{"id":11281,"date":"2022-01-16T10:34:57","date_gmt":"2022-01-16T10:34:57","guid":{"rendered":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/?p=11281"},"modified":"2022-09-20T10:12:50","modified_gmt":"2022-09-20T10:12:50","slug":"toimittaja-kati-pietarinen-pitaisiko-meidan-tietaa-harappa-kulttuurista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/toimittaja-kati-pietarinen-pitaisiko-meidan-tietaa-harappa-kulttuurista\/","title":{"rendered":"Toimittaja Kati Pietarinen: Pit\u00e4isik\u00f6 meid\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 harappa-kulttuurista?"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Toimittaja Kati Pietarinen: Pit\u00e4isik\u00f6 meid\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 harappa-kulttuurista? <\/h1>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kuvitus: Kiira Sirola<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kaukaisempi<\/span> ja <\/span>k\u00f6yhempi<\/span> osa<\/span> maailmaa<\/span> rajautui<\/span> kouluaikoinani<\/span> ulos <\/span>opetuksesta<\/span>, <\/span>mutta<\/span> tiesin<\/span> ett\u00e4<\/span> Suomeen<\/span> syntyminen<\/span> oli<\/span> lottovoitto<\/span>.\u00a0<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

\u201c<\/span>Et ole kuullut <\/span><\/b>harappa-kulttuurista?\u201d, silloinen poikayst\u00e4v\u00e4ni, nykyinen puolisoni kysyi h\u00e4keltyneen\u00e4. Olimme seurustelleet pari vuotta, ja minusta tuntui, ett\u00e4 k\u00e4vimme jatkuvasti keskusteluja, joissa sain h\u00e4vet\u00e4 omaa tiet\u00e4myst\u00e4ni.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

En tosiaan tuntenut nykyisess\u00e4 Pakistanissa ja Intiassa noin 2600-1800 eaa vallinnutta maailman kolmanneksi vanhinta kaupunkisivilisaatiota. En tiennyt, ett\u00e4 harappat rakensivat ruutukaavan mukaan suunniteltuja kymmenien tuhansien ihmisten asuttamia kaupunkeja, joissa oli viem\u00e4riverkosto. En ollut koskaan kuullut Mohenjo-Darosta, Lothalista, Harappasta tai Dholavirasta. Enk\u00e4 ollut n\u00e4hnyt kuvia harappa-sivilisaation j\u00e4lkeens\u00e4 j\u00e4tt\u00e4m\u00e4st\u00e4 kuuluisasta tanssijatyt\u00f6n bronssipatsaasta<\/a>: ihanan tymp\u00e4\u00e4ntyneen n\u00e4k\u00f6inen teinitytt\u00f6 nojaa oikeaa k\u00e4tt\u00e4\u00e4n lantioonsa, v\u00e4h\u00e4n ylipitk\u00e4t k\u00e4sivarret t\u00e4ynn\u00e4 rannerenkaita.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Ennen kuin tapasin puolisoni, en ollut koskaan kuullut edes h\u00e4nen kotiosavaltiostaan L\u00e4nsi-Bengalista, vaikka siell\u00e4 el\u00e4\u00e4 per\u00e4ti 90 miljoonaa ihmist\u00e4. Siis 17 Suomen verran! En tietenk\u00e4\u00e4n tiennyt sit\u00e4k\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 puolisoni \u00e4idinkieli, bengali, on maailman viidenneksi puhutuin kieli. Enk\u00e4 todellakaan tiennyt, ett\u00e4 keskiluokkaisia bengalilaisia yhdist\u00e4\u00e4 dadaistinen nonsense-runous ja yhteiskunnalliset taide-elokuvat, tai ett\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 bengalinkielist\u00e4 lapsille suunnattua kirjallisuuslehte\u00e4<\/a> alettiin julkaista vuonna 1913<\/span>.\u00a0\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Harappat pys\u00e4yttiv\u00e4t<\/span><\/b> minut miettim\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 ihmett\u00e4 oikein opin koulussa maailmasta, ja mik\u00e4 oli se maailma, josta opin.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Olen jo hukannut vanhat 1990-luvun koulukirjani, mutta ainakin muistoissani historia tuskin ylsi muinaista Egypti\u00e4 etel\u00e4mm\u00e4ksi tai Kaksoisvirranmaata idemm\u00e4ksi. Antiikin j\u00e4lkeen edes Egyptiin tai Irakiin ei palattu. Imperialismi k\u00e4siteltiin yl\u00e4asteella parissa oppitunnissa, muistan h\u00e4mment\u00e4v\u00e4sti kirjoittaneeni listaa sen hyvist\u00e4 ja huonoista seurauksista.