{"id":2323,"date":"2021-05-05T12:02:02","date_gmt":"2021-05-05T12:02:02","guid":{"rendered":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/?page_id=2323"},"modified":"2021-05-12T13:07:14","modified_gmt":"2021-05-12T13:07:14","slug":"blogi-intersektionaalisuus-solidaarisuus-ja-luottamus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/blogi-intersektionaalisuus-solidaarisuus-ja-luottamus\/","title":{"rendered":"Blogi: Intersektionaalisuus, solidaarisuus ja luottamus"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

\nIntersektionaalisuus, solidaarisuus ja luottamus <\/h1>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Teksti: Mikko Saarinen<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Toimiessani aikoinani maahanmuuttajanuorten koulutusavustajana vierailimme opetusryhm\u00e4mme kanssa kerran taiden\u00e4yttelyss\u00e4. N\u00e4yttelykierroksen loppupuolella er\u00e4s ei-valkoiseksi rodullistettu nuori jekutti yht\u00e4 n\u00e4yttelyn opasta. H\u00e4n kertoi oppaalle minun olevan ven\u00e4l\u00e4inen, ja opas totesi h\u00e4mm\u00e4styneen\u00e4 minun puhuvan verrattain hyv\u00e4\u00e4 suomea ulkomailta tulleeksi. Kerroin kuitenkin oppaalleni olevani suomenkielisest\u00e4 perheest\u00e4, nuoren kanssa sitten heitin yl\u00e4vitosen h\u00e4nen onnistuneelle kepposelleen.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Edell\u00e4 kerrottu anekdootti tuo esiin erilaisia rakenteellisia dynamiikoita ja valtasuhteita. Ensinn\u00e4kin voimme huomata, miten etnisyys ja kansalaisuus riste\u00e4v\u00e4t ajattelutavoissamme ja toiseksi millaiseksi minun ja nuoren v\u00e4linen solidaarisuus ja luottamus muodostui. Analysoin t\u00e4t\u00e4 my\u00f6hemmin lis\u00e4\u00e4, mutta t\u00e4ss\u00e4 kohtaa haluan korostaa, miten keskeist\u00e4 luottamus ihmisten v\u00e4lill\u00e4 on ja miten se voi muuttaa maailmaa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Luottamuksen ansaitseminen ei tapahdu hetkess\u00e4 eik\u00e4 liioin solidaarisuuden mukana tuleva muutosvoima. Nuorten kanssa toimiessa se vaatii nuorten hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4, avointa dialogia nuorten toiveiden ja tarpeiden suhteen sek\u00e4 heid\u00e4n kohtaamistaan yksil\u00f6in\u00e4. Yksi keskeisist\u00e4\u00a0tavoista saavuttaa luottamus onkin tunnistaa kunkin nuoren yksil\u00f6llisyys sek\u00e4 se, millaisia yhteiskunnallisia eroja ja erilaisia tarpeita nuorten keskuudessa on. T\u00e4m\u00e4n vuoksi valotan kirjoituksessani intersektionaalisuuden ja luottamuksen v\u00e4list\u00e4 suhdetta. Ensiksi kerron intersektionaalisuudesta, sen j\u00e4lkeen luottamuksesta.<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Intersektionaalisuus ja yhteiskunta<\/span> <\/span><\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Intersektionaalisuus on nyky\u00e4\u00e4n monille tuttu k\u00e4site, jonka kehitti musta feministi ja oikeustieteilij\u00e4 <\/span>Kimberl\u00e9\u00a0Williams\u00a0Crenshaw<\/span><\/b>.\u00a0Crenshaw\u00a0kehitti k\u00e4sitteens\u00e4 kuvaamaan mustien naisten syrjint\u00e4\u00e4 ty\u00f6paikalla; heit\u00e4 ei syrjitty naisina, sill\u00e4 valkoiset naiset saattoivat edet\u00e4 urallaan, eik\u00e4 heit\u00e4 syrjitty mustina, sill\u00e4 mustat miehet saattoivat edet\u00e4 urallaan. Kuitenkin oli mit\u00e4 ilmeisint\u00e4, ett\u00e4 mustia naisia syrjittiin ty\u00f6paikalla. Mustien naisten kokemaa syrjint\u00e4\u00e4\u00a0Crenshaw\u00a0sanallisti\u00a0intersektion, tienristeym\u00e4n, metaforan kautta: miten rasistinen syrjint\u00e4 ja naisten syrjint\u00e4 ristesiv\u00e4t mustien naisten kohdalla ja miten heid\u00e4n syrjint\u00e4ns\u00e4 poikkeaa mustien miesten ja valkoisten naisten kokemasta syrjinn\u00e4st\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Crenshawin\u00a0k\u00e4site j\u00e4i el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja nyky\u00e4\u00e4n sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kuvaamaan, miten erilaiset syrjint\u00e4perusteet tuottavat kasautuvia tai erityisi\u00e4 syrjinn\u00e4n muotoja. Alkujaan tutkijat ja aktivistit k\u00e4yttiv\u00e4t intersektionaalisuutta kuvaamaan rasistisen syrjinn\u00e4n ja sukupuolittuneen syrjinn\u00e4n risteymi\u00e4, mutta k\u00e4sitteen potentiaali mahdollisti sen, ett\u00e4 sit\u00e4 pystyi hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisten syrjint\u00e4perusteiden kanssa sek\u00e4 muissakin konteksteissa kuin ty\u00f6paikkasyrjinn\u00e4ss\u00e4. Suomen kontekstissa yhdest\u00e4 lukuisista esimerkeist\u00e4 k\u00e4y se, miten romaninainen tulee kohdatuksi miesvaltaisella koulutusalalla maassa, jossa romaneihin kohdistuu k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n paljon ennakkoluuloja ja syrjint\u00e4\u00e4. Vaikka tutkittavien ilmi\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi ja eri ilmi\u00f6iden taustalla olevat dynamiikat vaihtuivat, intersektionaalisuus s\u00e4ilytti k\u00e4ytt\u00f6voimansa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Crenshaw\u00a0on visualisoinut intersektionaalisuuden ideaa vertaamalla ihmisen yhteiskunnallista sijaintia, positiota tienristeykseen: yhteiskunnassa el\u00e4v\u00e4n ihmisen positio yhteiskunnassa m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy erilaisten valtasuhteiden risteymiss\u00e4. T\u00e4llainen mahdollisuus hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 selke\u00e4\u00e4 metaforaa on sosiologi\u202f<\/span>Patricia Hill Collinsin<\/span><\/b>\u202fmukaan se syy, miksi\u00a0intersektionaalisuus on j\u00e4\u00e4nyt k\u00e4sitteen\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kehittym\u00e4\u00e4n. Metaforien avulla pystymme j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n todellisuutta eli ne tarjoavat ajattelullemme ty\u00f6kaluja. Intersektionaalisuuden ohella tai sijasta voisimme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muunlaisia ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 yhteiskunnallisten erojen samanaikaisuuteen tietyiss\u00e4 tilanteissa ja dynamiikoissa, mutta intersektionaalisuus on osoittautunut olevan n\u00e4ist\u00e4 kaikista hedelm\u00e4llisin.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Yhteiskunnassa el\u00e4v\u00e4n ihmisen positio yhteiskunnassa m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy erilaisten valtasuhteiden risteymiss\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p><\/blockquote>

