{"id":11343,"date":"2022-01-16T11:19:24","date_gmt":"2022-01-16T11:19:24","guid":{"rendered":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/?p=11343"},"modified":"2022-09-20T08:59:31","modified_gmt":"2022-09-20T08:59:31","slug":"tutkijatohtori-tuuli-kurki-kun-tutkitaan-rasismia-suomalaisessa-koulutuksessa-kolme-teemaa-toistuu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/tutkijatohtori-tuuli-kurki-kun-tutkitaan-rasismia-suomalaisessa-koulutuksessa-kolme-teemaa-toistuu\/","title":{"rendered":"Tutkijatohtori Tuuli Kurki: Kun tutkitaan rasismia suomalaisessa koulutuksessa, kolme teemaa toistuu"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Tutkijatohtori Tuuli Kurki: Kun tutkitaan rasismia suomalaisessa koulutuksessa, kolme teemaa toistuu<\/h1>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kuvitus: Kiira Sirola<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Ainokaisuuden<\/span> n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myys<\/span>, <\/span>muslimitytt\u00f6jen<\/span> pukeutumisen<\/span> kontrollointi<\/span> ja <\/span>l\u00e4hihoitajaopintohin<\/span> ohjaaminen<\/span> mainitaan<\/span> tutkimushaastatteluissa<\/span> vuodesta<\/span> toiseen<\/span>.<\/span><\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Suomalaisessa yhteiskunnassa el\u00e4\u00e4 edelleen vahvana virheellinen historiallinen harhaluulo, ett\u00e4 Suomi olisi ollut ulkopuolinen muun Euroopan harjoittamasta kolonialismista ja siten my\u00f6s rasismin historiasta. T\u00e4m\u00e4 virheellinen uskomus ulkopuolisuudesta ja poikkeuksellisuudesta aiheuttaa tahallista tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 Suomen osallisuudesta kolonialismiin sek\u00e4 harjoittamaamme asuttajakolonialismiin. Lis\u00e4ksi t\u00e4m\u00e4 harhaluulo saa meid\u00e4t ajattelemaan itsemme viattomiksi, kun puhutaan rasismista, siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 Suomen on todistettu olevan vuosi toisensa j\u00e4lkeen yksi Euroopan rasistisimmista maista. Sen sijaan, ett\u00e4 my\u00f6nt\u00e4isimme osallisuutemme kolonialismiin, rasismiin ja valkoisen ylivallan yll\u00e4pit\u00e4miseen, korostamme mieluummin poikkeuksellisuuttamme \u201cmaailmanmestaruuksissamme\u201d demokratiassa, tasa-arvossa, onnellisuudessa ja tietenkin koulumenestyksess\u00e4.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Tutkimukset ovat kuitenkin tuoneet jo vuosikymmeni\u00e4 esille niit\u00e4 moninaisia tapoja, joilla rasismi on l\u00e4sn\u00e4 ei-valkoisiksi rodullistettujen lasten, nuorten, aikuisten ja vanhusten arjessa ja miten rasismi toimii <\/span>kouluj\u00e4rjestelm\u00e4mme rakenteissa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4; <\/span>koulutuspolitiikassa, koulujen ja oppilaitosten arjessa, luokkahuoneissa ja koulun ep\u00e4virallisissa tiloissa.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Tutkimuksissa on nostettu esiin my\u00f6s se, kuinka valkoisten n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 rasismi eroaa muista ennakkoluuloista ja syrjinn\u00e4st\u00e4. Koska se perustuu historialliseen sorron j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, rasismin seurauksena valkoisilla ihmisill\u00e4 on valtaa toteuttaa ihonv\u00e4riin eli rotuun perustuvaa syrjint\u00e4\u00e4 yhteiskunnan instituutioissa, mukaan lukien koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4mme. T\u00e4m\u00e4n tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden seurauksena valkoiset suomalaiset, my\u00f6s me, jotka ty\u00f6skentelemme koulutuksen kent\u00e4ll\u00e4, emme v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4 harjoittavamme ja yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4mme rasismia. Rasismi ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n eriarvoista ihmisi\u00e4 ei-valkoisen ihonv\u00e4rin takia, vaan se my\u00f6s \u2013 tai jopa ennen kaikkea \u2013 etuoikeuttaa valkoisia heid\u00e4n valkoisuutensa vuoksi. Koulutuksen kent\u00e4ll\u00e4 t\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyy esimerkiksi siten, ett\u00e4 sek\u00e4 koulutuspolitiikalla ett\u00e4 koulujen arjen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ill\u00e4 on suoraan tai ep\u00e4suorasti, tiedostaen tai tiedostamatta, tahallaan tai tahattomasti seurauksia, jotka hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t valkoisia oppilaita ja asettavat ei-valkoiset oppilaat eriarvoiseen asemaan.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Tuon seuraavaksi esiin kolme teemaa rasismin <\/span>d\u00e9j\u00e0 vusta <\/span><\/i>eli toistuvista tilanteista ja teemoista, jotka yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t rakenteellista rasismia koulutuksen kent\u00e4ll\u00e4. N\u00e4m\u00e4 tilanteet ja teemat perustuvat omiin tutkimuksiini ja tulkintoihini, mutta tulevat esiin my\u00f6s muissa tutkimuksissa<\/span>.<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Rasismin olemassaolon kielt\u00e4minen ja ainokaisuuden n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myys <\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

\u00a0<\/p>

Ensimm\u00e4inen rasismia koulutuksen kent\u00e4ll\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4 teema on rasismin olemassaolon kielt\u00e4minen ja ainokaisuuden n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myys valkoiselle v\u00e4est\u00f6lle. Haastattelimme kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021 yhdess\u00e4 Venla J\u00e4rvensivun kanssa peruskoulussa ja toisella asteella ty\u00f6skentelevi\u00e4 kuraattoreita ja koulupsykologeja. Ne kertoivat opettajien herk\u00e4sti ajattelevan, ett\u00e4 jos luokassa tai koulussa ei ole maahanmuuttajaoppilaita, ei luokassa tai koulussa voi olla rasismiakaan. T\u00e4llaisissa kouluissa ainokaisuus eli ainoana ei-valkoisena, mustana tai ruskeana oppilaana (tai ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4) oleminen n\u00e4ytt\u00e4ytyy erityisen haavoittavalta, sill\u00e4 kun rasismin olemassaolo kiellet\u00e4\u00e4n, ei siihen my\u00f6sk\u00e4\u00e4n puututa.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Koulun tiloissa identiteetti, joka ei kiinnity normatiiviseen valkoisuuteen, voi merkit\u00e4 haavoittuvuuden lis\u00e4ksi ulkopuolisuutta. Seuraavat sitaatit ovat vuonna 2006 tekemist\u00e4ni haastatteluista maahanmuuttajiksi nimettyjen oppilaiden kanssa er\u00e4\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun peruskoulun yl\u00e4koulussa. Haastatteluotteissa oppilaat puhuvat ainokaisuudesta, sen tuottamasta yksin\u00e4isyydest\u00e4 ja pelottavuudesta sek\u00e4 vertaisuuden merkityksest\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Nelosella m\u00e4 olin mamuluokalla, siel oli kaikkii arabei ja tosi kivaa. Sit kutosella m\u00e4 olin ihan hiljaa ja yksin\u00e4inen. M\u00e4 olin ainoo musta sill\u00e4 luokalla. Seiskalle tuli sit onneks Maryam.<\/span><\/i>\u00a0<\/span><\/p>

Kun m\u00e4 olin kuudennella, se oli ensimm\u00e4inen kerta, kun m\u00e4 opiskelin suomalaisten kanssa. Se oli niin hirveet\u00e4, niin pelottavaa! M\u00e4 en osannu puhuu mit\u00e4\u00e4n, vaikka m\u00e4 tiesin kaikki vastaukset. M\u00e4 en uskaltanu viitata ja vastata. (\u2026) M\u00e4 olin siell\u00e4 l\u00e4hes niinku n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n, et ei kukaan varmaan muista mit\u00e4\u00e4n musta.\u00a0<\/span><\/i>\u00a0<\/span><\/p>