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Maantiedon tunnilla k\u00e4ytiin kyll\u00e4 Afrikan ja Aasian valtioita, piirsin vihkoon karttoja ja lippuja, mutta n\u00e4it\u00e4 nopeita pyr\u00e4hdyksi\u00e4 lukuun ottamatta muuten ei koskaan p\u00e4\u00e4sty niin kauaksi. Englanninkirjoissa esiteltiin Britanniaa ja Yhdysvaltoja, ehk\u00e4 Australiaa ja Kanadaa. Ranskan tunneilla k\u00e4siteltiin Ranskaa ja maan yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 nykyisi\u00e4 siirtomaita. Vietin vuoden budapestil\u00e4islukiossa, jossa luimme Unkarin historian lis\u00e4ksi l\u00e4nsieurooppalaista menneisyytt\u00e4 ja Yhdysvaltoja.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Muu maailma mainittiin kyll\u00e4 satunnaisilla kouluvierailuilla. Niill\u00e4 kerrottiin liikakansoituksesta, lapsikuolemista ja puhtaan veden puutteesta sek\u00e4 hoettiin, ett\u00e4 jos kaikki kiinalaiset saavat j\u00e4\u00e4kaapin, se aiheuttaa ekologisen maailmanlopun.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

My\u00f6s kuvamme kotimaasta oli suppea. Koska opiskelin el\u00e4m\u00e4nkatsomustietoa, meille sent\u00e4\u00e4n esiteltiin Suomen vanhat v\u00e4hemmist\u00f6t. Tekstit ovat tainneet olla melko eksotisoivia, mutta olen miettinyt silti monta kertaa vuosien varrella, miten t\u00e4rke\u00e4 sekin pieni tietom\u00e4\u00e4r\u00e4 oli: yksitt\u00e4inen kappale ET-kirjassa toi v\u00e4hemmist\u00f6t osaksi jaettua todellisuutta, yhteist\u00e4 maailmaa. Hullua, ett\u00e4 uskonnontunneilla istuneet luokkakaverit eiv\u00e4t t\u00e4t\u00e4 tietoa saaneet. (Unkarissa per\u00e4ti kymmenes v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on romaneita, mutta koulussa heit\u00e4 ei mainittu ollenkaan.)\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Surullista kyll\u00e4, tilanne ei ole merkitt\u00e4v\u00e4sti parantunut kouluaikojeni j\u00e4lkeen: vuonna 2016 valmistuneessa v\u00e4it\u00f6skirjassaan Pia Mikander tutki l\u00e4nsimaiden ja muiden maiden v\u00e4listen suhteen kuvaamista<\/a><\/span>\u00a0vuoden 2005 ja 2010 v\u00e4lill\u00e4 julkaistuja peruskoulun historian, yhteiskuntaopin ja maantiedon oppikirjoissa. Kirjoissa l\u00e4nsimaat esitettiin sek\u00e4 historiallisesti ett\u00e4 nykyaikana ylivertaisina. L\u00e4nsimaiden harjoittama v\u00e4kivalta j\u00e4i piiloon tai oikeutettiin, ja demokratian ja ihmisoikeuksien kaltaiset arvot esiteltiin l\u00e4nsimaisina.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Parin vuoden takaisessa v\u00e4it\u00f6skirjassaan Eeva Rinne puolestaan tutki 2000-luvulla painettuja peruskoulun maantiedon, historian ja yhteiskuntaopin oppikirjoja<\/a>. \u201cOppikirjojen maailmankuva on hyvin l\u00e4nsikeskeinen ja geopoliittisesti arvottava. Kirjojen kerronta keskittyy Eurooppaan ja Anglo-Amerikkaan, ja maailmaa tarkastellaan l\u00e4ntisten arvojen kautta\u201d, Rinne kirjoitti v\u00e4it\u00f6skirjansa tiivistelm\u00e4ss\u00e4. Erityisesti Afrikan manner esitettiin l\u00e4hinn\u00e4 avun kohteena. Globaali etel\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyi maaseutuna: Afrikan ja Asian metropolit sivuutettiin. Vuoden 2016 opetussuunnitelma on muuttanut opetuksen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4, mutta vain pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sitten silmiini osui Suomen Kuvalehden juttu Editan julkaisemasta lukion historian oppikirjasta, jonka mukaan \u201cafrikkalaisessa kulttuurissa puhutaan koko ajan\u201d ja <\/span>\u201dLaulu ja tanssi ovat t\u00e4rkeit\u00e4 tapoja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 perinnett\u00e4 ja kommunikoida.\u201d<\/span><\/i>\u00a0<\/span><\/p>

