{"id":10506,"date":"2021-12-01T12:32:08","date_gmt":"2021-12-01T12:32:08","guid":{"rendered":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/?p=10506"},"modified":"2022-05-25T16:45:40","modified_gmt":"2022-05-25T16:45:40","slug":"chilen-kansankoulujen-paamaarana-on-muuttaa-yhteiskuntaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/chilen-kansankoulujen-paamaarana-on-muuttaa-yhteiskuntaa\/","title":{"rendered":"Vapaaehtoinen kasvattaja Marlene Soto Godoy: Chilen kansankoulujen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on muuttaa yhteiskuntaa"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Vapaaehtoinen kasvattaja Marlene Soto Godoy: Chilen kansankoulujen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on muuttaa yhteiskuntaa<\/h1>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Chiless\u00e4 on pitkin poikin vapaaehtoisten py\u00f6ritt\u00e4mi\u00e4 kouluja, joissa niin el\u00e4kel\u00e4iset kuin teinitkin jatkavat kesken j\u00e4\u00e4neit\u00e4 opintojaan, oppivat uusia taitoja ja keskustelevat kriittisesti yhteiskunnasta.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Teksti<\/span>: Kati Pietarinen<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p>

Seitsem\u00e4ntoista vuotta.<\/strong> Niin pitk\u00e4\u00e4n chilel\u00e4inen sosiaality\u00f6ntekij\u00e4 Marlene Soto Godoy on tehnyt vapaaehtoisty\u00f6t\u00e4 escuela popularissa, kansankoulussa. K\u00e4sitteelle ei ole oikein suomenkielist\u00e4 vastinetta, l\u00e4himm\u00e4ksi taitaa tulla vapaan sivistysty\u00f6n perinne. Nykymallisesta suomalaisesta ty\u00f6v\u00e4enopistosta Latinalaisessa Amerikassa yleisten kansankoulujen todellisuus on kaukana: ne ovat maksuttomia, niit\u00e4 py\u00f6ritt\u00e4v\u00e4t vapaaehtoiset ja niiden opiskelijat tulevat usein k\u00f6yhist\u00e4 ja vaikeista oloista.<\/p>

Soto Godoy opettaa La Nueva Escuelan koululla, eli Uudella koululla. Se toimiii Rencan kaupunginosassa Chilen p\u00e4\u00e4kaupungissa Santiagossa iltaisin, kahdeksasta kymmeneen tai puoli yhteentoista, maanantaista perjantaihin. Nuorimmat opiskelijat ovat 14-vuotiaita, vanhimmat el\u00e4keik\u00e4isi\u00e4.<\/p>

\u201cP\u00e4\u00e4dyin mukaan alkuun ty\u00f6kaverini kautta. Opetamme lukemista, erityisesti i\u00e4kk\u00e4ille ihmisille, joista suuri osa on alun perin kotoisin maaseudulta. Heist\u00e4 osa on saattanut oppia lukemaan, mutta ei ole k\u00e4ytt\u00e4nyt taitoa, koska el\u00e4m\u00e4 on mennyt t\u00f6iss\u00e4 ja perheest\u00e4 huolehtiessa.\u201d<\/p>

Lis\u00e4ksi koulussa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n peruskoulun ja lukion oppim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4: virallisen koulun kesken j\u00e4tt\u00e4neet oppilaat jatkavat siit\u00e4, minne ovat aikoinaan j\u00e4\u00e4neet. Jotkut tavoittelevat parempia t\u00f6it\u00e4, toiset haluavat kehitt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n. Opiskelijat todistavat oppimisensa tenttim\u00e4ll\u00e4 oppimateriaalin virallisessa kouluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4, opetusministeri\u00f6n valvomina.<\/p>

Erityisesti Soto Godoy muistaa Doris-nimisen rouvan, joka aloitti koulussa 69-vuotiaana. H\u00e4n k\u00e4vi ensin peruskoulun viimeiset luokat, sitten lukion ja lopulta yliopiston, josta valmistui 74-vuotiaana.<\/p>

\u201cSellainen t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t onnella\u201d, Soto Godoy sanoo.<\/p>

