Opas solidaarisuushankkeisiin

”I don’t believe in charity. I believe in solidarity. Charity is so vertical. It goes from the top to the bottom. Solidarity is horizontal. It respects the other person. I have a lot to learn from other people.”

Solidaarisuus

Solidaarisuus on yhteistä vastuunkantoa ja rajoja rikkovaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Toimimme yhdessä ja yksin yhteisten asioiden puolesta. Solidaarisuudessa ei ole kyse pelkästään auttamisesta tai hyväntekeväisyydestä, joka on ylhäältä alaspäin tapahtuvaa toimintaa.

Solidaarisuus on sisaruutta ja veljeyttä, välittämistä, kunnioitusta. Huomio siirtyy yksilöstä yhteisen hyvän tavoitteisiin niin omassa lähiyhteisössä kuin ympäröivässä yhteiskunnassa.

Euroopan solidaarisuusjoukkojen solidaarisuushanke on nuorten itsensä ideoimaa ja toteuttamaa solidaarisuustoimintaa. Rauhankasvatusinstituutti on luonut tämän oppaan omien ryhmiemme solidaarisuushankkeiden ideoimiseen, suunnittelemiseen sekä toteuttamisen tueksi ja iloksi.

Inspiroivia ja muutosvoimaisia suunnitteluhetkiä toivottaa RKI!

Solidaarisuushankkeet lukuina

Ryhmässä on vähintään viisi nuorta

Ikäraja on 18-30 vuotta

Hankkeen kesto on 2-12 kuukautta

Haettava summa on jopa yli 7000!

Oppaan sisältö: 

  1. Ideoista lentoon
  2. Hanke-esimerkit: POC-valmennuskurssi ja läksykerho
  3. Hankesuunnittelun työkalupakki
  4. Hankesuunnittelun pääkysymykset
  5. Hankkeen vaiheet
  6. SWOT
  7. Miksi aloittaa oma solidaarisuushanke?
  8. Tavoitteet
  9. Muutostavoilla tuloksiin
  10. Sitoutuminen ja voimavarat
  11. Arviointi
  12. Ohjeet solidaarisuushankkeiden hakujärjestelmään
  13. FAQ: Usein kysytyt kysymykset

Ideoista lentoon

Mitä haluat muuttaa lähiympäristössäsi? Entä tässä yhteiskunnassa?

Millainen on utopiasi, tulevaisuuden ihanneyhteiskuntasi tässä maailmassa?

Miten voit olla mukana luomassa myönteistä muutosta tärkeäksi kokemasi asian parissa?

Hanke-esimerkki: POC-valmennuskurssi

Anti-Racist Forum, ARF järjesti Euroopan solidaarisuusjoukkojen hanketuella uudenlaisen valmennuskurssin keväällä 2019. Antirasistinen valmennuskurssi preppasi hakijoita Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan korkeakouluopintoja varten. Kurssi oli suunnattu etnisiin vähemmistöihin kuuluville ihmisille, jotka haaveilevat yliopisto-opinnoista.

Valmennuskurssi oli osallistujille maksuton ja tarjosi kahden kuukauden tavoitteellisen koulutuskokonaisuuden. Asiantuntevien mentoreiden ja vertaisopiskelijoiden muodostama yhteisö tuki osallistujia myös pääsykokeiden jälkeen, jolloin kurssi sai jatkoa yhteisillä tapaamisilla.

Miksi

Suomessa on tutkitusti korkea eriarvoisuus koulutusmahdollisuuksien toteutumisessa etniseen vähemmistöön kuuluvien ja valtaväestön nuorten välillä. Eriarvoisuuden taustalla vaikuttavat ulossulkevat rakenteet, ura- ja koulutusohjauksen vähäiset sekä kohdentamattomat resurssit ja hiljaisen sosiaalisen tiedon puute erilaisista mahdollisuuksista. ARFA-valmennuskurssi pyrki muuttamaan tilannetta avaamalla uusia polkuja korkeakouluopintoihin.

