Lapsen oikeuksien päivä 20.11.

Suomalainen kalenteri uudistui vuonna 2020 ja silloin myös Lapsen oikeuksien päivä vakiintui liputuspäiväksi. Lapsen oikeuksien päivän matka vakiintuneeksi liputuspäiväksi on ollut pitkä. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989 ja se tuli kansainvälisesti voimaan vuonna 1990. Suomessa sopimus on ollut voimassa vuodesta 1991. Sopimus on poikkeuksellisen laaja, kattava ja yksityiskohtainen ihmisoikeussopimus ja se koskee kaikkia alle 18-vuotiaita.

Lähde:  Lapsen oikeuksien verkkosivut.

  • Rauhan­kasvatus­instituutin pedagoginen vinkki

Kuvat ja lapsen oikeudet

Planin Kuvien tarinat -materiaalit sisältävät media-, taide- ja museoalan asiantuntijoiden artikkeleita lasten oikeuksista ja visuaalisesta kuvanlukutaidosta. Materiaalin kuvia voidaan tarkastella YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) näkökulmasta. Kuvista voidaan tunnistaa toteutuvia tai toteutumatta jääviä lapsen oikeuksia. Samalla myös kuvia tarkastelevat lapset ja nuoret toteuttavat lapsen oikeuksia kertoessaan mielipiteitään ja ajatuksiaan kuvista sekä saadessaan kuvien kautta tietoa maailmasta.

Pohdi yksin tai yhdessä:

  • Miten ja missä rooleissa lapset esitetään kuvissa?
  • Tulevatko lapset kuulluiksi kuvissa, näkyvätkö niissä heidän toiveensa, haaveensa ja ajatuksensa vai korostetaanko esimerkiksi avuttomuutta aktiivisen toimijuuden sijaan?
  • Miten lapset haluaisivat itse nähdä itsensä kuvassa?
  • Onko kuva kuvattavan vai kuvaajan tarina?
  • Kenellä on oikeus kuvaan ja esimerkiksi sen jakamiseen?

Kuvien takana on aina sekä yksilön tarina että laajempi tarina, jossa globaalin maailman lainalaisuudet ja päätöksenteot vaikuttavat kuvassa olevan henkilön elämään.

Huomionarvoista onkin lisäksi miettiä:

  • Mikä meitä yhdistää kuvien lapsiin? (Politiikka, ylikulutus, ilmastonmuutos, vaatteet, kaupankäynti yms.)
  • Miksi katsomme kuvaa ja haluamme jakaa sen?

 

Lähde: Christa Prusskij (2015): Kuvien tarinat. Artikkeleita ja tehtäviä lapsen oikeuksien näkökulmasta.

  • Maailmankoulun pedagoginen vinkki

Olemme koonneet tähän vinkkejä erityisesti niihin päiväkoteihin ja kouluihin, joissa saamelaisuus ei ole oppilaille itselleen ennestään kovin tuttua.

Videot, elokuvat ja pelit:

Saamelaisten syrjintäkysymyksiä sekä kielellistä sekä kulttuurista vaientamista on tuotu esiin esimerkiksi dokumenttielokuvien avulla.

Pelejä saamelaisista:

Nuorten Akatemian Sukellus saamelaiskulttuuriin -peli pyrkii lisäämään nuorten tietoisuutta saamelaisuudesta eri näkökulmin. Tehtävät käsittelevät muun muassa historiaa, nykypäivän ilmiöitä ja henkilöitä, saamenpukua, kulttuurista omimista sekä perinteisiä elinkeinoja.

Eira-Teresá Joret Mariánnán kirjoittama peli saamelaisten kansantarinoista, Skábma – Snowfall (2022) on seikkailu- ja tarinapeli. Pelissä puhutaan pohjoissaamea (davvisámegiella) ja siinä on englanninkieliset tekstitykset. Pelin tekijä on valmistunut pelisuunnittelijaksi Aallosta. Peli on maksullinen.

Saamelaista ja saamenkielistä musiikkia:

  • Inarilainen Anna Morottaja on yksi inarinsaamelaisen livdeperinteen tärkeitä elvyttäjiä:
  • Kuunnelkaa pohjoissaamenkielellä räppäävän Ailu Vallen biisi: Sáhtan ja Máhtán.
    • Ailu Vallen tuotantoon pääsee tutustumaan myös muiden YouTube-videoiden kautta.
  • Muita eri aikoina tunnetuksi tulleita saamelaisia muusikoita ja yhtyeitä, joiden tuotantoon kannattaa tutustua ovat muun muassa:
    • Ulla Pirttijärvi, Wimme Saari, Ylva, Vildá, Yungmiqu, Skaidd, Petra Laiti, Guorga, Ánnámáret, Akkil, Angelin tytöt, Niillas Holmberg, Solju, Ravggon, Sofia Jannok, Nils-Aslak Valkeapää ja Niko Valkeapää. 
 

Maailmankoulun matkalaukut:

Maailmankoulun Moninainen Suomi -virtuaalilaukussa [pdf] ravistellaan suomalaisuutta vähemmistöjen ja moninaisuuden näkökulmista. Yksi virtuaalilaukun teemoista on saamelaisuus. Laukku sisältää tuntisuunnitelmia ja työpajaohjeita monipuolisine tehtävineen ja materiaaleineen.

Oulussa voit myös lainata Sápmi – saamelaiset matka-arkun Mäntylä-Snellmanin päiväkodista. Yhteyshenkilö lainaukselle on Maila Vaarala, maila.vaarala[at]ouka.fi, 050 597 6713.

  • Video

Reetta, Jaakko ja lapsen oikeudet

Videon tiedot:

Suomen UNICEF: Reetta, Jaakko ja lapsen oikeudet (2018).

  • Kesto: 3.30 min.
  • Kieli: Puhe suomeksi. Videokuvassa on englanninkielisiä sanoja.
  • Tekstitys: Videossa on kuvaan kiinnitetyt tekstitykset suomeksi. Videon asetuksista ei saa tekstityksiä.
  • Lisätietoa ja lukuvinkkejä

Voit lukea lisää lapsen oikeuksista täältä:

Voit tilata koulullesi vierailijan kertomaan lapsen oikeuksista:

Klikkaamalla otsikosta ”Tehtävät eri kouluasteille” pääset katsomaan eri kouluasteille ja varhaiskasvatukseen koottuja tehtäviä. Sivuille on koottu tehtäviä varhaiskasvatukseen, alkuopetukseen, alakouluun, yläkouluun ja toiselle asteelle.

  • Tehtävät yläkouluun ja toiselle asteelle

Vaka vapsutti

Kitty scratches couch bad kitty shed everywhere shed everywhere stretching attack
your ankles chase the red dot, hairball run catnip eat the grass sniff for just going
to dip my paw in your coffee and do a taste test – oh never mind i forgot i don’t like
coffee – you can have that back now yet humans,humans, humans oh how much
they love us felines we are the center of attention they feed, they clean .