{"id":5618,"date":"2021-05-15T12:17:44","date_gmt":"2021-05-15T12:17:44","guid":{"rendered":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/?p=5618"},"modified":"2022-05-25T17:20:00","modified_gmt":"2022-05-25T17:20:00","slug":"elementor-5618","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/elementor-5618\/","title":{"rendered":"Nuorisotutkija Tomi Kiilakoski: Ett\u00e4 voisi el\u00e4\u00e4 el\u00e4misen arvoisessa maailmassa"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Nuorisotutkija Tomi Kiilakoski: Ett\u00e4 voisi el\u00e4\u00e4 el\u00e4misen arvoisessa maailmassa<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kasvatuksen tarina Suomessa on kertomus optimismista.<\/em><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Rauhankasvatusinsituutti sai alkunsa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1981. Olin tuolloin kuusivuotias. Voi siis sanoa, ett\u00e4 olemme samaa sukupolvea. Toisesta maailmansodasta oli kulunut vain 36 vuotta.<\/p>

Yhdistys sai aikalaiskuvausten mukaan syntyns\u00e4 siit\u00e4 oivalluksesta, ett\u00e4 rauhankasvatus oli jo tullut yleisesti tunnetuksi ja aika oli kyps\u00e4 vakiintuneemmalle toiminnalle. Ajateltiin, ett\u00e4 oli perustettava opisto. Siksi yhdistyksen nimeksi tuli Yrj\u00f6 Kallisen Rauhanopiston Kannatusyhdistys, pari vuotta aiemmin kuolleen sosiaalidemokraattisen poliitikon ja rauhanaatteen puolestapuhuja Yrj\u00f6 Kallisen mukaan. Tuohon aikaan opistoja nimettiin suurmiesten mukaan, eik\u00e4 aina osattu ihmetell\u00e4 tarpeeksi, miksi miehet niin itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti asetettiin jalustalle. Sellainen oli synnyinymp\u00e4rist\u00f6mme, minun ja Rauhankasvatusinstituutin: tasa-arvoon pyrkiv\u00e4, eteenp\u00e4in katsova, edistysuskoinen, paljon arvokasta rakentava, mutta nykyn\u00e4k\u00f6kulmasta my\u00f6s k\u00f6mpel\u00f6. Opistoa ei koskaan syntynyt, mutta luotiin ketter\u00e4mpi, verkostomaisempi rakenne, jolla vaikuttaa kasvattajiin heit\u00e4 kouluttamalla ja heit\u00e4 tukemalla.<\/p>

Syntym\u00e4aikaamme vaikutti useita edellisten vuosikymmenten ilmi\u00f6it\u00e4. 1960-luvun nuorisokulttuurinen maisema synnytti tai vahvisti monia sosiaalisia liikkeit\u00e4. Yksi niist\u00e4 oli rauhanliike. N\u00e4it\u00e4 uusia liikkeit\u00e4 luonnehti hierarkioiden karttaminen, toimiminen puoluepolitiikan ulkopuolella ja taitava median k\u00e4ytt\u00f6.<\/p>

1970-luvulla luotiin suomalainen hyvinvointivaltio. Sen arvostetuinta antia on vuosikymmenen alussa rakenteensa saanut peruskouluj\u00e4rjestelm\u00e4. My\u00f6s muuta koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 uudistettiin. Suomalainen hyvinvointivaltio loi koulutusyhteiskunnan, ja koulutusyhteiskunta osaltaan rakensi hyvinvointivaltiota.<\/p>

Kasvatuksen tarina Suomessa on kertomus optimismista, uskosta siihen, ett\u00e4 koulutukseen panostamisella huomisen maailma on parempi, turvallisempi ja vauraampi kuin t\u00e4n\u00e4\u00e4n. 1970-luvulla vastik\u00e4\u00e4n teollistunut Suomi otti jo askelia kohti palveluyhteiskuntaa, mutta vaatimattomat olot olivat monella viel\u00e4 tuoreessa muistissa. Vaikka peruskoulu ja kasvatusj\u00e4rjestelm\u00e4n uusiminen oli kansallinen ponnistus, se ei ollut mik\u00e4\u00e4n nationalismiin koteloitunut projekti. 1970-luvulla puhuttiin paljon kansainv\u00e4lisest\u00e4 solidaarisuudesta ja rauhankasvatuksesta.<\/p>