Ei-valkoisuus ei kuitenkaan merkitse pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ulkopuolisuutta, vaan my\u00f6s yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 muiden mustien ja ruskeiden oppilaiden kesken, joka auttaa my\u00f6s puolustautumaan rasismin edess\u00e4. Vuonna 2006 tutkimuskoulun ei-valkoiset nuoret vahvistivat kollektiivista mustaa identiteetti\u00e4\u00e4n muun muassa populaarikulttuurin ja hiphopin kautta. Artistit Beyonc\u00e9 ja Alicia Keys toimivat kulttuurisena p\u00e4\u00e4omana positiivisen mustan identiteetin rakentamisessa erityisesti nuorille naisille, joiden juuret olivat Somaliassa. Kollektiivisuuden, heid\u00e4n omien sanojensa mukaan \u201csis\u00e4piirin\u201d, avulla yksitt\u00e4isten oppilaiden oli my\u00f6s helpompi selviyty\u00e4, kertoa ja tuoda julki rasismikokemuksia.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Opettajien silmiss\u00e4 kollektiivinen identiteetti n\u00e4ytt\u00e4ytyi ja n\u00e4ytt\u00e4ytyy edelleen l\u00e4hinn\u00e4 kielteisess\u00e4 valossa, ihmettelyn\u00e4 ja kysymyksin\u00e4 siit\u00e4, miksi ei-valkoiset oppilaat hakeutuvat vain toistensa seuraan. Heid\u00e4n keskin\u00e4inen tiiviys n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ongelmallisena, jopa uhkaavana. Tukemisen ja solidaarisuuden sijaan \u201citsens\u00e4 kaltaisten\u201d kesken ryhm\u00e4ytymist\u00e4 kuvataan jengiytymisen\u00e4, jota pyrit\u00e4\u00e4n ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n ja purkamaan esimerkiksi luokka- ja ryhm\u00e4jaoin. Kuulemani mukaan kouluissa vallitsee t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joilla \u201cestet\u00e4\u00e4n kaikkien somalitaustaisten poikien sijoittaminen samalla luokalle jengiytymisen tai k\u00e4yt\u00f6ksen takia\u201d. Er\u00e4s haastattelemamme kuraattori kuvasi t\u00e4t\u00e4 ainokaisuuteen pakottamista v\u00e4kivaltaisena tekona, jolla voi olla vaikutusta my\u00f6s oppilaiden mielenterveydelle.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Kouluissa ryhm\u00e4ytyminen toteutuu p\u00e4\u00e4asiassa opettajien ja opetuksen ehdoilla, kun taas nuorisoty\u00f6ss\u00e4 ryhm\u00e4ytyminen tapahtuu usein nuorten ehdoilla tai heid\u00e4n aloitteestaan. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021 haastattelemani nuorisoty\u00f6ntekij\u00e4t kertovat pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ei-valkoisille, POC-nuorille (<\/span>POC, person of colour<\/span><\/i>) kohdennettujen toimintojen lis\u00e4\u00e4ntyneest\u00e4 kysynn\u00e4st\u00e4 nimenomaan turvallisina tiloina, joissa l\u00e4ht\u00f6kohtana on vertaistuen tarjoaminen \u201cmeilt\u00e4 meille\u201d. Kysymys kuuluukin, voitaisiinko kollektiivisen identiteetin tukeminen n\u00e4hd\u00e4 vertaistukena my\u00f6s koulussa jengiytymisen sijaan?\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Muslimitytt\u00f6jen pukeutumisen ja ulkon\u00e4\u00f6n kontrollointi<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

\u00a0<\/p>

Toinen teema, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toistuvan koulujemme arjessa vuodesta toiseen on muslimitytt\u00f6jen pukeutumisen ja ulkon\u00e4\u00f6n valvominen ja kontrollointi. Muslimitytt\u00f6jen ja -naisten pukeutumiseen ja erityisesti heid\u00e4n huivin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 kohdistunut systemaattinen muslimivastainen rasismi eli islamofobia on jatkuvasti l\u00e4sn\u00e4 ymp\u00e4ri Eurooppaa. Ranska on erityisen tunnettu muslimivastaisesta politiikastaan koulutuksen kent\u00e4ll\u00e4, kuten huivikiellosta valtion kouluissa ja yliopistoissa sek\u00e4 \u00e4ideill\u00e4 koulun luokkaretkill\u00e4. Kasvot peitt\u00e4v\u00e4n huivin k\u00e4ytt\u00f6kielto julkisissa tiloissa on voimassa Ranskan lis\u00e4ksi