{"id":2383,"date":"2019-09-05T12:36:00","date_gmt":"2019-09-05T12:36:00","guid":{"rendered":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/?page_id=2383"},"modified":"2021-11-08T15:35:05","modified_gmt":"2021-11-08T15:35:05","slug":"blogi-varhaiskasvatus-yhteiskuntarauhaa-lujittamassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/blogi-varhaiskasvatus-yhteiskuntarauhaa-lujittamassa\/","title":{"rendered":"Varhaiskasvatus yhteiskuntarauhaa lujittamassa"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Varhaiskasvatus yhteiskuntarauhaa lujittamassa <\/h1>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Teksti: Maiju Hirviniemi ja Liban Sheikh<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Maailmalla sy\u00f6d\u00e4\u00e4n taatusti enemm\u00e4n k\u00e4sin kuin haarukalla. Ehk\u00e4p\u00e4 lapsen vanhempi tai vanhemmat sy\u00f6v\u00e4t kotona k\u00e4sin ja h\u00e4n on oppinut esimerkist\u00e4, tokaisi kollegani ter\u00e4v\u00e4sti lontoolaisessa p\u00e4iv\u00e4kodissa. Vuosi oli tuolloin 2005, ja kaksivuotiaan lapsen sotkuista k\u00e4sill\u00e4 sy\u00f6mist\u00e4 olivat juuri muutamat lastentarhanopettajat arvostelleet julkisesti.<\/p><\/blockquote>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kulttuurisensitiivisyytt\u00e4 on se, ett\u00e4 olemme tietoisia siit\u00e4, ett\u00e4 ihmisten ja kulttuurien v\u00e4lill\u00e4 on moninaisia eroja \u2013 ilman ett\u00e4 arvotamme n\u00e4it\u00e4 eroja: negatiivisilla tai positiivisilla asenteilla. Esiopetuksen tavoitteena on, ett\u00e4 lapset oppivat arvostamaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja omaa ainutlaatuisuuttaan (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2014). Apuna ty\u00f6ss\u00e4 voivat olla sek\u00e4 kulttuurisensitiivinen n\u00e4k\u00f6kulma ett\u00e4 normikriittinen pedagogiikka. Kulttuurisensitiivisyydess\u00e4 on selkeimmill\u00e4\u00e4n kyse ymm\u00e4rryksest\u00e4 sek\u00e4 kompetenssista el\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4 olevan yhteiskunnan moninaisuus hyv\u00e4ksyen. Kulttuurisensitiivisyyden taustalla k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein Milton Bennettin (2004) kulttuurisen sensitiivisyyden teoriaa. Bennettin teoria m\u00e4\u00e4rittelee ihmisten liikkuvan kahdella tasolla suhteessa sensitiivisyyteen.<\/p>

Toisella\u00a0kulttuurisensitiivyyden\u00a0tasolla (eli\u00a0etnorelatiivisella\u00a0tasolla) tunnistamme kulttuurien v\u00e4lisi\u00e4 eroja ja huomioimme t\u00e4m\u00e4n moninaisuuden arjessamme positiivisesti. Kasvatuksessa ja opetussuunnitelmissa toistuva kulttuurisensitiivisyys on onnistunutta, kun arjen toimintamme ohjaa yhteiskunnan moninaisuuden ymm\u00e4rt\u00e4miseen ja harmoniseen rinnalla el\u00e4miseen. Kasvatuksellista ty\u00f6t\u00e4 ohjaavat my\u00f6s juridiset velvoitteet saavutettavan ja\u202fyhdenvertaisen ty\u00f6otteen\u202fvarmistamiseksi. N\u00e4it\u00e4 lakeja ovat mm. yhdenvertaisuuslaki sek\u00e4 tasa-arvolaki, ja niiden pohjalta tulisi my\u00f6s esiopetusyksik\u00f6iss\u00e4 olla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