1970-luvun opetussuunnitelmien eetosta on luonnehdittu kasvatukseksi globaaliin vastuuseen. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma ohjasi my\u00f6s minun kouluvuosieni alkua ja Rauhankasvatusinstituutin alkuvuosia. Vuonna 1983 annettu peruskoululaki kuvasi toisessa pyk\u00e4l\u00e4ss\u00e4\u00e4n peruskoulun teht\u00e4v\u00e4ksi oppilaan persoonallisuuden kehitt\u00e4misen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja ammatinvalinnan kannalta keskeisten taitojen opettamisen, mutta korosti my\u00f6s, ett\u00e4 opetuksen tulee tukea \u201dkansallisen kulttuurin ja kansallisten arvojen sek\u00e4 kansainv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n ja rauhan edist\u00e4misen kannalta tarpeellisia valmiuksia sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 sukupuolten v\u00e4list\u00e4 tasa-arvoa.\u201d<\/p>

Siin\u00e4 ne ovat yhdess\u00e4, suomalainen kulttuuri, rauha ja kunkin yksil\u00f6llisyys, julkilausuttuina p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rin\u00e4 \u2013 ei vastakkaisina, vaan saman kasvatusajattelun l\u00e4ht\u00f6kohtina. Kasvatus ja rauha, rauha ja kasvatus, n\u00e4htiin yhteenkietoutuneina. Sit\u00e4 ne ovat edelleen.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

I Kasvatus ja rauha<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kasvatuksessa vanhempi sukupolvi siirt\u00e4\u00e4 nuoremmalle ne keskeiset taidot, tiedot, asenteet ja arvot, joita se pit\u00e4\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4misen arvoisena. Mutta ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n: kasvatukseen kuuluu lis\u00e4ksi uuden rakentaminen ja kriittisen katseen her\u00e4tt\u00e4minen. T\u00e4ytyy s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 ja uudistaa. Uudistaminen ei tietenk\u00e4\u00e4n ole vain valinta. Koska maailma muuttuu jatkuvasti, joudutaan jatkuvasti oppimaan uutta ja rakentamaan uusia tapoja suhtautua asioihin. Muuttuneessa tilanteessa t\u00f6rm\u00e4t\u00e4\u00e4n my\u00f6s konflikteihin, joita pit\u00e4isi pysty\u00e4 ratkomaan rauhanomaisesti, vailla v\u00e4kivaltaa.<\/p>

Minulle itselleni paras kuvaus kasvatuksesta on kasvatustieteilij\u00e4 Stephen Kemmisin luonnehdinta, ett\u00e4 kasvatus t\u00e4ht\u00e4\u00e4 siihen, ett\u00e4 lapset ja nuoret voivat el\u00e4\u00e4 hyvin maailmassa, joka on el\u00e4misen arvoinen. Kasvatuksella on kahtalainen teht\u00e4v\u00e4, kehitt\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 yhteiskuntia, maailmaa. Kasvatuksen ytimess\u00e4 on siis osallisuuden tukeminen: ett\u00e4 voisi olla j\u00e4sen jossakin isommassa kokonaisuudessa, jossa pystyy toimimaan. Rauhankasvattajille el\u00e4misen arvoisen maailman t\u00e4rkein idea on rauha, jonka ytimess\u00e4 on pyrkimys ja kaipuu oikeudenmukaisuuteen. Ilman n\u00e4it\u00e4 kahta asiaa ei ole sellaista yhteiskuntaa, jossa ihan jokainen voisi el\u00e4\u00e4 hyvin.<\/p>

Rauhankasvatukselle keskeinen ajatustapa on jakaa rauha kahteen eri ulottuvuuteen. Ne my\u00f6s antavat v\u00e4h\u00e4n erilaisen n\u00e4k\u00f6kulman siihen, mitk\u00e4 ovat kasvatuksen teht\u00e4v\u00e4t. Negatiivinen rauha on sodan ja v\u00e4kivaltaisen konfliktin poissaoloa. Positiivinen rauha pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n aseellisen konfliktin poissaolon, mutta laajentaa n\u00e4k\u00f6kulmaa. Positiivinen rauha edellytt\u00e4\u00e4 sellaisten sosiaalisten ja taloudellisten tilanteiden luomista, jotka mahdollistavat ihmisten kukoistuksen. Positiivinen rauha edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s rakenteelliseen v\u00e4kivaltaan puututaan ja luodaan reilut puitteet, joissa toimia. Positiivinen rauha onkin tarkoittanut ihmisoikeuksien toteutumista.<\/p>

