{"id":10414,"date":"2021-11-30T08:18:23","date_gmt":"2021-11-30T08:18:23","guid":{"rendered":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/?p=10414"},"modified":"2022-11-07T14:46:00","modified_gmt":"2022-11-07T14:46:00","slug":"liittolaisina-solidaarisemmassa-maailmassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/liittolaisina-solidaarisemmassa-maailmassa\/","title":{"rendered":"Viestint\u00e4suunnittelija Jenni Lepp\u00e4nen: Liittolaisina solidaarisemmassa maailmassa"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Viestint\u00e4suunnittelija Jenni Lepp\u00e4nen: Yhdess\u00e4 ja yksin \u2013 mist\u00e4 ainesosista solidaarisuus koostuu?<\/h1>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Jos haluamme muuttaa asioita yhteiskunnassamme, tarvitsemme siihen solidaarisuutta. Voiko sit\u00e4 synty\u00e4 yhdess\u00e4 omenoita pilkkoen?<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Omenakausi oli parhaimmillaan. Keitti\u00f6\u00f6n oli rakennettu omenasoselinjasto: yksi pilkkoo ja poistaa karat omenoista, toinen maustaa ja keitt\u00e4\u00e4 soseen, kolmas purkittaa. Asutamme kuuden vuokra-asukkaan kanssa 1870-luvulla rakennettua puuhuvilaa. Kommuuniksikin t\u00e4t\u00e4 voisi kutsua, mutta emme varsinaisesti el\u00e4 yhteistaloudessa eik\u00e4 ket\u00e4\u00e4n meist\u00e4 ole valittu t\u00e4nne asumaan tiettyyn maailmankatsomukseen tai ideologiaan perustuen.<\/p>

Jaamme kuitenkin usein arkea yhdess\u00e4 ja osallistumme talon yll\u00e4pit\u00e4miseen vaadittaviin askareisiin, kuten pellettil\u00e4mmitysj\u00e4rjestelm\u00e4n nuohoukseen, nurmenleikkuuseen ja lumit\u00f6ihin. Mik\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4 ei onnistuisi meilt\u00e4 yksin jo yksist\u00e4\u00e4n talon ja pihamaan suuren koon vuoksi. Jos joku p\u00e4\u00e4tt\u00e4isi muuttaa pois, etsisimme laajennettuun perheeseemme uuden j\u00e4senen.<\/p>

T\u00e4llainen asumismuoto, jossa toisilleen aluksi vieraat ihmiset jakavat kodin yhteiset tilat ja suorittavat yhteiseen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4 talousteht\u00e4vi\u00e4, ei nykyaikana ole kovinkaan yleinen. Individualismin ja ydinperhekeskeisyyden ajassa t\u00e4llainen asumistapa saattaa kuulostaa jopa radikaalilta.<\/p>

Yhteis\u00f6asuminen on saanut minut ajattelemaan, mit\u00e4 tarkoittaa yhteis\u00f6llisyys, ja viel\u00e4 pidemm\u00e4lle vietyn\u00e4 yhteinen hyv\u00e4 tai solidaarisuus t\u00e4ss\u00e4 koronan ja ilmastonmuutoksen, globalisaation ja suorituskeskeisen tehokkuusajattelun l\u00e4p\u00e4isem\u00e4ss\u00e4 ajassa \u2013 niin yksityisen piiriss\u00e4 kuin laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa.<\/p>

Solidaarisuus ei ole termin\u00e4<\/strong> saatikka ajatuksena pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n unohtunut sointu vanhasta maailmasta. Kun Sitra kirjoittaa solidaarisuudesta yhten\u00e4 toivon kehityskulkuna, voidaan ehk\u00e4 jo sanoa, ett\u00e4 termin poliittis-ideologinen mielleyhtym\u00e4 on haalennut ja siit\u00e4 on tullut j\u00e4lleen ajankohtainen yleissana.<\/p>