On hyv\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sensitiivisyydess\u00e4 ei ole kyse mist\u00e4\u00e4n monimutkaisista teorioista, vaan avoimesta mielest\u00e4 ja kunnioittavasta kohtaamisesta. Esimerkkin\u00e4 voimme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 katsomuksista k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 dialogia taustaltaan moninaisten kanssa. Kyseess\u00e4 on keskustelu turvallisessa ja ohjatussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, miss\u00e4 lasten uteliaisuus saa olla l\u00e4sn\u00e4 ja k\u00e4ymme l\u00e4pi maailmankatsomusten moninaisuutta sek\u00e4 yhtenev\u00e4isyyksi\u00e4 ja eroja. T\u00e4llaista dialogia tapahtuu ep\u00e4virallisesti kaikkialla: kotona, pihaleikeiss\u00e4 ja kaduilla. Varhaiskasvattaja voi toimia my\u00f6s tavoitteellisesti antamalla aikaa sek\u00e4 virikkeit\u00e4 rakentavaan pohdintaan, joka tukee lasten omaa henkist\u00e4 kasvua ja tunnistaa yhteiskunnan moninaiset eri katsomukset. Pienill\u00e4 askelilla p\u00e4\u00e4semme pitk\u00e4lle.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Normikriittisyys rauhanty\u00f6n perustana <\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Normi on ajatus, ideaali tai joukko s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja koodeja siit\u00e4, miten asioiden kuuluisi olla. On olemassa sek\u00e4 \u00e4\u00e4neen sanottuja normeja, esimerkiksi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n tai ty\u00f6velvoitteisiin kirjattuja m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4, ett\u00e4 hiljaisia n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi kutsuttuja normeja. Hiljaiset normit opimme huomaamatta ja saamme ajatustavat ymp\u00e4rist\u00f6lt\u00e4mme. Normit vaikuttavat tapaamme olla ja toimia vuorovaikutustilanteissa. Ne my\u00f6s ohjaavat asenteitamme liittyen erilaisiin ilmi\u00f6ihin tai ihmisryhmiin. Normien tiedostaminen onkin hyv\u00e4 harjoite, jolla voimme vaikuttaa olemassa oleviin olettamuksiimme ja mietti\u00e4 niiden vaikutusta arjessamme. T\u00e4m\u00e4 hiljainen tieto asioiden olemuksesta ja j\u00e4rjestyksest\u00e4 kulkee mukanamme l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4mme. Tiedostamme erilaisuuden maailmakatsomuksissa, kulttuureissa, ajattelutavoissa tai vaikkapa pukeutumistyyleiss\u00e4.<\/p>

Normikriittisyys\u202fon v\u00e4line normien tiedostamiseen. Se tarkoittaa toimintaamme ja ajatuksiimme vaikuttavien olettamusten tiedostamista ja haastamista. Normikriittisyys on tarpeellista varhaiskasvatuksessa, sill\u00e4 juuri lapsena opimme suhtautumistavat erilaisiin asioihin ja ilmi\u00f6ihin. Rauhankasvatuksessa merkitt\u00e4v\u00e4 aspekti onkin juuri omien olettamusten ja tulkinnan kehysten tiedostaminen.\u202fNormikriittisyys on keskeinen osa ymp\u00e4rist\u00f6mme n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mien viestien tunnistamiseen. Se my\u00f6s on pohja kulttuurisensitiiviseen ymm\u00e4rrykseen ja ty\u00f6otteeseen varhaiskasvatuksessa.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

