{"id":35823,"date":"2025-06-04T12:21:15","date_gmt":"2025-06-04T12:21:15","guid":{"rendered":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/?p=35823"},"modified":"2025-06-05T12:48:55","modified_gmt":"2025-06-05T12:48:55","slug":"2023-romanihistorian-kuukausi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/2023-romanihistorian-kuukausi\/","title":{"rendered":"2023 Romanihistorian kuukausi"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Romanihistorian kuukausi 2023 <\/h1>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

2023: Faktoja romanien historiasta ja tarinoita arjesta<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

T\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyty kootusti kaikki vuoden 2023 romanihistorian kuukauden sosiaalisen median postaukset.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

1.4. <\/strong><\/p>

Julkaisemme p\u00e4ivitt\u00e4in huhtikuun ajan tarinan tai tietoa suomen romaneista ja heid\u00e4n historiastaan.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Romanihistorian kuukauden takana on romaniaktivisti ja RKI:n varapuheenjohtaja Leif Hagert. \u201cHalusin tehd\u00e4 t\u00e4m\u00e4n, sill\u00e4 suomessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ainoastaan valkoisen Suomen historiaa. Romanien historia on my\u00f6s suomen historiaa. Valtav\u00e4est\u00f6 ei tunne historiaamme, mutta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n romanit eiv\u00e4t tunne sit\u00e4. Jotta ymm\u00e4rt\u00e4isimme romanien nykytilannetta ja valtav\u00e4est\u00f6n asenteita paremmin, meid\u00e4n on my\u00f6s ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 historiallista kontekstia.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Kuinka osaamme kyseenalaistaa romanien kohtelua t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jos ei olla miss\u00e4\u00e4n vaiheessa tehty pes\u00e4eroa historiaan ja tarkasteltu historian v\u00e4\u00e4ryyksi\u00e4? On tarpeellista hahmottaa romanien ja valtav\u00e4est\u00f6n yhteiseloa aikojen kuluessa. Romanien asema voisi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olla paljon parempi, mik\u00e4li viranomaiset ja osa valtav\u00e4est\u00f6st\u00e4 olisi kohdellut romaneita toisin. Toisaalta romanit eiv\u00e4t olisi selviytyneet ilman ihmisi\u00e4, jotka eiv\u00e4t olisi tarjonneet apua sit\u00e4 tarvittaessa.\u201d<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Romanihistorian kuukauden takana on halu ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja hahmottaa suomen historiaa my\u00f6s romanien n\u00e4k\u00f6kulmasta yhteisen historian sek\u00e4 yhteiselon kautta. Vaikka useat kantav\u00e4est\u00f6\u00f6n kuuluvat ovat tarjonneet romaneille apua l\u00e4pi historian, ovat kunkin ajan hallitsijat suhtautuneet kiert\u00e4v\u00e4\u00e4n romaniv\u00e4est\u00f6\u00f6n ennakkoluuloisesti.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Ajatus romanihistorian kuukaudesta on saanut inspiraationsa Yhdysvalloissa vietett\u00e4v\u00e4st\u00e4 Black History Monthista, joka on saanut alkunsa jo vuonna 1970. Black History Month korjaa sit\u00e4 ep\u00e4kohtaa, etteiv\u00e4t mustat ole olleet osa yhdysvaltojen historiankirjoitusta, vaan historiaa on kirjoitettu ainoastaan valkoisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Kuukausi koostuu tarinoista ja historiallisista faktoista, joiden taustoittamisessa haluamme erityisesti kiitt\u00e4\u00e4 Panu Pulman toimittamaa \u201cSuomen romanien historia\u201d -teosta sek\u00e4 Jere J\u00e4ppisen toimittamaa \u201cVarokaa, mustalaisia! V\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksen historia, Suomen romanien vaiheita ja kulttuuria -teosta.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

2.4.<\/strong><\/p>

Romanien alkuper\u00e4st\u00e4 ei ole t\u00e4ytt\u00e4 yksimielisyytt\u00e4, mutta heid\u00e4n on arveltu kielentutkimuksen perusteella l\u00e4hteneen Intiasta 1000-luvulla useana eri ajankohtana.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Ensimm\u00e4iset maininnat romaneista Euroopassa on vuodelta 1311 Kreetan saarelta. Kirjallisten l\u00e4hteiden mukaan romaneita on asunut Suomessa ainakin 1500-luvulta, jolloin Suomi kuului Ruotsin kuningaskuntaan. Valtio ja kirkko suhtautuivat romaneihin alkuaikoina varsin kielteisesti. Heit\u00e4 vainottiin ja heid\u00e4t haluttiin sulkea ulos kirkon sek\u00e4 valtion piirist\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Politiikka vaihtui Suomen muuttuessa 1809 Ven\u00e4j\u00e4n suurruhtinaskunnaksi, jolloin romaneita haluttiin sulauttaa osaksi valtav\u00e4est\u00f6\u00e4 ja heit\u00e4 haluttiin valvoa. Vasta viime vuosisadalla romanien elinolojen kohentamiseen alettiin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota ja t\u00e4ss\u00e4 romanien aktivismilla on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 rooli.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Suomalaisen yhteiskunnan rakennemurros alkoi 1900-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen. Entiset maaseudun elinkeinot eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 el\u00e4tt\u00e4neet ja muuttoliike maalta kaupunkeihin alkoi. Yhteiskunnan muutos heijastui my\u00f6s romaniv\u00e4est\u00f6\u00f6n ja suuri osa heist\u00e4 muutti maaseudulta kaupunkeihin. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana romanien aineellinen hyvinvointi on parantunut, mutta murrosvaihe on edelleen voimakas. Romanihistorian kuukauden tarinat on ker\u00e4tty t\u00e4lt\u00e4 suurimman rakennemuutoksen ajalta 1950-70 -luvuilta, kun elinolot alkoivat muuttua.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

L\u00e4hteet: \u201cSuomen romanien historia\u201d, toim. Panu Pulma ja \u201cVarokaa, mustalaisia! V\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksen historia, Suomen romanien vaiheita ja kulttuuria, Jere J\u00e4ppinen<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

3.4.<\/strong><\/p>

\u201dOlimme useana kes\u00e4n\u00e4 teltoilla M\u00e4kkyl\u00e4ss\u00e4. Telttapaikan l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 oli puutarha-alue, jonka ty\u00f6ntekij\u00f6iden kanssa teimme kauppaa, myimme k\u00e4sit\u00f6it\u00e4 ja povasimme. Kauppaa tehdess\u00e4 my\u00f6s tutustuimme toisiimme ja yst\u00e4vystyimme.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Muistan kerran, kun ty\u00f6ntekij\u00e4t tulivat telttapaikallemme ja toivat mukanaan meille herkkuja ty\u00f6paikaltaan: tomaattia, kurkkua ja salaatinlehti\u00e4. Tomaatit ja kurkut olivat meille kyll\u00e4 tuttuja, mutta salaatti ei. Aikuiset romanit luulivat, ett\u00e4 salaatinlehdet oli tarkoitettu hevosille, kuulin heid\u00e4n sanovan toisilleen romanikielell\u00e4 vastaanottaessa tuliaisia ja n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n salaatit, ett\u00e4 \u201dOnpa hyvi\u00e4 ihmisi\u00e4, he toivat hevosillekin sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4.\u201d Sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hevosetkin s\u00f6iv\u00e4t hiukan paremmin.\u201d<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