 

 

Hanke-esimerkki: Läksykerho

Punaisen ristin Oulun osaston nuorten ryhmä sai Euroopan solidaarisuusjoukoilta rahallista tukea solidaarisuushankkeeseensa, jonka ideana oli toteuttaa läksykerho vuoden 2020 aikana. Kastellin aikuislukiossa, Oulussa perjantaisin päiväsaikaan kokoontuva läksykerho oli avoin kaikille läksyapua tarvitseville.

Jo ensimmäisenä kerhopäivänä kerhoon saapui 19 oppilasta. Osallistujien yleisimmät äidinkielensä olivat somali, arabia ja venäjä. Vapaaehtoistiimi, johon kuului mm. eläköityneitä opettajia, SPR:n vapaaehtoisia ja lukiolaisia, kykeni tarjoamaan apua suomen lisäksi 11 muullakin kielellä.

Lue lisää:

Läksykerho on hyöty ja hupi samassa paketissa

Video läksykerhon toiminnasta ↗

Hankesuunnittelyn työkalupakki

Hanke

Hanke ja projekti on tavoitteellinen, kertaluontoinen tehtäväkokonaisuus, joka alkaa ja loppuu määriteltynä aikana.

Prosessi

Prosessi puolestaan on jatkuvaa, tavoitteellista toimintaa. Prosessissa ei kuitenkaan määritellä ajankohtaa, jolloin siihen liittyvät kaikki toiminnot olisi saatu tehtyä ja tavoite saavutettu

Hankkeen strategia

Toimenpiteet, joilla tavoite saavutetaan. Jokaisella hankkeella pitää olla konkreettinen syy olla olemassa. Kuka tekee, mitä tekee, milloin tekee?

Mikä on hanke?

Hankkeella tai projektilla on vastuuhenkilö tai vastuuhenkilöt.

Hanke on ajallisesti määritelty – se alkaa ja päättyy tiettynä ajankohtana.

Sillä on tavoite sekä suunnitelma siitä, miten tavoitteeseen päästään.

Se on lineaarinen; ainutkertainen.

Se on liikkeelle sysääjä, mutta ei sellaisenaan liikkeen ylläpitäjä.

Mitä hanke ei ole?

Hanke ei ole kaikkialla vellova ameeba. Hankkeen tavoite ja tehtävä on voitava rajata tarkasti.

Hankesuunnittelun pääkysymykset

  1. Miksi?
  2. Missä ja milloin?
  3. Kenelle, ketä varten?
  4. Kuka, kenen kanssa?
  5. Mitä, miten – miten onnistutte?

Esimerkkikysymyksiä hakulomakkeesta:

Miksi haluatte toteuttaa tämän hankkeen?

Keitä haluatte tavoittaa hankkeellanne?

Mitä haluatte saavuttaa tämän hankkeen avulla?

Mitä haasteita haluatte hankkeellanne käsitellä?

Miten hankkeenne on olennainen eurooppalaisten arvojen näkökulmasta?

Miten hankkeenne on linjassa Euroopan Solidaarisuusjoukkojen yleisten tavoitteiden kanssa?

Miten hankkeenne hyödyttää yhteisöä tai kohderyhmäänne?

Miten hankkeen tekeminen vaikuttaa ryhmänne jäseniin? Mitä haluatte oppia hanketta tehdessänne?

Miten hanke edistää ryhmän jäsenten henkilökohtaista kehitystä, vahvistaa yritteliäisyyttänne ja sosiaalista sitoutumista?

Hankkeen vaiheet

Hankkeen aloitus ja idean kirkastuminen

Hankkeen ensimmäinen vaiheesta synnytetään päätös hankkeeseen lähtemisestä, tunnistetaan hankkeen tarve ja määritellään mistä hankkeesta on kyse. Kun yhteiskunnallinen ongelma tai kehittämiskohde on kirkastunut, siirrytään määrittelemään hankkeen konkreettiset tavoitteet. Mitä tarkemmin tavoitteet on asetettu jo hankkeen alkuvaiheessa, sitä helpompi on laatia toteutussuunnitelma niiden saavuttamiseksi.

