{"id":11156,"date":"2022-01-03T12:45:40","date_gmt":"2022-01-03T12:45:40","guid":{"rendered":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/?p=11156"},"modified":"2023-02-28T15:30:00","modified_gmt":"2023-02-28T15:30:00","slug":"tutkijatohtori-antti-rajala-oppilaiden-osallisuus-osana-monialaista-oppimista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/tutkijatohtori-antti-rajala-oppilaiden-osallisuus-osana-monialaista-oppimista\/","title":{"rendered":"Tutkijatohtori Antti Rajala: Oppilaiden osallisuus osana monialaista oppimista"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Tutkija­tohtori Antti Rajala: Oppilaiden osallisuus osana monialaista oppimista<\/h1>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kuvitus: Kiira Sirola<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Jotta oppilaista voi kasvaa vallitsevia ajattelutapoja kyseenalaistavia ja uutta luovia kansalaisia, heille t\u00e4ytyy antaa t\u00e4h\u00e4n mahdollisuus jo kouluaikana.\u00a0<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

On monta tapaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oppilaiden osallisuus. Osallisuus ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n usein aktiivisuutena: oppilaat voivat esimerkiksi liikkua tai puhua enemm\u00e4n, kun opetuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n toiminnallisia menetelmi\u00e4 tai ryhm\u00e4ty\u00f6t\u00e4. Globaalikasvatuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemys osallisuudesta on kuitenkin liian kapea.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Osallisuus voidaankin n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s oppilaiden toimijuuden kehitt\u00e4misen\u00e4 koulussa ja yhteiskunnassa. Kyse on valmiuksista omien mielipiteiden ilmaisuun ja vaikuttamiseen. Toimijuuteen kuuluu my\u00f6s tiedon ja yleisesti hyv\u00e4ksyttyjen toimintatapojen kyseenalaistamista ja uudistamista.<\/span>\u00a0<\/p>

Ajatus toimijuudesta tuo osallisuuteen yhteiskunnallisen ulottuvuuden. Parhaimmillaan koulun tulisi olla demokraattinen yhteis\u00f6, jossa oppilaat saavat vaikuttaa arkeen ja toimintatapoihin, harjoitella demokraattista osallistumista ja vaikuttamista sek\u00e4 kest\u00e4vien valintojen tekemist\u00e4. Toisaalta oppilaiden toimijuus ei rajoitu vain koulun seinien sis\u00e4puolelle, vaan koulunk\u00e4ynnin tulee kehitt\u00e4\u00e4 heid\u00e4n toimijuuttaan kansalaisina.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Oppilaiden osallisuutta<\/span><\/b>\u00a0voidaan pyrki\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n esimerkiksi teht\u00e4vill\u00e4, jotka luovat ja tuovat n\u00e4kyviin yhtym\u00e4kohtia oppilaiden el\u00e4m\u00e4n ja k\u00e4sitelt\u00e4vien teemojen v\u00e4lille. Opetuksen tulee luoda edellytyksi\u00e4 oppilaiden omakohtaiselle sitoutumiselle. Omakohtaisesti sitoutunut oppija ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja kokee oppisis\u00e4lt\u00f6jen liittyv\u00e4n omiin tarpeisiinsa ja tavoitteisiinsa. Opiskelu on t\u00e4ll\u00f6in oppijan tavoitteiden suuntaista ja h\u00e4nell\u00e4 on halu oppia lis\u00e4\u00e4 opiskeltavasta asiasta.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Omakohtainen sitoutuminen voi ilmet\u00e4 esimerkiksi ihmetyksen\u00e4 tai omina kysymyksin\u00e4, joihin oppilas haluaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vastauksen opiskelun avulla. Omakohtaista sitoutumista voivat synnytt\u00e4\u00e4 ristiriidan kokemukset tai oppilaan kohtaamat asiat, joita h\u00e4n ei kykene selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Omakohtainen sitoutuminen ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole vain asioiden ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 ja ulkopuolista tarkastelua, vaan siihen liittyy usein osallistuminen asioihin tarttumalla ja niihin vaikuttamalla.\u00a0 Omakohtaisuus tulee my\u00f6s huomioida k\u00e4sitelt\u00e4vien ilmi\u00f6iden valinnassa.<\/span><\/p>