4.4.<\/strong><\/p>

Romanien historia, jossa romaneita on syrjitty, mutta jossa heill\u00e4 on ollut my\u00f6s yksitt\u00e4isi\u00e4 suojelijoita, on yht\u00e4 pitk\u00e4 kuin heid\u00e4n historiansa Suomessa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Ensimm\u00e4inen romaneihin kohdistunut laajempi vaino ajoittuu Kuningas Juhana III:n aikaan, jolloin h\u00e4n kehotti puhdistamaan valtakunnan romaneista ja ajamaan heid\u00e4t Norjaan vuonna 1577. 1600-luvun alussa kuningas Kaarle IX pelk\u00e4si vakoojia ja kohdisti ep\u00e4luulonsa erityisesti romaneihin sek\u00e4 muuhun kiert\u00e4v\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6\u00f6n. Samoihin aikoihin kuitenkin paikalliset hallitsijat, kuten Turun maaherra Otto M\u00f6rner (1608) tai prinsessa Cecilia (1577) my\u00f6nsiv\u00e4t romaneille passeja ja suojeluskirjeit\u00e4, jotka helpottivat liikkumista valtakunnan sis\u00e4ll\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Romanit niputettiin murhaajien ja pahoin tekij\u00f6iden kanssa samaan kastiin. My\u00f6s kirkko halusi sulkea romanit kristillisen yhteis\u00f6n ulkopuolelle. Virallisen linja mukaan romaneja ei saanut haudata, eik\u00e4 heid\u00e4n lapsiaan kastaa, mutta tiedet\u00e4\u00e4n ett\u00e4 esimerkiksi Sigtunan kirkkoherra kastoi romanilapsia 1500-luvun lopussa. Kastamattomat romanit koettiin ennustajanlahjoineen uhkana. Arkkipiispa Laurentius Petri julisti vuonna 1573 romanien olevan t\u00e4ysin ep\u00e4kristillist\u00e4 v\u00e4ke\u00e4, joka ei halunnut kristillisty\u00e4, vaan valehteli, huijasi, rosvosi ja eli kiertolaisel\u00e4m\u00e4\u00e4. 1500-luvun lopussa romanilta kiellettiin kirkollisten palvelusten lis\u00e4ksi my\u00f6s sairaanhoito, eiv\u00e4tk\u00e4 papit sallineet edes kristinuskoon k\u00e4\u00e4ntyneiden romanien osallistumista jumalanpalveluksiin.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

L\u00e4hteet: \u201cSuomen romanien historia\u201d, toim. Panu Pulma ja \u201cVarokaa, mustalaisia! V\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksen historia, Suomen romanien vaiheita ja kulttuuria, Jere J\u00e4ppinen<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

5.4.<\/strong><\/p>

Is\u00e4 teki parhaimman vitsateltan, mit\u00e4 tied\u00e4n. Rakentaminen aloitettiin aina etsim\u00e4ll\u00e4 mets\u00e4st\u00e4, johon my\u00f6s teltat pystytet\u00e4\u00e4n, teltantekoon tarvittavat vitsat. Kun vitsat oli vuoltu, taivuteltu ja sidottu naruilla kiinni, niit\u00e4 alettiin peitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. P\u00e4\u00e4puolelle laitettiin lakana, jotta se on valoisampi ja toiselle puolelle rakennettiin ovi viltill\u00e4. Lopuksi telttarakennelman yli vedettiin tervapaperi, joka piti teltan sis\u00e4puolen kuivana ja l\u00e4mp\u00f6isen\u00e4. Tervapaperia piti olla niin reilusti, ett\u00e4 sit\u00e4 j\u00e4i maahankin teltan sivuille. Kivet pitiv\u00e4t sen hyvin paikallaan. Oli s\u00e4\u00e4 mink\u00e4lainen tahansa, teltassa oli hyv\u00e4 olla. Siell\u00e4 oli l\u00e4mmin, ja jos satoi, niin se ropisi mukavasti vasten tervapaperiin. Siin\u00e4 sai hyvin unen.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

6.4.<\/strong><\/p>

Ruotsin valtakunnassa annettiin 24. marraskuuta 1637 Placat om Tartarens f\u00f6rdrifwande af landet eli niin sanottu hirttolaki, jossa kaikki romanit m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin poistumaan maasta vuoden ja yhden p\u00e4iv\u00e4n kuluessa. M\u00e4\u00e4r\u00e4ajan umpeutumisen j\u00e4lkeen maassa tavatut romanimiehet sai hirtt\u00e4\u00e4 ilman oikeudenk\u00e4ynti\u00e4, ja naiset ja lapset ajaa valtakunnan rajan yli. Laki, joka mahdollisti teloituksen ilman oikeudenk\u00e4ynti\u00e4 oli todella kummallinen my\u00f6s oman aikansa oikeusk\u00e4sityksen mukaan ja sit\u00e4 lievennettiin vuonna 1642 kerj\u00e4l\u00e4isasetuksessa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Uuden lain mukaan maaherra sai rangaista kuolemalla niit\u00e4 romaneita, jotka olivat syyllistyneet varkauteen tai muuhun sopimattomaan tekoon tai tihuty\u00f6h\u00f6n. Tuomio ei t\u00e4m\u00e4nk\u00e4\u00e4n lain mukaan edellytt\u00e4nyt oikeusk\u00e4sittely\u00e4. Sanotaan, ett\u00e4 tiedett\u00e4v\u00e4sti lakia ei sovellettu koskaan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, mutta asiaa on vaikea todistaa, sill\u00e4 ilman oikeudenk\u00e4yntej\u00e4 romanien hirtt\u00e4misest\u00e4 ei tarvinnut tehd\u00e4 dokumentaatiota. 1600-luvulla romanien asema alkoi parantua v\u00e4hitellen, koska armeija tarvitsi jokaisen asekuntoisen miehen. Sotilaaksi ryhtyneen perhe siirtyi laillisen suojelun piiriin ja irtolaista uhannut pakkoty\u00f6tuomio lieventyi. Tappom\u00e4\u00e4r\u00e4ys kumottiin lopullisesti vasta 1748.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

L\u00e4hteet: \u201cSuomen romanien historia\u201d, toim. Panu Pulma ja \u201cVarokaa, mustalaisia! V\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksen historia, Suomen romanien vaiheita ja kulttuuria, Jere J\u00e4ppinen<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

7.4.<\/strong><\/p>

Meid\u00e4n kyl\u00e4ss\u00e4 oli kyl\u00e4n kulkuri nimelt\u00e4\u00e4n Hugo. H\u00e4nell\u00e4 ei ollut asuntoa tai liiemmin mit\u00e4\u00e4n omaisuutta, vain py\u00f6r\u00e4, jolla h\u00e4n kulki kes\u00e4t talvet nelj\u00e4n talon v\u00e4li\u00e4, joissa h\u00e4n sai asustella tarpeensa mukaan. Yksi noista talosta oli meid\u00e4n talo.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Kun \u00e4iti k\u00e4vi kaupustelemassa m\u00f6kkien ovelta ovelle k\u00e4sit\u00f6it\u00e4, kysyi h\u00e4n samalla, olisiko m\u00f6kiss\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 vaatteita Hugoa varten. Kun Hugo saapui ovellemme, h\u00e4nt\u00e4 odotti \u00e4idin pyyt\u00e4m\u00e4t ja pesem\u00e4t puhtaat vaatteet. Kun Hugo oli siistiytynyt ja vaihtanut puhdasta ylleen, istui h\u00e4n ruokap\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4reen sy\u00f6m\u00e4\u00e4n ja alkoi siin\u00e4 samassa kertoa runojaan. Kodissamme oli totuttu antamaan y\u00f6sija sit\u00e4 tarvitseville romaneille. Vaikka Hugo ei ollut romani, oli h\u00e4n aina odotettu. H\u00e4n oli meid\u00e4n monivuotinen kunniavieras.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Tuli milloin halusi, ei ilmoittanut, lapset odottivat h\u00e4nen runojaan.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