Määrittele aloitusvaiheessa myös hankkeen alustava työmäärä- ja budjettiarvio. Suunnittele, mitä työvaiheita hankkeeseen kuuluu ja määrittele, kuinka paljon aikaa ne todennäköisesti vievät. Selvitä, miten saat tehtyä parhaan mahdollisen työnjaon ryhmän sisällä. Mikäli mahdollista, selvitä myös, mihin asioihin tarvitsette ulkopuolista tukea.

Aloitusvaiheen to do: 

  1. Määritelkää hanke. sen tavoite ja haluttu lopputulos (katso jotta-harjoitus)Laatikaa alustava aikataulu ja budjetti
  2. Arvioikaa työmäärää
  3. Tehkää alustava työnjako

Hankkeen suunnittelu

Hankkeen toinen vaihe on tarkan hankesuunnitelman laatiminen, joka pitää sisällään hankkeen kannalta kriittisimpien asioiden etenemissuunnitelmat.

Hankkeen tarkemman aikataulun ja työmäärien arviointi on yksi suunnittelun tärkeimmistä osioista. Älä yritä arvioida koko hankkeen kestoa yhteisesti, vaan jaa hanke ensin osiin ja arvioi jokaisen osion vaatimaa aikaa ja resursseja palastellen.

Suunnitteluvaiheen to do: 

  1. Laatikaa hankesuunnitelma
  2. Täydentäkää budjetti- ja aikatauluarviota
  3. Päättäkää mittavat muutostavoitteet (katso muutostavoitteet-kohta)
  4. Tunnistakaa hankkeenne vahvuudet ja heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat (katso kohta SWOT)
  5. Varmistakaa, että jokainen hankkeeseen osallistuva ymmärtää tavoitteet, vaiheet ja toteutussuunnitelman ja on sitoutunut olemaan mukana

Hankkeen toteutus

Toteutusvaiheessa suunnitelmat ovat selvät, ja on aika aloittaa työstämään hankkeen tehtäviä suunnitelman mukaisesti. Tuumasta toimeen! Mikäli toteutuksenaikana joudutte poikkeamaan alkuperäisestä suunnitelmasta, älkää huolestuko. Aikataulujen tai kustannusarvion muuttuminen kesken hanketta ei tarkoita epäonnistumista. Nauti tekemisestä!

Toteutusvaiheen to do: 

  1. Toteuttakaa hanketta suunnitelman mukaan
  2. Hyväksykää, että suunnitelma muuttuu hankkeen edetessä
  3. Kirjatkaa hankkeen toteutuneet kustannukset ylös ja säilyttäkää kuitit kirjanpitoa varten
  4. Seuratkaa valitsemienne muutostavoitteiden toteutumista

Hankkeen päättäminen

Suurenmoista! Hanke on nyt valmis ja lopputulos toivottavasti odotetun kaltainen.

Kun hankkeen tavoitteet on saavutettu, laadi hankkeesta loppuraportti Euroopan Solidaarisuusjoukoille. Loppuraportti tehdään EU-portaalissa. Loppuraportista on hyötyä myös seuraavia hankkeita ajatellen ja siitä on helppo tarkastaa, mitä hankkeessa tehtiin ja mitä kaikkea siitä opittiin. Kiitä ja anna palautetta niin sisäisesti omille ryhmäläisille kuin ulkopuolisille kumppaneillekin. Muista myös vastavuoroisesti kysyä palautetta, ja kirjaa erityisesti hankkeen aikana syntyneet jatkoideat muistiin. Yhdessä tekeminen ja oman ryhmän tyytyväisyys on yksi hankkeen tärkeimmistä onnistumisen mittareista.

Pitäkää lopuksi yhteiset onnistumisjuhlat, jossa kiitätte itseä ja toisianne onnistuneesta solidaarisuushankkeesta!