Ja kuten Maria Aikio t\u00e4ss\u00e4 sarjassa kirjoittaa, kouluissamme on tuoreen selvityksen mukaan my\u00f6s saamelaisista ja saamelaisesta kulttuurista edelleen todella v\u00e4h\u00e4n tietoa tarjolla.<\/span>\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Koulussa ei <\/span><\/b>tietenk\u00e4\u00e4n ehdi opettaa kaikkea, koska opetustuntien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on rajallinen. Ihmisell\u00e4 onkin onneksi kokonainen el\u00e4m\u00e4 aikaa tutustua maailmaan sen kaikessa suuruudessaan. En vaadi syvent\u00e4v\u00e4\u00e4 opetusta L\u00e4nsi-Bengalista jokaiseen suomalaiseen kouluun. Riitt\u00e4v\u00e4n kattavaa tietoa t\u00e4m\u00e4n maan v\u00e4hemmist\u00f6ist\u00e4 tosin ei voi ohittaa: sen on mahduttava mukaan.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Mutta muuten per\u00e4\u00e4nkuulutan jotain yksinkertaisempaa. Koen, ett\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 tulee erityisen suuri ongelma silloin, kun se sekoittuu ylimielisyyteen. Tutkija Tuuli Kurki kirjoittaa t\u00e4ss\u00e4 julkaisussa \u201cmaailmanmestaruuksista\u201d: me olemme Suomessa tottuneet ajattelemaan, ett\u00e4 meid\u00e4n koulumme on maailman paras, tai ainakin parhaita.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Suomalaisessa kouluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 onkin paljon hienoa. Maailmanenn\u00e4tysasenne on kuitenkin my\u00f6s myrkyllinen: kun ajattelemme saaneemme maailman parasta koulutusta, oletamme helposti my\u00f6s tiet\u00e4v\u00e4mme sen ansiosta kaiken, mik\u00e4 pit\u00e4\u00e4kin tiet\u00e4\u00e4. Jos meille ei maailmanmestarikouluissamme kerrota harappoista, harappat eiv\u00e4t ole t\u00e4rkeit\u00e4. Jos meid\u00e4n koulukirjoissamme Afrikka on maaseutua, Afrikan suurkaupungit eiv\u00e4t ole t\u00e4rkeit\u00e4. Jos meid\u00e4n opetuksessamme ei n\u00e4y intialaista keskiluokkaa, xx miljoonainen intialainen keskiluokka ei ole t\u00e4rke\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Lis\u00e4ksi el\u00e4mme edelleen maailmankuvaa, jonka mukaan on lottovoitto synty\u00e4 Suomeen. Sanonta on mahdollisesti per\u00e4isin <\/a><\/span>YK:n entiselt\u00e4 p\u00e4\u00e4sihteeri Dag Hammarskj\u00f6ldilt\u00e4, joka olisi sanonut Afrikan-kiertueensa j\u00e4lkeen Pohjoismaihin syntymisen olevan arpajaisvoitto. Vaikka ajatus sanonnan taustalla muistuttaa paljon 2020-luvun keskustelua etuoikeuksista, siin\u00e4 piilee my\u00f6s h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 itseriittoisuutta. Eritt\u00e4in suuri osa maailman ihmisist\u00e4 kun syntyy ihan mielell\u00e4\u00e4n Suomen ulkopuolelle, my\u00f6s globaaliin etel\u00e4\u00e4n. Ei Surullinen siili ole sen erityisempi otus kuin\u00a0<\/span>bengalilaisen lastenrunouden kaksisarvinen, munia muniva Hattimatimtim<\/a>.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n tiedostaminen yhdistettyn\u00e4 rehellisyyteen siit\u00e4, miten v\u00e4h\u00e4n maailmasta koulussa opimme, olisi hyv\u00e4 pohja meille kaikille.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kati Pietarinen<\/strong> on <\/span>ihmisoikeusaiheisiin<\/span>, <\/span>siirtolaisuuteen<\/span> ja <\/span>datajournalismiin<\/span> erikoistunut<\/span> vapaa<\/span> toimittaja<\/span>. H\u00e4n on <\/span>p\u00e4\u00e4toimittanut<\/span> 40 N\u00e4k\u00f6kulmaa <\/span>rauhaan<\/span> –<\/span>sarjan<\/span> yhdess\u00e4<\/span> Heli <\/span>Pekkosen<\/span> kanssa<\/span>. <\/span><\/span> <\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Lis\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Hilary<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tProfessor Hilary Cremin: The next 40 years of peace education\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

