{"id":2444,"date":"2019-06-25T13:59:00","date_gmt":"2019-06-25T13:59:00","guid":{"rendered":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/?page_id=2444"},"modified":"2021-11-08T15:38:32","modified_gmt":"2021-11-08T15:38:32","slug":"blogi-pohdintoja-arvoista-ja-rajanvedosta-nuorisotyossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/blogi-pohdintoja-arvoista-ja-rajanvedosta-nuorisotyossa\/","title":{"rendered":"Pohdintoja arvoista ja rajanvedosta nuorisoty\u00f6ss\u00e4"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Pohdintoja arvoista ja rajanvedosta nuorisoty\u00f6ss\u00e4 <\/h1>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Teksti: Marika Saarinen<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Cascaissa, Portugalissa, j\u00e4rjestettiin syksyll\u00e4 2018 Value Fair -tapahtuma nuorisoty\u00f6ntekij\u00f6ille eri Euroopan maista. Tapahtuman tarkoituksena oli tuoda fokukseen ty\u00f6n taustalla olevat arvot ja her\u00e4tt\u00e4\u00e4 keskustelua siit\u00e4, n\u00e4kyv\u00e4tk\u00f6 arvomme tekem\u00e4ss\u00e4mme k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 miten voisimme arvioida ja mitatakin ty\u00f6mme vaikutuksia suhteessa arvopohjaamme. Tapahtuman j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t olivat nostaneet keski\u00f6\u00f6n empatian, kunnioituksen, arvokkuuden, rehellisyyden ja solidaarisuuden. Oman n\u00e4kemykseni mukaan n\u00e4iden viiden arvon kautta voidaan tarkastella sit\u00e4, millaiselle arvopohjalle oma suhteemme toisiin ihmisiin ja itseemme voi rakentua. Se my\u00f6s ohjaa pohtimaan, miten suhteemme toisiin ihmisiin voisi olla kest\u00e4v\u00e4mpi, l\u00e4mpim\u00e4mpi ja yhdenvertaisempi.<\/p>

Kaikki n\u00e4m\u00e4 arvot ovat vuorovaikutuksessa kesken\u00e4\u00e4n ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toiminnassa ne saavat voimaa toisiltaan. N\u00e4it\u00e4 arvoja voikin ajatella my\u00f6s kykyin\u00e4, joita yksil\u00f6ill\u00e4 ja j\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 on. Esimerkiksi empatia linkittyy keskeisesti siihen, miten pyrimme ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n toisen tarpeita ja motiiveja sek\u00e4 sit\u00e4 kautta toimimaan h\u00e4nen yksil\u00f6llist\u00e4 arvokkuuttaan kunnioittaen. Ja sit\u00e4h\u00e4n solidaarisuuskin osaltaan on. T\u00e4m\u00e4 voi kuulostaa yksinkertaiselta ja itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4lt\u00e4, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4 voi olla vaikea sanallistaa ja huomata tekem\u00e4ss\u00e4mme ty\u00f6ss\u00e4. Se on kuitenkin ohjenuora ja kenties ihanne, joka meid\u00e4t on alkujaan saanut tekem\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4.<\/p>

Osallistuin Value Fair -tapahtumassa sattumalta ja tietoisesti empatiaa k\u00e4sitteleviin ty\u00f6ryhmiin. Monet muutkin tapahtuman arvoista linkittyv\u00e4t konkreettisesti Rauhankasvatusinstituutin ty\u00f6h\u00f6n, mutta itselleni empatia valikoitui tapahtumassa keskeiseksi teemaksi osaltaan siksi, ett\u00e4 olen harjoittelijana Rauhankasvatusinstituutissa oppinut lis\u00e4\u00e4 empatia ja siihen liittyvi\u00e4 tunnetaitoja. Itselleni empatia on keskeinen arvo ja kyky, joka mahdollistaa toisen ihmisen jakamattoman ihmisarvon tunnistamisen. Se on sit\u00e4, ett\u00e4 huomaa toisessa samankaltaisuutta ja erilaisuutta itsens\u00e4 kanssa ja on utelias ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten voisimme tukea toinen toisiamme.<\/p>