Kun Rencan kansankoulu<\/strong> aloitti 17 vuotta sitten, enemmist\u00f6 opiskelijoista oli aikuisia, mutta nyt suurin osa on nuoria, monet alaik\u00e4isi\u00e4.<\/p>

\u201cChilel\u00e4inen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4 on eritt\u00e4in rankaisukeskeinen ja sen vuoksi monet vaikeista oloista tulevat j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t koulun kesken. Kouluissa taululla saattaa olla esimerkiksi lista siit\u00e4, miten kukin oppilas menestyy lukuteht\u00e4viss\u00e4: hyv\u00e4t vihreill\u00e4 ja huonot punaisella. Vaikka nuoria ei virallisesti potkittaisi kouluista, heitteillej\u00e4tt\u00f6 ja stigmatisointi tekev\u00e4t teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4.\u201d<\/p>

La Nueva Escuelan vapaaehtoiset kuulevat nuorista koulupudokkaista yhteis\u00f6n muiden asukkaiden kautta. Kyse voi olla esimerkiksi teineist\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole k\u00e4yneet koulussa vuosiin ja jotka ovat lapsesta l\u00e4htien k\u00e4ytt\u00e4neet huumeita. Moni on kokenut v\u00e4kivaltaa ja joutunut el\u00e4m\u00e4\u00e4n kadulla.<\/p>

\u201cL\u00e4hestymme heit\u00e4 niin, ett\u00e4 menemme heid\u00e4n luokseen juttelemaan. Joskus voi menn\u00e4 2\u20133 kuukautta, ett\u00e4 he alkavat luottaa meihin. Ensimm\u00e4isen vuoden tarkoituksena on vain opettaa todella rankkoja kokeneita nuorille, ett\u00e4 he eiv\u00e4t ole yksin maailmassa. Ett\u00e4 on ihmisi\u00e4, jotka tukevat heit\u00e4, ja ett\u00e4 heill\u00e4 on lupa olla vihaisia tai surullisia t\u00e4ss\u00e4 yhteiskunnassa, joka on tallonut heit\u00e4. Joskus he tulevat kouluun ihan aineissa, tuemme heit\u00e4, keit\u00e4mme kahvit ja juttelemme. Etsimme paikan, jossa he voivat lev\u00e4t\u00e4. Toisena vuonna sitten keskitymme oppimiseen.\u201d<\/p>

La Nueva Escuelassa pidet\u00e4\u00e4n kirjaa poissaoloista, mutta ei perinteisen kurinpidon vuoksi.<\/p>

\u201cJos huomaamme, ett\u00e4 joku lintsaa, tied\u00e4mme ett\u00e4 meid\u00e4n on ment\u00e4v\u00e4 vierailulle h\u00e4nen kotiinsa ja selvitett\u00e4v\u00e4, mit\u00e4 kuuluu. Onko h\u00e4n ehk\u00e4 masentunut? Jos ihmisell\u00e4 on jokin ongelma, viemme materiaalit kotiin, niin on helpompi palata kouluun kun h\u00e4n voi paremmin. Se on todella rankkaa ja uuvuttavaa ty\u00f6t\u00e4, mutta samaan aikaan niin ihanaa!\u201d<\/p>

Mik\u00e4\u00e4n virallinen koulu ei ole valmis tukemaan nuoria t\u00e4ll\u00e4 tavalla, Soto Godoy sanoo.<\/p>

Er\u00e4s tytt\u00f6 tuli kansankouluun 14-vuotiaana. Tyt\u00f6ll\u00e4 oli todella vaikea tausta. H\u00e4n oli aloittanut huumeiden k\u00e4yt\u00f6n 10-vuotiaana. La Nueva Escuelan v\u00e4ki tuki opetuksen lis\u00e4ksi h\u00e4nen vieroitustaan ja terapiaansa.<\/p>