8.4.<\/strong><\/p>

Romaneista k\u00e4ytetyt termit \u201ctattare\u201d ja \u201ctartare\u201d, jotka juonsivat Pohjois-Saksan ja Tanskan kiertolaisia kuvaavista sanoista, vakiintuivat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Ruotsi-Suomessa 1500-luvulla. Mustalaista tai romania tarkoittava sana \u201czigenare\u201d ilmaantui n\u00e4iden rinnalle vasta 1600-luvulla. Romaneista k\u00e4ytettiin my\u00f6s nimityst\u00e4 \u201csvart tattare\u201d, josta mahdollisesti vakiintui k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n suomenkielinen sana mustalainen.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Vaikka romaneilla ei ole ollut vahvaa asemaa suhteessa p\u00e4\u00e4v\u00e4est\u00f6\u00f6n, ovat he onnistuneet puolustamaan asemaansa v\u00e4hemmist\u00f6n\u00e4. Oikeus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 omasta nimityksest\u00e4 on hyv\u00e4 esimerkki v\u00e4hemmist\u00f6n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevasta poliittisesta voimasta.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Kamppailua romani-sanan juurruttamisesta valtakieleen voi verrata esimerkiksi Yhdysvaltojen mustien k\u00e4ym\u00e4\u00e4n taisteluun halventavaa n-termi\u00e4 vastaan tai Suomessa saamelaisten tekem\u00e4\u00e4n kamppailuun halventavan lappalainen-nimityksen poistamiseksi.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Monet romanit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t itse itsest\u00e4\u00e4n nimityst\u00e4 mustalainen, mutta t\u00e4m\u00e4 ei oikeuta yhteis\u00f6n ulkopuolisia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

L\u00e4hteet: \u201cSuomen romanien historia\u201d, toim. Panu Pulma ja \u201cVarokaa, mustalaisia! V\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksen historia, Suomen romanien vaiheita ja kulttuuria, Jere J\u00e4ppinen<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

9.4.<\/strong><\/p>

Monesti koulussa takana istunut oppilas repi kesken oppitunnin meid\u00e4n romanitytt\u00f6jen lettej\u00e4 ja leikki ajavansa hevosta. Joskus leteist\u00e4mme vedettiin niin kovaa, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4si itku. T\u00e4ll\u00f6in opettaja ei viel\u00e4 puuttunut asiaan, mutta jos joku meist\u00e4 romanilapsista yritti pit\u00e4\u00e4 puolensa, opettaja puuttui v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ja m\u00e4\u00e4r\u00e4si meid\u00e4t romanilapset j\u00e4lki-istuntoon. Kun muut oppilaat lausuivat meille pilkkaloruja romaneista, leikki opettaja aluksi, ett\u00e4 h\u00e4n ei kuullut niit\u00e4. Kun menimme kertomaan h\u00e4nelle t\u00e4st\u00e4, h\u00e4n vastasi kylm\u00e4sti \u201dteh\u00e4n olette mustalaisia, te ette saa siit\u00e4 suuttua.\u201d<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

N\u00e4in kerran tuon opettajan puolisonsa seurassa. Siit\u00e4 ohi k\u00e4velless\u00e4ni moitin opettajaa h\u00e4nen k\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4, johon h\u00e4nen puolisonsa reagoi s\u00e4ttim\u00e4ll\u00e4 opettajaa t\u00e4m\u00e4n huonosta k\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4 ja kyseenalaisti ammatinvalinnan.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

10.4.<\/strong><\/p>

Romaneihin on kautta aikojen liitetty ep\u00e4toivottuja ominaisuuksia, kuten valehtelua, huijaamista, varastamista ja kiertolaisuutta, jotka ovat vahvasti stigmatisoineet romaneita \u2013 ja tekev\u00e4t sit\u00e4 yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Romaneita on ollut helppo syytt\u00e4\u00e4 rikoksista, joita he eiv\u00e4t ole tehneet. Jo 1600-luvulla ovat valtav\u00e4est\u00f6n henkil\u00f6t j\u00e4\u00e4dess\u00e4\u00e4n kiinni rikoksesta syytt\u00e4neet romaneita tehdyist\u00e4 rikoksista. Vanhin l\u00f6ytynyt oikeustapaus k\u00e4sittelee Sipoon kirkossa 1638 varastettuja verorahoja. Varkaudesta ep\u00e4iltiin oikeudessa hyvin perustein lukkaria, mutta kun l\u00e4sn\u00e4 olleilta pit\u00e4j\u00e4n miehilt\u00e4 kysyttiin arviota siit\u00e4, kuka rahat oli vienyt, nostivat he esiin romanit. Heid\u00e4n mukaansa Helsingiss\u00e4 varastelleet romanit olivat joulun 1637 aikoihin matkustaneet Sipoon pit\u00e4j\u00e4n l\u00e4pi ja he arvelivat my\u00f6s verorahojen kadonneet romanien matkaan.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

L\u00e4hteet: \u201cSuomen romanien historia\u201d, toim. Panu Pulma ja \u201cVarokaa, mustalaisia! V\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksen historia, Suomen romanien vaiheita ja kulttuuria, Jere J\u00e4ppinen<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

11.4.<\/strong><\/p>

Lavatanseihin oli 21-vuoden ik\u00e4raja, mutta min\u00e4 olin vasta 12 ja kova tanssimaan. Sis\u00e4lle oli helppo luikahtaa, mutta siell\u00e4 pysyminen oli haastavampaa, sill\u00e4 poliisi k\u00e4vi kymmenen aikaan tarkistamassa, ett\u00e4 paikalla ei ollut alaik\u00e4isi\u00e4. Koska tiesin kellonajan, niin osasin varautua siihen ja piilouduin usein penkkien alle hetkeksi, ett\u00e4 tarkistuskierros on ohi.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Kerran tanssilavalla oli tanssikilpailu. En tiennyt kilpailusta, mutta kuulin musiikin ja l\u00e4hdin saman tien tanssilattialle. Kun kappale p\u00e4\u00e4tyi, Olavi Virta kertoi mikrofoniin tanssikisan ratkenneen ja ett\u00e4 voittaja pari olimme me \u2013 min\u00e4 ja yst\u00e4v\u00e4ni. Virta pyysi meit\u00e4 voittajaparina antamaan n\u00e4yt\u00f6n, eli tanssilattialla ei ollut muita kuin min\u00e4 ja yst\u00e4v\u00e4ni. Tanssin py\u00f6rteiss\u00e4 emme huomanneet ajan kulkua.\u00a0 Kello oli kymmenen ja poliisit saapuivat tarkastuskierrokselleen. Minun siihen asti toiminut suunnitelmani, piiloutua penkin alle ei siis nyt onnistunut. Yksi poliiseista k\u00e4veli luoksemme, laittoi suikkahatun taskuunsa ja kysyi yst\u00e4v\u00e4lt\u00e4ni, saako h\u00e4n tanssia tanssin loppuun. Yst\u00e4v\u00e4ni suostui. Poliisi oli hyv\u00e4 tanssija ja olin varma, ett\u00e4 h\u00e4n antaa minun j\u00e4\u00e4d\u00e4 tanssimaan. Kun tanssi p\u00e4\u00e4ttyi, poliisi palasi ammattirooliinsa ja komensi minua l\u00e4htem\u00e4\u00e4n kotiin. Vaikka poliisi oli tiukka ja minua harmitti kesken j\u00e4\u00e4neet tanssit, oli muisto l\u00e4mmin.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