N\u00e4iden kauniiden sanojen j\u00e4lkeen on hyv\u00e4 katsoa tarkemmin, millaisiin keskusteluihin tapahtuman aikana ajauduin. Nostan t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa keski\u00f6\u00f6n yhteiskunnalliseen polarisaatioon keskittyneen ty\u00f6ryhm\u00e4n. Se tuo keski\u00f6\u00f6n ty\u00f6mme arvopohjan, mutta my\u00f6s haasteen siit\u00e4, ett\u00e4 kaikkea ei tarvitse hyv\u00e4ksy\u00e4 eik\u00e4 kaikelle tule antaa yhteiskunnassa tilaa.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Yhteiskunnallinen polarisaatio eli ajatus meist\u00e4 ja vihollisista<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Toisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 meille j\u00e4rjestettiin alustus polarisaatiosta ja toisten hylk\u00e4\u00e4misest\u00e4. Alustuksessa tuotiin lyhyesti esille, kuinka polarisaatio perustuu jyrk\u00e4lle eronteolle kahden ryhm\u00e4n tai ajattelutavan v\u00e4lill\u00e4. Polarisaatio voidaan hahmottaa (poliittisena) strategiana, jonka kautta tuotetaan pelkoa ja vihamielisyytt\u00e4 toista ihmisryhm\u00e4\u00e4 kohtaan: se on jyrkemp\u00e4\u00e4 kuin me-he-erottelu ja sit\u00e4 kuvastaakin paremmin \u201dme vastaan vihollisemme\u201d -ajattelutapa. Esimerkiksi \u00e4\u00e4rioikeisto k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4llaista polarisaatiota hyv\u00e4kseen, kun se tuottaa esimerkiksi maahanmuuttajista viholliskuvaa ja vastaavasti vahvistaa k\u00e4sityst\u00e4 etnisesti yhten\u00e4isest\u00e4 kansakunnasta.<\/p>

Yhten\u00e4 keskeisen\u00e4 piirteen\u00e4 polarisaatioon liittyv\u00e4t ennakkoluulot. Ennakkoluulon englanninkielinen nimi prejudice johdattaa keskeiseen ennakkoluuloja koskevaan haasteeseen: voimmeko olla ajattelematta, ett\u00e4 olemme parempia kuin toiset? Prejudice tuo my\u00f6s termin\u00e4 suomen kielen ennakkoluuloa paremmin ilmi sen, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on etuk\u00e4teen tehty arvio ja arvostelu toisesta ihmisest\u00e4. T\u00e4m\u00e4n tiedostamisen esitettiin alustuksessa olevan pohjana sille, ett\u00e4 voidaan siirty\u00e4 kohti samankaltaisuuksien ja erojen tunnistamista. Kun tiedostamme omat ennakkoluulomme, voimme pyrki\u00e4 tietoisesti siihen, etteiv\u00e4t ne ohjaa toimintaamme. T\u00e4m\u00e4 my\u00f6s osaltaan luo pohjaa empatialle.<\/p>

Osallistuin samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 polarisaation teemaan liittyen toiseen keskusteluun, jota ohjasi hyvin suoraviivainen kysymys: miten suhtaudumme ihmisvihamieliseen \u00e4\u00e4rioikeistoon? Keskustelussa nousi erilaisia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmia aiheeseen, mutta ajatuksia her\u00e4ttiv\u00e4t my\u00f6s ihmisluontoon liittyv\u00e4t kysymykset.<\/p>

Omasta mielest\u00e4ni hyvin h\u00e4iritsev\u00e4ll\u00e4 tavalla er\u00e4s keskustelijoista vei tilaa painottamalla n\u00e4kemyst\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 ihmisluontoon kuuluisi l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti \u201dme vastaan viholliset\u201d -ajattelu- ja toimintatapa, joka perustuisi ihmislajin selviytymiseen ja johon liittyisi k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 ihmisill\u00e4 on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ennakkoluuloja toisista. Voisimme toki jollain tapaa hallita t\u00e4t\u00e4 toimintatapaamme, mutta emme koskaan ylitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 kokonaan. Moni keskusteluun osallistujista koki ajatuksen h\u00e4iritsev\u00e4ksi, mutta emme kenties osanneet purkaa sit\u00e4 kovin hyvin. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa siihen on kuitenkin tilaisuus.<\/p>

