{"id":2398,"date":"2019-10-07T13:12:00","date_gmt":"2019-10-07T13:12:00","guid":{"rendered":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/?page_id=2398"},"modified":"2021-11-08T15:27:26","modified_gmt":"2021-11-08T15:27:26","slug":"blogi-opettaja-vallankahvassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/blogi-opettaja-vallankahvassa\/","title":{"rendered":"Opettaja vallankahvassa"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Opettaja vallankahvassa <\/h1>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Teksti: Ruut Kaukinen<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Opettajana olen etuoikeutettu. Olen valtav\u00e4est\u00f6\u00f6n kuuluva, valkoisen heteronormin mukainen. Valta-asemastani k\u00e4sin voin hyv\u00e4ksy\u00e4 tai olla hyv\u00e4ksym\u00e4tt\u00e4 erilaisuutta, mutta oma asemani on kyseenalaistamaton. En poikkea valtavirrasta, ja minunlaiseni pit\u00e4v\u00e4t valtaa yhteiskunnan instituutioissa ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t esimerkiksi koulutuspolitiikasta.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Valta-asemallani en tarkoita rooliani opettajana suhteessa opiskelijoihin. Valtani on aiemmin itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4ni valtaa, jonka olen saanut valkoisen \u00e4idin maidossa, keskiluokkaisen heteroperheen kodissa. Olen kasvanut valkoisessa maailmassa ja oppinut tulkitsemaan maailmaa valkoisen tavoin.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Kuulen usein puhetta suvaitsevaisuudesta. Opettajat suvaitsevat erilaisuutta ja kohtelevat mielest\u00e4\u00e4n kaikkia opiskelijoita tasa-arvoisesti. Valtasidonnaisena k\u00e4sitteen\u00e4 suvaitsevainen on kuitenkin hyvin kaukana todellisuudesta, kun puhutaan aidosta yhdenvertaisuudesta. Jokaisen opettajan olisikin n\u00e4in opettajan p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hyv\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 pohtimaan itse\u00e4\u00e4n, omaa sosiaalista rotuaan, valta-asemaansa ja oppilaitoksissamme olemassa olevia hierarkioita. Olisiko aika p\u00e4\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in hyv\u00e4\u00e4 tarkoittavasta \u201dkaikki saavat olla sellaisia kuin ovat\u201d -retoriikasta ja tarkastella, miten itse voisi konkreettisesti v\u00e4hent\u00e4\u00e4 valtasuhteiden\u00a0negatiivisia vaikutuksia opiskelijoihin yksil\u00f6in\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 aitoa yhdenvertaisuutta oppilaitosyhteis\u00f6ss\u00e4?<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Blogiparini ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa nostan esiin valtasuhteisiin ja opettajien norminmukaiseen toimintaan liittyv\u00e4\u00e4 problematiikkaa, mik\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ep\u00e4tasa-arvoa.\u202f<\/span>Toisessa osassa \u21f2<\/span><\/a>\u202ftarkastelen ratkaisukeskeisi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia opettajan intersektionaaliseen, yhdenvertaisuutta edist\u00e4v\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n.<\/span>\u00a0<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

\u201dNormiopesta\u201d tiedostavaksi ja rohkeaksi pedagogiksi<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Luin hiljattain kouluttaja ja tutkija (Professor of Whiteness Studies) Robin DiAngelon (2018) kirjan White Fragility. Kirjan johtoajatuksena on, ett\u00e4 kaikki rasistiset kommentit tai valinnat eiv\u00e4t johdu siit\u00e4, ett\u00e4 ihminen niiden taustalla olisi paha ja haluaisi itse\u00e4\u00e4n alempiarvoisina pit\u00e4milleen ihmisille pahaa. Sen sijaan usein kysymys on siit\u00e4, ett\u00e4 on helpompi vaieta ja kielt\u00e4\u00e4 kuin tietoisesti tunnistaa ja tunnustaa toimintaa, joka yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 eriarvoisuutta.<\/p>

Taustalla voi olla tiedon puute ja tiedostamattomuus etuoikeudestaan olla ihminen, joka ei ole koskaan kokenut syrjint\u00e4\u00e4 tai rasismia. N\u00e4in ollen opettaja voi toisinaan tukea syrjivi\u00e4 rakenteita ja normeja tiedostamattaan tai jopa hyv\u00e4\u00e4 tarkoittaen. Toimimme ennakkoluulojemme, kokemustemme ja totuttujen normien varassa. Se on meille ihmisille luontainen tapa toimia.<\/p>