12.4.<\/strong><\/p>

Moni Karjalan evakoista oli romani. Valtav\u00e4est\u00f6n suhtautuminen evakohin oli monin paikoin ep\u00e4luuloista sek\u00e4 rasistista ja romanit joutuivat kaksinkertaisen syrjinn\u00e4n kohteeksi. He olivat evakkoja ja kuuluivat v\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Hevosten takavarikoiminen armeijalle oli suuri ongelma romaneille, sill\u00e4 monien elinkeino perustui hevosiin. Kun yhteydet Karjalassa tuttuihin taloihin menetettiin, joutuivat romanit turvautumaan entist\u00e4 enemm\u00e4n heihin ennakkoluuloisesti suhtautuviin viranomaisiin ja toisaalta sukulaisiin. Sodan aikana ja sen j\u00e4lkeen elettiin korttitaloudessa ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelykorttien saanti oli sidottu kotipaikkaan ja kansanhuoltoviranomaisten kortistoihin. Monille romaneille tuotti vaikeuksia saada heille kuuluvia kortteja ja viranomaiset ep\u00e4iliv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi erotyisesti romaneja s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelykorttien v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Moni romanimiehist\u00e4 palveli sodan aikana armeijassa ja jotkut naiset palvelivat lottina, mutta t\u00e4st\u00e4 huolimatta Eduskunnassa valmisteltiin jatkosodan aikana romanien leimaamista irtolaisiksi ja heid\u00e4n saattamistaan ty\u00f6velvollisuuden piiriin. Urho Kekkonen, joka toimi Siirtov\u00e4en keskuksen johtajana, aloitti vuonna 1942 julkisuudessa kampanjan, jonka tavoitteena oli romanien pakkoty\u00f6llist\u00e4minen. Kihni\u00f6\u00f6n perustettiin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n romaneille tarkoitettu pakkoty\u00f6leiri, johon romanimiehi\u00e4 passitettiin irtolaisuuden perusteella pelk\u00e4ll\u00e4 hallinnollisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4. Pakkoty\u00f6velvoite ei kuitenkaan koskaan edennyt laiksi asti.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

L\u00e4hteet: \u201cSuomen romanien historia\u201d, toim. Panu Pulma ja \u201cVarokaa, mustalaisia! V\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksen historia, Suomen romanien vaiheita ja kulttuuria, Jere J\u00e4ppinen<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

13.4.<\/strong><\/p>

1800-luvun lopussa Suomen valtio yritti ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa sulauttaa romanit osaksi valtav\u00e4est\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4n ajateltiin tapahtuvan tuhoamalla romanikieli erityisesti lasten kohdalla ja t\u00e4t\u00e4 varten ehdotettiin erityisten mustalaiskoulujen perustamista romanilapsille. Alkuvaiheessa n\u00e4ihin oli tarkoitus sijoitettaa ne romanilapset, joita heid\u00e4n vanhempansa eiv\u00e4t toimittaisi tavallisiin kouluihin kotipaikkakunnallaan. My\u00f6hemmin yleisen koulupakon tultua voimaan romanilasten koulukoteihin sijoittamista oli tarkoitus laajentaa. Koulujen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli erityisesti perinteiden katkaisu ja romanilasten \u201csuojelu vanhempien mustalaisten vaikutuksilta\u201d.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Ensimm\u00e4inen erityisesti romanilapsille tarkoitettu lastenkoti perustettiin vuonna 1953 ja my\u00f6hemmin niit\u00e4 perustettiin lis\u00e4\u00e4. Kotien tarkoituksena oli sek\u00e4 tarjota suojelua sen tarpeessa oleville lapsille, mutta my\u00f6s kasvattaa lapsia valtav\u00e4est\u00f6n el\u00e4m\u00e4ntapaan ja kulttuuriin. 60- ja 70-luvuilla romanilapsia pakkohuostaanotettiin ja heit\u00e4 kiellettiin puhumasta romanikielt\u00e4 tai yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4st\u00e4 kulttuuriaan. T\u00e4m\u00e4n kaiken tarkoituksena sulauttaa romanilapsia osaksi valtav\u00e4est\u00f6\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Samaan aikaan valtio ker\u00e4si my\u00f6s saamelaislapsia koulukoteihin, joissa harjoitettiin samanlaisia toimia. T\u00e4llaiset pakkoassimilaatiotoimet kertovat valtion tuon aikaisesta asenteesta v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4 kohtaan.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

L\u00e4hteet: \u201cSuomen romanien historia\u201d, toim. Panu Pulma ja \u201cVarokaa, mustalaisia! V\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksen historia, Suomen romanien vaiheita ja kulttuuria, Jere J\u00e4ppinen<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

14.4.<\/strong><\/p>

Muistan ett\u00e4\u00a0 mummo ja vaari asuivat pieness\u00e4 saunakamarissa, kun olin pieni tytt\u00f6. Saunakamari n\u00e4ytti kauniilta. Se oli keltainen puurakennus valkoisilla ikkunapielill\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Mummo ei pystynyt liikkumaan. H\u00e4n oli sairas. Kutsuivat sairautta nivelreumaksi.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Vaari hankki heille s\u00e4ngyn, jotta mummollakin olisi parempi olla.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

S\u00e4ngyn my\u00f6t\u00e4 tilanne kuitenkin paheni entisest\u00e4\u00e4n \u2013 s\u00e4ngyn mukana tuli lutkoita. Lutikat valtasivat hetkess\u00e4 pikkuruisen rakennuksen. Niit\u00e4 oli joka paikassa, niit\u00e4 n\u00e4ki k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 seini\u00e4kin pitkin. Edes myrkytt\u00e4misell\u00e4 niist\u00e4 ei p\u00e4\u00e4ssyt eroon.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Koska mummorukka ei pystynyt liikuttamaan k\u00e4si\u00e4 tai jalkoja, ei h\u00e4n kyennyt h\u00e4tistelem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00e4n vaeltavia luteita pois. Viisi vuotta mummo kitui noissa olosuhteissa, kunnes tuli reumakuume, ja sairaalareissu. Sairaalareissu p\u00e4\u00e4tyi kunnalliskotiin, jossa he kerkesiv\u00e4t el\u00e4\u00e4 paremissa olosuhteissa ja avun piiriss\u00e4 vain noin viikon. Sitten mummo nukkui pois.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

15.4.<\/strong><\/p>

Romanit alkoivat j\u00e4rjest\u00e4yty\u00e4 ja saada \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n kuuluviin toisen maailmansodan j\u00e4lkeen ja vuonna 1946 sis\u00e4asiainministeri\u00f6lle j\u00e4tettiin 346 romanin allekirjoittama kirjelm\u00e4 mustalaisl\u00e4hetyst\u00e4 vastaan.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Suomen romanien asema alkoi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 \u201crotukysymyksen\u00e4\u201d 60-luvulla, joka yll\u00e4tti valtion virallisen romanipoliittisen elimen. Erityisesti ruotsalainen lehdist\u00f6 painosti Suomea asiasta ja suomen ruotsinkieliset lehdet tarttuivat t\u00e4h\u00e4n. My\u00f6s Kirkko ja kaupunki esitti -64 kysymyksen \u201cel\u00e4v\u00e4tk\u00f6 suomen romanit apartheidissa\u201d, johon alettiin yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin vastata my\u00f6nt\u00e4v\u00e4sti.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Vuonna 1969 Lappeenrannassa j\u00e4rjestettiin tiett\u00e4v\u00e4sti ensimm\u00e4inen romanimielenosoitus, jossa vaadittiin mm. syrjinn\u00e4n kielt\u00e4mist\u00e4 lailla sek\u00e4 asuntoja, ty\u00f6t\u00e4 ja koulutusta.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