Rauhankasvattajat ovat eri tavoin miettineet sit\u00e4, mihin rauhankasvatus t\u00e4ht\u00e4\u00e4. Positiivinen rauha edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset voivat el\u00e4\u00e4 kunnioittavassa vuorovaikutuksessa kesken\u00e4\u00e4n. Suomalainen tutkija Tom Arnkil kuvasi vuonna 1983 rauhankasvatuksen teht\u00e4v\u00e4ksi sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen voi olla ihmiskunnan j\u00e4sen. Se ei ole hullumpi kuvaus, sill\u00e4 rauhankasvatuksen n\u00e4k\u00f6kulma on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 globaali. Teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ihmiskunnan sidokset toisiaan kohtaan ja toimia sek\u00e4 paikallisesti ett\u00e4 maailmanlaajuisesti. N\u00e4k\u00f6kulmana siis on ihmisyys, jossa toimintaa haittaavat esteet on poistettu ja voidaan toimia yhdess\u00e4.<\/p>

Voi ajatella n\u00e4in: negatiivinen rauha on pysyv\u00e4 tavoite, lanka, joka juoksee l\u00e4pi rauhankasvatuksen historian sen kummemmin muuttumatta. Rauha on sodan poissaoloa. Sota on kauheaa. Meill\u00e4 on velvollisuus poistaa yhteisen maailmamme kauheuksia, ja kasvatus on yksi tehokkain keino siihen. V\u00e4kivaltaa on vastustettava aktiivisesti sen eri muodoissa, olipa t\u00e4m\u00e4 yksil\u00f6iden v\u00e4list\u00e4 tai rakenteellista. Mutta jotta t\u00e4m\u00e4 on mahdollista, tarvitaan positiivista rauhaa eli yhteiskunnan rakentamista sellaiseksi, ett\u00e4 se tukee positiivista keskin\u00e4isriippuvuutta ja yhteistoimintaa. N\u00e4m\u00e4 pyrkimykset sijoittuvat aina johonkin yhteiskunnalliseen, taloudelliseen ja teknologiseen kehitykseen. Siksi muutokset ajassa heijastuvat my\u00f6s rauhankasvatuksen toteuttamiseen.<\/p>

Oma aikamme ei ole t\u00e4st\u00e4 poikkeus. T\u00e4m\u00e4n ajan kehityskulut leimaavat my\u00f6s tapoja toteuttaa rauhankasvatusta.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

II Kasvattajat ja muutos<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kaikkeen kasvatukseen rakentuu optimismi siit\u00e4, ett\u00e4 tulevaisuuden maailma voi olla parempi kuin t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n maailma. Vaikka v\u00e4\u00e4ryys, n\u00e4lk\u00e4, sorto tai v\u00e4kivalta edelleen ovat arkea monelle, asiat ovat my\u00f6s edenneet parempaan suuntaan. T\u00e4m\u00e4 ei olisi ollut mahdollista ilman kasvatusta.<\/p>

Tulevaisuuden maailmasta puhuminen edellytt\u00e4\u00e4 toivon kielt\u00e4. Mutta on my\u00f6s analysoitava sit\u00e4, mik\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kaipaa parannusta. Toivon kielen oheen tarvitaan kritiikin kielt\u00e4. Kasvatuksen muutos syntyy n\u00e4iden kahden kielen yhteissoinnista.<\/p>

Jotta voimme rakentaa maailman, joka olisi el\u00e4misen arvoinen kaikille, t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n rauhankasvatuksessa on sitouduttava vahvaan antirasismiin. T\u00e4h\u00e4n velvoittaa jo rauhankasvatuksen perint\u00f6, joka korostaa jokaisen ihmisen arvokkuutta. My\u00f6s kasvatuksellinen ihanne jokaisen mahdollisuudesta ihmisyyteen, kasvuun ja arvokkuuteen ajaa samaa asiaa. Rasismia tulee vastustaa my\u00f6s siksi, ett\u00e4 se on este rauhankasvatuksen tavoitteiden toteutumiselle: ihmisten v\u00e4liselle positiiviselle keskin\u00e4isriippuvuudelle ja v\u00e4kivallattomalle yhteistoiminnalle.<\/p>