L\u00e4ht\u00f6kohtainen ongelma \u201dme vastaan viholliset\u201d-ajattelutavassa on se, ett\u00e4 siin\u00e4 oletetaan yhden tietynlaisen ajattelutavan olevan pohja koko ihmisluonnolle. T\u00e4m\u00e4nkaltaisen jyrk\u00e4n olettamisen sijasta tulisi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 huomio siihen, ett\u00e4 on hyvin monenlaisia tapoja ajatella suhdettamme toisiin ihmisiin: min\u00e4 ja sin\u00e4, me ja he, me ja te. Kukin n\u00e4ist\u00e4 ajattelutavoista on yht\u00e4 hyvin ajateltavissa kuin toinenkin ja ne luovat omanlaisia vivahteitaan siihen, millainen suhteemme toisiin voisi olla. Ajattelutapaamme vaikuttaa keskeisesti yhteiskunnallinen ilmapiiri ja omat aikaisemmat kokemuksemme.<\/p>

Lis\u00e4ksi on huolestuttavaa, ett\u00e4 nuorisoty\u00f6t\u00e4 harjoittavien keskuudesta nostettiin esiin natsi-ideologian mukainen k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 ihmisluontoon kuuluu l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti \u201dme vastaan viholliset\u201d -ajattelutapa. Se, miten t\u00e4m\u00e4 ajattelutapa on normalisoitunut ja miten sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n muuttumattomana piirteen\u00e4 ihmisess\u00e4, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 mahdollisuuttamme ajatella suhdettamme toisiin radikaalisti erilaisella, kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4ll\u00e4 ja yhdenvertaisemmalla tavalla. Jos ajattelemme erilaisten ihmisten olevan vihollisiamme, olemme lopulta yksin sodassa maailmaa vastaan.<\/p>

T\u00e4m\u00e4nkaltainen pessimismin s\u00e4vytt\u00e4m\u00e4 ihmisluontoon vetoaminen est\u00e4\u00e4 meit\u00e4 n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 vaihtoehtoja. T\u00e4m\u00e4n vuoksi olisi mielest\u00e4ni mielekk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4 siirt\u00e4\u00e4 ihmisluonnosta katse ihmisin\u00e4 olemisen olosuhteisiimme. Kun kiinnit\u00e4mme katseen olosuhteisiin ja uskomme voivamme vaikuttaa niihin, p\u00e4\u00e4semme l\u00e4hemm\u00e4s muutosta.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Erilaisten ideologioiden kohtaaminen: mihin vet\u00e4\u00e4 raja? <\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Keskustelun lomassa pohdimme my\u00f6s sit\u00e4, miten voimme kohdata \u00e4\u00e4rioikeistoa kannattavia tai suoranaisia natseja ihmisin\u00e4 ja t\u00e4t\u00e4 kautta my\u00f6s vaikuttaa heihin. Ihmisen kohtaaminen ja h\u00e4nen toiminnastaan kysyminen on t\u00e4lle t\u00e4rke\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta kuten my\u00f6s sekin, ett\u00e4 poliittisen ideologian ja v\u00e4kivaltaisuuden sijasta pyrkisimme etsim\u00e4\u00e4n jotain, mik\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 meit\u00e4 ihmisin\u00e4. Se on keino avata keskusteluyhteys, jolla voidaan vaikuttaa ajattelu- ja toimintatapoihin.<\/p>

Osa, joskin melko harva, keskusteluun osallistunut oli pyrkinyt natsin kohdatessaan avaamaan keskusteluyhteyden h\u00e4nen kanssaan. Hyv\u00e4ksi keinoksi oli osoittautunut kyseleminen ja sit\u00e4 kautta toisen kohtaaminen ihmisen\u00e4.<\/p>

T\u00e4ss\u00e4 on kuitenkin mahdollisuus siihen sudenkuoppaan, ett\u00e4 antaa toisen v\u00e4kivaltaisille mielipiteille tilaa. Suomessa media on v\u00e4lill\u00e4 langennut t\u00e4h\u00e4n, kun se on antanut tilaa fasistisille toimijoille ja j\u00e4tt\u00e4nyt haastamatta heid\u00e4n mielipiteit\u00e4\u00e4n. N\u00e4in \u00e4\u00e4rioikeistolaisista mielipiteist\u00e4 on tullut hyv\u00e4ksytympi\u00e4 Suomessa. Onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 rajanveto sen suhteen, ett\u00e4 ei anna toisen ideologialle tilaa. Toisen ihmisen ihmisarvoa voi kunnioittaa ilman, ett\u00e4 hyv\u00e4ksyisi h\u00e4nen mielipiteit\u00e4\u00e4n tai olisi haastamatta niit\u00e4.<\/p>