Belgiassa, Hollannissa, It\u00e4vallassa, Saksassa, Sveitsiss\u00e4 ja Tanskassa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Pukeutumisen ja ulkon\u00e4\u00f6n kontrollointi ei vaadi \u00e4\u00e4neen puhumista: siihen riitt\u00e4v\u00e4t pelk\u00e4t ajatukset ja puheet suljettujen ovien takana, kuten opettajanhuoneessa. \u00c4\u00e4neen sanomaton voi kuitenkin vahingoittaa samalla tavoin, ellei enemm\u00e4nkin, kuin \u00e4\u00e4neen sanottu, sill\u00e4 \u00e4\u00e4neen sanomatonta ei usein tunnisteta rasismiksi ja siten se voi toistua (opettajien) toiminnassa huomaamattomasti.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Tutkimusaineistossani on esimerkkej\u00e4 kolmelta vuosikymmenelt\u00e4 siit\u00e4, kuinka muslimitytt\u00f6jen pukeutumisen ja ulkon\u00e4\u00f6n kontrolloinnissa on kyse yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 \u201dliian peitt\u00e4v\u00e4n\u201d<\/span> vaatetuksen halveksunnasta ja toisaalta niiden tytt\u00f6jen juhlistamisesta, jotka pukeutuvat \u201dl\u00e4nsimaalaisemmin\u201d tai \u201csuomalaisemmin\u201d. Toisaalta esimerkkej\u00e4 on my\u00f6s \u201dliian paljastavan\u201d pukeutumisen halveksunnasta. Tytt\u00f6jen n\u00e4k\u00f6kulmasta tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toivottomalta, sill\u00e4 pukeutuivat he sitten niin tai n\u00e4in tekev\u00e4t he sen joka tapauksessa jollakin tapaa \u201dv\u00e4\u00e4rin\u201d valkoisen katseen alla suhteessa valkoisuuden m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4n tytt\u00f6yteen. Valkoisten opettajien tulkitsema \u201cliiallisuus\u201d suuntaan tai toiseen johtaa ihmettelyyn, jopa halveksuntaan, jossa valkoiset opettajat ajattelevat tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4 tytt\u00f6j\u00e4 paremmin miten heid\u00e4n tulisi pukeutua.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Opettajien \u201cparemmin tiet\u00e4minen\u201d n\u00e4ytt\u00e4ytyy aineistossani my\u00f6s valkoisena pelastajuutena eli valkoisten opettajien haluna (ja heid\u00e4n mukaan jopa velvollisuutena) \u201cpelastaa\u201d ja \u201cvapauttaa\u201d huivia k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t muslimityt\u00f6t. Seuraavassa esimerkiss\u00e4 syksyll\u00e4 2019 havainnoimassani opettajien t\u00e4ydennyskoulutuksessa koulutukseen osallistunut opettaja kertoo luokkansa oppilaasta seuraavasti:\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Ennen huivin k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 h\u00e4n oli kuin Aladdinin prinsessa Jasmine. Suosittu ja aina huomion keskipisteen\u00e4 n\u00e4ytelmiss\u00e4 ja leikeiss\u00e4. Kun h\u00e4n alkoi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 huivia, muut lapset j\u00e4ttiv\u00e4t h\u00e4net leikkien ulkopuolelle, mik\u00e4 masensi h\u00e4nt\u00e4 ja vaikutti selv\u00e4sti h\u00e4nen mielenterveyteens\u00e4.<\/span><\/i>\u00a0<\/span><\/p>

Sen sijaan, ett\u00e4 esimerkin opettaja olisi l\u00e4htenyt purkamaan luokkansa muiden oppilaiden muslimivastaista k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, keskittyi h\u00e4n h\u00e4mm\u00e4stelem\u00e4\u00e4n miksi \u201dJasminen\u201d perhe \u2013 opettajan tulkinnan mukaan \u2013 pakotti tyt\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n huivia, vaikka se opettajan silmiss\u00e4 aiheutti t\u00e4lle ulkopuolisuutta ja haasteita mielenterveydelle. Ajatus huivia k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 muslimityt\u00f6st\u00e4 avuttomana ja \u00e4\u00e4nett\u00f6m\u00e4n\u00e4 uhrina sek\u00e4 tarve riisua (tai jopa repi\u00e4) heid\u00e4n huivinsa, on esimerkki (uus)kolonialistisesta, rasistisesta ja muslimivastaisesta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4, joka el\u00e4\u00e4 my\u00f6s koulujemme arjessa. Tutkimusaineistossani on esimerkkej\u00e4 my\u00f6s siit\u00e4, miten musliminaisten ulkon\u00e4\u00f6n kontrollointi voi kohdistua my\u00f6s koulun henkil\u00f6st\u00f6\u00f6n.