Päätosvaiheen to do: 

  1. Tee loppuraportointi
  2. Kiitä kumppaneita ja omia ryhmäläisiäsi
  3. Toteuta mahdollinen tyytyväisyyskysely hankkeeseen osallistuneille
  4. Kysy ja merkitse muistiin jatkoideat
  5. Nauti hankkeen hedelmistä 

SWOT-analyysi

Swot-analyysi on hyödyllinen työkalu, jota käytetään muun muassa strategian laatimisessa sekä ongelmien ja riskien tunnistamisessa. Tehkää omasta hankkeestanne oma nelikenttämalli, jossa erittelette hankkeen sisäiset vahvuudet ja heikkoudet sekä ulkoiset mahdollisuudet ja uhat

Esimerkki SWOT-analyysistä

Vahvuudet

Ryhmän sisäisiä, olemassa olevia asioita. Ne ovat olemassa, eivätkä vain tapahtu meihin vaikuttaen.

Monipuoliset taidot ja osaaminen

Kokemus, tieto ja data

Maantieteellinen sijainti

Teknologia- ja viestintätyökalut

Suhteet ja verkostot

Mahdollisuudet

Yhteiskunnassa olevat mahdollisuudet, joihin voimme tarttua, mutta emme itse luoda. 

Kysynnän tarve ja yleinen kiinnostus

Teknologinen ja viestinnällinen kehitys

Globaalit vaikutteet

Yleinen kiinnostus asiaa kohtaan

Uudenlaiset rahoituskanavat

Uudet verkostot ja viestintäkanavat

Heikkoudet 

Ryhmän sisällä olevia puutteita ja parannettavissa olevia asioita, joihin itse voimme vaikuttaa. 

Taitojen ja kokemuksen puute

Ajan puute

Taloudellinen epävarmuus

Sitoutuminen ja motivaatio

Uhat

Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset, jotka voivat vaikuttaa meihin negatiivisesti. 

Yhteiskunnallinen ilmapiiri tai tilanne

Epidemian aiheuttamat poikkeusolosuhteet

Teknologian pettäminen

Uusi, kilpaileva hanke

Miksi aloittaa oma solidaarisuushanke?

Kysymyksiä hankkeen olemassaolon selvittämiseksi

Mikä on ongelma tai epäkohta? 

Mahdollisuus tai ongelma, jonka vuoksi hankkeen toteutukseen halutaan lähteä. Solidaarisuushankkeissa pohditaan, mitkä yhteiskunnalliset haasteet koskettavat teitä itseänne ja yhtälailla myös muita eurooppalaisia nuoria

Solidaarisuushankkeet toteutetaan paikallisesti Suomessa 

Syy hankkeen olemassaololle voi olla suuri ja maailmaa syleilevä ja sitä ei välttämättä pysty yksinään omalla solidaarisuushankkeella saavuttamaan. Solidaarisuushanke voi kuitenkin toimia yhtenä askeleena parempaan suuntaan

Esimerkkejä: Ilmastonmuutos, rasismi, nuorten mielenterveysongelmat, maahanmuuttaneiden nuorten kotoutuminen

Mitä on tehtävä? 

Mitä teemme, jotta vaikutamme huolenaiheena olevaan asiaan? Huolenaiheeseen voi vaikuttaa monella tapaa. Valitkaa se keino, mikä teille sopii parhaiten ja mihin resurssinne riittävät. 

Hankkeita voi tehdä myös tulevaisuudessa. Yhdellä solidaarisuushankkeella ei ratkaista kaikkia maailman ongelmia samalla kertaa.

Hankkeen tavoite: "Jotta"

Määrittele hankkeellesi tavoite vastaamaan kysymykseen: ”Miksi teet tämän hankkeen?”

