Rauhan Kasvatus Instituuti
Etusivulle

Globaali vastuu

Globaalin vastuun kantaminen maailmasta ja ihmisistä on keskeinen osa rauhankasvatusta. Rauhankasvatusinstituutin toimintaa ohjaavat Agenda 2030 – YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma ja tavoitteet, sekä Maastrichtin julistus vuodelta 2002, jossa globaalikasvatus määritellään toiminnaksi, ”joka avaa ihmisten silmät ja mielen maailman todellisuudelle ja herättää heidät toimimaan kaikille kuuluvien ihmisoikeuksien sekä oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman maailman puolesta.”  

Rauhankasvatusinstituutin työssä tämä tarkoittaa tiedostavien ja aktiivisten ihmisten kasvattamista, jotka kykenevät hahmottamaan itsensä osana globaalia kokonaisuutta ja kantamaan osansa globaalista vastuusta  

Globaalikasvatus on myös maailmankansalaisuuteen kasvattamista, jolloin sen tehtävänä on kansalaisten tietojen, taitojen, arvojen ja asenteiden kehittäminen oikeudenmukaisemman, yhdenvertaisemman, turvallisemman, rauhaan ja kestävään kehitykseen sitoutuneen maailman rakentamiseksi. Näin globaalikasvatukseen liittyvät kysymykset ihmisoikeuksien, tasa-arvoisuuden, yhdenvertaisuuden ja kestävän kehityksen kasvatuksesta sekä globaalien ja paikallisten ilmiöiden yhteyksistä. Kestävän kehityksen tavoitteissa keskitymme erityisesti sosiaaliseen kestävyyteen, kuten tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin sekä demokratian ja osallisuuden teemoihin. 

Kriittinen globaalikasvatus haastaa kasvatuksen ja koulutuksen kentällä toimivat itsereflektioon: mikä on oma positiomme maailmassa, minkälaista maailmankuvaa välitämme materiaaleissamme ja minkälaisin menetelmin lähestymme globaaleja ja paikallisia todellisuuksia; minkälaiset taustaoletukset ohjaavat globaalikasvatustyötämme? Kriittisen globaalikasvatuksen keskiössä ovat tietoiset ja perustellut valinnat, jotka palautuvat kysymykseen vallasta, toisin sanoen kysymykseen siitä, missä määrin kyseenalaistamme tai vahvistamme vallitsevia valtasuhteita ja valtarakenteita. 

Nostoja globaalia vastuuta käsittelevistä koulutuksistamme ja materiaaleistamme

Nuoria osallistumassa ilmastolakkoon.

Agenda 2030 teemapäivät

Agenda 2030 teemapäivät -opas tarjoaa opettajille ideoita ja helposti käyttöön otettavia välineitä monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamiseen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden teemoista.

Ihmisiä ryhmäkeskustelutilanteessa.

Nuoret ja rohkeat

Nuoret ja rohkeat -materiaali innostaa ja rohkaisee nuoria toimimaan globaalin oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen puolesta paikallisesti ja globaalisti.

Opetustilanne luokassa, jossa opettaja lukee oppilaille kirjaa.

Ilmiömäinen Agenda

Tarjoamme opettajille ja koulutusjohdolle Agenda 2030 -koulutuskokonaisuuksia, joissa syvennytään kestävän kehityksen teemoihin ja kehitetään pedagogisia prosesseja.

Lähteitä:

Andreotti, V. (2006). Soft vs. critical global citizenship education. Policy and Practice: A Development Education Review, 3, 40–51.  

Lehtomäki, E. & Rajala, A. (2020). Global education research in Finland. In D. Bourn (ed.) The Bloomsbury Handbook for Global Education and LearningLondon: Bloomsbury. 

Rajala, A., & Lehtomäki, E. (2019). Mitä on globaalikasvatuksen tutkimus? Kasvatus. 50, (5), 427. 

Kestävän kehityksen opettaminen eettisen globaalien kysymysten pedagogiikan avulla: aineisto yläkoulun ja lukion opettajille. (10.8.2020) 

Maastricht Global Education Declaration (2002). (10.8.2020) 

International Youth White Paper on Global Citizenship. (2017). Unesco Forum on Global Citizenship.