Yksi suurimmista haasteista on luoda puitteet erilaisuuden arvostamiselle. T\u00e4m\u00e4 on sek\u00e4 kansainv\u00e4linen ett\u00e4 kansallinen teht\u00e4v\u00e4. Vaikka muuttoliikkeess\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n uutta, muuttoliike globaalista etel\u00e4st\u00e4 pohjoiseen on muuttanut sen, milt\u00e4 maamme n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Se Suomi, johon synnyimme, min\u00e4 ja Rauhankasvatusinstituutti, esitti itsens\u00e4 yksikulttuurisena ja unohti usein sis\u00e4isen erilaisuuden. V\u00e4hemmist\u00f6jen asema, vaikkapa saamelaisten, oli j\u00e4lkik\u00e4teen tarkastellen kehno. Tarinaa voitiin yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 niin kauan, kun se ei ollut laajamittaisesti n\u00e4kyv\u00e4\u00e4. 1990-luvulle tultaessa maahanmuutto l\u00e4hti kasvuun, ja 2000-luvun mittaan ilmi\u00f6st\u00e4 on tullut yh\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mpi. Vuonna 2001 Suomessa eli Tilastokeskuksen mukaan 145 000 muualla kuin Suomessa syntynytt\u00e4 ihmist\u00e4. Vuonna 2019 m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 404 000. Heist\u00e4 yli 100 000 henke\u00e4 on muuttanut Aasiasta ja vajaa 40 000 Afrikasta. T\u00e4m\u00e4 on tehnyt rasismista ja kulttuurien v\u00e4lisest\u00e4 kunnioittavasta kohtaamisesta entist\u00e4 useampia koskevan kysymyksen. Erityisesti t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy nuorille.<\/p>

My\u00f6s Euroopan reunalla oleva Suomi on muuttunut muun maailman muassa. Maailmasta on tullut entist\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4mmin globaalin keskin\u00e4isriippuvaisuuden maailma, jossa ei voi erist\u00e4yty\u00e4 vaikka tahtoisi. Siksi my\u00f6s rauhankasvatus on entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4: juuri t\u00e4m\u00e4n keskin\u00e4isriippuvuuden k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen my\u00f6nteiseksi voimavaraksi on ollut rauhankasvatuksen tavoitteita.<\/p>

Kunnioittavan keskustelun ja rauhanomaisen vuorovaikutuksen oppiminen on ollut osa rauhankasvatuksen perim\u00e4\u00e4. Se on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ajassa, jossa digitaaliset kulttuurit, vertaisvetoisuus ja sosiaalinen media ovat osa kasvatuksellista kehyst\u00e4: tieto levi\u00e4\u00e4 sekunneissa, ja kukin saa viestins\u00e4 l\u00e4vitse tuosta vain \u2013 harkitsematta tai harkiten. Tutkimuksissa on todettu, ett\u00e4 sosiaalinen media voi luoda kaikukammioita, joissa samanhenkiset ihmiset voivat viesti\u00e4 kaltaistensa kanssa. Digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 puhetavat ovat my\u00f6s muuttuneet.<\/p>

Se on johtanut my\u00f6s Suomessa keskusteluun vihapuheesta. Koska sanat ovat tekoja ja rauhankasvatuksen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on rakentaa positiivista vuorovaikutusta, on kasvattajilla oltava keinot k\u00e4sitell\u00e4 vihapuhetta ja sit\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4vi\u00e4 ajattelutapoja. Termin sis\u00e4lt\u00f6 on kuitenkin laventunut tarkoittamaan varsin monenlaisia asioita. Laajimmin sill\u00e4 voidaan viitata mihin tahansa ep\u00e4kunnioittavaan ja kiivaaseen viestint\u00e4\u00e4n. Itse varaisin termin suppeampaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n: vihapuhe on viestint\u00e4\u00e4, joka lietsoo tai edist\u00e4\u00e4 tai oikeuttaa johonkin ihmisryhm\u00e4\u00e4n kohdistuvaa vihaa. T\u00e4t\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi Euroopan neuvosto. Vihapuhe voi siis olla my\u00f6s rauhallista ja punnittua, mutta t\u00e4hd\u00e4t\u00e4 silti jotakin ihmisryhm\u00e4\u00e4 vastaan. Siksi rauhankasvatuksen tulisi erityisesti kohdistua t\u00e4h\u00e4n vihapuheen ulottuvuuteen: rauhaa vastaan voidaan toimia kylm\u00e4n asiallisesti. Ilmi\u00f6n yleisyys tekee selv\u00e4ksi, ett\u00e4 rauhankasvatuksen keskeiset tavoitteet, positiivisen vuorovaikutuksen ja dialogin rakentaminen, ovat entist\u00e4 ajankohtaisempia.<\/p>