My\u00f6s oppilaiden vastarinta ja opettajan toiminnan kyseenalaistaminen voidaan n\u00e4hd\u00e4 toimijuuden ilmaisuina. N\u00e4iden toimijuuden ilmaisujen tulkitseminen vain huonoksi k\u00e4yt\u00f6kseksi saattaa osaltaan johtaa oppilaiden vieraantumiseen koulusta tai sosiaaliseen leimaantumiseen. Vastakkainasettelun sijaan neuvotteleva suhtautuminen oppilaiden toimijuuden hankaliin puoliin voi edist\u00e4\u00e4 heid\u00e4n kasvuaan vastuullisiksi ja toisia huomioonottaviksi.<\/span><\/p>

Jotta oppilaista voi kasvaa vallitsevia ajattelutapoja kyseenalaistavia ja uutta luovia kansalaisia, heille t\u00e4ytyy antaa t\u00e4h\u00e4n mahdollisuus jo kouluaikana. Oppilaiden ohjaaminen sis\u00e4ist\u00e4m\u00e4\u00e4n opettajien asettamia tavoitteita tarkoittaa samalla heid\u00e4n oman toimijuutensa kesytt\u00e4mist\u00e4.<\/span>\u00a0

Kriittist\u00e4 ajattelua <\/span><\/b>ei kuitenkaan opita vain sill\u00e4, ett\u00e4 on lupa kritisoida, vaan se vaatii v\u00e4lineit\u00e4 ja menetelmi\u00e4. Kritiikin keinot auttavat n\u00e4kem\u00e4\u00e4n itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4t ja n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t arjen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t, sosiaalisen maailman ilmi\u00f6t pysyvien faktojen sijaan historiallisen kehityksen tuloksena ja muutettavissa olevina seikkoina.<\/span><\/p>

Oppilaita voi auttaa j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n teemoja esimerkiksi syy-seuraus-suhteita esittelevien ajatuskarttojen avulla. Oppilas voi tutkia eri teemoja konkreettisesti ja menem\u00e4ll\u00e4 teeman synnytt\u00e4mien kysymysten luo, esimerkiksi tapaamalla henkil\u00f6, joka on demokraattisen vaikuttamisen, vastuullisen kuluttamisen tai ilmastoaktivismin toimija tai asiantuntija.<\/span><\/p>

Oppilaita osallistavan toimintakulttuurin synnytt\u00e4minen kouluun ei synny hetkess\u00e4.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/b>Jos oppilaat eiv\u00e4t ole tottuneet ottamaan vastuuta oppimisestaan, vastuuta voidaan siirt\u00e4\u00e4 heille v\u00e4hitellen. Aluksi oppilaat tarvitsevat enemm\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja ohjeistuksia, mutta luottamuksen ja taitojen lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 oppilaiden vastuuta voidaan lis\u00e4t\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>

Usein asetetaan<\/span><\/b> vastakkain opettaja- ja oppilasl\u00e4ht\u00f6iset ty\u00f6tavat. Kriitikot esitt\u00e4v\u00e4t perinteisen opettajal\u00e4ht\u00f6isen opetuksen puuduttavana tiedon kaatamisena passiivisten oppilaiden p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Vastaavasti oppilasl\u00e4ht\u00f6isyys voidaan n\u00e4hd\u00e4 puuhasteluna, jossa oppilaat j\u00e4tet\u00e4\u00e4n arkik\u00e4sitystens\u00e4 varaan ilman kunnollista opetuksen tietoperustaa. T\u00e4llainen vastakkainasettelu on hedelm\u00e4t\u00f6n l\u00e4ht\u00f6kohta opetukselle.<\/span><\/p>

Oppilaiden n\u00e4k\u00f6kulman ja osallisuuden korostaminen ei tarkoita oppiaineiden ja niiden k\u00e4sitteiden ja ajattelutapojen merkityksen v\u00e4heksymist\u00e4. P\u00e4invastoin oppiaineiden k\u00e4sitteet ja ajattelutavat ovat t\u00e4rkeit\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 sek\u00e4 ongelman m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misess\u00e4 ett\u00e4 sen ratkaisussa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Ilmi\u00f6l\u00e4ht\u00f6inen eli monialainen opetus eroaa kuitenkin oppiainejakoisesta opetuksesta ja my\u00f6s oppiainel\u00e4ht\u00f6isest\u00e4 opetuksen eheytt\u00e4misest\u00e4 siten, ett\u00e4 oppimiskokonaisuuden rakenne ei nouse suoraan oppiaineen sis\u00e4lt\u00f6tavoitteista. Sen sijaan keski\u00f6ss\u00e4 on valitun oppilaita koskettavan ja yhteiskunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4n teeman k\u00e4sittely.<\/span><\/p>