Itse haluaisin t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 ideaa erojen riste\u00e4misest\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 huomioisimme my\u00f6s erojen yhteen kietoutumisen. Yhteiskunnalliset erot eiv\u00e4t ole irrallaan toisistaan vaan n\u00e4m\u00e4 erot j\u00e4sentyv\u00e4t aina kulloisenkin yhteiskunnallisen j\u00e4rjestelm\u00e4n mukaan. Toisin sanoen: vaikka erilaisia valta- ja alistussuhteita voidaan tarkastella erillisin\u00e4, ne ovat muotoutuneet nykyisten dynamiikoiden mukaisiksi yhden yhteiskuntaj\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi yht\u00e4 valtasuhdetta ei voida purkaa tai haastaa ilman, ett\u00e4 pyrimme purkamaan niit\u00e4 kaikkia tai muuttamaan j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Intersektionaalisuus, valta ja luottamus<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kolme seuraavaa periaatetta voidaan sanoa olevan intersektionaalisen viitekehyksen ytimess\u00e4:<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

  1. Intersektionaalisuuden viitekehys on vallan analyysi\u00e4: sen avulla voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten erilaiset syrjinn\u00e4n ja alistamisen perusteet riste\u00e4v\u00e4t kesken\u00e4\u00e4n ja millaisia dynamiikoita niihin liittyy. Se on sit\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4n toimijan analyysi\u00e4 monipuolistava ja herkist\u00e4v\u00e4 ty\u00f6kalu.<\/span><\/li>
  2. Intersektionaalisuus tarkastelee sosiaalisia suhteita. Vaikka ihmisen positio yhteiskunnassa muuttuu, se on aina suhteessa muihin ihmisiin.<\/span>\u00a0<\/span><\/li>
  3. Intersektionaalisuuden kantavana voimana on muutos:\u00a0Crenshaw\u00a0on korostanut, miten valta-analyysist\u00e4 on siirrytt\u00e4v\u00e4 valtasuhteiden muuttamiseen ja syrjinn\u00e4n purkamiseen. Intersektionaalisuus ei ole vain asioiden kuvaamista, se on niiden muuttamista.<\/span>\u00a0