Yhdyn DiAngelon (2018) v\u00e4itteeseen siit\u00e4, ett\u00e4 sivistyneen, l\u00e4nsimaisen ihmisen on vaikea puhua rasismista, koska se johtaa meid\u00e4t syyllisyyden ja pelon tunteisiin liittyen ihmiskunnan historian v\u00e4\u00e4ryyksiin. Rasismin ulkoistamiseksi itsest\u00e4mme, on yhteiskunnallisessa keskustelussa kehitelty taitavasti oikeutus perustella rasistisia ja syrjivi\u00e4 rakenteita yll\u00e4pit\u00e4vi\u00e4 valintoja puhumalla esimerkiksi maahanmuuttokriittisyydest\u00e4.<\/p>

Oppilaitoksissa todellisuuden kielt\u00e4minen paistaa opettajien kommenteista: \u201dMeill\u00e4 ei ole t\u00e4h\u00e4n liittyen mit\u00e4\u00e4n ongelmaa\u201d. Kuitenkin oppilaitosten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitykset paljastavat jatkuvasti syrjinn\u00e4n kokemuksia. Suomi on afrodiasporaan kuuluvien ihmisten kokemusten mukaan Euroopan rasistisin maa (Being Black 2018). On aika romuttaa normit ja her\u00e4t\u00e4 tiedostavaksi ja rohkeaksi pedagogiksi.<\/p>

Vaikka osa syrjinn\u00e4st\u00e4 on tiedostamatonta, ei pid\u00e4 vaieta suorasta rasismista. Opettajanhuoneessa kaikuvat ajoittain sananvapauden nimiss\u00e4 varsin rasistiset kommentit opiskelijoista ja kollegoistakin. Kollegoilta vaatii paljon rohkeutta ja osaamista puuttua rasistiseen puheeseen ja tekoihin. Onneksi laki on t\u00e4ss\u00e4 puolellamme. Opettajien toimintatavat ja syrjivien rakenteiden yll\u00e4pit\u00e4minen oppilaitoksissa rikkovat sek\u00e4 yhdenvertaisuuslaki ett\u00e4 YK:n kaikkinaisen rotusyrjinn\u00e4n poistamista koskevaa yleissopimusta, jonka mukaan rotusyrjinn\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan: \u201d\u2026kaikkea rotuun, ihonv\u00e4riin, syntyper\u00e4\u00e4n tai kansalliseen tai etniseen alkuper\u00e4\u00e4n perustuvaa erottelua, poissulkemista tai etuoikeutta, jonka tarkoituksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mit\u00e4t\u00f6iminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisell\u00e4 tai jollakin muulla julkisen el\u00e4m\u00e4n alalla.\u201d<\/p>

Intersektionaalinen ja antirasistinen ty\u00f6ote antaa opettajalle mahdollisuuden tunnistaa ennakkoluuloja omassa toiminnassaan sek\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 puuttua syrjint\u00e4\u00e4n ja edesauttaa yhdenvertaisuutta.\u202fSeuraavassa blogissani\u202fkuvaan, mist\u00e4 intersektionaalisessa toimintatavassa on kysymys. <\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Ruut Kaukinen<\/b>\u202f<\/p>

Kirjoitus on julkaistu alun perin Haaga-Helia ammattikorkeakoulun verkkolehdess\u00e4,\u202feSignalsissa<\/a>.\u00a0<\/i><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

L\u00e4hteet:\u202f<\/strong><\/p>

Being Black in the EU \/ Second European Union Minorities and Discrimination Survey \u21f2<\/a> (2018). Euroopan unionin perusoikeusvirasto.\u202f<\/p>

DiAngelo, Robin (2018). White Fragility: Why It\u2019s So Hard for White People to Talk About Racism.<\/p>

Kaikkinaisen rotusyrjinn\u00e4n poistamista koskeva kansainv\u00e4linen yleissopimus \u21f2<\/a>.\u202f\u00a0<\/p>

Yhdenvertaisuuslaki \u21f2<\/a>\u202f<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ruut Kaukinen: Intersektionaalinen ja antirasistinen ty\u00f6ote antaa opettajalle v\u00e4lineit\u00e4 puuttua syrjint\u00e4\u00e4n ja edesauttaa yhdenvertaisuutta.<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":3779,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[31],"tags":[],"class_list":["post-2398","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2398","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2398"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2398\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9646,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2398\/revisions\/9646"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3779"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2398"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2398"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2398"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}