60- ja 70-lukujen tasa-arvoisempi ilmapiiri, romanien aktivismi ja uudenlainen v\u00e4hemmist\u00f6ajattelu alkoivat tuoda konkreettisia muutoksia romanien arkeen. T\u00e4rkeit\u00e4 olivat romanien syrjinn\u00e4n kielt\u00e4nyt laki vuodelta 1970 sek\u00e4 1975 laki romanien asunto-olojen parantamisesta. Lehdist\u00f6ss\u00e4 romaneille alettiin per\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n yht\u00e4l\u00e4isi\u00e4 oikeuksia kuin valtav\u00e4est\u00f6\u00f6n ja \u201cv\u00e4hemmist\u00f6 ongelmaa\u201d alettiin k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 \u201cenemmist\u00f6ongelmaksi\u201d ja kysymykseksi syrjivist\u00e4 rakenteista.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

L\u00e4hteet: \u201cSuomen romanien historia\u201d, toim. Panu Pulma ja \u201cVarokaa, mustalaisia! V\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksen historia, Suomen romanien vaiheita ja kulttuuria, Jere J\u00e4ppinen<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

16.4.<\/strong><\/p>

Oli kes\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4 ja hyv\u00e4 ilma l\u00e4hte\u00e4 myym\u00e4\u00e4n k\u00e4sit\u00f6it\u00e4 ovelta ovelle. Saavuin pienen m\u00f6kin pihaan, jossa ulko-ovi oli auki. Sis\u00e4lt\u00e4 kuului lapsen kiukuttelua. H\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 yritti hiljent\u00e4\u00e4 lapsen pelottelemalla: \u201dNyt kun tulee mustalaiskuorma, min\u00e4 annan sinut heid\u00e4n mukaan. He ovat todella ilkeit\u00e4 ja julmia lapsille. Sitten loppuu sinunkin kiukuttelusi.\u201d<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Silloin min\u00e4 koputin ovenkarmiin. Lapsen \u00e4iti ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 kuulin h\u00e4nen sanomansa. H\u00e4n sanoi heti minulle: \u201dMin\u00e4 ostan!\u201d T\u00e4h\u00e4n min\u00e4 vastasin, ett\u00e4 en myy h\u00e4nelle periaatteesta. Jatkoin sanoen: \u201dOn huono tapa kasvattaa lapsi valheella.\u201d Ja lapselle kerroin, ett\u00e4 emme me romanit tee lapsille mit\u00e4\u00e4n pahaa, emmek\u00e4 vie muiden lapsia. Me kyll\u00e4 voimme auttaa jos n\u00e4emme, ett\u00e4 joku lapsi on avun tarpeessa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

17.4.<\/strong><\/p>

Romanien elinkeinot ovat olleet perinteisesti sukupuolittuneita. Romanit kiersiv\u00e4t muista poiketen ymp\u00e4rivuotisesti yleens\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhden perhekunnan, eli noin 5-10 hengen \u201csakin\u201d voimin. Kullakin sukupolvella ja -puolella oli omat teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 elannon hankkimisessa. Naisilla oli p\u00e4\u00e4vastuu jokap\u00e4iv\u00e4isest\u00e4 ruoasta ja miehet huolehtivat puolestaan rahatuloista ja hevosista.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

L\u00e4hteet: \u201cSuomen romanien historia\u201d, toim. Panu Pulma ja \u201cVarokaa, mustalaisia! V\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksen historia, Suomen romanien vaiheita ja kulttuuria, Jere J\u00e4ppinen<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

18.4.<\/strong><\/p>

Romaninaisten ruoanhankinta tapahtui perinteisesti \u201ck\u00e4velem\u00e4ll\u00e4\u201d, joka perustui naisten v\u00e4liseen vaihtoon. Osapuolet olivat tyypillisesti entuudestaan tutut romaninainen ja talon ruokataloudesta huolehtinut em\u00e4nt\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Pitsi- ja k\u00e4sit\u00f6ill\u00e4 oli kahtalainen rooli. Ne olivat haluttua kauppatavaraa ja niit\u00e4 lahjoittamalla ja vaihtamalla oli mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4 hyviin v\u00e4leihin talojen em\u00e4ntien kanssa. My\u00f6s povaaminen kohdistettiin usein juuri em\u00e4nnille. Romaninaiset olivat usein eritt\u00e4in taitavia pitsinvirkkaajia ja he voittivat k\u00e4sit\u00f6ill\u00e4\u00e4n maakuntakilpailujen palkintoja. Naisten joukossa oli my\u00f6s erikoistuneita tekstiility\u00f6l\u00e4isi\u00e4, jotka asuivat yhdess\u00e4 talossa pidempi\u00e4 aikoja ennen kuin siirtyiv\u00e4t t\u00f6ihin seuraavaan taloon.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

L\u00e4hteet: \u201cSuomen romanien historia\u201d, toim. Panu Pulma ja \u201cVarokaa, mustalaisia! V\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksen historia, Suomen romanien vaiheita ja kulttuuria, Jere J\u00e4ppinen<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

19.4.<\/strong><\/p>

Minulla ei ollut mit\u00e4\u00e4n palkkatuloja tai tukia. Jos halusin sy\u00f6d\u00e4, minun piti tehd\u00e4 kauppaa tai povata. K\u00e4sit\u00f6iden lis\u00e4ksi myin viinaa. Viina vaikutti menev\u00e4n paremmin kaupaksi kuin k\u00e4sity\u00f6t. Niinp\u00e4 l\u00e4hdin er\u00e4\u00e4n\u00e4 loppukes\u00e4n\u00e4 auringon l\u00e4mmitt\u00e4m\u00e4\u00e4n iltaan viinapullon kanssa. Pian minua vastaan tuli perhe, jonka is\u00e4 halusi ostaa minulta pullon. Kun olin ojentamassa h\u00e4nelle pulloa, h\u00e4nen puolisonsa sanoi itkuisena miehelleen: \u201dNyt jos sin\u00e4 ostat tuon pullon, niin meill\u00e4 ei ole rahaa edes leip\u00e4\u00e4n.\u201d T\u00e4h\u00e4n perheen is\u00e4 sanoi jyr\u00e4ht\u00e4en: \u201dNyt jos tuo nainen ei myy minulle t\u00e4t\u00e4 pulloa, niin min\u00e4 tapan sinut.\u201d Katsoin naista ja h\u00e4nen kyynelien kastamia poskia ja vilkaisin lapsia, jotka pelokkaan ja avuttoman n\u00e4k\u00f6isen\u00e4 seurasivat tilannetta.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Annoin pullon miehelle ja otin h\u00e4nen tarjoaman 15 markkaa vastaan. Mies k\u00e4\u00e4nsi sel\u00e4n ja l\u00e4hti k\u00e4velem\u00e4\u00e4n, vaimo ja lapset olivat l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 seuraamaan h\u00e4nt\u00e4, mutta min\u00e4 tartuin naisen k\u00e4sivarteen ja annoin h\u00e4nelle miehens\u00e4 maksaman 15 markkaa ja sen lis\u00e4ksi omia rahojani, mit\u00e4 oli taskunpohjalle j\u00e4\u00e4nyt. Sanoin h\u00e4nelle: \u201dMene nyt suoraan ruokakauppaan ja laita l\u00e4mmin ruoka itsellesi ja lapsillesi. Valot varmaan kannattaa pit\u00e4\u00e4 kiinni, jotta miehesi luule asuntoa tyhj\u00e4ksi. Voi hyvin ja pysy turvassa.\u201d<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen menin myyntipullojeni luokse ja rikoin niist\u00e4 joka ainoan, enk\u00e4 sen j\u00e4lkeen en\u00e4\u00e4 ikin\u00e4 myynyt viinaa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