Solidaarisuudessa on tavalla tai toisella ollut aina kyse liikkeest\u00e4, liikehdinn\u00e4st\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4n muutoksen luomisesta, johon tarvitaan enemm\u00e4n kuin yksi ihminen. Toimittaja Chris Maisanon [1] mukaan yksil\u00f6keskeisen ajattelun t\u00e4ytyy taipua sosiologisen mielikuvituksen tasolle, sill\u00e4 ainoastaan solidaarisuutta tukemalla ja luomalla rakennetaan luottamusta kollektiiviseen kykyymme muuttaa asioita yhteiskunnassamme.<\/p>

Yhteisin ponnistuksin aikaansaaman muutoksen esteen\u00e4 voidaan n\u00e4hd\u00e4 se, ett\u00e4 eriarvoisuutta synnytt\u00e4v\u00e4t ja yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t rakenteelliset ongelmat k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n vain yksil\u00f6tason haasteina, jolloin valtarakenteet j\u00e4\u00e4v\u00e4t v\u00e4kisinkin pimentoon. Silloin ongelmia my\u00f6s ratkotaan yksil\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta esimerkiksi yksil\u00f6n kulutustottumuksiin keskittym\u00e4ll\u00e4, henkil\u00f6kohtaisilla terapiak\u00e4ynneill\u00e4 tai self-help -oppaisiin uppoutumalla.<\/p>

Esimerkiksi ty\u00f6nhaussa ihminen saattaa turhaan etsi\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 hyl\u00e4ttyyn haastattelukutsuun silloin, kun kyse onkin ollut rakenteellisesta syrjinn\u00e4st\u00e4;<\/span>\u00a0<\/span>rekrytointi siirt\u00e4\u00e4\u00a0<\/span>ty\u00f6hakemu<\/span>ksen<\/span>\u00a0<\/span>nimeen perustuvien ennakkoluulojen<\/span>\u00a0<\/span>perusteella<\/span>\u00a0paperipinkan pohjalle. Omenapuu tuottaa m\u00e4ti\u00e4 omenia, jos emme muista tarkastella my\u00f6s sen juuria. M\u00e4t\u00e4 systeemi saa tilaisuuden kukoistaa, jos sivuutamme ongelman laajemman sosiaalisen kontekstin, kirjoittaa aktivisti ja varhaiskasvatustieteen professori Bill\u00a0<\/span>Ayers<\/span>.\u00a0<\/span><\/span>[<\/span>2<\/span>]<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Edell\u00e4 mainitut yksil\u00f6l\u00e4ht\u00f6iset ongelmanratkaisukeinot tai itsehoitomenetelm\u00e4t saattavat kuitenkin henkil\u00f6kohtaisella tasolla olla avain onnistuneeseen aktivismiin<\/span>,<\/span>\u00a0enk\u00e4 halua miss\u00e4\u00e4n tapauksessa v\u00e4h\u00e4tell\u00e4 niit\u00e4. Itsest\u00e4\u00e4n huol<\/span>en<\/span>\u00a0pit\u00e4minen on olennaista toiminnassa, kuten mustan feministikirjailijan\u00a0<\/span>Audre<\/span>\u00a0<\/span>Lorden<\/span>\u00a0kuuluisa sanonta kuuluu:\u00a0<\/span><\/span>\u201d<\/span>Caring<\/span>\u00a0for\u00a0<\/span>myself<\/span>\u00a0is\u00a0<\/span>not<\/span>\u00a0<\/span>self-indulgence<\/span>, it is\u00a0<\/span>self-preservation<\/span>, and\u00a0<\/span>that<\/span>\u00a0is an act of\u00a0<\/span>political<\/span>\u00a0<\/span>warfare<\/span>\u201d<\/span><\/span>.\u00a0<\/span><\/span>[<\/span>3<\/span>]<\/span><\/span>\u00a0Henkil\u00f6kohtainen on silloin totta tosiaan poliittista.<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Solidaarisuusty\u00f6ss\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 ei ole pelkk\u00e4\u00a0<\/span>\u201c<\/span>hyv\u00e4n<\/span>\u201d<\/span>\u00a0tekeminen. Hyv\u00e4ntekev\u00e4isyys ja vapaaehtoisty\u00f6 voivat\u00a0<\/span>parhaimmassa tapauksessa a<\/span>uttaa tarvitsevaa\u00a0<\/span>j<\/span>a t<\/span>arjota<\/span>\u00a0lis\u00e4resursseja\u00a0<\/span>niin sanottua\u00a0<\/span>yhteist\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 luovalle toiminnalle<\/span>.\u00a0<\/span>Toimintoina niiss\u00e4 piilee kuitenkin ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alasp\u00e4in suuntautuvan avunantamisen sudenkuoppa: se antaa aikaansa tai rahaansa, joka nauttii etuoikeutetusta valta-asemasta ja se ottaa, joka kuuluu marginalisoituun ja sorrettuun v\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n. Saajan rooli ei\u00a0<\/span>anna tilaa<\/span>\u00a0<\/span>toimijuu<\/span>delle<\/span>.<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Toimijuutta on my\u00f6s mahdollista kannatella.<\/span><\/span><\/strong>\u00a0<\/strong>Toisten hienovarainen tukeminen, kuten journalisti\u00a0<\/span>Laurie<\/span>\u00a0Penny asian ilmaisee, on Pennyn mukaan yksi menestyksekk\u00e4\u00e4n (queer)aktivismin salaisuuksista.\u00a0<\/span><\/span>[<\/span>4<\/span>]<\/span><\/span>\u00a0Hienovaraisella tukemisella Penny viitannee samaan asiaan kuin kirjailija Pontus Purokuru kirjoittaessaan: \u201dSorretut auttavat itse\u00e4\u00e4n ja kehitt\u00e4v\u00e4t voimaansa. Muut voivat tukea alistettuja t\u00e4ss\u00e4 \u2013 sit\u00e4 on solidaarisuus.<\/span>\u201d<\/span><\/span>[<\/span>5<\/span>]<\/span><\/span><\/p>