Aloita vastaus ”jotta” sanalla: ”Me teemme tämän hankkeen, jotta…”

jotta oululaiset nuoret turvapaikanhakijat saavat

omalla äidinkielellään apua läksyjen tekoon.

jotta nuorten osaaminen ja näkökulmat kuuluisivat

paremmin suomalaisessa ilmastokeskustelussa.

jotta ihmiset eivät ottaisi kesäksi kissoja, jos he eivät ole valmiita huolehtimaan niistä myös syksyn tullessa.

Jos teemme suunnitellut toiminnat suunnittelussa ajassa, hanke saavuttaa tavoitteensa. Jos se saavuttaa tavoitteensa, ratkaisee se (ainakin osittain) huolenaiheena olevan ongelman.

 

Tavoitteet

Hankkeella voi olla vain yksi päätavoite

Hankkeella voi olla useita osatavoitteita

Tavoitteiden on oltava konkreettisia ja mittavia

Tavoitteiden on oltava saavutettavissa ja aikasidonnaisia

Muutostavoitteet

Muutostavoitteet (engl. aims) on mahdollista osoittaa ja kuvailla selkeästi käyttämällä muutosta kuvaavia ja määrään viittaavia verbejä.

Muutostavoitteet tuovat tuloksia ja auttavat konkretisoimaan lopputulosta. Verbeillä ilmaistut muutostavoitteet helpottavat myös lopputuloksien raportoinnissa.

Toimintatavoitteet

Toimintatavoitteet (engl. objectives) voidaan puolestaan kuvata verbeillä, jotka osoittavat toimintaa.

Muutostavoitteilla tuloksiin

Mikäli tilanne tulee muuttumaan tai on muuttunut siitä, kun aloitit hankkeen (muutostavoitteet)

Koulukiusaaminen on puolittunut hankkeeseen osallistuneissa kouluissa.

Harrastusmahdollisuudet ovat lisääntyneet.

Turvapaikanhakijanuorten kouluarvosanat ovat parantuneet ja kouluviihtyvyys on lisääntynyt.

Kesäkissojen määrä on vähentynyt.

Homo- ja transfobinen kielenkäyttö on loppunut nuorisotilassa.

Koulujen vegaaninen ruokatarjonta on monipuolistunut.

Keikkapaikkojen viestintä on saavutettavampaa ja erityisryhmät huomioivampaa.

Sitoutuminen ja voimavarat

Mitä hankkeeseen osallistuminen edellyttää?

Ovatko kaikki tarvittavat ihmiset valmiita käyttämään aikaansa ja osaamistaan tähän hankkeeseen? Jos kyllä, niin miksi? Jos ei, niin miten heidät voisi motivoida mukaan?

Millaisia resursseja (tiloja, laitteita, rahaa, verkostoja) teillä on käytettävissä?

Mikä on teille paras kanava viestiä hankkeesta sisäisesti?

Mitä te olette valmiita tuomaan hankkeeseen? Mitä haluatte saada hankkeelta?

Ovatko valitsemanne keinot eli toimintatavoitteet sopivat juuri tähän hankkeeseen? Jos eivät, niin miten niitä voisi muokata?

Miten varmistatte oman ja toisten ryhmäläisten

Miten varmistatte oman ja toisten ryhmäläisten jaksamisen hankkeen aikana?

Miten palkitsette ryhmäänne saavuttaessanne osatavoitteet ja päätavoitteen?

Mitä on tehtävä, jotta muutostavoitteisiin päästään? (toimintatavoitteet) 

Järjestetään 10 työpajaa.

Siivotaan pelottavaksi koettu puisto.

Rakennetaan esiintymislava.

Tiedotetaan uudesta kerhosta koulussa.

Kirjoitetaan kolme juttua paikallislehteen.

Kertätään tietoa toiveista kaikilta asukkailta.

Aavataan uusi verkkosivusto.

Järjestetään disko.

Anotaan maanomistajalta tarvittavat luvat.

Vallataan kadut.

Arviointi

Ketä varten arvioidaan?

Arviointi pitää tehdä hyvin, mutta se ei saa olla itseisarvo eikä sitä pidä ottaa liian vakavasti. Arviointi on ensisijassa hankkeen tekijöitä varten. Se on avuksi ja opiksi tulevia projekteja ja prosesseja suunniteltaessa. Arviointi ei ole koskaan pelkästään rahoittajaa varten!