T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin vaikeaa. Miten kohdata toinen ilman ett\u00e4 haluaa antaa h\u00e4nen mielipiteilleen tilaa? Ja ent\u00e4 miten omat arvot voivat asettua ristiin, kun haluaa huomioida toista, mutta vastustaa v\u00e4kivaltaista ajattelutapaa?<\/p>

T\u00e4m\u00e4 haaste voi n\u00e4ky\u00e4 my\u00f6s nuorisoty\u00f6ntekij\u00f6iden arjessa, mutta nuorisoty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 on my\u00f6s hyvi\u00e4 mahdollisuuksia vaikuttaa nuoriin. T\u00e4ss\u00e4 keski\u00f6\u00f6n nousevat j\u00e4lleen omat arvot ja se, miten toteutamme niit\u00e4 omassa ty\u00f6ss\u00e4mme ja millaista arvokasvatusta teemme. T\u00e4m\u00e4n vuoksi olisikin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pohtia sit\u00e4, miten voimme arvioida arvojemme vaikutusta tekem\u00e4ss\u00e4mme ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>

T\u00e4llaisen ty\u00f6otteen kehitt\u00e4miseen tarvitaan viel\u00e4 paljon ty\u00f6t\u00e4 niin Suomessa kuin maailmalla ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Koska ty\u00f6 on v\u00e4lill\u00e4 raskasta, on hyv\u00e4 muistaa oma ja muiden koskemattomuus. Juuri koskemattomuus on rajan vet\u00e4misen taustalla, ja se tulee huomioida my\u00f6s silloin, kun koetamme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja vaikuttaa toisen ajattelu- ja toimintatapoihin. Vaikka empatia on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, se ei ole ainut toimintaamme ohjaava arvo. T\u00e4m\u00e4n vuoksi on hyv\u00e4 pohtia arvoja yhdess\u00e4 ja niiden muodostamaa kokonaisuutta.<\/p>

Mainittujen empatian, kunnioituksen, arvokkuuden, rehellisyyden ja solidaarisuuden lis\u00e4ksi tarvitaan muitakin arvoja. Rauhankasvatuksessa n\u00e4ist\u00e4 keskeisimpi\u00e4 ovat rauha ja yhdenvertaisuus. Ne ovat paitsi arvoja, my\u00f6s tavoitteita ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimintaa, kuten monet muutkin arvot.<\/p>

Voimme omalta osaltamme vaikuttaa siihen, millaisiin arvoihin haluamme yhteiskuntamme perustuvan ja millaiseksi yhteiskunta muodostuu. Senkin vuoksi on hyv\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n arvojaan sek\u00e4 sit\u00e4 yhteiskunnallista tilannetta, jossa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olemme. Yhteiskunnalliseen tilanteeseemme liittyy kuitenkin yhten\u00e4 haasteena se, kuten yksi tapahtuman j\u00e4rjest\u00e4jist\u00e4 huomioi, ett\u00e4 kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen toiminta saa nyky\u00e4\u00e4n rahoituksensa projekteista. T\u00e4ll\u00f6in riskin\u00e4 on, ett\u00e4 hankehakemuksia ja rahoittajien vaatimuksia mukaillessa unohdetaan ne arvot, joiden pit\u00e4isi olla oman j\u00e4rjest\u00f6n toiminnan keski\u00f6ss\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in oma toimintamme ei en\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edist\u00e4 omia arvojamme.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Mikko Saarinen
<\/strong>Yhdenvertaisuusty\u00f6n suunnittelija
<\/strong>\u202f<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Marika Saarinen: Miss\u00e4 menee raja silloin, kuin ideologiat eiv\u00e4t kohtaa, mutta vastakkainasettelua halutaan tietoisesti purkaa? <\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":3812,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"elementor_header_footer","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[31],"tags":[],"class_list":["post-2444","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2444","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2444"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2444\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9656,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2444\/revisions\/9656"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3812"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2444"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2444"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2444"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}