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Ty\u00f6kaverini uteli toistuvasti, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 tytt\u00e4reni jo huivia ja h\u00e4nen ilmeest\u00e4\u00e4n loisti silmiinpist\u00e4v\u00e4 tyytyv\u00e4isyys, kun kerroin, ettei h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4nyt viel\u00e4. Toinen ty\u00f6kaverini totesi minulle kerran muka vitsin\u00e4, ett\u00e4 \u201crepisit ton huivin irti ja olisit vapaa nainen!\u201d<\/span><\/i>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Rodullistava ja sukupuolittava l\u00e4hihoitajaksi ohjaaminen <\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kolmas koulutuksen kent\u00e4ll\u00e4 toistuva rakenteellisen rasismin ilmentym\u00e4 on ei-valkoisten oppilaiden ohjaaminen hoiva-alalle. Hoiva-alasta ja erityisesti l\u00e4hihoitajan ty\u00f6st\u00e4 puhutaan \u201cmaahanmuuttajille ja S2-oppilaille sopivana\u201d alana ik\u00e4\u00e4n kuin luonnostaan ja huolimatta heid\u00e4n omista intresseist\u00e4\u00e4n. Vuoden 2006 tutkimusaineistossani hoiva-ala mainittiin sopivana alana erityisesti tyt\u00f6ille, joiden juuret olivat Somaliassa. 2010-luvun alussa ammatillisessa koulutuksessa tuottamassani aineistossa hoivaty\u00f6st\u00e4 puhuttiin puolestaan kaikille maahanmuuttajille sopivana, i\u00e4st\u00e4 ja sukupuolesta riippumatta. Tuoreimmissa, kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021 tekemiss\u00e4ni haastatteluissa nuorisoty\u00f6ntekij\u00e4t kertoivat rodullistettujen nuorten l\u00e4hihoitajaksi ohjaamisen olevan edelleen l\u00e4sn\u00e4 koulutuksessa ja opinto-ohjauksessa. Nuorisoty\u00f6ntekij\u00e4t kritisoivat kovinkin sanank\u00e4\u00e4ntein t\u00e4t\u00e4 \u201crasistista ja sovinistista\u201d k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4:<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Sit on n\u00e4it\u00e4 nuoria, jotka on ohjattu vastoin heid\u00e4n omaa tahtoaan semmoselle opiskelulinjalle mik\u00e4 ei oo heid\u00e4n juttu ollenkaan. Terveisin l\u00e4hihoitaja! Kaikki maahanmuuton taustaset, S2-nuoret, laitetaan l\u00e4hihoitajaks jossei mit\u00e4\u00e4n muuta keksit\u00e4. Se on, siin on, ihan j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4sti rasismia, sovinismia, ja vaikka mit\u00e4. Et se, ei n\u00e4hd\u00e4 heid\u00e4n potentiaalia, kykyj\u00e4, eli he v\u00e4kisin rimpuilee semmosen kans, mik\u00e4 ei heit\u00e4 kiinnosta, ja mit\u00e4 he ei jaksais tehd\u00e4 loppuun.\u00a0<\/span><\/i>\u00a0<\/span><\/p>

My\u00f6s l\u00e4hihoitajaksi ohjaamiskeskusteluun kietoutuu rasismin olemassaolon kielt\u00e4minen kielt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4ttelem\u00e4ll\u00e4 t\u00e4m\u00e4n rodullistavan ohjausk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n olemassaoloa ja sen yleisyytt\u00e4. Rodullistavaa ohjausta on kuvattu marginaaliseksi tai menneisyyden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ksi ja tutkimuksia, joissa aiheesta puhutaan on kyseenalaistettu erityisesti koulutuksen kent\u00e4ll\u00e4 toimivien keskuudessa. \u201cMeid\u00e4n koulun opettajat eiv\u00e4t ainakaan ole rasisteja\u201d, kuten er\u00e4\u00e4ss\u00e4 saamassani palautteessa todettiin.