    <\/span><\/li><\/ol>

    Intersektionaalinen viitekehys kytkeytyy ratkaisevasti valtasuhteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen. Yksi tapa hahmottaa valtaa on hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 feministisen teoreetikon\u202f<\/span>Amy Allenin<\/span><\/b>\u202fhahmottelua vallasta. Valta on toisaalta yksil\u00f6n kyky\u00e4 johonkin, se on alistussuhde ja toisaalta se on ihmisten v\u00e4lisen solidaarisuuden my\u00f6t\u00e4 syntyv\u00e4\u00e4. Alussa kertomani anekdootti voi auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 vallasta ja solidaarisuudesta.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

    Rodullistetulla maahanmuuttajanuorella oli kyky huomioida ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4laelleen valkoisuuteen ja suomalaisuuteen perustuva dynamiikka esittelem\u00e4ll\u00e4 minut ven\u00e4l\u00e4isen\u00e4. Ven\u00e4l\u00e4isyyteen on liittynyt Suomessa l\u00e4hes aina toiseutta ja sen suhde eurooppalaisuuteen ja valkoisuuteen on historiallisesti ollut ambivalentti. Nuoren kyky haastaa t\u00e4t\u00e4 valkoista solidaarisuutta tuo ilmi, miten valkoisuus sulkee ulkopuolelleen ei-valkoiseksi rodullistettuja ja miten se on alistussuhteen taustalla. Arvioin, ett\u00e4 nuoren luottamus tai halu luottaa minuun kuitenkin muodosti v\u00e4lillemme sellaisen solidaarisen suhteen, joka purki valkoista solidaarisuutta. T\u00e4m\u00e4 on yksi mahdollinen v\u00e4yl\u00e4, jota pitkin antirasistinen solidaarisuus voi muodostua ihmisten v\u00e4lille.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

    Jekku ei olisi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n onnistunut, mik\u00e4li se ei olisi tullut nuoren aloitteesta. Vain h\u00e4nell\u00e4 oli siin\u00e4 tilanteessa mahdollisuus tuoda esiin valkoisuus itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4n\u00e4 kategoriana suomalaisessa yhteiskunnassa ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 se p\u00e4\u00e4laelleen. Marginalisoitujen omaehtoinen toimijuus on t\u00e4llaisen solidaarisuuden l\u00e4ht\u00f6kohta. Enemmist\u00f6\u00f6n kuuluvien teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on osoittaa olevansa t\u00e4m\u00e4n yhteistoiminnan kannalta luotettavia toimijoita ja antaa tilaa marginalisoitujen omalle toimijuudelle.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

    Anekdootissa me kaikki olimme miesoletettuja, joka muovaa sukupuoleen liittyvi\u00e4 dynamiikoita. Intersektionaalisuus kuitenkin johdattaa kysym\u00e4\u00e4n, olisiko nuori tehnyt jekkuaan, jos olisin cis-nainen tai olisin tuonut n\u00e4kyv\u00e4sti ilmi trans-naiseuttani tai\u00a0non-bin\u00e4\u00e4risyytt\u00e4ni. Sit\u00e4 en voi tiet\u00e4\u00e4, mutta intersektionaalisuus johdattaa minua kysym\u00e4\u00e4n t\u00e4llaisen hankalaltakin kuulostavan kysymyksen. Onhan kiusallisten kysymysten esitt\u00e4minen yksi yhdenvertaisuusty\u00f6n keskeisimmist\u00e4 ty\u00f6kaluista.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

    Intersektionaalisuuden kautta hahmottuukin juuri se, miten me ihmiset eroamme toisistamme niin sukupuolen, seksuaalisuuden, etnisyyden,\u00a0uskonnon, vammaisuuden ja kehon kyvykkyyden, mielenterveyden, yhteiskuntaluokan ja varallisuuden kuin kansalaisstatuksen kautta ja miten n\u00e4iden erilaisten kategorioiden ymp\u00e4rille voi muodostua erilaisia solidaarisuuksia, jotka ovat toimintalogiikaltaan joko alistavia tai voimaannuttavia. Koska intersektionaalisuus k\u00e4sittelee n\u00e4ihin kategorioihin liittyvi\u00e4 valta- ja alistussuhteita, niiden tarkastelun kannalta etuoikeuden k\u00e4site on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