Solidaarisuudessa on siis kyse aktiivisesta toimijuudesta ja siihen sis\u00e4ltyy l\u00e4heisesti emansipaation tai voimaantumisen k\u00e4site, jolla tarkoitetaan vapautumista holhouksesta ja eriarvoisuudesta. Aiemmin Rauhankasvatusinstituutissa koulutussuunnittelijana toimineen\u00a0<\/span>Liban<\/span>\u00a0<\/span>Sheikhin<\/span>\u00a0mukaan erityisesti \u201dpoliittiset toimijat tarjoilevat voimaantumista ratkaisuna eriarvoisuuteen niin puheissaan kuin erilaisten hankkeiden muodossa.\u201d\u00a0<\/span>Sheikh<\/span>\u00a0korostaa, ett\u00e4 on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kukaan ei voi voimaannuttaa ulkopuolelta ket\u00e4\u00e4n toista. Rakenteet voivat sen sijaan tukea voimaantumista. \u201dVoimaantuminen on mahdollista vain ymp\u00e4rist\u00f6n muutoksen kautta, ja se tapahtuu, kun ihmisille mahdollistetaan v\u00e4lineet toimia ja kehitt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 toiveidensa mukaiseen suuntaan.\u201d<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/span>[<\/span>6<\/span>]<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Puhumme usein liittolaisuudesta antirasistisen kasvatusty\u00f6n, sateenkaariv\u00e4hemmist\u00f6jen oikeuksien puolustamisen ja toimintakyvylt\u00e4\u00e4n moninaisten ihmisten kokeman syrjinn\u00e4n kitkemisen yhteydess\u00e4. Hyv\u00e4ksi liittolaiseksi kasvetaan, kun puolustetaan hy\u00f6kk\u00e4yksien tai syrjinn\u00e4n kohteeksi joutuvaa kanssael\u00e4j\u00e4\u00e4 tai ryhm\u00e4\u00e4 ja ajetaan heid\u00e4n etujaan.\u00a0<\/span><\/span>[<\/span>7<\/span>]<\/span><\/span>\u00a0Hyv\u00e4 liittolaisuus on lis\u00e4ksi jatkuvaa toimintaa ja oppimista, kirjoittaa\u00a0<\/span>transaktivisti<\/span>\u00a0Valo\u00a0<\/span>Vesikauris\u00a0<\/span><\/span>[<\/span>8<\/span>]<\/span><\/span>. Kuulostaako tutulta? Onko niin, ett\u00e4 liittolaisuus on p\u00e4ivitetty termi sille, mit\u00e4 joskus kutsuttiin solidaarisuudeksi, niin kuin\u00a0<\/span>Purokuru\u00a0<\/span><\/span>[<\/span>9<\/span>]<\/span><\/span>\u00a0liittolaisuuden m\u00e4\u00e4rittelee?<\/span><\/span><\/p>