Solidaarisuusprojekteja suunniteltaessa ja tehdessä on tärkeää muistaa, että hanke ei voi olla riippuvainen yhdestä ihmisestä. Vastuunjako on onnistumisen edellytys.

Epävarmuustekijät kuuluvat jokaiseen hankkeeseen. Virheistä ja epäonnistumisista oppii ja on lupa oppia – oppiminen on yksi solidaarisuushankkeen keskeisistä tavoitteista. Kun tekee jotain uutta, mitä kukaan ei ole ennen tehnyt, ei voi aina onnistua ensiyrittämällä. Jos kaikki menee juuri niin kuin suunniteltiin, voi olla, että hankkeessa olisi voitu kokeilla vielä rohkeammin jotain uutta.

Täydellistä hanketta ei ole, mutta on monta tapaa tehdä projekteista timanttisia!

Ohjeet solidaarisuushankkeiden hakujärjestelmään:

  1. Kaikkien Euroopan Solidaarisuusjoukot -hankkeiden rahoitusta haetaan verkkolomakkeella.
  2. Hakukierroksia on noin kolme vuodessa.
  3. Tutustu RKI:n laatimiin ohjeisiin ↗, joissa tutustutaan kohta kohdalta hakujärjestelmään. Tutustukaa myös 2023 solidaarisuushankkeiden määräpäiviin ↗ ja täyttäkää hakulomake ↗.
  4. Ryhmän jäsenten on liityttävä solidaarisuusjoukkojen jäseneksi ↗.
  5. Täyttäkää hakulomake. Ohjeet hakulomakkeen täyttämiseen ↗.

 

Rauhankasvatusinstituutti ja Opetushallitus ↗ antavat mielellään vinkkejä hakuprosessiin!

FAQ – Usein kysytyt kysymykset

Hakulomake on englanniksi, millä kielellä lomake täytetään?

Lomakkeen voi täyttää suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Lomakkeessa käytetyn kielen ei tarvitse olla hienoa vaan se saa näyttää nuorten omalta suunnitelmalta. Tärkeintä on, että hakemuksen arvioija joka ei ole koskaan kuullut teistä tai ideastanne ymmärtää, mitä haluatte tehdä ja miksi on tärkeää että pääsette toteuttamaan hankkeenne.

80 prosenttia rahoituksen tuesta maksetaan hankkeen alussa. Milloin loput 20 prosenttia tuesta saapuu tilille?

Loppumaksu suoritetaan 60 päivän kuluttua loppuraportin hyväksymisestä.

Mille tilille tuki maksetaan?

Tuki maksetaan joko järjestön tai yksityishenkilön tilille. Jos hakijaryhmällä ei ole rekisteröityä yhdistystä ja yhteistä tiliä, ryhmä valitsee joukostaan yhden henkilön, jonka tilille tuki maksetaan. Huom! Jos ryhmässä on esimerkiksi opintotukea tai muita tukea saavia henkilöitä on mahdollista, että solidaarisuushankkeille myönnettyä tukea pitää selvittää Kelalle tai muulle vastaavalle taholle.

Voiko yksi ihminen olla mukana useammassa solidaarisuushankkeessa?

Ei ole rajoituksia sille, kuinka monta solidaarisuushanketta yksi henkilö tekee. Pääsääntöisesti on ehkä linjakasta, että yksi ihminen ei osallistu moneen hankkeeseen samanaikaisesti.

Kuka on coach?

Coach on mahdollistaja, valmentaja ja tsemppari. Hän ei kuitenkaan tee mitään nuorten puolesta, esimerkiksi taloushallintoa, vaan avustaa sen tekemisessä ja näin nuoret oppivat itse projektihallintaa. Coach on vähän kuin lisäarvo hanketta toteuttaville nuorille eli apu niihin asioihin, joihin nuoret hanketta tehdessä tarvitsevat sparrausta. Hankkeessa ei tarvitse olla coachia.