    T\u00e4m\u00e4n vuoksi intersektionaalisen ty\u00f6otteen keskeisen\u00e4 tavoitteena on purkaa etuoikeuksia ja hierarkkisia valtasuhteita sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 kyky\u00e4mme tunnistaa erilaisia, riste\u00e4vi\u00e4 valtasuhteita. T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 marginalisoiduille ihmisille on annettava mahdollisuus olla ratkaisevassa asemassa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa, erityisesti heit\u00e4 koskevissa kysymyksiss\u00e4. Eritavoin etuoikeutetummassa asemassa olevat ihmiset voivat vuorostaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 asemaansa ja resurssejaan siihen, ett\u00e4 kaikilla olisi yhdenvertainen asema demokraattisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Se voi tarkoittaa luopumista omista etuoikeuksista, mill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n kohti yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa. T\u00e4m\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n on intersektionaalisen solidaarisuuden l\u00e4ht\u00f6kohta.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

    T\u00e4m\u00e4n valossa voidaan kysy\u00e4, miten intersektionaalinen ty\u00f6ote voisi hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 nuorisoty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ja muita nuorten kanssa toimivia. Minusta keskeist\u00e4 on huomioida, miten nuorten erojen ja heid\u00e4n yhteiskunnallisen asemansa tunnustaminen auttaa meid\u00e4t kohtaamaan, miten nuori saattaa kokea syrjint\u00e4\u00e4 muutoinkin kuin ik\u00e4ns\u00e4 puolesta ja millaisia tilanteita h\u00e4n voi t\u00e4m\u00e4n vuoksi kohdata. Nuoresta ei kuitenkaan kannata olettaa mit\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 kaikki nuoren identiteetin osaset eiv\u00e4t ole n\u00e4kyvi\u00e4 ja n\u00e4kyv\u00e4tkin osat h\u00e4nen identiteetist\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 anna sijaa tehd\u00e4 olettamuksia siit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n on kokenut. Samaten emme v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4e p\u00e4\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in, millaisia etuoikeuksia nuorella on.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>

    Viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on kuitenkin opettaa ja oppia nuorten kanssa etuoikeuksista ja mahdollisuuksista purkaa niit\u00e4. Jaettu ymm\u00e4rrys yhteiskunnallisista eroista auttaa viritt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n nuoren kohtaamisessa ihmisen\u00e4 ja mahdollistaa h\u00e4nen kanssaan keskustelemisen yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta ja etuoikeuksista. Kun t\u00e4m\u00e4n valossa kohtaa nuoren ja osoittaa ymm\u00e4rryst\u00e4 yhteiskunnasta, h\u00e4n voi innostua\u00a0toimimaan ja vaikuttamaan siin\u00e4. Niin voi synty\u00e4 luottamus sek\u00e4 mahdollisuus muuttaa maailmaa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

    \n\t\t\t\t
    \n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

    Mikko Saarinen\u202f<\/strong>
    Tohtoriopiskelija\u202f<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

    \n\t\t\t
    \n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
    \n\t\t\t\t\t\t
    \n\t\t\t\t\t
    \n\t\t\t
    \n\t\t\t\t\t\t
    \n\t\t\t\t
    \n\t\t\t\t\t\t\t
    \n\t\t\t
    <\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Intersektionaalisuus, solidaarisuus ja luottamus Teksti: Mikko Saarinen Toimiessani aikoinani maahanmuuttajanuorten koulutusavustajana vierailimme opetusryhm\u00e4mme kanssa kerran taiden\u00e4yttelyss\u00e4. N\u00e4yttelykierroksen loppupuolella er\u00e4s ei-valkoiseksi rodullistettu nuori jekutti yht\u00e4 n\u00e4yttelyn opasta. H\u00e4n kertoi oppaalle minun olevan ven\u00e4l\u00e4inen, ja opas totesi h\u00e4mm\u00e4styneen\u00e4 minun puhuvan verrattain hyv\u00e4\u00e4 suomea ulkomailta tulleeksi. Kerroin kuitenkin oppaalleni olevani suomenkielisest\u00e4 perheest\u00e4, nuoren kanssa sitten heitin yl\u00e4vitosen h\u00e4nen […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"elementor_header_footer","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[],"tags":[],"class_list":["post-2323","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2323","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2323"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2323\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2336,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2323\/revisions\/2336"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2323"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2323"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2323"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}