusti kaikki vuoden 2024 romanihistorian kuukauden sosiaalisen median postaukset. 1.4. Aktivismilla muutetaan maailmaa. Sill\u00e4 raivataan tilaa niille, joiden \u00e4\u00e4ni ei kuulu, m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n kysymyksi\u00e4, joita ennen ei ole julkisissa tiloissa kysytty ja tehd\u00e4\u00e4n konkreettista ty\u00f6t\u00e4 muun muassa ihmisten elinolojen parantamiseksi.\u00a0 My\u00f6s romaniaktivismia on […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":35750,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-35913","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized-fi"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/35913","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=35913"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/35913\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":35991,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/35913\/revisions\/35991"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/media\/35750"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=35913"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=35913"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=35913"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}