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Rasismin olemassaolon ja rodullistavien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kielt\u00e4misess\u00e4 on lopulta kyse valkoisesta herkk\u00e4hipi\u00e4isyydest\u00e4 eli siit\u00e4 kuinka valkoiset kokevat rasismiin liittyv\u00e4t keskustelut ep\u00e4miellytt\u00e4vin\u00e4 ja syyttelevin\u00e4. T\u00e4m\u00e4n ep\u00e4mukavuuden seurauksena valkoiset siirtyv\u00e4t herk\u00e4sti puolustuskannalle, mik\u00e4 est\u00e4\u00e4 meit\u00e4 kuulemasta ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4st\u00e4 mit\u00e4 meille yritet\u00e4\u00e4n rasismista kertoa. Kuuntelemisen sijaan loukkaannumme, vihastumme ja asetumme puolustuskannalle, saatamme muuttua jopa aggressiivisiksi. Keskustelun keski\u00f6\u00f6n nostetaan valkoisten etuoikeuksiemme ja hyvyytemme puolustaminen sen sijaan, ett\u00e4 keski\u00f6ss\u00e4 olisivat ne, jotka joutuvat rasismia kokemaan.\u00a0\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Lopuksi<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kun puhutaan rakenteellisesta rasismista, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ettei rakenteellinenkaan rasismi vain \u201ctapahdu\u201d, vaan koulutuspolitiikkaa ja koulutuksen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 luovat, kehitt\u00e4v\u00e4t ja toteuttavat ihmiset, jotka n\u00e4iss\u00e4 instituutioissa ty\u00f6skentelev\u00e4t ja siten my\u00f6s yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t rasismia. Institutionalisoitunutta, koulun arkeen vakiintunutta ja normalisoitunutta rasismia voi olla vaikea tunnistaa ja n\u00e4hd\u00e4 varsinkin valkoisen katseen l\u00e4pi. Rasismin institutionaaliset muodot ovat nimitt\u00e4in avointa, tahallista, tietoista ja n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 rasismia hienovaraisempia ja siksi niit\u00e4 on vaikeampi tunnistaa ja my\u00f6s todistaa. Arkeen ja toimintatapoihin normalisoituneena rasismi my\u00f6s pyrkii s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n olemassaolonsa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Rasismia ei siis esiinny koulussa sattumalta, vaan kaikki me koulutuksen parissa ty\u00f6skentelev\u00e4t olemme osallisia koulutuksen kent\u00e4ll\u00e4 tapahtuvaan rasismiin, erityisesti sen institutionaalisiin muotoihin. Osallisuutemme tarkoittaa kuitenkin my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 on samanaikaisesti mahdollisuus haastaa, purkaa ja muuttaa rasistisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotteiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 rasismin <\/span>d\u00e9j\u00e0 vu<\/span><\/i> -ilmi\u00f6t en\u00e4\u00e4 toistuisi.\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Tekstiss\u00e4 k\u00e4ytetty kirjallisuus<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Abdulkarim, Maryan (2021) Esipuhe. Teoksessa Eddo-Lodge, Reni.\u00a0<\/span>Miksi en en\u00e4\u00e4 puhu valkoisille rasismista.\u00a0<\/i>Helsinki: Gummerus.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Alemanji,\u00a0<\/span>Aminkeng Atabong (2016)\u00a0<\/span>Is there such a thing…? : A study of antiracism education in Finland.<\/i><\/a>\u00a0V\u00e4it\u00f6skirja, Opettajankoulutuslaitos, K\u00e4ytt\u00e4ytymistieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto.<\/span>\u00a0\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

FRA:\u00a0European Union Agency for Fundamental Rights [PDF]<\/a>\u00a0(2018)\u00a0<\/span>EU-MIDIS II Second European Union Minorities and Discrimination Survey. Being Black in the EU.\u00a0<\/i>Vienna: FRA.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Keskinen, Suvi & Tuori, Salla & Irni, Kuura & Mulinari, Diana (2009)\u00a0<\/span>Complying with Colonialism: Gender, Race and Ethnicity in the Nordic Region<\/i>. London: Ashgate.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Kurki, Tuuli (2021) Valkoisen etuoikeuden tunnistaminen on avain valkoisen ylivallan purkamiseksi: Kirja-arvio: Layla F. Saad (2020) Me and White Supremacy: how to recognise your privilege, combat racism and change the world.