\u201cH\u00e4n oli kohdannut asioita, joita kenenk\u00e4\u00e4n lapsen ei pit\u00e4isi kohdata. Nyt h\u00e4n on 19-vuotias, h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 on muuttunut, h\u00e4nell\u00e4 on omat kiinnostuksen kohteet ja h\u00e4n on saanut vauvan. V\u00e4h\u00e4n aikaa sitten h\u00e4n soitti minulle ja kertoi, ett\u00e4 aina kun tulee houkutus palata vanhoihin tapoihin, h\u00e4n muistaa k\u00e4ym\u00e4mme pitk\u00e4t keskustelut.\u201d<\/p>

Kasvattajina toimii joukko vapaaehtoisia eri aloilta: joukossa on pari ammattiopettajaa, muut ovat esimerkiksi sosiaality\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, psykologeja ja eri alojen opiskelijoita. Mukana on my\u00f6s ihmisi\u00e4, jotka ovat aloittaneet itse kansankoulun opiskelijoina, ja jotka ovat j\u00e4\u00e4neet opettamaan.<\/p>

Keskusporukka on ollut mukana jo l\u00e4hes kaksi vuosikymment\u00e4 ja kasvanut perheeksi. Vapaaehtoisty\u00f6ss\u00e4 ei ole ty\u00f6aikoja, Soto Godoy sanoo.<\/p>

\u201cJos joku nuori soittaa vaikka kahdelta y\u00f6ll\u00e4, ett\u00e4 on ongelmissa, nousen yl\u00f6s ja menen\u201d, h\u00e4n sanoo.<\/p>

\u201cAivan kaikki eiv\u00e4t ole yht\u00e4 hulluja kuin min\u00e4. Minulla ei ole omia lapsia, joten minulla on paljon lapsia koulun kautta joka puolella. Onneksi aviomieheni ja perheeni tukevat minua.\u201d<\/p>

Muodollisten oppiaineiden<\/strong> lis\u00e4ksi La Nueva Escuelassa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n ty\u00f6pajoja erilaisista aiheista: niiss\u00e4 opetellaan esimerkiksi it-taitoja, kitaransoittoa, terapiaa, joogaa, tanssia ja maalausta. Kes\u00e4loman aikana j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n viikon kes\u00e4koulu lapsille. Toimintaan tarvittavat varat tulevat yhteis\u00f6lt\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n: ihmiset tukevat, koska koulussa k\u00e4yv\u00e4t omat l\u00e4heiset.<\/p>

Kansankoulun p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 ei kuitenkaan ole vain tukea vaikeassa tilanteessa olevia aikuisia ja nuoria.<\/p>

\u201cT\u00e4m\u00e4 ei ole hyv\u00e4ntekev\u00e4isyytt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei perustu l\u00e4himm\u00e4isenrakkauteen tai uskontoon vaan ihmisten oikeuksiin ja arvokkuuteen\u201d, Soto Godoy sanoo tiukasti.<\/p>

\u201cT\u00e4m\u00e4 on vallankumouksellinen teko. En tarkoita vallankumousta v\u00e4kivaltaisessa mieless\u00e4, vaan muutoksena. Min\u00e4 haluan muuttaa t\u00e4t\u00e4 yhteiskuntaa, haluan toisenlaisen tulevaisuuden maalleni. T\u00e4m\u00e4 toiminta ei ole neutraalia tai arvovapaata, vaan selke\u00e4sti vasemmistolaista. Haluamme kasvattaa kriittisi\u00e4 subjekteja, jotka pystyv\u00e4t katsomaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n ja antamaan sille takaisin. Toivottavasti prosessista kasvaa tulevia sosiaalisia johtajia ja ihmisi\u00e4, joilla on sosiaalinen omatunto.\u201d<\/p>

Kansankoulun taustalla on brasilialaisen kasvatusfilosofi Paulo Freiren ajattelu. H\u00e4nelle kasvatuksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on, ett\u00e4 sek\u00e4 kasvattajat ett\u00e4 oppijat tiedostaisivat kriittisesti omaa todellisuuttaan ja osallistuisivat sen muuttamiseen.<\/p>