\u201dRauhankasvatuksessa merkitt\u00e4v\u00e4 aspekti on omien olettamusten ja tulkinnan kehysten tiedostaminen. Normikriittisyys ohjaa tunnistamaan ymp\u00e4rist\u00f6mme n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 viestej\u00e4.\u201d<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p><\/blockquote>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Meid\u00e4n jokaisen on hyv\u00e4 pohtia omaa suhdetta muihin ihmisiin sek\u00e4 maailmankuviin, niin ett\u00e4 tavoitteenamme on kohdata yksil\u00f6t mahdollisimman avoimesti ja yhdenvertaisesti. On my\u00f6s pohdittava sit\u00e4, mit\u00e4 pid\u00e4mme ty\u00f6ss\u00e4mme t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ja miten perustelemme sen.\u202fMit\u00e4 varhaiskasvatussuunnitelma tai\u202fesiopetussuunnitelma sanoo? Ent\u00e4p\u00e4 miten arvoni ja arvostukseni\u202fn\u00e4kyv\u00e4t ulosp\u00e4in, mist\u00e4 asioista haluan viesti\u00e4 ja mist\u00e4 j\u00e4t\u00e4n puhumatta\u202ftai visualisoimatta lapsille ja heid\u00e4n perheilleen?\u202fOlisiko omaan toimintaan l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 vaihtoehtoja tai uusia ideoita esimerkiksi kollegan tavasta toimia?\u202fIlman syv\u00e4llist\u00e4 itsetutkiskelua on hankalaa kohdata eri konteksteissa el\u00e4vi\u00e4 ihmisi\u00e4, laajentaa omaa ymm\u00e4rryst\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 omaa toimintaa ty\u00f6paikalla.<\/p>

My\u00f6s rakenteellista tasoa, ty\u00f6yhteis\u00f6n arvoja, normeja sek\u00e4 rutinoituneita ty\u00f6tapoja, on syyt\u00e4 tarkastella. Se voi tapahtua kuuntelemalla ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 observoimalla erilaisia ty\u00f6tiloja ja -tilanteita. Ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 on hyv\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 keskustelua ja evaluointia, miten arvot ja arvostukset ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t ja toteutuvat sek\u00e4 miten kehitt\u00e4\u00e4 toimintaa. Pienetkin askeleet kohti yhdess\u00e4 luotuja tavoitteita voivat tuoda sek\u00e4 lapselle ett\u00e4 h\u00e4nen perheelleen turvallisemman olotilan osallistua ja tulla kuulluksi. Kaikkia kunnioittavaan ilmapiiriin pyrkiminen on keskeist\u00e4. Ilman sit\u00e4 on mahdotonta ohjata lapsia arvostamaan omaa ainutlaatuisuuttaan.\u202f<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Yhteiskuntarauhan moninaiset polut <\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Rauhankasvatus\u202fpyrkii kasvattamaan tietoa, taitoja ja asenteita. Rauhankasvatus arvioi kriittisesti ja keskustelee yhteiskunnassamme esill\u00e4 olevista normeista sek\u00e4 erilaisista teemoista ja arvoista kuten aktiivisesta kansalaisuudesta, tasa-arvosta, syrjinn\u00e4n ja rasismin vastaisuudesta, ihmisoikeuksista sek\u00e4 v\u00e4kivallattomuudesta. Rauhanty\u00f6 jaetaan usein kahteen eri aspektiin, negatiiviseen ja positiiviseen rauhanty\u00f6h\u00f6n.\u202f<\/p>

Negatiivinen rauhanty\u00f6 tarkoittaa konfliktien purkamista ja hallintaa. Se on ty\u00f6t\u00e4, jota tehd\u00e4\u00e4n v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n rauhan yll\u00e4pit\u00e4miseksi. Cambridgelainen professori Hilary Cremin (2018) kutsuu t\u00e4t\u00e4 toimintaa rauhan tekemiseksi (peace making), miss\u00e4 konfliktin osapuolet saavat fyysisen ja sosiaalisen v\u00e4kivallan purettua. T\u00e4st\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4st\u00e4 konfliktin purkamisesta p\u00e4\u00e4semme rauhan yll\u00e4pit\u00e4miseen (peace keeping). T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa ty\u00f6t\u00e4 konfliktien edellytysten purkamiseksi ja ymp\u00e4rist\u00f6n muuttamiseksi. Cremin katsoo t\u00e4t\u00e4 olevan esimerkiksi\u202fleikkitilojen ja pihojen suunnittelu siten, ett\u00e4 kaikille\u202flapsille riitt\u00e4\u00e4 jotain tekemist\u00e4,\u202feik\u00e4 leluista tule sen vuoksi riitaa.<\/p>