Rauhankasvatuksen on pyritt\u00e4v\u00e4 toimimaan siten, ett\u00e4 kiistojen sijaan luodaan yhteisty\u00f6t\u00e4. Juuri t\u00e4m\u00e4n takia koululaitos on rauhankasvattajien pysyv\u00e4n mielenkiinnon kohde: koulussa kohdataan koko ik\u00e4luokka, koulutus on demokraattisessa hallinnassa ja siell\u00e4 on mahdollista luoda uudenlaista toimintakulttuuria. Koululaitoksen arvopohja on ollut l\u00e4pi historiansa varsin yht\u00e4l\u00e4inen rauhankasvatuksen tavoitteiden kanssa. Koululaitoksen oheen tarvitaan kuitenkin my\u00f6s vapaa-ajalla tapahtuvan oppimisen tukea, ja siksi my\u00f6s nuorisoty\u00f6n on oltava rauhankasvatuksen kentt\u00e4.<\/p>

Edell\u00e4 olen puhunut rauhasta ihmisten v\u00e4lill\u00e4 ja rauhankasvatuksen tavoitteiden inhimillisyydest\u00e4. Se on osa perint\u00f6\u00e4, josta on pidett\u00e4v\u00e4 kiinni. Mutta n\u00e4k\u00f6kulmaa on laajennettava. Rauhan edist\u00e4minen voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 pyrkimyksiksi, uskomuksiksi ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iksi, jotka auttavat rakentamaan my\u00f6nteisi\u00e4 suhteita toisiin ihmisiin, mutta my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Olen taipuvainen ajattelemaan samoin kuin kasvatusfilosofi Veli-Matti V\u00e4rri. H\u00e4nen mukaansa ekososiaalisen sivistyksen rakentaminen on seuraava kasvatuksen iso kertomus. On siis rakennettava ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, miten oma toimintamme vaikuttaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 sek\u00e4 yksil\u00f6n ett\u00e4 laajemmin el\u00e4m\u00e4ntapamme kiinnittyminen ekologiseen pohjaansa ja rakennettava kohtuullisuuden ja reiluuden hyveit\u00e4 tukeva el\u00e4m\u00e4ntapa, jotta emme ahneuttamme t\u00e4rv\u00e4isi meille annettua planeettaa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma pakottaa uutuudellaan kysym\u00e4\u00e4n my\u00f6s kriittisesti, miten olisi uudistettava aiempi kasvatuksen perint\u00f6.<\/p>

Kun lukee tekstej\u00e4 rauhankasvatuksesta, huomaa aika nopeasti niiden olevan ihmiskeskeisi\u00e4. Sellaiseen maailmaan me kasvoimme, min\u00e4 ja Rauhankasvatusinstituutti, ihmisen maailmaan, jossa suurvaltojen ristiriidat jakoivat maailmaa. Ihmiskeskeisyys on toki ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 l\u00e4pi historian ihmiset ovat sotineet toisia ihmisi\u00e4 vastaan. T\u00e4m\u00e4 ymm\u00e4rrys on keskeist\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4, mutta sit\u00e4 on laajennettava k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6n vaikutus. Luulen, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on avain suurimpaan kasvatukselliseen muutokseen, jonka seuraavina vuosina ja vuosikymmenin\u00e4 n\u00e4emme. Se tulee uskoakseni muuttamaan my\u00f6s tapoja sanoittaa rauhankasvatusta. Kun Rauhankasvatusinstituutin seuraavia isoja juhlia vietet\u00e4\u00e4n, on ekososiaalinen sivistys elimellinen osa \u2013 lainatakseni YK:n entisen p\u00e4\u00e4sihteerin Dag Hammarsjk\u00f6ldin puhetta – sit\u00e4 \u201dlujaa perustaa, jonka turvin voimme yhdist\u00e4\u00e4 voimamme ja el\u00e4\u00e4 rauhassa kesken\u00e4mme\u201d.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