\u201cH\u00e4nen n\u00e4kemyksens\u00e4 on, ett\u00e4 koulutuksen tarkoitus on tehd\u00e4 meid\u00e4t vapaaksi. Se on hyvin erilaista kuin perinteisess\u00e4 koulussa, jossa oppilas vain ottaa tietoa vastaan. Jos lapsi vaikka piirt\u00e4\u00e4 puun, jossa on violetit omenat, h\u00e4nelle sanotaan, ett\u00e4 omenat ovat punaisia, ei violetteja. Se tuhoaa luovuuden.\u201d<\/p>

Kasvattajan rooli on erilainen kuin opettajan, ja keskusteluilla ja ryhm\u00e4ty\u00f6ll\u00e4 on koulussa eritt\u00e4in keskeinen rooli.<\/p>

\u201cEmme istu per\u00e4kk\u00e4isiss\u00e4 riveiss\u00e4, vaan puolikuun muotoisessa avonaisessa keh\u00e4ss\u00e4. Kurssia vet\u00e4v\u00e4 ei ole auktoriteetti, vaan tilanteen fasilitoija. Opimme toisiltamme. Me kaikki tied\u00e4mme jotain: jopa lapsi joka aloittaa koulun tiet\u00e4\u00e4 jo paljon asioita kotoaan ja yhteis\u00f6st\u00e4\u00e4n. Ent\u00e4 sitten aikuinen, joka on tehnyt t\u00f6it\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4, kasvattanut perhett\u00e4 ja selviytynyt k\u00f6yhyydest\u00e4! Miten paljon sellainen ihminen tiet\u00e4\u00e4 asioita, josta voimme oppia!\u201d<\/p>

Kun \u00e4idinkielen opetuksessa analysoidaan tekstej\u00e4, ne k\u00e4sittelev\u00e4t yhteis\u00f6n todellisuutta, esimerkiksi kansan kohtaamaa syrjint\u00e4\u00e4. My\u00f6s Martin Luther Kingin kuuluisa puhe sek\u00e4 Chiless\u00e4 sotilasdiktatuurin syrj\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n vasemmistolaisen presidentti Salvador Allenden viimeinen puhe ovat lukulistalla. La Nueva Escuelassa kieli ja esimerkit pohjautuvat arkeen: matematiikkaa opetellaan torilla ja kieli on mahdollisimman helppoa, jotta kaikki ymm\u00e4rt\u00e4isiv\u00e4t.<\/p>

\u201cKuten tied\u00e4mme, kieli luo todellisuutta\u201d, Marlene Soto Godoy sanoo.<\/p>

Kansankoulussa my\u00f6s kunnioitetaan paikallisen yhteis\u00f6n tapoja toimia, sen sijaan ett\u00e4 opettajat veisiv\u00e4t omat asenteensa tai n\u00e4k\u00f6kulmansa.<\/p>

Keskeisen\u00e4 tavoitteena on synnytt\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6j\u00e4, jonka j\u00e4senet tukevat toisiaan.<\/p>

\u201cOlemme tukeneet esimerkiksi yhteis\u00f6kasvitarhojen syntymist\u00e4. Mutta ei niin, ett\u00e4 jokainen kasvattaa itselleen omalla pihallaan, vaan ett\u00e4 yksi kasvattaa tomaattia ja toinen perunoita, kolmas maissa, nelj\u00e4s salaattia, ja niin edelleen. Sitten niit\u00e4 voi vaihtaa kesken\u00e4\u00e4n, kuten alun perin on tehty.\u201d<\/p>

Kansankouluja<\/strong> on Chiless\u00e4 pitkin poikin, ja niill\u00e4 on ollut pitk\u00e4\u00e4n keskeinen merkitys yhteiskunnassa.<\/p>

\u201cT\u00e4ss\u00e4 maassa on valtavaa j\u00e4rjest\u00e4ytymist\u00e4 kaupunginosien tasolla. Jonkin aikaa olimme pois muodista, nyt taas todella suosittuja. Nuoret hakeutuvat nyt mukaan todella innokkaasti kansankoulujen toimintaan. Se antaa minulle paljon toivoa.\u201d<\/p>

Suhde virallisen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4n ja kansankoulujen v\u00e4lill\u00e4 on vaikea, Soto Godoy sanoo.<\/p>