Positiivinen rauhanty\u00f6\u202fon purkavaa ja rauhaa yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4\u00e4 negatiivista rauhanty\u00f6t\u00e4 pitk\u00e4kestoisempaa toimintaa. Positiivinen rauhanty\u00f6 t\u00e4ht\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n muuttamiseen ihmisten hyvinvointia ja yhdess\u00e4 el\u00e4mist\u00e4 tukevaksi. Se tarkoittaa aktiivista eriarvoisuuden v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4, syrjinn\u00e4n vastaista kasvatusty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 esimerkiksi tunnety\u00f6- ja viestint\u00e4taitojen kehitt\u00e4mist\u00e4 yksil\u00f6ill\u00e4. Varhaiskasvatuksessa t\u00e4m\u00e4 voi tarkoittaa esimerkiksi kaikkiin ryhm\u00e4n j\u00e4seniin tutustumista, yhteisten s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen luomista sek\u00e4 niiden toteutumisen tarkkailua yhdess\u00e4. Lis\u00e4ksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 varmistaa, ett\u00e4 jokainen voi osallistua ja kokea kuuluvansa ryhm\u00e4\u00e4n.<\/p>

Cremin nimitt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 vaihetta rauhan rakentamiseksi (peace building), eli rauhanty\u00f6ksi, joka rakentaa edellytyksi\u00e4 pitk\u00e4aikaiseen harmoniaan ja luo v\u00e4lineit\u00e4 mahdollisten konfliktien ehk\u00e4isylle positivisin keinoin. Kasvatusalan j\u00e4rjest\u00f6n\u00e4 Rauhankasvatusinstituutissa teemme sek\u00e4 rauhaa yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4\u00e4 ett\u00e4 sit\u00e4 rakentavaa ty\u00f6t\u00e4. Verkkosivuiltamme l\u00f6yd\u00e4t esim. varhaiskasvatukseen suunnatut virtuaalilaukut (ks. linkki artikkelin lopussa) sek\u00e4 keskustelujen pohjaksi sopivia lastenkirjoja. Uskomme, ett\u00e4 kasvatus yhteiskuntarauhan kulmakivi. Ja rauhanty\u00f6 vaatii rohkeutta. On helppoa toimia opittujen tulkintojen varassa ja arvottaa negatiivisesti erilaisuus, johon ei ole tottunut.\u202fArtikkelin alussa oleva sitaatti oli esimerkki t\u00e4st\u00e4: lontoolaisen p\u00e4iv\u00e4kodin ty\u00f6ntekij\u00e4 ei voinut tiet\u00e4\u00e4 lapsen,\u202fjoka sy\u00f6 k\u00e4sin, taustaa, ja heitti halventavan vitsin siit\u00e4 \u2013 t\u00e4m\u00e4 k\u00e4ykin esimerkist\u00e4 etnosentrisest\u00e4\u202fsuhtautumistavasta ja stereotypisoinnista. Nyt sama asia, eli k\u00e4dell\u00e4 sy\u00f6minen voi puolestaan olla trendik\u00e4st\u00e4, ja\u202fvauvojen sormiruokailu (baby-led weaning)\u202fjopa suositeltavaa. Muutos rakentavaan yhdess\u00e4 el\u00e4miseen on mahdollinen, mutta se vaatii meilt\u00e4 kasvattajilta hiukan ty\u00f6t\u00e4.\u202f<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Maiju Hirviniemi ja Liban Sheikh
<\/strong>Kirjoittajat ovat rauhankasvatuksen asiantuntijoita.

Juttu on alun perin julkaistu Pieni on Suurin, varhaiskasvattajien lehdess\u00e4 5\/2019.<\/em><\/p>

\u00a0<\/div>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

L\u00e4hteet:<\/b><\/span><\/p>

Positive Peace in Schools (Hilary Cremin, 2018)<\/a>\u00a0\u21f2<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maiju Hirviniemi ja Liban Sheikh: Varhaiskasvatus voi parhaimmillaan olla rauhankasvatusty\u00f6t\u00e4, joka sek\u00e4 rakentaa rauhaa ett\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4. <\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":3796,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[31],"tags":[],"class_list":["post-2383","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2383","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2383"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2383\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9653,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2383\/revisions\/9653"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3796"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2383"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2383"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/staging\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2383"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}