III Unelmat ja painajaiset<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Olemme saaneet el\u00e4\u00e4 nelj\u00e4n vuosikymmenen ajan, min\u00e4 ja Rauhankasvatusinstituutti, Suomessa vailla sotaa. V\u00e4kivallan uhka ei silti ole poistunut yksil\u00f6iden maailmassa.<\/p>

Rauhankasvatuksen teht\u00e4v\u00e4 on pit\u00e4\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 rauha s\u00e4ilyy, etteiv\u00e4t konfliktit muutu v\u00e4kivaltaisiksi ja ett\u00e4 ihmisill\u00e4 on kyky aiempaa paremmin kohdata oman maailmansa ilmi\u00f6it\u00e4 kriittisesti, mutta l\u00e4mpim\u00e4sti. Painajaiset on h\u00e4ivytett\u00e4v\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on kasvatuksellinen haaste. Onneksi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 suomalaisnuorten enemmist\u00f6 jakaa rauhankasvatuksen keskeisi\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtia. Vuoden 2018 Nuorisobarometrissa 87 prosenttia nuorista oli samaa mielt\u00e4 v\u00e4itt\u00e4m\u00e4st\u00e4, ett\u00e4 nuorille on opetettava konfliktien ratkaisutaitoja. Eri mielt\u00e4 oli vain kolme prosenttia. Vuoden 2017 Nuorisobarometrissa nuoret pitiv\u00e4t kaikkein t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 taitona tulevaisuudessa p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen kannalta sosiaalisia taitoja. Yhdeks\u00e4n kymmenest\u00e4 taas piti suvaitsevaisuutta t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Rauhankasvatuksen tavoitteet el\u00e4v\u00e4t my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n ajan nuorten arvoissa ja asenteissa.<\/p>

Painajaisten h\u00e4lvent\u00e4minen on hieno tavoite. Mutta se ei viel\u00e4 riit\u00e4 rauhan rakentamiseen. Negatiivisen rauhan ohella tarvitaan positiivista rauhaa. Rauhan s\u00e4ilytt\u00e4misen ohella tarvitaan rauhan tekoja ja rauhan rakentamista. Siksi \u201drauhankasvatus on yhdess\u00e4 uneksimista\u201d, Rauhankasvatusinstituutin entisen puheenjohtajan Helena Kekkosen sanoin. Huomatkaa h\u00e4nen n\u00e4kemyksens\u00e4, ettei kasvatus l\u00e4hde yksil\u00f6ist\u00e4 ja h\u00e4nen kukoistuksestaan, vaan yhteis\u00f6st\u00e4 ja sen rakentavasta voimasta.<\/p>

Kasvatuksessa on kyse toivon yll\u00e4pit\u00e4misest\u00e4 ja toivon horisontin rakentamisesta. Minusta t\u00e4n\u00e4 aikana rauhankasvatuksen tulisi unelmoida yhdess\u00e4 maailmasta ja Suomesta, joka on vapaa rasismista ja syrjinn\u00e4st\u00e4; vihapuheen h\u00e4vi\u00e4misest\u00e4 ja siit\u00e4, ett\u00e4 l\u00f6yd\u00e4mme keinot tulla toimeen sek\u00e4 ihmisten ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n kanssa<\/p>

Rauha on p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja unelma, vastakohta v\u00e4kivallan painajaiselle. Jotta sit\u00e4 kohden voidaan p\u00e4\u00e4st\u00e4, vaaditaan kasvatusta. Siksi on luontevaa, ett\u00e4 kasvatus on rauhanliikkeen keski\u00f6ss\u00e4, mutta aivan yht\u00e4 luontevaa on, ett\u00e4 rauha on jollakin tapaa kasvattajien huomion keskipisteen\u00e4. V\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on edelleen yht\u00e4 ajankohtaista kuin nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta sitten – ja tulee olemaan my\u00f6s seuraavina vuosikymmenin\u00e4.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Tomi Kiilakoski, FT, dosentti, varapuheenjohtaja, Rauhankasvatusinstituutti<\/em><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Tekstiss\u00e4 k\u00e4ytetty kirjallisuus<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Arnkil, Erik (1983) Rauhanvakaumus ja rauhankasvatus. Aikuiskasvatus 2\/1983, 52\u201360.<\/em><\/p>