20.4.<\/strong><\/p>

Romanimiesten t\u00e4rkein ja my\u00f6s arvostetuin ammatti on historiallisesti ollut hevoskauppa. Pienimuotoisella hevosten vaihtelulla tutuissa taloissa oli samanlainen keskeinen merkitys, kuin naisten k\u00e4sit\u00f6iden vaihdolla. Sill\u00e4 pyrittiin luottamuksen yll\u00e4pitoon ja suhteellisen tasapuolisiin kauppoihin.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Miehet ovat perinteisesti valmistaneet k\u00e4sit\u00f6it\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 omiksi tarpeiksi ja ne ovat liittyneet hevoskauppaan. Karjalan romanit, jotka ennen toista maailmansotaa muodostivat noin kolmanneksen Suomen romaneista, saivat vaikutteita Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ja heill\u00e4 oli muista poiketen hevoskaupan ohella my\u00f6s voimakas k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isperinne. Miehet valmistivat omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja myyntiiin kaikkia hevosajossa ett\u00e4 ratsastuksessa tarvittavia v\u00e4lineit\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Vastoin kliseist\u00e4 kuvaa romanit eiv\u00e4t el\u00e4neet maanviljelyksen ulkopuolella. Romanit kulkivat talosta taloon tehden pelto- ja mets\u00e4t\u00f6it\u00e4. My\u00f6s pidempiaikaiseen majoitukseen j\u00e4\u00e4neet romaniperheet osallistuivat normaalisti talojen t\u00f6ihin.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Erityisesti 1900-luvun puolen v\u00e4lin j\u00e4lleenrakennuksesta l\u00e4htien romanit ovat tehneet my\u00f6s erilaisia\u00a0 t\u00f6it\u00e4 rakennuksilla.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

L\u00e4hteet: \u201cSuomen romanien historia\u201d, toim. Panu Pulma ja \u201cVarokaa, mustalaisia! V\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksen historia, Suomen romanien vaiheita ja kulttuuria, Jere J\u00e4ppinen<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

21.4.<\/strong><\/p>

S\u00f6in \u00e4itini tekemi\u00e4 herkullisia lihapullia, mutta mielt\u00e4ni painoi kovasti se, ett\u00e4 is\u00e4ni ei ollut niit\u00e4 sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4. Is\u00e4 oli pidemm\u00e4n matkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 rakentamassa siltaa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Kun olin sy\u00f6nyt lautaseni tyhj\u00e4ksi, pyysin \u00e4idilt\u00e4 astiaa, jossa voisin vied\u00e4 is\u00e4lle ty\u00f6maalle tuota herkkuruokaa. \u00c4itini ei n\u00e4ytt\u00e4nyt uskovan, ett\u00e4 l\u00f6yt\u00e4isin is\u00e4n ty\u00f6paikalle, koska sinne p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen piti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 linja-autoa ja niill\u00e4 kulkeminen oli minulle vieraampaa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Koska ilmoitin p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti viev\u00e4ni ruoan perille, \u00e4iti laittoi ruokaa kannelliseen punaiseen emaliastiaan, ojensi sen minulle ja kehotti olemaan varovainen matkallani. Ovea sulkiessa huomasin h\u00e4nen edelleen n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n ep\u00e4uskoiselta, ett\u00e4 l\u00f6yt\u00e4isin perille. \u201dEi pid\u00e4 aliarvioida H\u00e4meess\u00e4 kasvanutta romanitytt\u00f6\u00e4\u201d, ajattelin k\u00e4velless\u00e4ni kohti kyl\u00e4kauppaa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Kyl\u00e4kauppa oli pieni ja tunnelmallinen. Heti sinne p\u00e4\u00e4sty\u00e4ni kerroin omistajalle ja h\u00e4nen \u00e4idilleen, mit\u00e4 meinaan tehd\u00e4. Omistajan \u00e4iti alkoi tehd\u00e4 is\u00e4lleni viel\u00e4 ev\u00e4\u00e4t, eli kokonaisen reik\u00e4leiv\u00e4n, jonka h\u00e4n voiteli ja laittoi v\u00e4liin juustoa ja makkaraa. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4n antoi minulle tyhj\u00e4n limsapullon, jonka p\u00e4\u00e4sin pesem\u00e4\u00e4n takahuoneeseen. Siihen laitettiin maitoa ruokajuomaksi mukaan. Ostin viel\u00e4 is\u00e4lleni kaksi askia tupakkaa ja sytyttimen. Kauppiaan \u00e4iti pakkasi kaikki saadut ev\u00e4\u00e4t ja ostokseni ruskeaan paperikassiin.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Kauppias katsoi aikataulusta, ett\u00e4 linja-auton pit\u00e4isi tulla hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4. H\u00e4n tuli mukaan pys\u00e4kille, pys\u00e4ytti auton ja kertoi, minne minun pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4 ja ett\u00e4 voisiko kuski j\u00e4tt\u00e4\u00e4 minut oikeaan paikkaan. Kauppias my\u00f6s pyysi kuljettajalta, voisiko h\u00e4n odottaa sen aikaa perill\u00e4 pys\u00e4kill\u00e4, ett\u00e4 kerke\u00e4n katsomaan ty\u00f6maakopista, onko is\u00e4 paikalla. Kuljettajalle t\u00e4m\u00e4 sopi.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Perille p\u00e4\u00e4sty\u00e4ni n\u00e4in is\u00e4n ja vilkutin kuljettajalle merkiksi, ett\u00e4 h\u00e4n voi jatkaa matkaa. Is\u00e4 oli hyvin iloinen minun n\u00e4kemisest\u00e4ni ja ruokahalu h\u00e4nell\u00e4 oli valtava. Kauppiaan \u00e4idin tekem\u00e4t ev\u00e4\u00e4t olivat niin valtavat, ett\u00e4 niist\u00e4 riitti jakamista my\u00f6s ty\u00f6kaverille. Is\u00e4 hoiti ruokatauon j\u00e4lkeen ty\u00f6vuoronsa p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen ja me p\u00e4\u00e4simme yhdess\u00e4 takaisin kotiin.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

22.4.<\/strong><\/p>

1950-luvulta l\u00e4htien monet perinteisist\u00e4 ammateista menettiv\u00e4t merkityksens\u00e4 voimakkaan teollistumisen ja kaupank\u00e4ynnin muutosten my\u00f6t\u00e4. Traktorit korvasivat hevoset ja tehdastuotteet k\u00e4sity\u00f6t.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Suomi ei modernisoitunut yhdell\u00e4 kertaa ja moni romaneista kykeni viel\u00e4 1950-luvulla el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 perinteisill\u00e4 elinkeinoilla. 60-luvun nopea kaupungistuminen mursi lopullisesti hevoskaupan ja k\u00e4sit\u00f6iden aseman tulonl\u00e4htein\u00e4. Romanit reagoivat t\u00e4h\u00e4n toisaalta kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vanhoja elinkeinoja esimerkiksi hevoskaupasta autokauppaan ja k\u00e4sit\u00f6ist\u00e4 valmistavaroihin sek\u00e4 siirtym\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4v\u00e4est\u00f6n elinkeinoihin, kuten teollisuuden, palveluiden ja rakennusalan sekat\u00f6ihin.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Puutteellista toimeentuloa paikattiin my\u00f6s sosiaalituilla ja k\u00f6yh\u00e4inavun ja lapsilisien turvin. Avustukset eiv\u00e4t kuitenkaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 olleet samalla lailla romanien, kuin muiden ulottuvilla. Paikallisviranomaiset olivat usein haluttomia ulottamaan sosiaaliturvaa kokonaisuudessaan romaneille.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