Ei siis ole yhteist\u00e4, muutosta aikaan saavaa toimintaa<\/b> ilman jatkuvaa oppimista \u2013 ja toisaalta ajoittaista mokaamista. Kun tekee t\u00f6it\u00e4 esimerkiksi marginalisoituihin ryhmiin kuuluvien asiantuntijoiden ja yhteis\u00f6jen kanssa valkoisena valtav\u00e4est\u00f6\u00f6n kuuluvana henkil\u00f6n\u00e4, ei voi v\u00e4ltty\u00e4 tekem\u00e4st\u00e4 virheit\u00e4. Yrit\u00e4n itse suhtautua (enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n ep\u00e4t\u00e4ydelliseen) toimintaani n\u00e4iden aiheiden parissa n\u00f6yr\u00e4sti, vastuuta kantaen sek\u00e4 kuunnellen heit\u00e4, joilla on suurempi asiantuntijuus ja kokemus aiheesta.<\/p>

Solidaarisuus itsess\u00e4\u00e4n on Rauhankasvatusinstituutin perusajatukseen sis\u00e4\u00e4nkirjoitettu termi. Jo instituutin\u00a0<\/span>varhaisvuosien p\u00e4\u00e4sihteerin\u00e4<\/span>\u00a0Helena Kekkonen vahvisti solidaarisuuden ajatusta instituutissa. H\u00e4n ty\u00f6skenteli seitsem\u00e4nkymment\u00e4luvulla muun muassa S\u00f6rn\u00e4isten vankilassa vankien kanssa\u00a0<\/span>freirel\u00e4ist\u00e4<\/span>\u00a0pedagogiikkaa soveltaen.<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Kasvatusfilosofi Paulo\u00a0<\/span>Freiren<\/span>\u00a0sorrettujen pedagogiikan ajatus perustuu siihen, ett\u00e4 oppijan oma toimijuus sek\u00e4 keskin\u00e4inen dialogi ovat keski\u00f6ss\u00e4 pedagogisissa prosesseissa. Yhteiskunnallinen tiedostaminen oli\u00a0<\/span>Freirelle<\/span>\u00a0t\u00e4rke\u00e4 kasvatuksen tavoite: yhteiskunnalliset ongelmat voivat antaa motiivin oppimiselle ja ne voidaan yritt\u00e4\u00e4 ratkaista oppimisen keinoin.<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Kasvatuksella voi parhaimmillaan olla merkitt\u00e4v\u00e4 rooli sellaisen maailman uudelleenrakentamisessa, jossa ihmisten suhde koko planeettamme hyvinvointiin on solidaarisuutta rakentava ja kokonaisvaltaisesti vastuullinen, luonnon hyvinvointia unohtamatta. Ei ole yhdentekev\u00e4\u00e4, miten esimerkiksi luokkahuoneissa <\/span>k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n<\/span>\u00a0sosiaalisesti rakentuneita maailman ilmi\u00f6it\u00e4 ja annetaan tilaa pohtia ja\u00a0<\/span><\/span>kyseenalaistaa<\/span><\/span>\u00a0<\/span>n\u00e4it\u00e4 turvallisesti, rakentavasti ja\u00a0<\/span>uutta luo<\/span>den<\/span>.<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Jotta meill\u00e4 olisi\u00a0<\/span>Freiren<\/span>\u00a0<\/span>v<\/span>a<\/span>atimaa<\/span>\u00a0aitoa dialogia, tarvitsemme turvallisempia, luovia tiloja keskustelun k\u00e4ymiseen \u2013 tiloja, joissa tunnistetaan vallan ja sorron mekanismien toimintalogiikka. Sill\u00e4 ainoastaan t\u00e4ll\u00e4 tapaa voimme luoda luottamukseen perustuvaa, kest\u00e4v\u00e4\u00e4 muutosta yhteiskunnassa emmek\u00e4 vahvista vallalla olevaa ep\u00e4tasa-arvoa.