\u201cEmme saa tukea, vaikka teemme yhteiskunnalle ison ty\u00f6n. Meit\u00e4 stigmatisoidaan, koska olemme vasemmistolaisia. Tenttimisest\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n turhan hankalaa. Meille my\u00f6s sanotaan, ett\u00e4 miksi oikein opetatte kun ette ole opettajia.\u201d<\/p>

Rencassa paikallishallinto on suhtautunut La Nueva Escuelaan vihollisena.<\/p>

\u201cToimimme yhdeks\u00e4n vuoden ajan entisess\u00e4 koulurakennuksessa, jonka otimme naapuruston luvalla k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sen j\u00e4lkeen kun se oli ollut tyhj\u00e4n\u00e4. \u00c4\u00e4rioikeistolainen paikallishallinto ajoi meid\u00e4t ulos tilasta ja purki rakennuksen puskutraktorilla. Siin\u00e4 tuhottiin meid\u00e4n kansankoulu, kirjasto ja kansan terveysklinikka, joka otti vastaan i\u00e4kk\u00e4it\u00e4 ja kurjissa oloissa el\u00e4vi\u00e4 asukkaita.\u201d<\/p>

Toisaalta kansankoulujen vapaaehtoisissa kasvattajissa on mukana my\u00f6s virallisen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 opettavia. Freiren ajattelu on tuttu kaikille opettajille opiskeluajoilta, mutta vapaus ei mahdu viralliseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, Soto Godoy luonnehtii.<\/p>

Tilanne saattaa<\/strong> olla muuttumassa, koska chilel\u00e4isess\u00e4 yhteiskunnassa on tapahtunut paljon viimeisen parin vuoden aikana. Lokakuussa 2019 alkoi maata j\u00e4risytt\u00e4nyt j\u00e4ttimielenosoitusten aika: alkuun syyn\u00e4 oli Santiagon metron hinnankorotus, mutta protestit laajenivat koskemaan korkeita elinkustannuksia, korkeita terveydenhuoltomaksuja, matalia el\u00e4kkeit\u00e4, yksityist\u00e4misi\u00e4 ja ep\u00e4tasa-arvoa. Protesteissa vaadittiin my\u00f6s uutta perustuslakia: nykyinen on kirjoitettu verisen sotilasdiktatuurin aikana 1970-luvulla. 25. lokakuuta 2020 per\u00e4ti 1,2 miljoonaa ihmist\u00e4 marssi Santiagon kaduilla, ja lopulta Chilen parlamentti suostui j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n kansan\u00e4\u00e4nestyksen uudesta perustuslaista. Lokakuussa 2020 kaikkiaan 78 prosenttia \u00e4\u00e4nest\u00e4jist\u00e4 kannatti uuden perustuslain kirjoittamista. T\u00e4m\u00e4n vuoden toukokuussa valittiin 155 uuden perustuslain kirjoittajaa. Vaalit pistiv\u00e4t maan poliittisen kartan uusiksi: enemmist\u00f6 kaikista valituista oli itsen\u00e4isi\u00e4 edustajia uusilta listoilta.<\/p>

\u201cSe ei ollut sattumaa, vaan vuosien ty\u00f6n tulos\u201d, Soto Godoy sanoo.<\/p>

H\u00e4n n\u00e4kee, ett\u00e4 my\u00f6s kansankouluilla on ollut yhteiskunnan j\u00e4rjest\u00e4ytymisess\u00e4 ja mielenosoituksissa suuri merkitys.<\/p>

Paikallisella tasolla hallinnon muutos on vaikuttanut niin, ett\u00e4 La Nueva Escuela on saanut valtiolta viideksi vuodeksi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 pienen hyl\u00e4tyn maa-alan, jolle he rakentavat parhaillaan uutta koulusalia. Opetuksen on m\u00e4\u00e4r\u00e4 alkaa siell\u00e4 maalis-huhtikuussa.<\/p>