L\u00e4hteet: \u201cSuomen romanien historia\u201d, toim. Panu Pulma ja \u201cVarokaa, mustalaisia! V\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksen historia, Suomen romanien vaiheita ja kulttuuria, Jere J\u00e4ppinen<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

23.4.<\/strong><\/p>

Viel\u00e4 50-luvulla romanien kaupungistuminen oli suhteellisen v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Vuonna 1954 vain noin nelj\u00e4nnes romaneista asui kaupungeissa. Kaupungistuminen ei jakautunut tasaisesti ja ylivoimaisesti suurimman kaupunkiasutuksen muodostivat siirtokarjalaisten asuttamat h\u00f6kkelikyl\u00e4t Helsingiss\u00e4, jossa arvioitiin vuosikymmenen loppupuolella olevan enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n 250-400 pysyv\u00e4\u00e4 asukasta. Yksi syy Helsingin seudun slummimaisille asutuksille oli se, ett\u00e4 kaupungissa oli tarjolla runsaasti t\u00f6it\u00e4 rakennuksilla erityisesti vuoden 1952 olympialaisten my\u00f6t\u00e4, mutta samaan aikaan tarjolla oli niukasti asuntoja.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Vaikka asuntojen puuttumiseen kiinnitettiin huomiota valtakunnallisella tasolla, paikalliset toimet j\u00e4iv\u00e4t usein puutteellisiksi, sill\u00e4 paikalliset viranomaiset pelk\u00e4siv\u00e4t auttamisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asunto-ongelmissa houkuttelevan paikalle lis\u00e4\u00e4 romaneja.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Monien romanien kohdalla katastrofaalinen asuntotilanne ei helpottanut viel\u00e4 60-luvullakaan. Vuonna 1969 tehdyn selvityksen mukaan n. 20 %:lla romaneista oli tyydytt\u00e4v\u00e4 asuntotilanne loppujen sinnitelless\u00e4 v\u00e4liaikaisiksi tarkoitetuissa suojissa, sukulaisten luona, purkutaloissa, vanhoissa junavaunuissa ja teltoissa. Helsingin Puistolassa ja Alppikyl\u00e4ss\u00e4 oli viel\u00e4 1960-luvun alkupuolella teltta-, h\u00f6kkeli- ja junavaunuasutusta.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Romanien asuntotilanne alkoi kohenemaan vasta noin 70-luvun puolesta v\u00e4list\u00e4 eteenp\u00e4in. Yhten\u00e4 syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n olivat vuosina 1975-1981 toteutetut ns. \u201cmustalaislainat\u201d eli erityisasuntolainat, jota kunnat ja romanit saivat hakea asunnon j\u00e4rjest\u00e4miseksi.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

L\u00e4hteet: \u201cSuomen romanien historia\u201d, toim. Panu Pulma ja \u201cVarokaa, mustalaisia! V\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksen historia, Suomen romanien vaiheita ja kulttuuria, Jere J\u00e4ppinen<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

24.4.<\/strong><\/p>

Toukolassa sijaitsi ensimm\u00e4inen kaupungin vuokra-asuntoni. Se oli vuonna 1946 rakennettu h\u00e4t\u00e4apuasunto, parakki. Asuntoon tuli s\u00e4hk\u00f6t, mutta muita ylellisyyksi\u00e4 sitten ei ollutkaan. Vesi haettiin ja vietiin muutaman sadan metrin p\u00e4\u00e4st\u00e4, asunnossa oli yksi \u00f6ljyl\u00e4mmitin makuuhuoneessa. L\u00e4mmitin ei riitt\u00e4nyt asunnon l\u00e4mmitt\u00e4miseen. Kymmenen asteen pakkasilla ikkunoista ei n\u00e4kynyt ulos, koska ne olivat j\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Kun illalla tulin kotiin kaupustelemasta, oli keng\u00e4t ja hameenhelmat m\u00e4r\u00e4t ja kun aamulla piti l\u00e4hte\u00e4 taas hankkimaan elantoa, olivat keng\u00e4t ja helmat talvisin j\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Viisi vuotta siin\u00e4 tuli asuttua, kunnes huhtikuun ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sain puhelun. Minulle ilmoitettiin, ett\u00e4 saan kunnollisen kerrostalon vuokra-asunnon. Vastasin: \u201dsatun kyll\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 nyt on aprillip\u00e4iv\u00e4,\u201d johon minulle vastattiin: \u201dMutta t\u00e4m\u00e4 ei ole aprillipila.\u201d<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

25.4.<\/strong><\/p>

Hevoset ovat olleet romaneille hyvin t\u00e4rkeit\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Hevoset olivat itsess\u00e4\u00e4n arvokkaita ja haluttuja kauppatavaroita ja niiden merkitys Suomalaisessa maataloudessa oli voimakkaassa nousussa 1800-luvun loppupuolelta eteenp\u00e4in. Kun traktorit ja muut koneet olivat kalliita ja harvinaisia aina 1950-luvulle saakka, oli hevosten kysynt\u00e4 maataloudessa suurta.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Hevosten omistaminen ja k\u00e4sittely olivat kunnia-asia, itsen\u00e4isen miehen merkki, joka romanien kohdalla korvasi puuttuvat maat ja talot. Romanimiehen arvo mitattiin h\u00e4nen hevostensa ja hevostaitojensa mukaan. Kiertolaisel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 hevosen hyv\u00e4 hoito ja kunto vaikuttivat ratkaisevalla tavalla perheen mahdollisuuksiin kiert\u00e4\u00e4 markkinoita ja talosta taloon ty\u00f6t\u00e4 ja elantoa etsim\u00e4ss\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Romanien hevostaidot ovat perinteisesti siirtyneet eteenp\u00e4in sukupolvelta toiselle perheen, suvun ja yhteis\u00f6n v\u00e4lityksell\u00e4. Joissain suvuissa osataan nimet\u00e4 hevosmiehi\u00e4 jopa viiden sukupolven takaa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Hevoset my\u00f6s n\u00e4kyv\u00e4t ja kuuluvat romaneiden laukuissa, pitseiss\u00e4 ja koruissa viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Vuonna 2021 romanit saivat kollektiivisesti kiitoksen Suomen reserviratsastajilta, joka halusi muistaa sodissa palvelleita ja hevostaidoista tunnettuja romaneita kultaisella Reservin Ratsastajamitalilla is\u00e4nmaan ja hevosperinteen eteen tehdyst\u00e4 ty\u00f6st\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

L\u00e4hteet: \u201cSuomen romanien historia\u201d, toim. Panu Pulma ja \u201cVarokaa, mustalaisia! V\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksen historia, Suomen romanien vaiheita ja kulttuuria, Jere J\u00e4ppinen, Yle<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