To confront the structural violence of our societies, including new forms, we need to rethink the notion of peace and look away from overly-cognate pedagogies, drawing on art, music, meditation, story-telling and poetry instead.<\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Aminkeng<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tTutkija Aminkeng A Alemanji: Suomen t\u00e4ytyy sitoutua antirasismiin kasvatuksessa ja koulutuksessa\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Antirasistinen kasvatus Suomessa ei voi olla ainoastaan kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen ja muutaman \u201dhyv\u00e4n\u201d opettajan vastuulla: sen tulisi sis\u00e4lty\u00e4 koulutuspolitiikkaan ja opettajankoulutuslaitosten ohjelmiin. <\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Mohamad<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tPalestiinan sirkuskoulun johtaja Mohamad Rabah: \u201cToivon on tultava seuraavalta sukupolvelta\u201d\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Sosiaalinen sirkus opettaa miehityksen alla el\u00e4ville palestiinalaislapsille temppujen lis\u00e4ksi yhteisty\u00f6kyky\u00e4, ihmisoikeusajattelua ja el\u00e4m\u00e4ntaitoja. <\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Marlene<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tVapaaehtoinen kasvattaja Marlene Soto Godoy: Chilen kansankoulujen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on muuttaa yhteiskuntaa\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Chiless\u00e4 on pitkin poikin vapaaehoisten py\u00f6ritt\u00e4mi\u00e4 kouluja, joissa niin el\u00e4kel\u00e4iset kuin teinitkin jatkavat kesken j\u00e4\u00e4neit\u00e4 opintojaan, oppivat uusia taitoja ja keskustelevat kriittisesti yhteiskunnasta.<\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Milla<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tYhdenvertaisuus­vaikuttaja Milla Ilonen: Ota vammaisuus puheeksi\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Voimme vahvistaa vammaisten ihmisten oikeutta itsem\u00e4\u00e4rittelyyn kysym\u00e4ll\u00e4 ihmiselt\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 sanaa h\u00e4n haluaa vammastaan k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n, mit\u00e4 vammaisuus h\u00e4nelle merkitsee ja mit\u00e4 esteit\u00e4 h\u00e4n tilanteessa havaitsee. <\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Auli<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tToimittaja Auli Viitala: Koulussa on luokkia, uskokaa tai \u00e4lk\u00e4\u00e4\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Peruskoulussa luokkayhteiskunta on harvinaisen selv\u00e4sti n\u00e4kyvill\u00e4, mutta perheiden erilaisten tilanteiden huomioiminen tuomitaan liian poliittiseksi.<\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kaukaisempi ja k\u00f6yhempi osa maailmaa rajautui kouluaikoinani ulos opetuksesta, mutta tiesin ett\u00e4 Suomeen syntyminen oli lottovoitto. <\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":11282,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"elementor_header_footer","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-11281","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized-fi"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11281","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11281"}],"version-history":[{"count":22,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11281\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20706,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11281\/revisions\/20706"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11282"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11281"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11281"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11281"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}