Monialainen opetus ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 korvaa oppiainejakoista opetusta, vaan n\u00e4m\u00e4 molemmat opetuksen j\u00e4rjest\u00e4misen tavat voivat el\u00e4\u00e4 rinnakkain koulun arjessa. Monialaisessa opetuksessa n\u00e4k\u00f6kulmien rikkaus kannustaa oppilaita kriittiseen ajatteluun. Kun asiantuntijatietoa tarjoaa useampi kuin yksi asiantuntija, jotka voivat olla kesken\u00e4\u00e4n erimielisi\u00e4, t\u00e4m\u00e4 kannustaa oppilaita omaan ajatteluun ja oman kannan muodostamiseen.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Antti Rajala<\/strong>, FT, toimii tutkijatohtorina kasvatustieteiden tiedekunnassa, Oulun yliopistossa. H\u00e4n tutkii globaalikasvatusta sek\u00e4 oppimista, toimijuutta ja oppilaiden aktivismia. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 h\u00e4n johtaa Suomen Akatemian tutkimushanketta Konkreettien utopioiden pedagogiikka: Nuorten toimijuus ja ilmastoaktivismi opetuksessa. Rajala toimi Rauhankasvatusinstituutin puheenjohtajana vuosina 2015\u20132018.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Lis\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Auli<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tToimittaja Auli Viitala: Koulussa on luokkia, uskokaa tai \u00e4lk\u00e4\u00e4\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Peruskoulussa luokkayhteiskunta on harvinaisen selv\u00e4sti n\u00e4kyvill\u00e4, mutta perheiden erilaisten tilanteiden huomioiminen tuomitaan liian poliittiseksi.<\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Mari-Anne<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tJohtava asiantuntija Mari-Anne Okkolin: Meid\u00e4n on tarkasteltava kriittisesti sit\u00e4, millaisia tarinoita kerromme globaalista etel\u00e4st\u00e4 ja pohjoisesta\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Niin kasvatuksessa, koulutuksessa kuin koulutuksen tutkimuksessa on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, millaista tarinaa maailmasta kerromme.<\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Jutta<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tKomissaari Jutta Urpilainen: Keskin\u00e4isriippuvuuksien maailma tarvitsee tasa-arvoisia kumppanuuksia\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Koronavirus on her\u00e4tt\u00e4nyt meid\u00e4t maailman pienuuteen ja yhteisty\u00f6n tarpeeseen.<\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"\"<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tNuorisoty\u00f6ntekij\u00e4, Follow the Women -py\u00f6r\u00e4kiertueen perustaja Detta Regan: Haluan py\u00f6r\u00e4ill\u00e4 pian taas L\u00e4hi-id\u00e4n halki\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Palo tehd\u00e4 jotain L\u00e4hi-id\u00e4n rauhan eteen on ajanut englantilaisen nuorisoty\u00f6ntekij\u00e4 Detta Reganin kohtaamaan rauhanrakentamisen ristiriidat. <\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Saara<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tVarhaiskasvatuksen opettaja Saara Loukola: Mit\u00e4 antirasismi tarkoittaa varhaiskasvatuksessa?\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

P\u00e4iv\u00e4kodeissa riitt\u00e4\u00e4 tekemist\u00e4, jotta kaikilla lapsilla olisi hyv\u00e4 olla. <\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Presidentti<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tPresidentti Tarja Halonen: Rauhanneuvottelujen arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Opettajat ja varhaiskasvattajat, ansaitsisitte rauhan Nobelin.<\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jotta oppilaista voi kasvaa vallitsevia ajattelutapoja kyseenalaistavia ja uutta luovia kansalaisia, heille t\u00e4ytyy antaa t\u00e4h\u00e4n mahdollisuus jo kouluaikana. <\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":11157,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"elementor_header_footer","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[1],"tags":[38],"class_list":["post-11156","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized-fi","tag-jotta-oppilaista-voi-kasvaa-vallitsevia-ajattelutapoja-kyseenalaistavia-ja-uutta-luovia-kansalaisia"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11156","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11156"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11156\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":27108,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11156\/revisions\/27108"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11157"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11156"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11156"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11156"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}