<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Kun astumme hiljalleen<\/span><\/span><\/strong>\u00a0<\/strong>koronanj\u00e4lkeiseen aikaan yhteiskunnassamme, voimme omenatalkoiden lis\u00e4ksi alkaa avata oman kotimme ovia my\u00f6s erilaisille yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 tukeville toiminnoille \u2013 lukupiireille, runoilloille, urbaaneille maanviljelytalkoille. Mutta luoko yhdess\u00e4 tekeminen solidaarisuutta vai tarvitaanko siihen jotain muutakin?\u00a0<\/span>Kaikenkirjavien<\/span>\u00a0yhteisprojektien tai hyv\u00e4nmielen talkoiden voimalla ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 viel\u00e4 muuteta mit\u00e4\u00e4n.<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Toiset mukaan ottava, voimaannuttava, oppiva, organisoitunut ja henkisi\u00e4 ja fyysisi\u00e4 voimavaroja vaaliva toimintakulttuuri sek\u00e4 henkil\u00f6kohtaiseen kanssak\u00e4ymiseen perustuvat l\u00e4hiyhteis\u00f6t voivat sen sijaan parhaimmillaan toimia kasvumultana yhteiselle ja oivaltavalle toiminnalle, josta voivat versoa v\u00e4h\u00e4n suuremmatkin vallankumoukset. Vaikka toimintasi olisi erityisesti jollekin tietylle ryhm\u00e4lle suunnattua, on lukuisia eri tapoja tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 my\u00f6s laajempana rintamana ja samalla yhdist\u00e4\u00e4 voimia suuremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi.<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Kun meill\u00e4 on yhteis\u00f6n ja liikkeen tuki sek\u00e4 avoimeen ja rakentavaan dialogiin perustuva\u00a0kulttuuri, voimme ulottaa kollektiivisen energiamme kotiemme seinien ulkopuolelle, edist\u00e4\u00e4 yhteisin voimin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, vaatia p\u00e4\u00e4tt\u00e4jilt\u00e4 toimia, jotka pit\u00e4v\u00e4t huolta planeetastamme ihmisineen ja v\u00e4h\u00e4n kerrallaan uudelleenkirjoittaa yhteiskunnan ep\u00e4tasa-arvoistavat ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 tuhoavat lait, s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja\u00a0normit.<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Ketk\u00e4 omenasosetta keitt\u00e4v\u00e4t?<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kannattaa viel\u00e4 tarkistaa, ottaako toimintasi (ja aktivismisi) mukaan my\u00f6s ne ihmiset, joiden el\u00e4m\u00e4t ja ominaisuudet eiv\u00e4t suoraan riste\u00e4 omiesi kanssa. Ketk\u00e4 kaikki ovat mukana keitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 omenasosetta? Kysy itselt\u00e4si n\u00e4m\u00e4 kirjailija\u00a0<\/span>Suzy<\/span>\u00a0<\/span>Expositon\u00a0<\/span><\/span>[1<\/span>0<\/span>]<\/span><\/span>\u00a0t\u00e4rke\u00e4t kysym<\/span>y<\/span>kset:<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p>