Hammarskj\u00f6jd, Dag (2018) Puhe \u201dYhdistyneiden kansakuntien p\u00e4iv\u00e4n\u201d konsertissa (24. lokakuuta 1960). Teoksessa Historian merkitt\u00e4vimm\u00e4t kirjoitukset sodasta ja rauhasta. Helsinki: Into, 235\u2013237.<\/em><\/p>

Heinonen, Reijo E. & Kananen, Laura & Rantanen, Laura (2006) Uudistuva rauhankasvatus \u2013 el\u00e4m\u00e4n mahdollisuus. Rauhankasvatusinstituutti.<\/em><\/p>

Johnson, David W. & Johnson, Roger T. (2005) Essential Components of Peace Education. Theory into Practice 44(4), 280\u2013292.<\/em><\/p>

Kekkonen, Helena (1993) Rauhan siltaa rakentamassa. Helsinki: Kirjapaja.<\/em><\/p>

Kemmis, Stephen & Edwards-Groves, Christine (2018) Understanding Education. Singapore: Springer.<\/em><\/p>

Peruskoululaki 476\/1983.<\/em><\/p>

Snauweart, Dale (2020) The peace education imperative: a democratic rationale for peace education as a civic duty. Journal of peace education.<\/em><\/p>

Sumuvuori, Johanna (toim.) Rauhan ytimess\u00e4. Sadankomitea 50 vuotta. Helsinki: Into.<\/em><\/p>

V\u00e4rri, Veli-Matti (2018) Kasvatus ekokriisin aikakaudella. Tampere: Vastapaino.<\/em><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Lis\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Liban<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tKansalaisaktivisti Liban Sheikh: Rauhanty\u00f6n tulee olla antirasistista\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Antirasismi l\u00e4htee syrjim\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4, mutta ei p\u00e4\u00e4ty siihen. Syrjint\u00e4\u00e4n puuttumisen lis\u00e4ksi tulee kuunnella v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4, joita asia koskettaa sek\u00e4 antaa heid\u00e4n johtaa muutosta.<\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Antti<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tTutkijatohtori Antti Rajala: Oppilaiden osallisuus osana monialaista oppimista\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Jotta oppilaista voi kasvaa vallitsevia ajattelutapoja kyseenalaistavia ja uutta luovia kansalaisia, heille t\u00e4ytyy antaa t\u00e4h\u00e4n mahdollisuus jo kouluaikana. <\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Marlene<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tVapaaehtoinen kasvattaja Marlene Soto Godoy: Chilen kansankoulujen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on muuttaa yhteiskuntaa\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Chiless\u00e4 on pitkin poikin vapaaehoisten py\u00f6ritt\u00e4mi\u00e4 kouluja, joissa niin el\u00e4kel\u00e4iset kuin teinitkin jatkavat kesken j\u00e4\u00e4neit\u00e4 opintojaan, oppivat uusia taitoja ja keskustelevat kriittisesti yhteiskunnasta.<\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Saara<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tVarhaiskasvatuksen opettaja Saara Loukola: Mit\u00e4 antirasismi tarkoittaa varhaiskasvatuksessa?\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

P\u00e4iv\u00e4kodeissa riitt\u00e4\u00e4 tekemist\u00e4, jotta kaikilla lapsilla olisi hyv\u00e4 olla. <\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Presidentti<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tPresidentti Tarja Halonen: Rauhanneuvottelujen arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Opettajat ja varhaiskasvattajat, ansaitsisitte rauhan Nobelin.<\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Valo<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tTransaktivisti Valo Vesikauris: Liittolaisuus on aktiivisia tekoja ja kuuntelemaan pys\u00e4htymist\u00e4\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Ei h\u00e4t\u00e4\u00e4, on aivan helppoa kohdata transihmisi\u00e4 kunnioittavasti.<\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kasvatuksen tarina Suomessa on kertomus optimismista.<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":5852,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"elementor_header_footer","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[32],"tags":[],"class_list":["post-5618","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-40-nakokulmaa"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5618","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5618"}],"version-history":[{"count":55,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5618\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":14524,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5618\/revisions\/14524"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5852"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5618"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5618"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5618"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}