26.4.<\/strong><\/p>

Meill\u00e4 oli iso perhe, mutta sill\u00e4 hetkell\u00e4 meit\u00e4 oli kotona vain kaksi, min\u00e4 ja veljeni.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Veljeni oli j\u00e4tt\u00e4nyt menem\u00e4tt\u00e4 sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kouluun, koska uni oli aamusta liian makeaa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Minun oli tarkoitus l\u00e4hte\u00e4 kyl\u00e4lle, mutta kerkesin vaan pihamaan puoliv\u00e4liin, kun n\u00e4in veljeni opettajan saapuvan taloamme kohti. Koska oli l\u00e4mmin kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4, niin meid\u00e4n m\u00f6kin ikkuna oli auki. Huikkasin siit\u00e4 veljelleni, ett\u00e4 \u201dopettaja on tulossa.\u201d H\u00e4n piiloutui salamannopeasti s\u00e4ngyn alle piiloon.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Opettaja oli jo kuuloet\u00e4isyyden p\u00e4\u00e4ss\u00e4. H\u00e4n kertoi, ett\u00e4 velje\u00e4ni ei n\u00e4kynyt t\u00e4n\u00e4\u00e4n koulussa. Kerroin, ett\u00e4 vanhempani veiv\u00e4t veljen l\u00e4\u00e4k\u00e4riin. Opettajan askeleet kulkivat kertomastani huolimatta kohti taloamme. Ajattelin, ett\u00e4 nyt on pakko keksi\u00e4 jotain. Meid\u00e4n pihassa oli hevonen, komea punarautti ja tosi kiltti.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Min\u00e4 p\u00e4\u00e4stin hevosen irti ja huusin opettajalle: \u201dEi kannata tulla pihalle, kun hevonen on irti, se on niin villi!\u201d Silloin opettaja askeleet pys\u00e4htyiv\u00e4t. H\u00e4n pyysi v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n terveiset veljelleni, ett\u00e4 huomenna kouluun ja sitten h\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyi ja l\u00e4hti. Nauroimme veljeni kanssa makeasti, kuinka tuota harmiton ja lempe\u00e4 hevonen pelasti p\u00e4iv\u00e4n.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

27.4.<\/strong><\/p>

Musiikki on olennainen osa suomalaista romanikulttuuria. Lauluja on laulettu sek\u00e4 omille ett\u00e4 p\u00e4\u00e4v\u00e4est\u00f6\u00f6n kuuluville, romanikieleksi ja suomeksi. Romanien laulut ovat suullista ja el\u00e4v\u00e4\u00e4 kansanperinnett\u00e4. Niiden ytimess\u00e4 on romanikoti ja -suku huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 perinteisten laulujen tavat ja foorumit ovat monipuolistuneet.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Vaikka laulujen laulamisella on saatettu hankkia osa elannosta, ovat ne aina toimineet ensisijaisesti oman identiteetin yll\u00e4pit\u00e4jin\u00e4 ja henkisen\u00e4 selviytymiskeinoina eri el\u00e4m\u00e4ntilanteissa. Romanien laulut siirtyv\u00e4t yh\u00e4 edelleen sukupolvelta toiselle p\u00e4\u00e4osin muistinvaraisesti perheen ja suvun perinteen\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Romanilaulun rinnalle on 1960-luvulta l\u00e4htien noussut romanien iskelm\u00e4musiikin kulttuuri. Ensimm\u00e4isi\u00e4 suuria iskelm\u00e4musiikin romaninimi\u00e4 olivat Taisto Tammi, Markus Allan ja Anneli Sari.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

28.4.<\/strong><\/p>

Meit\u00e4 oli iso joukko lapsia. Menimme ty\u00f6maanruokalan eteen laulamaan lounastunnin ajaksi. Pidimme laulamisesta ja n\u00e4in mekin saimme ruokaa ja rahaa. Laulamalla sai aina muutamia lantteja. Joskus laulettiin kadun varsilla ja joskus junissa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Ruokalan edustalla olevalle tielle pys\u00e4htyi auto, jossa oli ikkunat auki. Kuski oli Tapio Rautavaara. H\u00e4n pyysi meit\u00e4 auton l\u00e4helle ja laulatti meit\u00e4. Jokaisen lapsen piti laulaa omalla vuorollaan ja sitten h\u00e4n antoi jokaiselle kaksi markkaa. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n starttasi autonsa, lauloi reppu ja reissumies ja ja morjesti menness\u00e4\u00e4n.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

29.4.<\/strong><\/p>

Pitsin virkkaamista pidet\u00e4\u00e4n Suomen romanien leimallisempana k\u00e4sity\u00f6n\u00e4. Pitsill\u00e4 ja k\u00e4sit\u00f6iden myynnill\u00e4 on ollut suuri merkitys romaniperheiden toimeentulon kannalta. Pitsej\u00e4 k\u00e4ytettiin rahan sijasta maksuv\u00e4lineen\u00e4 vaihtamalla niit\u00e4 maalaistaloissa elintarvikkeisiin ja romanien keskin\u00e4isess\u00e4 kanssak\u00e4ymisess\u00e4 pitsit ovat olleet suosittuja lahjoja. Pitsi voi lis\u00e4ksi olla viesti esimerkiksi pyyhkeen k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksesta. Jos pyyheliina on koristeltu pitsein, tiedet\u00e4\u00e4n ett\u00e4 se on kasvopyyhe, eli \u201csilm\u00e4pyyhe\u201d.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

L\u00e4hteet: \u201cSuomen romanien historia\u201d, toim. Panu Pulma ja \u201cVarokaa, mustalaisia! V\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksen historia, Suomen romanien vaiheita ja kulttuuria, Jere J\u00e4ppinen<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

30.4.<\/strong><\/p>

Is\u00e4 saapui kotiin hevoskaupoilta. H\u00e4n toi mukanaan ison mustan laatikon, jossa yksi iso ruskea nappula. Is\u00e4 sanoi meille lapsille: \u201dNyt on sellainen kone, miss\u00e4 n\u00e4kyy ihmisi\u00e4.\u201d Me emme uskoneet h\u00e4nt\u00e4, koska eih\u00e4n tuollaisessa laatikossa voi n\u00e4ky\u00e4 ihmisi\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Is\u00e4 asetteli laatikon p\u00f6yd\u00e4lle ja laittoi t\u00f6pselin sein\u00e4\u00e4n. Kun h\u00e4n v\u00e4\u00e4nsi laatikossa olevaa isoa nappulaa, alkoi siit\u00e4 n\u00e4ky\u00e4 ihmisi\u00e4 ja kuulumaan puhetta. Istuuduimme kaikki lapset lattialle katsomaan tuota ihmeellist\u00e4 laitetta. Kun ohjelma loppui, kysyimme is\u00e4lt\u00e4, mit\u00e4h\u00e4n sielt\u00e4 nyt tulee? H\u00e4n vastasi meille: \u201distukaa asemillanne, kyll\u00e4 neiti ilmoittaa.\u201d Ja niin Teija Sopanen kertoikin, mit\u00e4 seuraavaksi on ohjelmistossa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Romanihistorian kuukausi 2023 2023: Faktoja romanien historiasta ja tarinoita arjesta T\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyty kootusti kaikki vuoden 2023 romanihistorian kuukauden sosiaalisen median postaukset. 1.4. Julkaisemme p\u00e4ivitt\u00e4in huhtikuun ajan tarinan tai tietoa suomen romaneista ja heid\u00e4n historiastaan.\u00a0 Romanihistorian kuukauden takana on romaniaktivisti ja RKI:n varapuheenjohtaja Leif Hagert. \u201cHalusin tehd\u00e4 t\u00e4m\u00e4n, sill\u00e4 suomessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ainoastaan valkoisen Suomen historiaa. Romanien […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":35748,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-35823","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized-fi"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/35823","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=35823"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/35823\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":35909,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/35823\/revisions\/35909"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/35748"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=35823"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=35823"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=35823"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}