Ulkopuolisen ohjaajan kuluihin on haettava tukea jo hakemuksen jättövaiheessa. Suomessa ulkopuolisen ohjaajan tuki on 214 euroa/päivä (max. 12 päivää).

Yhdessä hankkeessa voi olla useampi coach, mutta maksimissaan he tukevat ryhmää 12 päivän ajan.

Hankkeessa mukana olevalle henkilölle maksetaan palkkio. Täytyykö tietää jotain?

Jos hankkeessa maksetaan palkkio, tulee samalla huolehtia asiaan kuuluvien sivukulujen maksamisesta.

Palkkiosta voi esimerkiksi käyttää Palkkaus.fi-palvelua, joka huolehtii maksetun palkkion ilmoittamisesta tulorekisteriin. Ohjaaja eli coach tekee ohjelmasääntöjen vaatiman työaikalistan hankkeelle tekemästä ohjaustyöstään.

Vinkki: Tässä oppaassa esimerkkinä käytetty ARF käytti solidaarisuushankkeessaan ilmaista kirjanpito-ohjelmaa nimetä Kitupiikki, jossa esimerkiksi laskujen kuitteja säilytetään ohjelmassa. Paperiset kuitit säilyvät rahastonhoitajalla hankemapissa, mutta niistä otetaan sähköiset kopiot kuittien haalistumisen varalta. Muut hankkeen viralliset paperit arkistoidaan hankemapissa.

Miten lisään projektiryhmän jäsenet hakulomakkeeseen?

Kun olette syöttäneet Applicant organisation -kohdassa oman OID-koodin, hakee se lomakkeen perustiedot organisaatiostanne. Sen jälkeen voitte lisätä ryhmän jäsenet lomakkeeseen PRN-numeron avulla. Jokaisen ryhmän jäsenen pitää liittyä solidaarisuusjoukkoihin.

Liittymissähköpostissa on Participant Reference Number (PRN), joka syötetään lomakkeeseen. Järjestelmä hakee automaattisesti ryhmäläisen tiedot osaksi lomaketta.

Keep it simple!

Eli pidä homma mahdollisimman helppona kaikille!

Olkaa uskollisia ideoillenne ja valitkaa kohtuullinen määrä tekemistä ja toimintoja niin, ettei uupumus pääse yllättämään.

Salli virheet ja epätäydellisyys itsellesi ja toisille. Maailma ei välttämättä tule valmiiksi yhdellä hankkeella ja siksi jo pienistä edistysaskelista kannattaa iloita. Vaikka usein yhteiskunnallista tai kulttuurista muutosta vaativien hankkeiden  kanssa ollaan vakavien ja tärkeiden asioiden äärellä, on yhtälailla tärkeää pitää myönteinen vire ja pore päällä. Kun tekeminen on palkitsevaa, solidaarisuus- ja rauhantyötä jaksaa tehdä pitkäjänteisesti.

Paljon onnea ja menestystä kaikille solidaarisuushankenikkareille! Toivottavasti saatte mainiot hankehakemukset ja myöhemmin mitä parhaimmat hankkeet maailmalle!

Rauhankasvatusinstituutti ottaa erittäin mielellään vastaan kaikenlaisia havaintoja hakuprosessista ja hankkeiden toteutuksesta. Kaikki hankkeen aikana syntyneet ideat ja esimerkit hankkeeseen liittyen ovat meille kullanarvoisia. Jos siis on jotain, mitä haluavat jakaa meidän kanssa, olemme tästä innoissamme!

Jaamme mielellämme solidaarisuushanke-julkaisujanne eteenpäin Instagramissa ja muissa sosiaalisen median kanavissa, joten meidät voi aina tägätä mukaan.

Vastaamme myös mielellämme kaikkiin kysymyksiin matkan varrella.

Menestystä hankkeisiin toivottaa rauhankasvatusinstituutti!