17 vuotta on pitk\u00e4 aika. Soto Godoy pohtiikin, ett\u00e4 l\u00e4hivuosina nuoremmat aktiivit ottavat varmaan p\u00e4\u00e4vastuun La Nueva Escuelan py\u00f6ritt\u00e4misest\u00e4. Laajemmalla tasolla h\u00e4n uskoo ja toivoo, ett\u00e4 virallinen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4 alkaisi vihdoin ottaa enemm\u00e4n vaikutteita kansankoulujen ajattelusta: kriittisyydest\u00e4, dialogista ja yhteis\u00f6llisyydest\u00e4.<\/p>

\u201cMy\u00f6s opettajat vaikuttavat v\u00e4hitellen ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ei ole vain yhteenlasku tai se ett\u00e4 oppii puhumaan hienosti, vaan ett\u00e4 miten el\u00e4mme t\u00e4\u00e4ll\u00e4 muiden kanssa. On ihan sama, onko sinulla parempi vai huonompi laskup\u00e4\u00e4 kuin naapurilla, t\u00e4rkeint\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 maailmassa on pysty\u00e4 rakentamaan ja olemaan solidaarinen niiden kanssa, jotka el\u00e4v\u00e4t vieress\u00e4si.\u201d<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Lis\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Auli<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tToimittaja Auli Viitala: Koulussa on luokkia, uskokaa tai \u00e4lk\u00e4\u00e4\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Peruskoulussa luokkayhteiskunta on harvinaisen selv\u00e4sti n\u00e4kyvill\u00e4, mutta perheiden erilaisten tilanteiden huomioiminen tuomitaan liian poliittiseksi.<\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Mari-Anne<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tJohtava asiantuntija Mari-Anne Okkolin: Meid\u00e4n on tarkasteltava kriittisesti sit\u00e4, millaisia tarinoita kerromme globaalista etel\u00e4st\u00e4 ja pohjoisesta\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Niin kasvatuksessa, koulutuksessa kuin koulutuksen tutkimuksessa on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, millaista tarinaa maailmasta kerromme.<\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Jutta<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tKomissaari Jutta Urpilainen: Keskin\u00e4isriippuvuuksien maailma tarvitsee tasa-arvoisia kumppanuuksia\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Koronavirus on her\u00e4tt\u00e4nyt meid\u00e4t maailman pienuuteen ja yhteisty\u00f6n tarpeeseen.<\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"\"<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tNuorisoty\u00f6ntekij\u00e4, Follow the Women -py\u00f6r\u00e4kiertueen perustaja Detta Regan: Haluan py\u00f6r\u00e4ill\u00e4 pian taas L\u00e4hi-id\u00e4n halki\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Palo tehd\u00e4 jotain L\u00e4hi-id\u00e4n rauhan eteen on ajanut englantilaisen nuorisoty\u00f6ntekij\u00e4 Detta Reganin kohtaamaan rauhanrakentamisen ristiriidat. <\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Saara<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tVarhaiskasvatuksen opettaja Saara Loukola: Mit\u00e4 antirasismi tarkoittaa varhaiskasvatuksessa?\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

P\u00e4iv\u00e4kodeissa riitt\u00e4\u00e4 tekemist\u00e4, jotta kaikilla lapsilla olisi hyv\u00e4 olla. <\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\n\t\t\t
\"Presidentti<\/div>\n\t\t<\/a>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\n\t\t\t\tPresidentti Tarja Halonen: Rauhanneuvottelujen arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Opettajat ja varhaiskasvattajat, ansaitsisitte rauhan Nobelin.<\/p>\n\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\n\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4 \u00bb\t\t<\/a>\n\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/article>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Chiless\u00e4 on pitkin poikin vapaaehoisten py\u00f6ritt\u00e4mi\u00e4 kouluja, joissa niin el\u00e4kel\u00e4iset kuin teinitkin jatkavat kesken j\u00e4\u00e4neit\u00e4 opintojaan, oppivat uusia taitoja ja keskustelevat kriittisesti yhteiskunnasta.<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":10511,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"elementor_header_footer","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[32],"tags":[],"class_list":["post-10506","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-40-nakokulmaa"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10506","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10506"}],"version-history":[{"count":37,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10506\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":14428,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10506\/revisions\/14428"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10511"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10506"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10506"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/rauhankasvatus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10506"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}