\u00a0<\/span>Sukupuolentutkimus<\/i>, 2021:2, 63-67.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Kurki, Tuuli & Brunila, Kristiina (tulossa) Colonial imaginaries and psy-expertise on migrant and refugee mental health in education. Teoksessa Julie McLeod & Kate O’Connor (toim.)\u00a0<\/span>Temporality and place in educational research: Looking beyond local\/global binaries.\u00a0<\/i>London: Routledge.<\/span>\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Kurki, Tuuli (2019)\u00a0<\/span>Immigrantness as (mis)fortune? Immigrantisation through integration policies and practices in education.\u00a0<\/i><\/a>V\u00e4it\u00f6skirja, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Kurki, Tuuli (2008)\u00a0<\/span>Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja toimijuudesta peruskoulun p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4.<\/i>\u00a0Pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteen laitos, Helsingin yliopisto.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Lahelma, Elina (2019) Koulutus ja sukupuoli -tutkimuksen vuosikymmenet Suomessa: valtiofeminismist\u00e4 intersektionaaliseen analyysiin.\u00a0<\/span>Kasvatus<\/i>, 4\/2019, 364-370.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Mills, Wade Charles (2007) \u201cWhite Ignorance.\u201d Teoksessa Sullivan, Shannon & Tuana, Nancy (toim.)\u00a0<\/span>Race and Epistemologies of Ignorance<\/i>. New York: University of New York, 13-38.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Pulma, Pani (2006)\u00a0<\/span>Suljetut ovet. Pohjoismaiden romanipolitiikka 1500-luvulta EU-aikaan.\u00a0<\/i>Historiallisia tutkimuksia 230. Helsinki: SKS.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Ranta, Kukka & Kanninen Jaana (2019)\u00a0<\/span>Vastatuuleen: saamen kansan pakkosuomalaistamisesta.\u00a0<\/i>Helsinki: Kustantamo S&S.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Saad, Layla F. (2020)\u00a0<\/span>Me and White Supremacy: how to recognise your privilege, combat racism and change the world.\u00a0<\/i>London: Quercus Editions Ltd.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Wekker, Gloria (2016)\u00a0<\/span>White Innocence: paradoxes of colonialism and race<\/i>. Durham NC: Duke University Press.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

YVV: Yhdenvertaisuusvaltuutettu (2020)\u00a0<\/span>Selvitys afrikkalaistaustaisten henkil\u00f6iden kokemasta syrjinn\u00e4st\u00e4.\u00a0<\/i>Helsinki: YVV.<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Tuuli Kurki<\/strong> ty\u00f6skentelee tutkijatohtorina CEREN-tutkimuskeskuksessa Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalh\u00f6gskolanissa. H\u00e4n on keskittynyt tutkimuksissaan rasismin, maahanmuuton ja kotouttamisen kysymyksiin koulutuksen kent\u00e4ll\u00e4. K\u00e4ynniss\u00e4 olevassa tutkimushankkeessaan ”Rasismi, mielenterveys ja POC-nuoret” h\u00e4n pureutuu rasismiin ja valkoisuuteen mielenterveysty\u00f6ss\u00e4 Suomessa ja Britanniassa.<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Lis\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Liban<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tKansalaisaktivisti Liban Sheikh: Rauhanty\u00f6n tulee olla antirasistista\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Antirasismi l\u00e4htee syrjim\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4, mutta ei p\u00e4\u00e4ty siihen. Syrjint\u00e4\u00e4n puuttumisen lis\u00e4ksi tulee kuunnella v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4, joita asia koskettaa sek\u00e4 antaa heid\u00e4n johtaa muutosta.<\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Hilary<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tProfessor Hilary Cremin: The next 40 years of peace education\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

To confront the structural violence of our societies, including new forms, we need to rethink the notion of peace and look away from overly-cognate pedagogies, drawing on art, music, meditation, story-telling and poetry instead.<\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Aminkeng<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tTutkija Aminkeng A Alemanji: Suomen t\u00e4ytyy sitoutua antirasismiin kasvatuksessa ja koulutuksessa\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Antirasistinen kasvatus Suomessa ei voi olla ainoastaan kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen ja muutaman \u201dhyv\u00e4n\u201d opettajan vastuulla: sen tulisi sis\u00e4lty\u00e4 koulutuspolitiikkaan ja opettajankoulutuslaitosten ohjelmiin. <\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Mohamad<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tPalestiinan sirkuskoulun johtaja Mohamad Rabah: \u201cToivon on tultava seuraavalta sukupolvelta\u201d\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Sosiaalinen sirkus opettaa miehityksen alla el\u00e4ville palestiinalaislapsille temppujen lis\u00e4ksi yhteisty\u00f6kyky\u00e4, ihmisoikeusajattelua ja el\u00e4m\u00e4ntaitoja. <\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Marlene<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tVapaaehtoinen kasvattaja Marlene Soto Godoy: Chilen kansankoulujen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on muuttaa yhteiskuntaa\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Chiless\u00e4 on pitkin poikin vapaaehoisten py\u00f6ritt\u00e4mi\u00e4 kouluja, joissa niin el\u00e4kel\u00e4iset kuin teinitkin jatkavat kesken j\u00e4\u00e4neit\u00e4 opintojaan, oppivat uusia taitoja ja keskustelevat kriittisesti yhteiskunnasta.<\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Milla<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tYhdenvertaisuus­vaikuttaja Milla Ilonen: Ota vammaisuus puheeksi\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Voimme vahvistaa vammaisten ihmisten oikeutta itsem\u00e4\u00e4rittelyyn kysym\u00e4ll\u00e4 ihmiselt\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 sanaa h\u00e4n haluaa vammastaan k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n, mit\u00e4 vammaisuus h\u00e4nelle merkitsee ja mit\u00e4 esteit\u00e4 h\u00e4n tilanteessa havaitsee. <\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ainokaisuuden n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myys, muslimitytt\u00f6jen pukeutumisen kontrollointi ja l\u00e4hihoitajaopintohin ohjaaminen mainitaan tutkimushaastatteluissa vuodesta toiseen. <\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":11344,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"elementor_header_footer","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-11343","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized-fi"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11343","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11343"}],"version-history":[{"count":34,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11343\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20685,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11343\/revisions\/20685"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11344"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11343"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11343"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11343"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}